Selaat arkistoa kohteelle Yleinen.

Rentoo

21.10.2017 Yleinen

Onneks nyt on ollut syysloma .

Oon joskus aiemmin maininnut , että mun arki on oikeesti tosi joustavaa ja kivaa eikä koulunkäyntikään masenna tai oo tylsää . Mutta silti syysloma tekee hyvää :) Mä en oo todellakaan aamuihminen , eli se jokapäiväinen 6:30 herääminen ei oo ehkä niitä arjen iloja , joten syyslomalla pystyy ” maksaa univelkoja ” . Ja niitä pitää maksaa vähän enemmänkin , koska nyt 2 viikonloppua putkeen on pitäny herää aikaisin :/

Mun mielestä on ihan kivaa , että sulla on vapaa-aikaa kun on loma , mut samaan aikaan kaipaa sitä arjen rytmiä . No , kohta se arki taas alkaa .

Meillä on oli VIIKON treeniputki , ja se päättyi viime keskiviikkoon . Mä oon kyllä huomannu , että se viikon treeniputki väsytti henkisesti ja fyysisesti ja paikat on vielä hieman jumissa ja oon ihan rikki :D

Hyvää kiertään….

21.10.2017 Yleinen

Lauvantai. Hyvin nukutun yön jäläkeen herrääminen suht aikasin. Vaan mitäs sitte ? Virtaa oli kyllä. Kahavia. Kissoille murkinaa. Tiskit. Alakerrassa soppii kolistella ku Akka nukku kiinni olevan oven takana yläkerrassa, Ja ku sillä on ne earit korvissa. Se mittää ois kuullu vaikka Ukko ois paiskonu kippoja. Oispa pysyny siinä hommassa lämpimänä. Ulukona oli meinaa puolikytä astetta pakkasta ja pelekkä mittariin kattominen aiheutti vilun väristyksiä. Ja kahavi närästystä. Ku Ukko ei taaskaan muistanu niitä vattasuojalääkkeitä kortisoonin kans. Vaan eipä tarvikkaa ennää.

Ukko sitten toimi kerranki suunnitelman mukkaa. Aikatauluun elikkäs kalenteriin oli merkitty kirpparireissu. Ja melekeen suunnitellun ajan mukkaa pääsiki tien päälle. Hetkisen piti oottaa että aurinko nousee ja pikkusen lämmittää pikitien pintaa. Mutta turha oli peleko. Kuivat oli väylät. Keli ku kesällä ja se näky joittenki ajotyylissä. Ihime ku keltanen taulu jossa on numeroitaa jää monelta huomaamatta. Tuntuu ettei se oo rajotus vaan alin sallittu noppeus. Eikä sekkää riitä vaan vissii pittää yrittää ohi semmosissa paikoissa ettei vastaantulijoita ihankaa varmasti nää… Henki on halapaa.

Vaan olipa tällä kertaa soppailureissu melekeen saanu jäähä tekemättä. Yks vinnyyli. Sekin Akkaa varten jumpalle. Jottai sisustuskirjoja. Akalle. Ja samalla reissulla piti käyvä ihan ruokakaupassa jauhoja ostaan. Ja sen voi Ukko ny antaa ohojeeks naaraille että elekää missää nimessä pistäkö urosta semmosia ostaan. Liijan monta eri sorttia. Vaaleeta. Tummaa. Lutteenitonta. Luomua. Lähijauhua. Sämpylöihin ja leivontaa. Riittääkö lista ? Ukkoa meinas ruveta pyörryttään sen hyllyn eessä. Vaan kai tää on sitä nykyaikaa ku pittää olla kaikille vaihtoehtoja. Ja pari vielä sen lisäks. Ainaki. Ja tavallisia ei hyllyssä oo ku kukkaa ei niitä osta. Hih.

Muttat tuohon kirpparitouhuun. Voitasko oikiastan sopia semmonen homma että jokkainen ny tutkis nurkkiaan ja komeroitaan. Ja luopus semmosista romppeista ja tavaroista mitä ei oikiasti tarvi ? Ukko on ny esimerkiks näitten levyhommien kans niin monta kertaa kuullu semmosta että niitä lojjuu jossain vintillä mutta ei niistä haluta luopua.. Eikä tää ny tarkota sitä että ne pittäis Ukolle laittaa vaan tommonen ylenmääränen tavaran hamstraaminen… Onko se oikiasti niinku oikeen ? Mitä ootte mieltä ? Miksi säilyttää jotain mitä ei koskaan tarvi ? Ja kun jossain lähelläkin saattaa olla joku joka vastaavaa tarttis…

Mutta se siitä. Nyt laitetaa asiat tärkeysjärjestykseen. On syöty. Riisikanajottai. Oli siinä turkijukurttia ja kaikennäköstä maustetta. Vaan hyvvää oli. Eikä aiheuttanu enempää närreitä vattalaukkuun. Ja sitte tää ploki. Ja sitten sauna lämmitys. Kylymässä ootta jo pari alakomahoolitonta vehenäolutta. Nam. Ja sielunhoito on aina aaluokkaa. Ja seura vielä parempaa. Nii että Ukko poistuu. Mutta yks juttu. Muistakaa rakkaus. Ni.

 

Päiväkirja

20.10.2017 Yleinen

Perjantai. Toiunen kortisoonipäivä. Paitti että samalla viimenen. Ja ku kostoks valavotti aamukaheksaan. Juu. Luit oikeen. Koko yön. Ihan ku jäähyväislahijaks. Ja ku päivällä Ukko otti viimesen satisn ni Akkaki sano että heittää kooko pullo kuikkaan. No Ukko kuiten sääli purkkia ja tunki sen vaan kaapin perälle. Ihan vaan muistutuksena yhteisistä ajjoista. Joita ei kyllä tuu tippaakaan ikävä. Ei Ukolla. Ei Akalla. Eikä Ukon kavonneella näkökyvyllä. Eikä jokaviikkosilla ison kirkon reissuilla.

Nii. Ny siis mennää iliman piikkiä. Iliman kortisoonia. Ilman pirssikyytejä. Ens viikosta lähtien siis kertakuusaa verikokkeet. Siitä viikko ja puhelinrehvit lääkärin kans. Hyvät on arvot ja alota Ärräkuuri. Ki1tos ja näkemiin. Alakaa uus vaihe sairastamisessa. Mahoton määrä vappaa-aikaa. Jospa samalla lytys oikia taso tolle tyroksille ni sais enerkiaa vielä lissää joutenolloon. JA toivottavasti se kaikkien eläkeläisten piinaaja kiire pyssyy loitolla. Niinku tähänki asti.

Jos tuli valavottua ni jottai hyvvää siinäki. Nyt voi virallisesti sanua että on avannu elämässää oven kirjailijan astua sissää. Kynä sauhus aamuyöstä ja tuli esipuhheen paperille ulos. Juu. Paperille. Ja ihan kynällä. Ukko päätti että ainuastaan puhtaakskirjotus suoritettaan konneella. Se kuka sen tekkee on vielä siellä kuulusassa ajatushautomohatussa. Joka on kai tuolla hattuhyllyllä. Ny on vaan lyriikkamyssy nupin lämpönä. Ja jotenki semmonen helepottunu olo ku sai sen vihostaviimen alakuun.

Ja vaikka tästä on sanonu jo monneen kertaan. Ni voisitte vaikka Ukon mieliks kokkeilla. Ottakaa kynä kätteen ja kirjottakaa, Vaikka jonkun vihkopn nurkkaan. Tai sitten ihan aateekoolaitteen ohojelmistolla kovalevylle. Ei tartte ees kellekkää näyttää. Pallautettaa se hieno päiväkirjaperinne takas. MIettikää ny niitä teinareita vai mitä ne oli. Ku iltasin laitotte päivän tapahtumat ja ihastukset paperille. Olihan kivvaa ? Ni.

NAPEROVIIKON TAIKAA TAIVALKOSKELLA

20.10.2017 Yleinen

NAPEROVIIKON TAIKAA TAIVALKOSKELLA

Taikuri Alfrendo esiintyi Taivalkosken Naperoviikolla päiväkotilaisten, koululaisten ja vanhuspalvelukeskuksen asukkaiden iloksi. Myös Metsäkylän lapset saivat tavata hänet kyläkaupalla. Kuopiolainen taikuri Jukka-Tapio Keränen on koulutukseltaan teatteri-ilmaisun ohjaaja. Hänen huumorilla höystetyillä, vuorovaikutteisilla esityksillään on naurutakuu. Taikatemppujen ja huumorin lisäksi esitysten pääpaino on positiivisen sanoman tuominen yleisön joukkoon.

Naperoviikko on lasten ja nuorten kulttuuriviikko, jonka aikana ohjelmaa on taikuuden lisäksi ollut kirjoituspajoista tarinatuokioihin ja nukketeatteriin, kirkkoseikkailusta satutuntiin ja musiikkiteatteriin, liikuntaseikkailusta kirjan julkistamiseen ja elokuviin, soitintyöpajoista konsertteihin ja naamiaisiin. Lisäksi esillä on kolme lasten ja nuorten taidenäyttelyä. Päiväkotilaisten työt ovat Osuuspankin ikkunassa, isompien lasten ja nuorten työt kirkossa ja Päätalo-keskuksen taidenäyttelytilassa. Naperoviikon kirjailijavieraana oli Sisko Ylimartimo, joka kertoi Anna-kirjojen kirjoittajan L. M. Montgomeryn elämästä ja kirjoista. Ylimartimo luennoi myös fantasiakirjojen kuvituksesta.

LA RESUMETO ESPERANTE

La magiisto Alfrendo vizitis en Taivalkoski dum la kultursemajno por infanoj kaj gejunuloj. Lian magian spektaklon oni povis vidi en la preg´ejavilag´a lernejo, infanvartejoj kaj en la hejmo por gemaljunuloj. Ankau la infanoj en Metsäkylä renkontig´is kun Alfrendo en Arbar-Bar kiu situas en la sama konstruo kun la vilag´vendejo Riitun Puoti.

Aini Vääräniemi 20.10.2017

Civilization III pc:lle hetken ihan ilmaiseksi!

19.10.2017 Yleinen

Eli Humble Bundlesta saa vielä vähän aikaa ilmaiseksi pelin nimeltä Civilization III.

Suuntaa tähän osoitteeseen, jos haluat pelin: https://www.humblebundle.com/

Tarvitset myös Steam-ohjelman tietokoneellesi!

Velkaten jäähyväiset

19.10.2017 Yleinen

Juu. Viimenen piikki Velkatea. Toki vaan toistaseks. Mutta jos pelekkä Ärrä ei toimi ni lisälääke ei taija olla kuitenka nimeltään veealakunen. Joku cee se oli. Mutta kuiteski. Ja kun Vee loppuu ni loppuu kortisooniki. Ja muutaman viikon päästä akloviiriki. Se ku oli tukilääke. Muuten verikoenumerot oli kyllä kohillaan. Maksa ja muniainen seilaa ihan myötätuulesa. Verihiutaleitaki on. Viitearvojen nurkilla osin tosin. Mutta kyllä hoitohenkilkunta on suurimmalta osin oikeen tyytyväinen Ukon nykyseen tilanteeseen. Ja sitä myöten Ukkoki.

Kolotuksia ja kivistyksiä toki on. Ja aina tullee olemaan. Osa johtuu sairauvesta. Osa sen aiheuttamasta liikunnan vähhyvestä. Ja toki osa johtuu sitten taas ihan Ukon omasta laiskuuvesta. Aatelkaa ny itte. Teillä ois kakskyt nelijä tuntia vuorokauvessa vappaata. Ja jos se ei jonku verta aiheuta ylleistä velttoutta ni mikä sitte ? Ku aika mitataan alamanakalla eikä kellolla ni on heleppoo jättää asioita tulevaisuuteen. Mikkää tekeminen eijjoo ennää velevollisuus. On vaan vappaus olla tekemättä.

Ja sitten. Vappaus. Mielipitteisiin. Että jos on Ukon kans ollu eri mieltä aikasemmin ni kannatta lopettaa lukeminen. Ettei mieli pahotu. Nyt. Sukupuolet. Intternetti myrksyää aiheesta. Että montako niitä on. Ukon mielestä asia on hyvin yksinkertanen. Jos jalakojen välissä roikkuu se nakin näkönen ni on mies. Jos ei niin nainen. Simppeliä. Toki on niitä harvinaisia lääketieteellisiä poikkeuksia joiila on joko molemmat tai ei kumpaakaan. Mutta ei muita. Ilosesti keskusteluissa mennee Ukon mielestä sekasin sukupuoli ja identiteetti. Jos tuntee olevasa kissa ni ei se oo sukupuoli.

Sitten Ruokavalio. Eteläsuomen suunalta kuuluu kummia. Pienen lapsen äitti ihimettellee ku lapsi ei saa tarhassa vegeruokaa. Ei vaikka lääkäri kirjottaa lapun. Mutta kun kyse ei ole mistään allerkiasta eikä lääketieteellisestä jutusta. Periaatteesta. Äiti ei syä lihhaa. Ni lapsikaa ei saa syyvä. Hitto. Ukko on sitä mieltä että ku lapsi on niin pieni ettei ossaa itte päättää ni pittää syyvä monipuolisesti.  Eikö se ole ihan ylleisesti tojettu juttu ? Onko lihan syöntiin kukkaan kuollu ? Ihan vaan vinkkinä yks sana. Kohtuus.

Joo. Ukko taitaa paistaa muutaman kananmunan ja laittaa voita pannulle. Ottaa oikian ruisleivän ja laittaa siihenki voita. Päälle kunnon kermajuustua ja viimesen päälle makkarat kaveriks. Mittää vihiriää annokseen ei kuulu. Porkkanat ja kurkut syö kani. Tyttösemmonen. Ei mikkää raktorikani. Taikka ihimiskani. Ja jos joku loukkaantuu ja ilimottaa nämä lauseet vihapuhheeks ni kannattaa kurkata siihen ommaan peiliin. Ja miettiä kuinka palijon parempaa on se oma elämä ku tämmösellä parin vuojen päästä syöpään kuolevalla. Ni.

Me too!

19.10.2017 Yleinen

Viime päivien puheenaiheena on ollut seksuaalinen häirintä, tai tarkemmin sanottuna naisten kokema seksuaalinen häirintä. On hyvä, että ilmiöstä puhutaan, sillä kaikilla on oikeus koskemattomuuteen ja kiusaamattomuuteen, mutta se laadullinen mittakaava johon kampanja on paisunut ja lähtenyt rönsyilemään, on omiaan hukuttamaan tämän vakavan aiheen paljouden ja vähäpätöisyyden alle. Seksuaalista häirintää tuntuu olevan kaikki sellainen, mikä tulee vastakkaisen sukupuolen, eli tässä tapauksessa siis miesten puolelta ja josta asiasta avautunut nainen ei pitänyt. Jos mies käyttäytyy idioottimaisesti, niin se ei välttämättä ole seksuaalista häirintää, vaan voi olla myös pelkästään huonoa käyttäytymistä.

 

Toinen seikka, joka minua, häirintää Lue artikkeli kokonaan →

Ensilumi

18.10.2017 Yleinen

Meni sitte sevverran myöhäseks että kerkes alakaan lunta sattaa. Juu. Sitä valakosta veestä koostuvaa ainetta. Sitä mitä aikanaa oli joka talavi monta metriä. Nykysellää metri on jo haamuraja. Väittävät muuten että on helepompaa hiihtää ku on enemmän lunta. Voip olla. Ukko ei harrasta moista. Silläki alakaa jo olla juhuöavuosi. Taitaa tulla intistä sen kolokytä vuotta. Sillon on viimeks ollu suksen tapaset jalassa. Tai niitä lautoja ny voi muuta ku hiihtimiks sanua. Joka potkulla suunilleen metri ettee ja kaks taakse.

Nii. Juhulasta tuli mieleen. Että vaikka tää roppa täyttää kymmeniä vasta ens vuonna ni kaikki mikä tuolla kiertää ni täyttää huomenna viisvee. Joku päivä sitte tuli sitä aikaa muisteltua ku käytiin siellä kuoleman porteilla pääkirkon kolomiosairaalassa. Vaan kai siitä jottai hyötyäki on ollu ku täsä istutaan kirjottamassa. Ikkää ku toinen elämä. Uus mahollisuus. Joskin lyhyvempänä versiona. Vaan kaksin käsin roikutaan yhä mukana. Ja uusilla arvoilla. Ja mikä parasta siis Akan lisäks ni huomattavasti vähemmällä ressillä.

Juh. Huomenna ois sitte viimenen valkatepiikki toistaseks. Sano tohtori ettei hoitovaste oo riittävä yhessä ärrän kans. Tai siis että piikki ei paranna nii palijoo että kannattas käyttää. Elikkäs pelekällä ärrällä etiäpäin. Kalenterin se tyhyjentää täysin. Ison kirkon reissut loppuu kokonaan. Kertakuussa omassa teekoossa verikokkeissa ja siitä viikko ni tohtori soittaa äänipuhelun. Juttelee mukavia ja sannoo että moi. Pillerimäärä laskee ku piiki tukilääkekki poistuu. Hyvä niin. Eikä ainuastaan ropan vaan lompakonki kannalta. Peruskorvattava.

Juu. Akka meni yöks töihin. Kissat nukkuu. Ovat muuten alakaneet viihtyä paremmin sisällä. Tais viime yönäki olla vaan yks seittemästä ulukona. Vanaha rouva. Eiku. Saatto kyllä sekin olla sisätilloissa joski saunan puolella. Että siinä meillä oikeen ulukokissoja. Ei ees lunta taikka pakkasta ni ei tarkene. Hih. Vaan mikäs siinä. Sulosen näkösiähän nuo on ku tuossa nykki sohovalla kaks makkaa nätisti kerällä. Ja kyllä se vaan on niin että hetken päästä Ukkoki. Sitä kerrää ny ei voi nätiks sanua. Vaan lepohan siinä onki pääasia. Ni.

 

Neula

17.10.2017 Yleinen

Kaasusuuttimen puhdistusneula.

Hyväpäivä

17.10.2017 Yleinen

Ukko istuu nojatuolissa. Jalat suorana seinää kohti rahilla. Läppäriaateekoolaite sylissä. Reteoitten kaijuttimista soi Queen. Mahtihitit osa yks. Vinnyyliversio. Siis LP. Nuoremmat jokka ei tiijä mikä se on ni voi kuuklettaa. Vaan ohan mahtisoundi. Pieniä rissauksia ja napsauksia sillon tällön. Ei oo ceeteen taikka ämpekolomosen kliinisyyttä. Vain oikiaa saundia. Niinku se aikanaan tarkotettiin. Pelekkä hyvä mussiikki ku ei riitä. Pittää olla myös oikia tunnelma. Ja se tullee vaan mustia kiekkoja pyöritettäessä.

Niin. Ukko sai soittimen kottiin. Ja soimaan. Jo pelekästään se tekkee tästäkin päivästä oikeen makian. Poissa on mielestä eiliset kääretorttumokat. Siihen toki autto se että Akka teki sitten malliks yhen kappaleen. Hillotäytteestä Ukko ei varmaks mee sanomaan mutta makian kirpiää oli. On se mokoma ku ei tuo Akkarakas saa mittää uunista tai hellalta ulos joka ois epäonnistunu. Tai no ne priossit. Vaan niistä ei saa puhua. Olokoon se vaikka nii että poikkeus vahavistaa säännön.

Niiettä mikä tekkee sitte päivästä oikeen hyvän ? Ootteko koskaan aatellu asiaa nii että se ettei tapahu mittää isoja tahi pieniä katastroohveja on jo saavutus. Että mikkää ei mee isosti pieleen. Että ne pienekki mokt vaan nautrattaa. Ei se vaaji lottovoittoja taikka veronpallautuksia. Ihan normi päiväkin muuttuu hyväksi vaikka sillä ettei posti tuo laskuja. Taikka kaikki tiellä liikkuvat perheenjäsenet pääsee turvallisesti perille. Tai että jääkaapissa on ruokaa koko päiväks ja seuraavaks aamuks. Vai ?

Huomenna ois sitte verikoepäivä. Viimestä kertaa hetkeen piikkiä varten otetaan verta. Muutama viikko siihen vielä piikintukilääkettä ja sitte ollaa aika vähillä pillereillä. Kolome aamulla. Ei yhtään illalla. Melekonen muutos vaikka muutaman vuojen takasiin. Ku ei tosettiin kaikki kerralla mahtuneet. Tais olla varmaan semmoset parikymmentä per päivä pahimmillaan. Oikiastaan ei haluva ees muistella. Oli siinä muutaki aateltavvaa. Itte tauti. Se mitä se teki ropalla. Ja nupille. Ja lähheisille.

Nii. Lopuks muistutettaa tuosta nauhasta. Roosa. Kolome euroo. Syöpätutkimuksiin. Ei ees Ukon eläkkeellä oo iso summa. Ja kuten sanotaan pienistä puroista. Ukko pyytää nätisti. Ostakaa. Ni.