Selaat arkistoa kohteelle Vintage.

Finding beauty with rags – DIY ROSES FROM OLD T-SHIRTS

8.2.2018 kierrätys, Re-use, Repurpose, Tee-Se-Itse, Vintage, Zero waste

”Älä kerro minulle, kuinka kuu paistaa, vaan näytä minulle valon kimaltelu rikkinäisessä lasissa.” – Anton Tsehov

Tein häihimme erilaisista jämätilkuista ruusuja, joita oli koristeena pöydissä, sekä häämekossa ja lähisukulaisten ja bestmanien rinnuksissa, kukkapannoissa, tuunatussa häälaukussa jne…

(Voisin koota edellä mainitusta vielä kevään kynnyksellä oman postauksensa, sillä värimaailma oli hieman toisenlainen, kuin näissä mieheni harmaasta, rikkinäisestä t-paidasta tehdyistä kukista.)

Näissä kuvan kukissa hyödynsin ensi kertaa rautalankaa niin, että se muodostaa kukalle varren. Lähtölaukaus sille, että päädyin tekemään kukkasia vielä puolitoista vuotta häiden jälkeen, oli se että näin käsityölaatikkoa järjestellessäni kolme maanläheistä sävyä mieheni vanhoissa, rikkinäissä t-paidoissa. Harmaata, vaaleaa beigeä ja maan läheistä punaruskeaa. Ne sävyt näyttivät niin herkulliselta keskenään, että niille oli pakko kehitellä jotakin muuta virkaa, kun siivousrättinä olemista. Postausteni yleisilmeestä tähän mennessä saa aika värikkään kuvan, mutta pidän todella paljon myös hillityistä ja maanläheisistä sävyistä (Myös pukeutumisessa). Rakastan vanhoja pitsejä ja virkattuja pöytäliinoja, joissa sävy ei ole ”liian valkoinen”.

Keittiön kaapissa oli mummoni wanha vintage-hiihtokilpailupokaali, joka sopi kukkasille hyvin maljakoksi.

Ennen häitä katsoin joitakin ohjeita ruusujen tekoon, mutta lopulta en noudattanut niissä tiettyä kaavaa, vaan jokainen ruusu taipui vähän omanlaisellaan taktiikalla. Jotkut kankaat ovat liukkaampia, joten niissä voi olla perusteltua lisätä hieman liimaa kerrosten väliin, jotta lopputulos on kestävämpi. Lähtökohtaisesti hahmotellaan kangasta taittelemalla ruusun keskusta ja sen jälkeen pyörittelemällä, taittelemalla ja solmimalla edetään työssä eteenpäin. Rautalangan voi hyödyntää esim. vanhasta kalenterista. Jos paidassa on esim. vaalentuneita tai tummentuneita kohtia, se antaa ruusulle vaan enemmän säväystä, eli tässä ”värivirheet” saattavatkin olla vain plussaa. Tässä ovat vasta harmaat kukat, beiget ja punaruskeat odottelevat vielä aikaansa.

 

Kimono from upcycled materials – Botanic garden inspiration

1.2.2018 tuunaus, Vintage

”Jos haluat olla koko elämäsi onnellinen – aloita puutarhanhoito”  – Kiinalainen sananlasku

Tämä kuva otettiin noin reilu vuosi sitten Joensuun Botanialla https://botania.fi/. Botania on maailman pohjoisin trooppinen perhospuutarha ja pimeimpään talviaikaan oivallinen rentoutumiskohde valoa ja vehreyttä kaipaavalle. Botania tarjoaa myös erilaisia tapahtumia.

Kimono on valmistanut toiveideni mukaisesti ompelimo Rokitan Milla https://fi-fi.facebook.com/ompelimorokita/.

Millan tyyliblogia pääset seuraamaan täältä: http://www.moonshapedlittlebox.fi/

Kimono on valmistettu ylijäämäpaloista ja pään huivi on samasta kankaasta. Pään huivi valmistettiin alun perin häihin pitkäksi tuulessa liehuvaksi sifonkihuiviksi. Hihaosat ja vyö sekä kanttaukset on tehty Ompelijan kenkätuunausprojektin ylijäämäpaloista. Mekko on vintage mekkolöytö omiin häihin yömekoksi Turun VintagEijasta https://www.vintageijas.com/Vintage-naisille/Mekot

Kuvassa näkyy myös tuunaamani kesälaukku,mutta siitä tarkempia kuvia toisella kertaa.

Myös Vingemekkoa esittelen tarkemmin omassa postauksessaan.

 

(Alkuperäinen kuva on Rokitan Millan ottama)

UPCYCLED 60´S WINTER PARKA – COLOURED BY SNOWBOARD STYLE INSPIRATION

15.4.2017 Coats & Jackets, Re-use, Repair, Tee-Se-Itse, tuunaus, Vintage

 

 

”Ajat muuttuvat ja me niiden mukana”

Pääsiäinen, lumet sulavat ja kevään merkkejä on ilmassa, mutta lämmin takki on vielä todella poikaa! Jos miettii Suomalaisen vaatetusta, niin kyllä se vaan niin on, että takkeihin kannattaa panostaa ja niitä voi olla useampikin. Tässä esimerkki, miten minä olen seurannut esimerkkiä kestävän näkökulman kannalta.

Tämä takki on Turo tailorin talviparka vuodelta -68. Se oli alun perin isäni takki ja kokonaan valkoinen. Valkoinen väri oli kuitenkin haastava pitää näinkin monta vuosikymmentä puhtaana. Aloin käyttää takkia sen alkuperäisessä muodossa jo noin 15-16-vuotiaana, -98, -99. Takki on ollut käytössäni tästä asti, välillä kuitenkin vain muutamana talvipäivänä. Viime vuoden syksyllä kyllästyin lopulta takin puhtaana pitoon. Ilmasto on muuttunut ja talvet ovat viivästyttäneet tuloaan ja näin ollen kuraisen ajan pitkittyminen asumillani leveysasteilla on ollut ilmeinen. Päivittäisessä käytössä ja etenkin pyöräillessä sain autojen kuraa takkiin. Niimpä puhdistustoimenpiteiden jälkeen takki sai uuden värin. Pidän kovasti esim. tummansinisestä takeissa, mutta ajattelin , että haluan nyt satsata väriin ja laittaa takin sellaiseksi, että se löytyy naulakosta.

Tummansinisen värimaailman jätin myöhempään takkiprojektiin. Saatan siinä kuitenkin ottaa inspiraatiota tämän takin karvakauluksesta irtokaulusmallina. Keltaisesta/oranssista pidän myös takeissa, mutta sekin värimaailma päätyi toiseen takkiin, joka saa viime silauksensa ensi syksynä. Näistä kirjoittelen, kun niiden aika on.

Värisekoituksessa on pinkki fuksian sävy ja toisena tomaatin punainen. Takin malli ja leikkaus on lopulta hämmentävän naisellinen. Kaulukset ovat mahtavat, ne voi nostaa ylös kuten jälkimmäisessä kuvassa tai pitää alhaalla, kuten yläkuvassa. Värimaailma ja kuvan second hand burton-pipo -inspiraatio on jokseenkin tullut lumilautailuharrastuksen kautta. Kenkinä on second hand- gore kengät – kanadalaisen metsästysmerkin maiharit. Kuvan mustat housut pääsevät tulevaisuudessa housujen tuunausta ja paikkausta koskevaan kirjoitukseen.

Tänä talvena minun piti vielä vaihtaa takin nappeja. Alkuperäiset olivat vuosien saatossa tippuneet ja halkeilleet. Halusin kerralla mahdollisimman kestävät ja kotimaiset, joten sain idean hyödyntää poronsarvinappeja. Napit ovat lappilaisen artesaanin https://www.facebook.com/Ihme-Käsityöt-304086436277510/ käsialaa. Jokainen nappi on käytännössä uniikki ja hieman erilainen. Hihat ovat usein se kohta, mikä takissa rispaantuu ensimmäisenä. Lisäksi pyöräillessä hiha jäi lyhkäiseksi suhteessa käsineisiin, joten vakkariompelijani Rokita https://www.facebook.com/ompelimorokita/ lisäsi hihoihin luonnonvalkoiset resorit. Ompelutöissä paksumpien kankaiden käsittelyn olen ulkoistanut tutuille ompelijoille. Tästä myöhemmin lisää. Lisään vielä ensi syksynä takkiin resorin peittämään pieniä rispaantumia hihan suussa. Vuoren lisäys takkiin voi tulla myöhemmin kysymykseen. Tähän olen saanut hyviä vinkkejä Rokitan suunnalta.

 

Takin fiilis muuttuu helposti pelkkää päähinettä/asustetta vaihtamalla. Takki tulee siis palvelemaan vielä pitkään, se on lämmin ja mukava, mutta monipuolinen!