Selaat arkistoa kohteelle Yleinen.

RTV:n luennolla sarjassa: Kalevi Riikonen

8.11.2019 Yleinen

RTV luennolla: Pekka Kaarakainen

5.11.2019 Yleinen

Who Say Essay?

1.11.2019 Yleinen

In the event that you need to compose an effective paper, you ought to pick the correct system for composing. Every single content must has its very own subject and reason, so as a matter of first importance, you have to consider a subject you need to expound on, and about the entire motivation behind your work. Your paper may convince or illuminate individuals about subject, and relying upon this thing, your content will have its own style. It’s imperative to pick a correct style from a rundown of composing strategies. As a matter of fact there are various methods for paper composing , including:
If I can help in any way, https://themindsjournal.com/how-to-write-movie-script-tips-screenwriting/ please let me know.

Filosofiaa – Jumalan, maailman ja ihmisen kuva uskonnoissa

1.11.2019 Yleinen

Loppuvuoden ompelutilaukset täynnä

27.10.2019 Yleinen

Kuten etusivuilla lukeekin, on loppuvuosi asiakastöiden osalta täynnä. Toteutan sovitut asiakastyöt loppuvuoden aikana / sovittuun palautuspäivään mennessä :) Päivitän tilannetta tänne vuoden vaihteen jälkeen. Kiitos kaikille asiakkaille töistä!

Opiskelu/työharjoittelu on alkanut todella mukavasti ja motivaatio on todella korkealla. On kuitenkin yllättävän uuvuttavaa olla uuden tiedon äärellä, joten ompelutyöt olen jättänyt niille päiville, kun minulla ei ole koulua tai työharjoittelua.

Hääpukuprojekti on polkaistu käyntiin: kaavat on sovitettu ja muokattu sekä kangasmenekit laskettu. Seuraavaksi on luvassa kankaiden osto yhdessä asiakkaan kanssa. Cosplay-asusteet ovat edenneet ja niiden kohdalla seuraavaksi on luvassa olkasuojusten ”buffaus”, jotta ne eivät lepää liikaa olkapäiden päällä, vaan irtoavat kunnolla käsivarsista antaen käsille paremmin liikkumatilaa :) Tällaiset huomiot tulevat ilmi sovituksissa ja siksipä niitä tehdäänkin, jotta voidaan tehdä tarpeellisia muutoksia asusteiden parantamiseksi.

Muutama pienempikin ompelutyö löytyy listalta ja niitä ovat mm. vetoketjujen vaihdot. Lempivaate saa lisää käyttöikää, kun vaihdetaan rikkinäinen ketju toimivaan :) Ensin kannattaa tosin tarkistaa onko vika vetimessä vai onko ketju oikeasti rikki (hammastukset vääntyneet tai katkenneet).

MUODONMUUTOSTARINALLA NAPERO-FINLANDIAN VOITTOON

26.10.2019 Yleinen

MUODONMUUTOSTARINALLA NAPERO-FINLANDIAN VOITTOON


Minerva Rasehorn Kokkolasta voitti tämänvuotisen Napero Finlandia –sadunkirjoituskilpailun, jota on järjestetty Taivalkoskella Päätalo-instituutin toimesta jo 27 kertaa. Rasehornin satu on muodonmuutostarina Alan muuttua koiraksi, jossa Tessa-tyttö ja hänen Sissi-koiransa seikkailevat. –Hyvässä sadussa pitää olla jännitystä, jokin yllättävä käänne ja jotain hauskaa. Kuitenkaan ei saa olla hirveän epätodellisia asioita vaan pitää olla jotain realististakin, Napero-Oskarin voittanut Minerva Rasehorn kuvailee sadunkirjoittamisen perusasioita. –Suunnittelen ensin hahmot ja tapahtumat, sitten kirjoitan sadun. Kun satu on valmis, alan korjailla ja muuttaa ja lisätä asioita joita sadussa voisi omasta mielestä olla. Näillä periaatteilla olen voittanut Napero-Finlandiassa oman sarjani jo kolmena vuonna ja nyt tuli sarjavoiton lisäksi koko kilpailun päävoitto, 3-4-luokkalaisten sarjassa kisannut Rasehorn iloitsee.


Minervan isosisko Linnea Rasehorn oli pokkaamassa palkintoa jo neljättä kertaa. Nyt hän voitti 5-6-luokkalaisten sarjan, aiemmilta vuosilta hänellä on taskussaan kaksi sarjavoittoa ja yksi kakkossija. –Napero-Oskaria pitää vielä ensi vuonna yrittää. Tarinan pitää olla monipuolinen ja puoleensavetävä ja heti alussa pitää olla jokin kiinnostava seikka – siinä ovat ainekset hyvään satuun, Linnea Rasehorn kuvailee sadunkirjoitustekniikkaansa.


Alaluokkalaisten sarjan voitti Inkeri Taipale Naantalin Livonsaaresta. Hänen satunsa Spagettin suuri seikkailu on kuvitettu satu, jossa spagetti seikkailee maailmalla. –Kirjoitin ja kuvitin sadun Jokke-papan luona Savonlinnassa. Pappa oli nähnyt Aamulehdestä ilmoituksen sadunkirjoituskilpailusta ja niin päätin osallistua, kirjoittamisen lisäksi kuvataidetta harrastava Inkeri Taipale kertoo.


Palkintosijalle ylsi myös sotkamolainen Tiia-Maria Seppänen, joka tavoitettiin haastatteluun Metsäkylän kyläkaupassa kotiinpaluumatkalla. Hän oli 3-4-luokkalaisten sarjan kolmas sadullaan Taikakamera ja autiosaari. -Kirjoitin satua pitkin vuotta koulussa, Koko luokka osallistui kilpailuun. Tieto voitosta tuli minulle opettajan kautta. Kyllä on ollut kiva osallistua, Tiia-Maria Seppänen kertoo tuntemuksistaan.


Kuvassa ovat kaikki paikalle päässeet palkintosatujen kirjoittajat.

Valtakunnallista sadun päivää vietetään Taivalkoskella aina Napero-Finlandia –sadunkirjoituskilpailun palkintojuhlan merkeissä. Kilpailun ideoivat vuonna 1993 silloinen Päätalo-instituutin rehtori Petri Liukkonen ja kirjailija, ylilääkäri, myöhemmin lääkintöneuvoksen arvon saanut ja kaksi kautta kansanedustajana toiminut Niilo Keränen. Hän toimii yhä koko kilpailun ylituomarina. Kilpailun rinnalle syntyi koko viikon kestävä lasten ja nuorten kulttuuriviikko, Naperoviikko vuonna 1997.

Kilpailusta tiedotetaan eri medioissa alkuvuonna. Kirjoitusaikaa on huhtikuun loppuun saakka. Sadut jaetaan kolmeen ryhmään ja lähetetään Oulun yliopiston kirjallisuuden opiskelijoista koostuvalle, kirjallisuuden tutkija ja kirjailija Myry Voipion johtamalle esiraadille. Raadin valitsemat parhaat sadut lähetetään ylituomari Niilo Keräselle, joka valitsee satujen joukosta voittajat ja kunniamaininnan saajat. Tänä vuonna palkittiin 26 satua noin 1700 sadun joukosta.

-Napero-Finlandia –sadunkirjoituskilpailun järjestää Päätalo-instituutti, joka on Pohjois-Suomen kirjoittajakoulutus- ja kulttuurikeskus, instituutin johtaja Kati Koivukangas kertoo juhlan päätähdille, eri puolelta Suomea tulleille palkituille ja heidän mukanaan olleille kotijoukoille. -Päätalo-instituutti perustettiin kirjailija Kalle Päätalon aloitteesta. Hänen kirjansa ovat luetuimpia kirjoja koko Suomessa. Tänä vuonna hänen syntymästään tulee sata vuotta. Silloin ajat olivat erilaiset verrattuna tähän päivään. Lapset joutuivat talon töihin ja luku- ja kirjoitusharrastusta pidettiin humpuukina ja höpöhommina. Myös Kallen isä Herman oli sitä mieltä. Kalle joutui aikuisten töihin, savotoille ja uittoihin ja osallistumaan perheen elättämiseen jo teidän iässänne, 11-12-vuotiaana. Kallen mielessä oli kuitenkin ajatus lukemisesta ja kirjoittamisesta. Hänen Riitu-äitinsä ja Kalle-niminen kaverinsa olivat tukena näissä harrastuksissa. Hoikkalan Kallen kanssa Kalle hiihti, käveli tai pyöräili 25 kilometrin päähän kirjastoon lainaamaan uusimpia kirjoja. Kalle opetteli itse kirjailijan ammatin. Siksi hän halusi että lapsia, nuoria ja aikuisiakin kannustetaan lukemaan ja kirjoittamaan. Lukeminen ja kirjoittaminen kulkevat käsi kädessä. Aiemmin tällä viikolla kuulimme täällä kirjailija Roope Lipastin luennon, jossa painotettiin sitä, ettei voi olla hyvä kirjoittaja ellei lue paljon, Kati Koivukangas kertoo.

Ylituomari Niilo Keränen toteaa, että Napero-Finlandia on hieno osa sadun historiallista jatkumoa. –Ihmiset ympäri maailmaa ovat kertoneet satuja kautta aikojen. On hieno asia, että yliopiston kirjallisuuden opiskelijat toimivat esiraatina ja huomaavat miten satukulttuuri kukoistaa. He tutkivat satuja ja saavat niistä inspiraatioita omaan tulevaan ammattiinsa. Tämänkin vuoden saduissa on vauhtia, vaaroja, prinsessoja, lohikäärmeitä. Sadut ovat hauskoja, kiinnostavia, jännittäviä, niissä voi tapahtua mitä vain. –Silloin kun Petri Liukkosen kanssa ideoimme kilpailun, Suomessa oli vielä olemassa läänit. Lähetimme tiedon kilpailusta läänien kouluosastoille ja siellä innostuttiin asiasta. Monenlaisia kilpailuja oli aiemmin järjestetty lapsille, muttei koskaan sadunkirjoituskilpailua. Saimme ainakin 4000 satua, jotka piti lukea ja arvioida kahden kuukauden aikana. Pyysimme kolmisenkymmentä kulttuurista kiinnostunutta henkilöä palaveriin ja jaoimme heille niput satuja, joista itse kukin valitsi parhaimmat. Kokoonnuimme uudelleen ja satuja luettiin nyt ääneen, yksi luki ja muut kuuntelivat, jonka jälkeen saduille annettiin pisteet. Näin saimme voittajat selville määräajassa. Näin talkoilimme alkuvuosina kunnes aloimme yhteistyön yliopiston kanssa, Niilo Keränen kertoo kilpailun historiasta.

LA RESUMETO ESPERANTE

En Taivalkoski tradicie oni jubileis la tutlandan tagon de Satu, Fabelo, per premiigo la infanojn kiuj venkis siajn seriojn en Napero-Finlandia -fabelkonkurso. Tri fabeloj en tri serioj estis premiigitaj. Unu eli ili venkis la Napero-Oskaron. Aldone 17 honoraj diplomoj estis donitaj.
La plej bona fabelo estas metamorfosa rakonto pri la knabino kaj sia hundo. Minerva Rasehorn kiu en la meza serio al la 3-4-klasanoj konkursis, jam la trian fojon venkis sian serion. -Finfine mi nun venkis la tutan konkurson, Minerva g´ojig´as.

Aini Vääräniemi 26.10.2019

TUHKASTA NOUSI UUSI UNELMA – TAIVALKOSKEN TOINEN ROBOTTINAVETTA AVATTIIN

26.10.2019 Yleinen

TUHKASTA NOUSI UUSI UNELMA – TAIVALKOSKEN TOINEN ROBOTTINAVETTA AVATTIIN
La nova robotbovejo al Taivalkoski

Piston perukoilla vietettiin juhlapäivää uuden robottinavetan avajaisten merkeissä. Väkeä oli saapunut arviolta parisataa henkeä Taivalkoskelta ja lähikunnista tutustumaan Mikko ja Annika Keräsen maatilayrityksen moderniin tuotantolaitokseen. Pariskunnan entinen navetta tuhoutui tulipalossa puolisentoista vuotta sitten.

-Silloin palosta selvinneet eläimet myytiin ja nyt ostamme kaikki lehmät ja vasikat jalostusyhdistys FABAn kautta. Parin viikon kuluttua tulee ensimmäinen toimituserä eläimiä. Navetassa on tilat 70 lypsylehmän pitoon. Tämä navetta rakennettiin kolmessa kuukaudessa avaimet käteen –toimituksella RKL Poukkulan toimesta, nuoret viljelijät Annika ja Mikko Keränen kertovat.


kuvateksti: Piston Lahtelassa iloitaan uudesta navetasta. Johannes ja Airi Keräsen vuosikymmenten työ jatkuu nyt Mikko-pojan ja Annika-miniän rakennuttamassa robottinavetassa viimeistä huutoa olevan teknologian avulla.

LA RESUMETO ESPERANTE

Unu kaj duono jaroj antaue fajro detruis la bovejon en Pisto-vilag´o en Taivalkoski. Juna agrikulturista paro Annika kaj Mikko Keränen decidis konstrui la novan bovejon kie oni uzos la plej novan teknologion. Jam en novembro komencas la roboto g´ian laboron kaj la lakto produktota de 70 bovinoj estos portota al la entrepreno Kuusamon Juusto de kie la lakto antaueniros al la butikoj kiel fromag´o.

Aini Vääräniemi 26.10.2019

Kuinka tulla Gabrolle

25.10.2019 Yleinen

KUN KUTSUT VIERAITA  Osoite on: GABROTALO Leikosaarentie 20-22.

KUN KUTSUT TAKSIA Kannattaa se tilata Iiluodontie 4 kohdan parkkipaikan takaosaan (lyhin kävely).
Tavaroiden kuljetus tulisi tehdä myös Iiluodontien kautta Gabron oven eteen, josta auto on siirrettävä purun tai lastauksen jälkeen pois. Läheinen aukio ei ole parkkialuetta.
Jos sattuu jotain joka vaatii hälytysajoneuvoa muista numero 112 ja mene ohjaamaan kuljettaja Iiluodontie 4 puolelta.

Pysäköintitilaa Gabrotalon yhteydessä ei ole. Kadunvarsipysäköintipaikkoja on Mustakivenkadun, Iiluodonkadun ja -pihan alueilla sekä kauppakeskus Columbuksen alueella.

Kartta

Suositeltavaa on käyttää julkista liikennettä, jotka Gabrolle ovat erinomaiset. Metron pääteasema on n.300 m päässä ja bussi 560 n.150m päässä.

Maavaate

24.10.2019 Yleinen

Maavaatteeksi uuteen telttaan ostin kokeeksi ”kivijalasta” ohutta muovia, jota käytetään ikkunoiden lisäeristykseen. Tapa on käytössä ulkomailla ja siihen käytettävää Polycryo -nimistä muovia myydään netissä myös teltanpohjakäyttöön. Tämä muovi taisi olla Tesaa.
Palanen oli 150 x 170 senttinen, eikä aivan sopinut mittoihini, mutta tein ”Hölmöläisten” hyväksi havaitun konstin ja leikkasin toiselta sivulta palan pois ja jatkoin sen toiselle sivulle, jolloin siitä tuli noin 125 x 220 kokoinen. Minkäänlainen liima ei tuntunut oikein pitävän siinä, joten leikkasin Jessen puoliksi ja teippasin palaset paikoilleen, sen liima tuntui pitävän kohtuullisen hyvin, joten jokusen vuoden ehkä menee, nämä kopio-Jessetkään kun ei vallan pitkäikäisiä ole.
Paino teippauksen jälkeen tasan 50 grammaa.

Kun lemmikki sairastuu

19.10.2019 Yleinen

KUN LEMMIKKI SAIRASTUU

 

 

Jokaisen lemmikkieläimen ottajan on varauduttava siihen, että jossakin vaiheessa edessä on tilanne, kun lemmikki sairastuu.

Jotkut lemmikit sairastuvat jo nuorina, mutta yleensä viimeistään vanhuus tuo mukanaan myös erilaisia kremppoja. Jos sairaudet ovat alussa oireettomia, lemmikin omistaja ei tule välttämättä edes ajatelleeksi, että hänen lemmikkinsä voisi olla sairas. Sairauksista suurin osa paljastuu viimeistään siinä vaiheessa, kun lemmikki viedään tutkittavaksi eläinlääkäriin.

Sairaus tai sairaudet yllättävät usein eläimen omistajan, joka saattaa pohtia sitä, miksi juuri hänen lemmikkinsä on sairas ja mitkä ovat hoitomahdollisuudet. Tässä vaiheessa on hyvä keskustella eläinlääkärin kanssa elinajan odotteesta ja elämänlaadusta. Kannattaa muistaa, että lääkityksen avulla sairauksista osa pysyy hallinnassa. Ruokavaliollakin voidaan hidastaa sairauksien etenemistä ja saada jopa vuosia lisäaikaa. Myös leikkaukset ovat yksi hoitovaihtoehto.

 

Varaudu haasteisiin

Arki voi olla sairastuneen lemmikin kanssa haastavaa. Jos lemmikille määrätään uusi ruokavalio ja perheessä on muitakin eläimiä, sairaan eläimen ruokkiminen pitää hoitaa siten, etteivät muut pääse sen aterioihin käsiksi. Jos sairautta hoidetaan lääkkein, saattaa lääkitseminen osoittautua hankalaksi. Etenkin pillerin antaminen kissalle voi olla vaikeaa. On myös tärkeätä muistaa, että lääkitys on annettava eläimelle joka päivä samaan aikaan – joskus jopa aamuin illoin. Omat aikataulut pitää sovittaa sairaan lemmikin hoidon mukaisiksi: lääkityksestä ei voi luistaa.

Lemmikkieläimen vointia on seurattava. On varmistettava, että eläin syö, juo ja tekee tarpeensa, eli perusasioiden on oltava kunnossa. Jos esimerkiksi kissa on syömättä yhdenkin vuorokauden, sen maksa alkaa vaurioitua. Juominenkin on tärkeätä, ettei eläimen elimistö pääse kuivumaan. Lemmikin suoliston toimintaa on hyvä seurata ja ylös kannattaa kirjata niin löysä ja kova uloste kuin ripulointi ja ummetuskin. Myös lemmikin painoa, turkin kuntoa ja juomisen määrää on seurattava, sillä niissä tapahtuvat muutokset ovat ensimmäisiä merkkejä sairaudesta.

 

Salakavala munuaisten vajaatoiminta

Sain omakohtaista kokemusta lemmikin sairastumisesta, kun ensimmäisellä kissallani Almalla todettiin munuaisten vajaatoimintaa. Sitä ei voida parantaa, mutta sairauden etenemistä kyetään hidastamaan oikealla ruokavaliolla. Munuaisten vajaatoiminnan oireita ovat ruokahaluttomuus, väsymys, pahanhajuinen hengitys, suun haavaumat, lisääntynyt juominen ja virtsaaminen sekä laihtuminen. Sairaus todetaan verikokeilla ja virtsatutkimuksilla. Siksi yli 7-vuotiaat kissat olisi vietävä kerran vuodessa terveystarkastukseen. Mitä aikaisemmin sairaus todetaan, sitä enemmän lemmikkieläimelle voidaan luvata elinaikaa.

Munuaisten vajaatoimintaa on haastavaa hoitaa. Pitää seurata, että lemmikkieläin syö eikä ala paastota. Sairauteen kuuluu laihtuminen, joten lemmikille on usein annettava lisäravintona energiageeliä, jota voi ostaa apteekista. Salakavala sairaus saattaa piillä pitkään: kissa vaikuttaa päällisin puolin terveeltä ja syö täysin normaalisti. Vasta munuaisten petettyä kissan kunto romahtaa ja sairaus aktivoituu.

 

Pahasti oireileva kilpirauhasen liikatoiminta

Seuraavan kerran törmäsin lemmikin sairauteen, kun vein toisen kissani Nellin verikokeisiin. Se oli muuttunut aggressiiviseksi ja alkanut käydä nuorimman kissani kimppuun ja maukua öisin eteisessä. Verikokeista selvisi, että Nellillä oli kilpirauhasen liikatoiminta.

Kissa oireili pahasti. Oli karvanlähtöä, laihtumista, jatkuvaa nälkää ja janoa, vilkastunutta aineenvaihduntaa, hermostuneisuutta ja vilkkautta, kehon lämpötilan vaihtelua ja mouruamista sekä maukumista. Kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan lääkityksellä, joka ei paranna sairautta mutta pitää oireet kurissa.

Aamuin ja illoin annettavan lääkkeen saamisessa suu kautta perille oli omat haasteensa. Vuoden lääkitsemisen jälkeen tilanne onneksi helpottui, kun Nellille määrättiin kerran päivässä annettava lääkitys. Kissa on vaikea saada nielemään pillereitä, joten ruiskutin tabletit Nellin suuhun veden sekaan murskattuina.

Lääkkeen tehoa seurattiin alussa kuuden kuukauden välein otettavilla verikokeilla. Sitten siirryimme vuosittaiseen terveystarkastukseen ja laajojen verenkuvien ottamiseen. Lääkityksen avulla kilpirauhasen liikatoiminta saatiin hallintaan ja oireet kuriin. Lääkettä piti antaa Nellille joka päivä samaan kellonaikaan, mikä edellytti täsmällistä päivärytmiä.

 

Suun terveydenhuolto tärkeää

Iän myötä Nellillä alkoi olla yhä enemmän vaivoja. Kun Nelli oli 17-vuotiaana röntgenkuvauksessa, eläinlääkäri havaitsi kissavanhuksella alkuvaiheessa olevan hammassyöpymän, jota hoidettiin poistamalla yksi hammas leikkauksessa ja putsaamalla purukalusto hammaskivestä. Jälkihoidosta piti huolen tulehduskipulääke.

Lemmikin suun terveydestä kannattaa pitää huolta. Hampaat on syytä tarkastuttaa eläinlääkärillä säännöllisesti vuosittaisen terveystarkastuksen yhteydessä. Kissan normaaliin syömiseen ja suun toimintaan on hyvä kiinnittää huomiota. Välillä kannattaa itsekin kurkata lemmikin suuhun ja varmistaa, ettei hengitys haise pahalle.

Hammassyöpymähavainnon jälkeen tarkkailin, että Nelli söi normaalisti ja ettei syöminen tuottanut kipua. Kurkkasin sen suuhun säännöllisesti, vaikka kaveri ei siitä alkuun tykännytkään. Kerran sainkin kynsistä kunnolla käteeni.

Nelli ikääntyi ja menetti hampaita, aloin tarjota sille helposti purtavaa monipuolista ravintoa. Pehmeää ja pieneksi pilkottua lihaa sen oli helpompi syödä. Ruokakaupoissakin on tarjolla hyvä valikoima monipuolisia ja maukkaita senioriruokia, jotka kelpasivat nirsolle Nellille.

Monet lemmikin omistajat kauhistelevat aivan turhaan hampaiden poistoa. Esimerkiksi kissa ja koira pärjäävät ihan hyvin ilman purukalustoa ja voivat paremmin, kun kipeät hampaat eivät ole niiden kiusana.

 

Kun nivelrikko vaivaa

Nivelrikko on yleinen mutta vaikeasti havaittava ikäkissojen sairaus. Nivelrikon oireet ovat lievähköjä ja vaikeasti tunnistettavia. Eläimen liikkuminen voi olla jäykkää, ja kissa saattaa olla haluton hyppäämään. Kankeus ja väsymys tupataan yleensä laittaa vanhuuden piikkiin. Nellillä nivelrikko todettiin sen ollessa 16-vuotistarkastuksessa eläinlääkärillä.

Nivelrikkoisen kissan painoa on tarkkailtava, sillä ylipaino rasittaa niveliä ja pahentaa oireita. Nelli oli normaalipainoinen, joten sen painoa ei onneksi tarvinnut alkaa pudottaa. Sairautta hoidettiin tulehduskipulääkkeillä ja omega3-rasvahappovalmisteilla.

Koska Nellin takajalkojen lihaksisto oli surkastunut ja lonkat arat, seurasin sen liikkumista päivittäin. Lelut eivät enää jaksaneet kiinnostaa nivelvaivaista, mutta välillä kissavanhus riehaantui juoksemaan rallia pitkin asuntoa. Kissan kunto vaihteli päivittäin. Toisinaan Nelli kävi vain syömässä ja meni takaisin nukkumaan. Se tykkäsi makoilla iltaisin nojatuolissa ja oleilla ihmisten lähellä. Nelliä sai silitellä ja harjata. Joskus se puri harjaa, jos kampaussessio kesti liian kauan. Kesäisin Nelli viihtyi parvekkeella, jossa se bongaili lintuja.

 

Eläimen ehdoilla

Vielä viimeisimpinä vuosinaan Nelli hyppäsi joka yö nukkumaan viereeni. Iltatoimenaan kissamummo halusi aina pestä perheen nuorimman kissan, jolle se oli kuin emo. Punnitsin Nellin säännöllisesti ja vein sen kerran vuodessa eläinlääkäriin senioritarkastukseen ja verikokeisiin.

Nelli oli hyvin kranttu ruoan suhteen; mikä tahansa ei nirsoilijalle kelvannut. Jos se sai yhtenä päivänä hyytelöä, seuraavana päivänä se ei kelvannut. Toisinaan minun oli käytävä vielä illalla kaupassa ruokaostoksilla, kun rouva ei suostunut syömään mitään tarjolla olevaa vaan vaati esimerkiksi moussea!

Nellillä oli vanhoilla päivillään useita sairauksia, mikä edellytti minulta valppautta. Seurasin, että lääkkeet tehosivat, ettei kissalla ollut kipuja ja ettei mitään poikkeavaa ilmaantunut. Halusin tarjota Nellille pitkän, hyvän ja nautinnontäyteisen elämän. Maaliskuussa 2016 nivelrikko vei voiton ja äityi niin pahaksi, että Nelli lähti kissojen taivaaseen Alma-kissan luokse.