Selaat arkistoa kohteelle Yleinen.

Opintojen aloitusta

1.10.2019 Yleinen

Viime viikolla minulla oli opiskelujen orientaatiopäivä, jossa käytiin läpi opintojen rakennetta ja kirjauduttiin koulun järjestelmiin. Eilen kävin tapaamassa tutor-opettajaani, jonka kanssa laadittiin toimintasuunnitelma ensimmäisille opintojaksoille. Nyt haen työharjoittelupaikkaa ja aloitan siellä viikolla 43, jos kaikki menee kuten pitää. Olen todella innoissani! Uuden oppiminen on aina niin kovin motivoivaa :)

Opiskelujen ohella teen ompelutöitä pienimuotoisesti oman jaksamisen mukaan. Muutamia uusia asiakastöitä onkin jo luvassa vuoden vaihteeseen mm. vanhojen tanssipuvun ja juhlapuvun muokkaamista :)

Tänään tapaan cosplay-asiakkaani sovituksen merkeissä ja alammekin olla pikkuhiljaa loppusuoralla hänen kanssaan. Joitain hänelle tekemiäni asusteita onkin nähtävillä instagramin puolella (ompelijamarika), joten kannattaa vilkaista sieltä mitä olen saanut aikaiseksi. Asiakkaani on pitkälti suunnitellut mallit ja valinnut kankaat itse ja minun vastuullani on ollut asusteiden toteutus.

Telttaa pukkaa

29.9.2019 Yleinen

Siirtyminen 2020-luvulle.

Hiukan jo vanhoihin kamoihin kyllästyneenä päätin hankkia uuden teltan.
Vanha tekele on osoittautunut paitsi ihan hyväksi vaellusteltaksi, niin myös hiukan ahtaaksi, matalaksi, liian vaikeaksi pystyttää ja muutenkin olen jo nähnyt sitä liian usein. Ainakin lisää tilaa ja korkeutta olisi tarkoitus saada, selkä ei enää taivu ja polvet ei kestä.
Koska budjetissa ei ole millään momentilla varattu vaellusvarusteisiin senttiäkään, niin uskollisesti ja perinteitä kunnioittaen homma hoitunee nollabudjetilla.
Ja tuon hinnan perustelen vaikkapa siten; että jos haluat tehdä tai teettää teltan ja ostat netistä käytettyjä, paikattuja Cubeninpaloja, jotka ovat olleet alunperin tarppina, muokattu teltaksi kymmenisen vuotta sitten ja lisämateriaaliksi vielä sitä vanhemman teltan silnylonin palasia, joista yhdistellen telttasi tehdään, paljonko olisit valmis maksamaan tuollaisista materiaaleista, minä en maksaisi senttiäkään.
Minulla on kaapissa kaksi 2000 -luvulla itsetehtyä vaellustelttaa, toinen silnylonia ja toinen Cubenia. Tai siis oli, nyt ne ovat jo palasina tuossa pöydällä odottamassa kasaamisen ihmettä. Ihmettä siinä mielessä, että kun pienemmistä paloista tekee isompia pintoja, tulee suunnittelussa parikin yllättävää mietintävaihetta aivan varmasti vastaan, mutta tulta päin!!

Materiaaliesittely:

taydellinen-aamu
Silnylonia Sarekissa Pårten jäätikön alapuolella.

teltta-tuntureilla
Ja Cubenia Börgefjellin kansallispuistossa.

Ajattelin edetä palasten kasaamisella, seinä kerrallaan ja isoimmasta aloittaen.

30.9. Pitempi ehjä sivuseinä leikattu vanhan Cuben-teltan jäänteistä yhtenä palana lumiliepeineen. Toiseen tuleekin ehkä ovi, tai sitten ei, en tiedä onko se parempi pitkällä vai lyhyellä seinällä?
Ketjukäyrä…. eipä ole tullut koskaan aiemmin vastaan, eikä telttaankaan, mutta tähän nykyaikaiseen rakennelmaan tottakai sitä sovelletaan, tosin vain lievästi toteutettuna. Varmaan siihen on jotain laskukaavojakin netissä, mutta ei niistä kuitenkaan tavan rakentelija mitään ymmärrä, joten mutulla ja käsivaralta on vanha viiltelijä ennenkin saanut ihan kohtalaista tulosta kaikissa asioissa.

Ensimmäinen pitkä sivu.
Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.
Kaikki vanhat kiinnikkeet ovat vielä kiinni, kunnes selviää mitä niistä voi uusiokäyttää, loput voi sitten joko paikkailla pois, tai vaan jättää ”koristeeksi”, minua ne eivät haittaa käytössä mitenkään, ulkonäkö ei häiritse, turhaa snobbailua.

1.10.
Toinen pitemmistä sivuista.
Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.
Sopivasti asettuivat nuo isoimmat kaksi palaa oviaukon kahta puolta, pieni lisäpala vielä vasempaan nurkkaan, sitten ei olekaan kuin epämääräisiä suikaleita Cubenia jäljellä. Ajattelin kokeilla ainakin noihin lyhempiin saumoihin Liquisolen tilalle tullutta RubberFixiä, näkee miten se kestää vaativissa olosuhteissa käyttöä, teippiä vain retkille mukaan muutama metri.

2.10.
Lyhyempi sivu.
Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.
Yläosa Cubenia, alaosaan kaksi palaa silnylonia. Näyttää siltä että kankaat juurikin riittävät kun tekee palasista. Tähän päätyyn ilmeisesti tulee kolmion muotoinen tuuletusaukko ylös.
Huoli painon kertymisestä helpotti hiukan, kun punnitsin (lähes) valmiiksi leikatut kolme sivua ja vielä lopun kankaan josta neljäs sivu tulee. Painot olivat: 80 g, 60 g, 70 g, ja kangas 180 g. yhteensä siis 390 g. Joitain teippejä ja kiinnitynarujen vahvistuksia vielä poistuu ja ketjukäyristäkin vähenee muutama gramma, keventäen aavistuksen lopputuotosta.
Vaikea sanoa paljonko viimeisestä palasta vielä vähenee, mutta arviolta lopullinen paino lienee kuitenkin lähes sama kuin edellisessä teltassakin, eli alle neljänsadan gramman.

Hirmuisen iso pöytä olisi hyvä olla tällaisissa projekteissa, mutta kelläpä sellaista olisi. Lattialle vaan tyynyn kanssa kontusilleen. Luulin että olisin paremmassakin kunnossa, mutta selkäni ja polveni sanoivatkin ei, joten yksi sivu päivässä on kyllä maksimivauhti mihin pystyy.

3.10.
Toinen päätykolmio ommeltu kasaan silnylonista, sen paino jäikin lopulta sitten vain 87 grammaan ja kaikki sivut yhteensä 297 grammaa.

4.10.
Suojanpuoleiseen päätyyn tein tuuletusaukon, siihen liimalla noin 10 x 15 senttisen hyttysverkon ja sen päälle Cubenista räystään, myös se liimaten kiinni.

5.10.
Ensimmäinen moka. Ompelin ensimmäisten palojen reunat ensin yhteen, sitten leikkasin sauman viereen ketjukäyrän, lopuksi sauman ompelu valmiiksi. Koska saumojen ompelu aloitetaan nurjalta puolelta, pitää palasten sijoittelukin ajatella hiukan nurinkurisesti. Jostain syystä se ei nyt onnistunutkaan ja tuuletusaukko, jonka olisi kovimmissa tuulissa syytä olla suojanpuolella ettei tuuli työnnä siitä vettä sisälle telttaan, onkin nyt tuulen puolella. Ok, teltan voi tietenkin kääntää toisin päin, mutta silloin tulee ongelmia oviaukon ja keittohommien kanssa. Vain ylhäältä, keskeltä ja alhaalta kiinni oleva oviaukko ei ole myrskytuulella kovinkaan pätevä keksintö. Siihen voisi laittaa vielä pariin kohtaan hiukan narua, että saisi myrskyllä sitaista sen paremmin kiinni.
Onneksi noita huipputuulia ei nyt ihan niin hirmu usein satu kohdalle.
Kolmaskin seinä ommeltu kiinni. Hyvä päivä kun vielä sain hiukan paikkailtua ja siistittyä seiniltäkin vanhoja ylimääräisiä roippeita pois.

6.10.
Hieman oli vieläkin hienosäätöä koneen kanssa, mutta lopulta kuitenkin tekele alkoi jo muistuttamaan telttaa.

7. – 8.10.
Vuorossa huippuvahvistukset kattokartioon vaellussauvaa varten, laitoin silnylonia palaset molemmin puolin, kestää kunnes särkyy, tarvittaessa korjataan. Ehkä nyt viiden vuoden takuu ainakin.
Oviaukon molempia reunoja jäykistin ja vahvistin kanttinauhalla. Kapula puolivälin kiinnitykseksi muotoutuu aikanaan poronsarvesta. Kiinnitysnarut oviaukon liepeille pitänee laittaa kahdenpuolen oviaukkoa, että saa oven pidettyä auki tarvittaessa.
Helmakiinnikkeiksi tein silnylonista ja parin sentin levyisestä kuminauhasta kiinnikkeitä, jotka ommellaan helmaan ainakin pitkälle sivulle, nurkkiin ja oven kohdalle molemmin puolin. Myös jonkinlaisia myrskynarulenkkejä pitänee muutama sijoitella strategisiin kohtiin.
Valokuvapuoli on jäänyt hiukan viiveelle, mutta kaikki aikanaan….ainakin kulmakiinnikkeiden jälkeen pystytän sen ulos.

Kuvan mahdollinen sisältö: taivas ja ulkoilma
Siinähän se seisoo ensimmäistä kertaa yllättävän töpäkkänä, vain kulmakiinnikkeiden (ja oviaukon kiristävän kiven) varassa. On naurettavan nopea ja helppo pystyttää kaikkiin edellisiin telttoihini verrattuna, purkaminenkin tapahtunee noin kymmenessä sekunnissa pussiin saakka. Voisin kuvitella että myöskään kovassa tuulessa ei ole minkäänlaista ongelmaa pystytyksen kanssa.

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.
Seitsemän kappaletta tuollaisia kinnityslenkkejä helmaan. Lenkit ovat kuminauhaa, joten maakiilan paikkaa voi hiukan haeskella kivisessä maisemassa.
Helmaan olen myös jättänyt lenkkien alapuolelle vielä kymmenisen senttiä kangasta pikku lumiliepeiksi, joita voi hyödyntää lumen, hiekan ja kivien avulla vedonpoistoon ja teltan tukemiseen tuulella.

Tässä vaiheessa oli jo pakko tehdä välipunnitus, jonka lukema oli 317 g.
Kiinnityslenkkejä tulee vielä muutama lisää, vastaavasti vanhoja lenkkejä, niiden vahvistuksia ja teippikiinnityksiä poistuu, mutulla teltan paino saattaa jopa laskea hiukan.
Mutta kunhan lopuksi tiivistän saumat, luulen että siinä vaiheessa paino lisääntyy kuitenkin vielä hiukan. Vanha teltta painoi siis 380 g. tämähän alkaa maistua jo ihan grammanviilaukselta!

Vanhoista Lapista löydetystä poronsarvista olen jo tehnyt solkia ahkioremmeihin, nyt siitä tuli vielä yksi kiinnitysnappula oviaukon puoliväliin.
Kuvan mahdollinen sisältö: kengät
Tuon väkerryksen toimivuus kovalla tuulella hiukan epäillyttää, mutta muutaman testireissun jälkeen sekin on varmistettu, tarvittaessa sitten parannellaan.

Ilmanotto ja -poisto pitää teltassa olla hyvä. Ihminen tuottaa hiilidioksidia noin
200 ml/minuutissa, lisäksi keitellessä voi tulla suuriakin muutoksia ilman koostumukseen. Keittelenkin aina liepeet auki, jos se vain on mahdollista tuulen ja sateen salliessa.
Verkko ja suojakangas ovat molemmat alaosastaan kiinni vain liimalla, yläpää ylettyi hiukan myös nurkkasaumoihin. Keltainen kaari on muistaakseni jostain vanhasta makuualustasta leikattu, sekin siis jo toistamiseen uusiokäytössä.
Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

21.10.
Kivasti kuluu tuollainen puolisentoista viikkoa oikein kunnon flunssassa, ei tartte paljoa miettiä mitä tekisi ja mihin lähtisi.
Tänään kuitenkin paneuduin taas telttaan ja saksin loput vanhat ja ylimääräiset kiinnityspisteet sivuilta ja helmasta pois ja liimasin niihin pikku paikat. Jossain vaiheessa ennen tautia kerkesin hiukan aloittaa saumojen liimaustakin yläpäistä, sen jatkaminen onkin sitten ainoa homma enää koko telttaprojektissa.
Paino nyt 325 g.

Kuvan mahdollinen sisältö: taivas, ulkoilma ja luonto
Helmat on vielä hiukan omatekoisen näköiset, ehkä reunasauma tekisi ihmeitä, mutta ominaisuuksista en kuitenkaan tingi ulkonäön kustannuksella, eli ylimääräinen kangas on ja pysyy helmoissa.

Kuvan mahdollinen sisältö: taivas, ulkoilma ja luonto
Korvausilma tulee oviaukosta ja poistosaukko on nyt oikeanpuoleisessa päätyssä, vasemmanpuoleinen nurkka on tarkoitus sitten aina yrittää sijoittaa tuulen puolelle, jolloin oviaukkokin on pääosin suojan puolella. Siitä on nyt auki isompi puoli, mutta käytännössä se on enimmäkseen kiinni ja kulku hoituu pienemmän oikenpuoleisen liepeen kohdalta, kuten myös keittohommat. Liepeeseen tulee vielä pieni narunpätkä jolla sen voi kiristää pikku katokseksi sateen sattuessa.

KULUT JA TARVIKETIETOUTTA:
Silnettiä en parista kaupasta löytänyt, mutta pikku tuubin väritöntä silikonia, kuten myös RubberFixiä ostin, muutama euro molempiin.
Silikoni onkin puolet ökympää (sitähän voi vielä halutessaan laimentaa), sitä on tuubissa puolet enemmän ja se on puolet halvempaa tavaratalossa.
Yhden lankarullan voi myös laskea kuluihin ja yksi neulakin meni, kun ajoin vanhaan liimaan liian kovaa vauhtia.
Kanttinauhaa löytyi pari metriä vanhoista tarvikkeista, kuin myös kuminauhaa kiinnityslenkkeihin.

Ongelmat elosyys 2019

20.9.2019 Politiikka ja yhteiskunta, Yleinen

Taloudelliset ongelmat Suomessa (tarkasteluajankohta elo-syyskuun vaihde)
N. 25.8.2019 palveluhenkilökunta vaatii naisten palkkojen korottamista 1,8% yli miesten korotusten. Rahat olisivat poissa valtiolta, ko. henkilökuntahan on töissä kunnissa ja valtiolla, eikä kunnilla ole tällä hetkellä varoja. Siis täysin mahdotonta ilman valtion lisävelanottoa. Hallitus on jo lisännyt menoja 8 miljardia. Palkansaajat vaativat myös, ettei veroaste saa nousta. Yhdeksi ratkaisuksi on ehdotettu yksityistämistä. Tämä ei auta mitään, kun palvelut maksaa edelleen yhteiskunta. Yleensä hinnat viimeistään ajan myötä nousevat. Koska yksityistettäessä palvelut kilpailutetaan, niin sehän vastaa samaa kuin ennen vanhaan huutokaupattiin ihmiset sille, joka halvimmalla otti heidän hoitaakseen. Jos hinnat kuitenkin nousevat, niin on pakko maksattaa palvelut, ainakin osaksi, niitä tarvitsevilla. Eli se on sitten hyninvointivaltion loppu nyt. Tosin käytännössä palveluyhteiskunta kuoli minun kohdallani ensimmäisen kerran 1990-luvun alkupuolella Miehikkälän Muurolassa asuessani entisellä koululla seinän takana oli posti, postipankki, pieni kirjasto ja lääkekaappi. Viereisessä talossa oli kauppa, josta sain ruuat, rautakaupan tuotteet, bensaa, tietokoneen ja pesukoneen asennuksineen. Linja-autolla pääsi Taavettiin (Lappeenrantaan) ja Miehikkälään. Nyt kaikki ko palvelut puuttuvat Muurolasta.
2007-2019 asuessani Leppävirran Oravikoskella, 5-tien varrella 15 km kirkolta pohjoiseen 40 km Kuopiosta etelään, sieltä hävisi käytännöllisesti katsoen posti ja kauppa. Linja-autoliikenne lopetti noin 5 vuotta sitten kulkemisen vanhaa 5-tietä, jonka varrella ovat vanhempieni haudat. Tänä keväänä loppui mahdollisuus käydä kirkossa julkista liikennettä käyttäen. Minun oli muutettava pois, koska autoni hajosi 2016 ja minulla ei ollut varaa ostaa toista eikä ole enää halujakaan, olen saastuttanut tarpeeksi autoillen. Melkein kaikkialta Suomesta ovat lähikaupat, postit ja pankit poistuneet keskuudestamme. Lähes kaikkien asioiden hoito on vaikeutunut. Monet vähäisetkin palvelupisteet ovat muuttuneet itsepalvelupisteiksi. Ainakin minun elämäni tältä osin on paljon ikävempää kuin ennen.

Tilanne nyt feminismin ”voiton ” jälkeen (naiset töissä kodin ulkopuolella)
1. Tarvitaan kaksinkertainen määrä työpaikkoja
2. Jos nainen kasvatustyössä: kasvatetaan toisten lapsia koko työuran ajan
3. Jos vanhustenhoidossa: hoidetaan toisten vanhuksia koko työuran ajan
4, Jos vammaistenhoidossa: hoidetaan toisten perheiden jäseniä koko ajan
5. Ruoka ostetaan osittain valmiina prosessoituna (geliakia, laktoosi-intoleranssi)
6. Kaikki vaatteet ym. ostetaan valmiina tehdastekoisina (made in China, saasteet)
ammattitaudit, perheelle aikaa vain vähän, jne
7. Molemmille (mies ja vaimo) löydettävä työ mieluummin samalta paikkakunnalta
ihmiset kasvukeskuksiin, maaseutu tyhjäksi
8. Naisten uupuminen kokoaikatyössä

Nyt tarvitaan lisää rahaa nouseviin palkkoihin ja henkilöstölisäykseen. Ainoastaan valtion velkaa kasvattamalla tästä selvitään hetkellisesti. Entä sitten? Järjestelmän romahdus! Toinen mahdollisuus (ei ollenkaan varma) on talouskasvu ja sen mukana saasteisiin sekä jätteisiin hukkuminen, josta tiedemiehet ovat varoitelleet jo 40 vuotta tuloksetta.

Tilanne ennen vanhaan kun naiset olivat kotona
1. Ei tarvittu työpaikkoja naisille
2, Kasvatettiin omat lapset kouluikään asti
3, Hoidettiin omat vanhukset kotona
4, Hoidettiin omat hoidokit mahdollisuuksien mukaan
5. Ruoka tehtiin itse osittain oman maan ja karjan tuotteista tai lähiruoka ym. läheltä
6. Vaatteista osa tehtiin itse ja korjattiin itse
vaihteleva työ, lapsetkin oppi työnteon, fyysisesti ja henkisesti terveempi elo
7. Vain miehen työpaikka ratkaisi asuinpaikan
8. Naisille olisi varsinkin nykyaikana riittänyt osa-aikatyö ”joutoaikoina”
Vaikeiden aikojen koittaessa, jonkinlainen mahdollisuus selvitä hengissä.

Moraalikato eli kristinuskosta luopuminen (yhteistyökyvyttömyys = lähimmäisenrakkaudesta luopuminen, korruptio ym.) varmistaa tuhomme.

Taloudelliset ongelmat –2019

20.9.2019 Politiikka ja yhteiskunta, Yleinen

Syitä taloudelliseen eriarvoisuuteen ja ongelmiin
Olemme kaksisataa vuotta rakentaneet aina enenevässä määrin kaikenlaisia koneita, laitteita ja automaatteja, joilla teetämme ennen omilla lihaksilla tekemämme työn.Jotta fyysinen kuntomme ei rapistuisi (saataisiin lihaksille lähes sama lihastyö), on jouduttu rakentamaan toiset laitteet kenttineen, ratoineen, jumppasaleineen ja urheiluhalleineen. Täysin järjetöntä.
Toisaalta ajateltiin voitavan lyhentää työaikaa ja pidentää lomia, sekä saada aikaa itsensä sivistämiseen (aiemmin olikin työväen- ja seurantaloja, mutta nykyisin enemmän pubeja ja muita biletyspaikkoja). Nyt kuitenkin koneiden ja automaation tuoma taloudellinen hyöty on annettu liian suurelta osin niiden omistajille pääomatuloina ja käyttäjille korkeina palkkoina. (ahtaajat, paperiteollisuuden työntekijät jne. ) Koska työpaikat vähenivät teollisuudessa ja maataloudessa, niin tarvittavien työpaikkojen piti syntyä palvelualoille. Näinhän on käynytkin osittain, mutta tuon rahallisen hyödyn tarpeeksi suuri siirtäminen palvelualoille (kuten kunnat ja valtio) jäi siis suorittamatta.
Koska keksimiemme tuotteiden valmistamiseen tarvittavat laitteet, automaatio ja tieto pian leviävät muualle maailmassa, meidän olisi aina keksittävä jotain uutta humpuukia, joka tulisi muotiin erityisesti Kiinassa ja muissa kehittyvissä maissa (varsinkin kotimaahan lyhytikäisiä tuotteita). Toisaalta ei me tarvita enää lisää krääsää, vaan meidän pitäisi asiantuntijoiden mukaan alentaa elintasoa maapallon pelastamiseksi. Mitäpä maapallosta ja ihmiskunnasta, kunhan tänään saa seksiä ja alkoholia!
Suurelta osalta omistajista/koneidenkäyttäjistä tämä etu on viety pois kilpailuttamisella. Pienyritykset ja yksityisyrittäjät sekä heidän rahoittajansa on useissa tapauksissa ajettu velkavankeuteen, mutta mitäpä heistä, hehän eivät olekkaan ihmisiä vaan kapitalisteja?
Suurin syy tähän huonoon tilanteeseemme on tietenkin meidän lähes kaikkien ostokäyttäytymisessä. Ostaessamme olemme ensinnäkin työnantajia (palkanmaksajia) ja mahdollisimman vähän maksaessamme (halvimman perässä juostessamme = kilpailuttaessamme) tosi asiassa maksamme tuotteen tekijöille (”parhaassa” tapauksessa itsellemme) mahdollisimman pientä palkkaa. Tämä riistomme on johtanut kehitys/kehittyvissä maissa (siirtomaat 350v. kansainväliset suuryritykset n. 70v.) alipalkkaukseen, lapsityövoiman käyttöön, luonnon saastuttamiseen jne. (Meillä itsellämme em. työttömyyteen, köyhien köyhtymiseen ja rikkaiden rikastumiseen. Eläköön tasa-arvo!) Kauko-Idässä teetämme itsellemme vaatteita, kenkiä ym. ihmisillä, joiden työaika on jopa 15 tuntia päivä ja töitä on 7 päivää viikossa eikä palkka riitä silti elämiseen. Kauhistelemme USA:n orjien asemaa ennen orjuuden poistamista. Kuitenkin itse saatamme omat ”orjamme” vielä selvästi huonompaan asemaan. Olemme siis pahempia, kuin silloiset valkoiset isännät. (Yle 21.1.2019. V. 2018 26 rikkainta omisti yhtä paljon kuin köyhin puolikas maapallon väestöstä. Miljardöörien omaisuus kasvoi 2,5 miljardia/vrk. 3,8 miljardin köyhimmän omaisuus väheni 11%.) Mihin suomalaiset yritykset käyttävät näin saadut voitot? Paulig muun muassa homopornon eli Tom of Finlandin tukemiseen (sanovat taiteeksi). Mitä me annamme heille: selluloosaa ja peliriippuvuutta?
Halvimman perässä juokseminen (+yksityisautoilu) on vienyt meiltä lähes kaikki lähipalvelut: kauppa, posti, pankki, julkinen liikenne jne. Eikö kukaan välitä lapsista, vanhuksista, vähempiosaisista? Suunnitellaan vain yhä nopeampia yhteyksiä suurten kaupunkien välille mm. Kuopio – Helsinki (3h), Hki – Turku (1 miljardi €), Hki – Tallinna ja Hki – Tampere (3 miljardia €) junayhteyksiä eikä välillä juuri pysähdellä. Vastaavasti varsinkin linja-autovuoroja on jatkuvasti vähennetty. Monin paikoin kaupunkien ulkopuolella kulkee vain koululaisvuorot. Ainakaan iltaisin ja pyhänseutuina et pääse minnekkään ilman omaa autoa tai taksia.
Totuttuamme laitteisiin, yksityisauto pahimpana esimerkkinä, meidän on vaikea muuttaa tapojamme pois näiden käytöstä. Myöskin uusien tarpeellisten toimintojen aloittaminen on meille yhtä tervanjuontia (= vaikeasti toteutettavaa). Muun muassa jätteiden käsittely ja lajittelu.

Yle1 28.2.2019 Motocrossissa alkoi 2018 50-kuutioisissa kilpailutoiminta. Nuorimmat kuskit 5v.

Yle uutiset 2.4.2018 klo 20:18 Kiina siirtää teollisuutta Etiopiaan RIISTOA, RIISTOA
……… Huajian-yhtiön kenkätehdas Etiopian pääkaupungin Addis Abeban lounaiskulmassa on nyt Afrikkaa mullistavan muutoksen ytimessä. Tänne rakennetaan uutta teollisuusihmettä Kiinan mallin mukaan.………. Huajian-yhtiö valmistaa tehtaassaan 8 000 kenkäparia päivässä, lähinnä Yhdysvaltain markkinoille, tulevaisuudessa myös Eurooppaan. ………. – Etiopiasta saa paljon raaka-ainetta, kuten lehmän ja lampaan nahkaa. Myös työvoima on erittäin halpaa, ja lisäksi voimme viedä tuotteemme Etiopiasta Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan täysin vero- ja tullivapaasti, Zhang luettelee.………. Zhangin mukaan Etelä-Kiinassa tehdastyöntekijöiden palkka on vähintään 600 euroa kuukaudessa, mutta Etiopian tehtaalla keskipalkka on vain 80 euroa kuussa. Ero on huima, 7,5-kertainen. ………. ((Voi orjaraukkojamme, näin sitä olemme tasa-arvoisia ja inhimillisiä.))

Ay-liike mahdollisti saastuttamisen, eikä vieläkään aio lopettaa, vaan vaatii talouskasvua, palkankorotuksia ja työpaikkoja. Työpaikkojen lisääminen alkaa olla mahdollista vain lyhytikäisempiä ja vaikeammin korjattavia tuotteita tekemällä. KÖYHÄT KYYKKYYN!

Pieniä ompelutöitä

19.9.2019 Yleinen

Olen tehnyt viime viikkoina pieniä ompelutöitä: mm. syystakkien muutostöitä, lääkepussukoiden ompelua, nahkatakin kauluksen muokkausta ja cosplay-asusteiden valmistusta sekä sovitusmuutoksia. Olen vähentänyt asiakastöiden määrää, jotta voin keskittyä opiskeluun täysipäiväisesti. Ohessa pystyn kuitenkin edelleen tekemään tällaisia pieniä ompelutöitä ja -tilauksia. Kysy siis rohkeasti tilannettani, niin katsotaan miten ja millaisella aikataululla voin auttaa :)

Kummilapseni (tai hänen äitinsä) esitti myös toiveen: litteä norsupehmo! Kummityttö on kovin rakastunut vaunujen norsuverhoon, joten pitäähän hänellä oma norsulelukin olla. Katsotaan mitä keksin! Kivat kankaat kun löytäisi, jotka kiinnostaisivat vauvaa ja laittaisi vielä lepattavat korvat, joita räpeltää. Kuvia luvassa instagramin puolella, kunhan on valmista :)

Kivaa musiikkia! :)

18.9.2019 Yleinen

Juttua kirjanlukulaitteista

17.9.2019 Yleinen

Ensimmäisen kirjanlukulaitteeni ostin parisen vuotta sitten. Se oli Amazon Kindle Paperwhite 2015, ja 170 euron hintainen. Olen ollut todella tyytyväinen ostokseeni, laitteessa ei ole oikeastaan mitään vikaa ja sille on todella helppoa ostaa e-kirjoja Amazon-verkkokaupasta. Kuitenkaan siinä ei ole oikeastaan muita ominaisuuksia kuin lukeminen – sillä ei voi esimerkiksi piirtää, pelata tai kuunnella äänikirjoja. Nettiselain siitä tosin löytyy, mutta se on niin alkeellinen ettei sillä paljon mitään tee. Paljon mieluummin sitä selaa nettiä vaikka älypuhelimella. Siihen voi ostaa kirjoja myös vaikkapa Elisa Kirjasta, mutta silloin ne täytyy konvertoida oikeaan muotoon jollakin kääntäjällä, joita löytyy netistä. Akun kesto on hyvä, joten laitetta ei tarvitse kaiken aikaa ladata, ja näyttö niin hyvin tehty, että sitä jaksaa katsella vaikka kuinka kauan. Kokemus on tosiaan yhtä hyvä kuin jos tavallista kirjaa lukisi, sen olen todistanut lukemalla samoja kirjoja sekä e-kirjana että tavallisena. Koska laite on suunniteltu vain kirjojen lukemiseen, on sen näyttö mustavalkoinen.

Kindlessä on kuitenkin joitakin hyviä lisäominaisuuksia ja sitä on mukava käyttää. Hieno juttu on esimerkiksi sanakirja, jonka avulla voi hyvin nopeasti vaikka tarkistaa mitä jokin englanninkielinen sana on suomeksi. Wikipediastakin voi nopeasti hakea tietoa mistä tahansa sanasta.

Myöhemmin ostin vielä toisen lukulaitteen, tällä kertaa Sonyn (joka ei enää valmista lukulaitteita) tekemän. Ostin sen itse asiassa kirjastosta melko halpaan hintaan poistomyynnistä. En koskaan lukenut laitteella yhtä ainoata kirjaa ja mielestäni laite on paljon huonompi kuin esimerkiksi kaikki Kindlet. Sonyn laitteesta taisi puuttua taustavalo kokonaan, joten kirjoja piti lukea muulla valaistuksella. Muitakin eroja Kindleen löytyi. Muistaakseni mukana tuli esimerkiksi kosketusnäyttöä varten kynä, jolla pystyi alkeellisesti piirtämään. Vaikea kirjoittaa tästä vehkeestä sen enempää, kun en muista kovin tarkkaan millainen se oli.

Kolmannen lukulaitteen ostin aiemmin tänä vuonna (2019), PocketBook Aqua 2:n. Ostin sen kai ainoastaan siksi, että se näytti niin hienolta, se on kauniin sininen. Ensivaikutelma oli vähän sellainen, että ihan kuin tässä olisi jotain vikaa. Teksti näytti jotenkin epätarkalta ja välillä teksti paloi kiinni ruutuun, eli edellisen sivun sanat jäi himmeänä näkymään. Mutta kun luin ensimmäistä kirjaani laitteella, en huomannut enää mitään ongelmia. Fonttivalikoima on ehkä hienompi kuin omistamallani Kindlellä. Laite kestää hyvin pölyä ja vettä, joten sitä voi käyttää vaikka vedessä loikoillen. Muistaakseni sen voi laksea alle metrin verran syvälle veteen. Laite on myös monipuolisempi kuin kaksi aiemmin ostamaani. Sillä voi pelata vaikka shakkia tai sudokua, mutta niiden vaikeusasteet taitavat olla aika korkealla. Kovin hidas Aqua 2 kuitenkin on, ehkä jopa hitaampi kuin nuo kaksi muuta. Se on kuitenkin kaiketi lukulaitteissa käytettävän teknologian takia luonnollista.

Aqualla voi kuunnella englanninkieliset kirjat puheäänen muodossa! Erilaisia lukijaääniä on useampi ja niiden lataamisessa internetistä kestää niin kauan, että olen kokeillut vain kahta. Molemmat olivat miellyttäviä. Haaveenani olisikin ostaa suosikkikirjani Ready Player One englanniksi ja kuunnella se tällä lukulaitteella.

Netissä luki, että Aquassa olisi paikka muistikortille, mutta ei ole. Se ei tosin haittaa, koska ei niitä kirjoja kerralla tarvi niin paljon laitteessa olla. Ja onhan tässä sentään niin paljon tilaa, että ei sitä saa helposti loppumaan muuten kuin niillä äänikirjoilla.

Joitakin ominaisuuksia en ole saanut tällä lukulaitteella toimimaan. Esimerkiksi siinä pitäisi olla jonkinlainen sisäänrakennettu kauppa, mutta en pääse siihen sisään. ReadRate ja send-to-PocketBook eivät tunnu toimivan.

Muunlaisista lukulaitteista minulla ei siis ole kokemusta. Jos harkitset lukulaitteen ostamista, niin voisin suositella ainakin Kindleä ja PocketBookia. Kindle on erinomainen, jos haluat ostaa kirjat englanniksi Amazonista. Lukukokemus näillä laitteilla on aika lailla sama.

PocketBook Aqua 2:n voit ostaa täältä:

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/25535/ktcgv/PocketBook-Aqua-2-e-kirjojen-lukulaite

Ja Amazon Kindle Paperwhite 2015 täältä:

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/53221/hsqdb/Amazon-Kindle-Paperwhite-2015-WiFi-e-kirjanlukulaite-musta

Linkit vievät Verkkokauppa.comiin, josta löytyy myös joitakin muita samojen valmistajien lukulaitteita. Kannattaa vähän katsella, mikä tuntuu sopivimmalta!

TAIVALKOSKEN SEURAKUNTA 140 VUOTTA

11.9.2019 Yleinen

TAIVALKOSKEN SEURAKUNNAN 140-VUOTISTAIVALTA JUHLITTIIN

Taivalkosken kirkko oli ääriään myöten täynnä Taivalkosken seurakunnan juhliessa 140-
vuotista taivaltaan. Juhlalauantain ohjelmassa oli Antamo Tynin juhlaa varten säveltämä
Jeesuksen kylväjävertaus. Illan laulajat olivat Lauri Turpeinen, Heidi Keränen sekä
seurakunnan eri kuorot kanttori Marjukka Simunan johdolla. Erkki Tyni soitti urkuja, AinoLiisa Turpeinen huilua.

Sunnuntain jumalanpalveluksessa palvelivat kirkkoherra Maaria Perälä, Kuusamon
kirkkoherra ja lääninrovasti Taina Manninen, pastori Jari Kolmonen, kanttori Marjukka
Simuna, huilisti Aino-Liisa Turpeinen, diakonissa Heidi Keränen, nuorisotyönohjaaja
Hanna Pernu, seurakuntamestarit Eila Majava ja Jarmo Tyni, kirkkokuoro sekä
kirkkovaltuuston jäsenet.
Taina Manninen puhui saarnassaan itseensä tyytyväisestä
fariseuksesta, Jumalan armoa pyytävästä publikaanista ja rukouksen tärkeydestä. –Ainoa
mitä Jumala odottaa meiltä on nälkä. Ennen vanhaan ihmiset toivottivat toisilleen unta ja
nälkää, elämän perusasioita. Lepoa ja nälkää toivotan myös Taivalkosken seurakunnalle,
Taina Manninen toivotti.
Juhlajumalanpalveluksen ehtoollisvälineinä käytettiin muun muassa Jokijärveltä siirretystä
kirkosta pelastettuja esineitä. -Kirkko paloi 27.7.1925. Silloin 14-vuotias Aune Partanen
juoksi palavaan kirkkoon ja otti välineet mukaansa, Maaria Perälä kertoi puheessaan.
Ehtoollisen jälkeen juhlinta jatkui seurakuntatalolla, jossa nautittiin lapinukonkeitosta ja
juhlakahveista. Puheiden ja tervehdysten lisäksi kuultiin Hemmo Turpeisen laulua
Marjukka Simunan säestämänä.

Opintovapaalla oleva Taivalkosken 12. kirkkoherra Tuomo Törmänen luki puheessaan
otteen vuoden 1905 piispantarkastuskertomuksesta, josta näkyy seurakunnan silloinen
hätä ja taloudellinen perikato. –Kirkkoherra Juho Barkmanin aikana olosuhteet olivat
vaikeat. Nyt tilanne on aivan toinen. Itse olin mukana vuoden 2015 piispantarkastuksessa.
Eteenpäin on menty. Kymmenen vuoden kuluttua on suuri juhla. Ehdotankin 150-
vuotisjuhlahistoriateoksen julkaisemista silloin. Näkökulmat ovat muuttuneet edellisen,
100-vuotishistoriateoksen julkaisuajasta. Historiateoksen teko on iso työ, se tulisi aloittaa
pian. Se olisi lahja tuleville sukupolville ja seurakunnalle, Tuomo Törmänen ehdotti.

Kunnanjohtaja Kaisu Lehtinen-Nevalainen puheessaan kertoi tavanneensa henkilön joka ihmetteli
Taivalkosken kirkon vaatimattomuutta. -Ihmettelystä seurasi pitkä keskustelu yleensä
kirkoista, esimerkiksi millaisessa ympäristössä jokin kirkko on. Tällaista keskustelua
kirkoista toivon käytävän Taivalkoskellakin, Lehtinen-Nevalainen sanoi onnitellen juhlivaa
seurakuntaa.
Taivalkosken kunnan lisäksi onnittelijoina olivat Posion ja Kuusamon
seurakunnat. Taina Manninen lahjoitti Kuusamon seurakunnalta 20 puun tainta
istutettavaksi Tansaniaan. –Puun taimet tuovat toivoa. Ne estävät aavikoitumista,
Manninen sanoi luovuttaessaan lahjaa. Posion seurakunta muisti naapuria paikallisella
Pentikin tuotelahjalla.

Kahden kauden kansanedustaja, lääkintöneuvos Niilo Keränen esitti Taivalkosken
seurakunnan historiikin otsikolla Kirkko keskellä kylää. Ennen Taivalkosken seurakunnan
vaiheita kirkko ja kunta olivat Jokijärvellä. Kirkko siirrettiin Taivalkosken Anninpalonmäelle
vuonna 1877 ja edellisvuonna perustetun Taivalkosken seurakunnan kirkon vihkiäisiä
vietettiin juhannuksena 1880. Seurakunnan kirkkoherra vuodesta 1885 lähtien oli Johan
Barkman, jolla oli paljon haasteita seurakuntatyössä. Muun muassa hänen aikanaan jäi
monta jumalanpalvelusta pitämättä sen takia kun kirkkoon ei tullut yhtään sanankuulijaa,
kertovat asiakirjat. Värikkään historiakatsauksen päätteeksi Keränen nosti esiin kahden
pitkäaikaisen seurakunnan työntekijän nimet. -Kanttori Robert Makkosen ja kirkkoherra
Pentti Liimatan työvuosien aikana vakiintui pitkälle nykyisenlainen seurakuntaelämä.
Nykyisin seurakunta on kaikkien seurakuntalaisten seurakunta ja kirkko on yhä keskellä
kylää, Keränen tiivisti seurakunnan nykytilan.

Kolmekymmentä vuotta kansanedustajana, neljä vuotta työministerinä ja kaksi kautta
europarlamentaarikkona toiminut Liisa Jaakonsaari piti tilaisuuden juhlapuheen.
Jaakonsaari muisteli puheessaan kolmen vuoden takaista reformaation 500-vuotisjuhlaa
Taivalkoskella ja käsitteli luterilaisuutta Kalle Päätalon kirjoissa. Hän tarkasteli
muutoksessa olevan maapallon haasteita. –Koko maailma on nyt haastettu erilaisten
diktaattorien toimesta. Nyt tarvitaan kirkkoja ihmisyyden puolustajana. Kirkko on
menettänyt jäseniä mutta kirkon sanoma rauhasta on saanut uutta suosiota. Asioita joihin
on keskityttävä laajasti ovat planeetan suojelu ja lähimmäisenrakkaus. -Kirkkovuoden
teema on itsensä tunteminen ja liturginen väri on vihreä. Nyt arvioidaan itseä ja
elämäntapaa. Ruotsin piispojen manifestissa oli 20 vuotta sitten, että jos kaikilla olisi
Ruotsin elintaso, maailma kestäisi yhdeksän kuukautta. Kuitenkaan häpeä syömisestä tai
liikkumisesta ei ole hyvä. Ei ole tärkeintä mitä pistää suuhunsa vaan mitä suusta tulee
ulos. Sosiaaliseen mediaan on saatava uudet säännöt. Tänään ihmisten välisessä
keskustelussa on liian paljon vihaa ja raivoa. Vihapuhe täytyy katkaista. -Ihmisellä on
vapaus valita, on myös kannettava vapauden tuoma vastuu. Ihmisen täytyy ottaa vastuu
kehittämästään teknologiasta ja robotiikasta. Emme saa hyväksyä esimerkiksi aseita jotka
ampuvat itsekseen tai teknologiaa joka tavallaan mahdollistaa keskustelun
edesmenneiden läheisten kanssa. Joillekin teknologiaa koskeville asioille on sanottava ei.
En halua että keskustelen vanhana robotin kanssa. –Ihmiselämä muuttuu seuraavan 30
vuoden aikana enemmän kuin edellisten 300 vuoden aikana. Lääketieteen, teknologian ja
biotekniikan aloilla keksitään uutta, mutta voi käydä muutenkin. Ikääntymistä
käsittelevässä seminaarissa todettiin että ikääntyminen on taloudellisesti ja poliittisesti
isompi haaste kuin ilmastonmuutos. –Historia kertoo kuinka värikäs ja hieno
selviytymistarina Taivalkosken seurakunnan 140-vuotistaival on ollut. Taivalkosken,
metsäpitäjän seurakunnan tulevaisuuden näen tämän juhlan osanottajia katsoessani valoisana,
Liisa Jaakonsaari totesi kiitellen juhlan nuoria muusikoita kaksivuotiaan seurakuntalaisen
säestäessä puheen viimeisiä lauseita pianolla.

Juhlinta päättyi kirkkoherra Maaria Perälän sanoihin, joissa hän korosti rukouksen
tärkeyttä. -Rukouksen tie on auki, voimme pyytää Jumalalta viisautta, kirkkoherra evästi
juhlakansaa.

LA RESUMETO ESPERANTE

La eklezio de Taivalkoski jubileis sian 140-jarig´on per la muzika programo kiun komponis
taivalkoskia Antamo Tyni, per kantado kaj ludado de dekoj da taivalkoskianoj, per diservo kaj per la jubilea festo kun lunc´o, kafo, prelegoj kaj kantado.

Aini Vääräniemi 11.9.2019

Muutostöitä ja cosplay-asusteita

22.8.2019 Yleinen

Muutostyöompeluiden parissa vierähti edellisviikko. Oli mm. housujen ja takkien muokkausta sekä cosplay-asusteiden sovitusta asiakkaan kanssa. Muutamia asusteita sainkin jo luovutettua hänelle valmiina, mutta vielä on työnsarkaa jäljellä. Minulla on monia mielenkiintoisia asusteita työn alla, jotka on tavoitteena saada valmiiksi tämän vuoden puolella.

Hienosäädään myös viime vuonna hänelle tekemiäni asusteita, joita asiakas oli päässyt testaamaan käytännössä. Muutamilla muutoksilla saadaan asusteet toimimaan vieläkin paremmin, jolloin liikkuminen ja oleminen asussa on mukavempaa. Näinpä ne asiat parhaiten selviää käytännössä ja eihän siinä muutakuin fiksaamaan :) Asiakkaan tyytyväisyys ompelemiini tuotteisiin tai tekemiini muutostöihin on minulle äärimmäisen tärkeää.

Ps. Kuvia en vieläkään valitettavasti saa lisättyä tänne, joten kannattaa seurata instagram-tiliäni ompelijamarika :)

Uudet tuulet

11.8.2019 Yleinen

Hei!

Kuten etusivulla olenkin jo ilmoitellut, siirtyvät ompelutyöt väliaikaisesti pienemmälle osalle ajastani uusien tuulien puhaltaessa. Haen oppisopimus/opiskelupaikkaa toiselta alalta (joka kuitenkin tukee osaltaan myös tätä työtä) ja sen ajan pystyn ottamaan vastaan asiakastöita rajoitetusti. Pienemmät ompelutyöt kuten korjaus- ja muutostyöompelu, verhojen ompelu jne. onnistuvat opiskelun/työskentelyn lomassa, mutta isompia ompeluprojekteja en pysty valitettavasti ottamaan vastaan. Ellei puhuta rennosta ja pitemmällä aikataululla olevasta ompelutyöstä. Ota kuitenkin rohkeasti yhteyttä ja tiedustele tilannettani, otan töitä vastaan mahdollisuuksien mukaan :)