Selaat arkistoa kohteelle Tee-Se-Itse.

Diy&Repurpose – key hide

23.2.2018 Boots & Shoes, kierrätys, Re-use, Repurpose, Tee-Se-Itse, Zero waste

Miehelläni on kadonnut muutoissamme toinen kenkä. Kenkäparin toinen puolisko on pyörinyt meillä sillä ajatuksella, että se toinenkin pari joskus löytäisi vielä meille. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Kenkiä ei juuri oltu pidetty, joten koitin kehittää kengälle vielä jotakin käyttöä. Niimpä siitä kehittyi avainpiilo eteisen seinään. Mustan värinsä puolesta ei herätä myöskään niin paljon intohimoja lapsissa, joten avaimet saavat olla rauhassa. ;)

 

 

https://www.bloglovin.com/

 

Upcycled satin bomber – Graffiti street style inspiration

17.2.2018 art, Coats & Jackets, Re-use, Second Hand, Tee-Se-Itse, tuunaus

Joskus on piristävää poiketa vaatetuksessa omalta mukaavuusalueelta – ja ehkä ottaa inspiraatiota jostakin sellaisesta, josta tulee mielleyhtymä omaan nuoruuteen?! ;)

Minulla oli sekä kirpputori-kankaista, että äitini vuosia sitten valmistamasta satiinimekosta jäänyt paksumpia satiinitilkkuja, sellaisia, joiden ajattelin kestävän satiinibomberissa. Omistin turkoosin kevyt toppabomberin, yli 10 vuotta vanhan.

Siitä se ajatus sitten lähti kytemään. Otin toissa vuonna yhteyttä ompelimo Rokitaan.

https://fi-fi.facebook.com/ompelimorokita/ ja kyselin, löytyykö häneltä lisäksi satiinitilkkua. Sommittelimme tilkkuja ja annoin ompelijalle tässä aika lailla vapaat kädet. Esim. Rokitan Milla hyödynsi Brodeerattua tilkkua kääntämällä osan tilkuista toisin päin. Takissa on se mm se hyvä puoli, että paukkupakkasilla sen voi pukea isomman talvitakin alle.

Milla kuvasi takin viime keväänä ja mieheni otti myöhemmin pari talvikuvaa, joihin sain tägäillä myöhemmin ”Ragqueen”! xD

(Alkuperäiskuvat: Ompelimo Rokitan Milla)

(Mieheni ottamat kuvat – aka ”Rakeinen kasariviba” ;))

https://www.bloglovin.com/

 

Light art with old make up

16.2.2018 art, Re-use, Repurpose, Tee-Se-Itse

Tässä kokoelma yhdestä rojektista, jossa hyödynsin pohjana vanhaa rikkinäistä tyynyliinaa ja parhaat päivänsä nähneitä meikkejä, erit. huulipunia. Huulipunia oli 4, 1 hohtava valkoinen ja 3 erilaista violetin sävyn loppua. Loput värit kaivoin huulipunasta käytöstä poistetulla meikkipensselillä. Muutama viiva tuli vahaliidun lopulla ja vihreällä rajauskynällä. Kun kankaan taustalle laittaa erilaisen valon, se näyttää joka kerta erilaiselta:

Edellä olevia kuvia ei siis ole muokattu millään ohjelmilla. Seuraavat kuvat sen sijaan on tehty lisäksi kuvanmuokkauksella:

Kankaan olisi voinut tietysti silittää, Taitos näkyy keskellä, mutta nyt kävi näin :D Kankaalla voi ehkä bongata Lapin tuntureita, mutta tarkoitus oli tehdä unenomainen kuva, josta voi joka kerta löytää jotain uutta ilman selkeitä ja tarkkoja hahmoja tai maisemaa.

https://www.bloglovin.com

 

 

 

 

Hyvää Ystävänpäivää – Happy Valentine´s day!

14.2.2018 Repair, Tee-Se-Itse

Hyvää ystävänpäivää!

Kuvassa paikatut flanelli-pyjamahousut, flunssataudissa juuri ykköset ystävänpäivän iltaan! :)

Mieheni ompeli koneella paikkauksen ja minä viimeistelin paikkauskohdan pitsitilkulla. Pitsi oli samaa, Kontti kirppiksen tilkkua, jota käytin edellisen postauksen liukuvärjätyissä farkuissa.

https://www.bloglovin.com

DIY YOUR OLD WHITE PANTS -PASTEL COLOUR INSPIRATION

9.2.2018 Re-use, Repair, Tee-Se-Itse, tuunaus

Jossakin vaiheessa elämää valkoiset farkut oli pakko saada. Ongelmana näissä kuitenkin on värin arkuus. Mikäli et muutenkaan haluaisi pestä farkkua turhan usein, niiden kanssa saattaa olla haastetta. Sinänsä värjäys ei aina peitä tahrakohtia, mutta sitä kannattaa silti harkita tarvittaessa. Valkoisessa vaatteessa näkyvät hienoisemmatkin tummumat, jotka kyllä saa usein peitettyä tummalla värillä. Tavallaan on harmi, että vaikka itse kangas olisi vielä hyvässä kunnossa, niin siinä saattaa jo olla siellä täällä pientä tummumaa. Jatkuva kloorivalkaisukaan ei oikein houkuttele ja jokaisen pienen tahran esikäsittely voi olla lopulta aika työlästä.

Häämateriaaleja lapsuuden kodista etsiskellessäni törmäsin teinivuosilta käyttämättä jääneisiin värinappeihin. Teiniaikoina tuli jonkun verran kokeiltua batiikki-värjäystä. Muutama värinappi oli siis jäänyt käyttämättä. (Mm. helakan vaaleahko sininen ja violetti). Ajattelin kokeilla valkoisiin farkkuihini epätasaista liukuvärjäystä, jossa lopputulos ei olisi niin tumma. Niimpä otin vielä värjäykseen mukaan muitakin vaaleita vaatteita, joihin loin yksityiskohtia samalla väriseoksella, mm. valkoinen kesätoppi, joka kärsi samasta ongelmasta, pääsi samaan värjäykseen. (Näistä muista myöhemmin.) Violetti väri oli toisessa astiassa ja sininen toisessa.

En koskaan värjää hetken mielijohteesta, vaan ajatukset kypsyvät pikkuhiljaa. Nyt käyttämäni värit olivat käsin värjäykseen tarkoitettuja, mutta ne kerrat kun olen ostanut kaupasta värin, olen hyödyntänyt pesukonevärejä. Pesukonevärjäyksessä kerään usein isomman satsin värjäyskertaan, ellei kyseessä ole jo valmiiksi isompi värjättävä, kuten talvitakki. Pidän nimittäin mielessä senkin, että värit ovat toksisia ja siksi en halua läträtä niillä kuin harkiten.

(Olen kiinnostunut kasvi- sieni- ja kääpävärjäyksestä. Olen värjännyt mm. ruoanlaitosta ylijäänneellä punajuuriliemellä, takapihalla villinä kasvavilla pietaryrteillä ja hieman käyneillä sitrushedelmillä. Keskityn tähän teemaan kuitenkin toisessa postauksessa.)

Viimeistelin farkut vielä käsin ompelemalla SPR:n kirpputorin vaaleanpunaisen ja liilan sävyisellä pitsitilkulla. Tilkku oli sen verran iso, että siitä sai leikattua sekä yksittäisiä kukkia ja kukkaryhmiä, että neliöitä. Sommittelin vähän kaikkia ja hieman epäsymmetrisesti molemmille puolille farkkuja. Laitoin tilkut sommitellessa ensin teipillä kiinni, jotta itse ompelutyötä työtä oli helppo jatkaa myöhemmin. (En tosiaan ommellut kaikkia tilkkuja kerralla ja niissä on vieläkin tekemistä!) Laitoin pitsitilkut sellaisiin kohtiin, missä itse väri ei ollut niin vivahteikas, eli mielenkiintoisimpina pitämäni kohdat halusin jättää näkyviin.

Kesätoppiin leikkasin saksilla hapsuja, jolloin se myös istui päälle keveästi. Projektit etenivät lyhyissä vaiheissa, eli eivät vaatineet kerralla kauheasti aikaa. Neulomisessa kiinnitin ensin tilkut kevyemmällä ompeleella ja sen jälkeen tein tarkempaa ristipistoa. Neula oli  aiemmin löytynyt kirpputorin ompelujäämistöistä ja sopivan värinen lanka löytyi anoppini minulle lahjoittamistaan lankarullista, joten sain tässäkin hyödynnettyä kaiken kotoa.

https://www.bloglovin.com/

Finding beauty with rags – DIY ROSES FROM OLD T-SHIRTS

8.2.2018 kierrätys, Re-use, Repurpose, Tee-Se-Itse, Vintage, Zero waste

”Älä kerro minulle, kuinka kuu paistaa, vaan näytä minulle valon kimaltelu rikkinäisessä lasissa.” – Anton Tsehov

Tein häihimme erilaisista jämätilkuista ruusuja, joita oli koristeena pöydissä, sekä häämekossa ja lähisukulaisten ja bestmanien rinnuksissa, kukkapannoissa, tuunatussa häälaukussa jne…

(Voisin koota edellä mainitusta vielä kevään kynnyksellä oman postauksensa, sillä värimaailma oli hieman toisenlainen, kuin näissä mieheni harmaasta, rikkinäisestä t-paidasta tehdyistä kukista.)

Näissä kuvan kukissa hyödynsin ensi kertaa rautalankaa niin, että se muodostaa kukalle varren. Lähtölaukaus sille, että päädyin tekemään kukkasia vielä puolitoista vuotta häiden jälkeen, oli se että näin käsityölaatikkoa järjestellessäni kolme maanläheistä sävyä mieheni vanhoissa, rikkinäissä t-paidoissa. Harmaata, vaaleaa beigeä ja maan läheistä punaruskeaa. Ne sävyt näyttivät niin herkulliselta keskenään, että niille oli pakko kehitellä jotakin muuta virkaa, kun siivousrättinä olemista. Postausteni yleisilmeestä tähän mennessä saa aika värikkään kuvan, mutta pidän todella paljon myös hillityistä ja maanläheisistä sävyistä (Myös pukeutumisessa). Rakastan vanhoja pitsejä ja virkattuja pöytäliinoja, joissa sävy ei ole ”liian valkoinen”.

Keittiön kaapissa oli mummoni wanha vintage-hiihtokilpailupokaali, joka sopi kukkasille hyvin maljakoksi.

Ennen häitä katsoin joitakin ohjeita ruusujen tekoon, mutta lopulta en noudattanut niissä tiettyä kaavaa, vaan jokainen ruusu taipui vähän omanlaisellaan taktiikalla. Jotkut kankaat ovat liukkaampia, joten niissä voi olla perusteltua lisätä hieman liimaa kerrosten väliin, jotta lopputulos on kestävämpi. Lähtökohtaisesti hahmotellaan kangasta taittelemalla ruusun keskusta ja sen jälkeen pyörittelemällä, taittelemalla ja solmimalla edetään työssä eteenpäin. Rautalangan voi hyödyntää esim. vanhasta kalenterista. Jos paidassa on esim. vaalentuneita tai tummentuneita kohtia, se antaa ruusulle vaan enemmän säväystä, eli tässä ”värivirheet” saattavatkin olla vain plussaa. Tässä ovat vasta harmaat kukat, beiget ja punaruskeat odottelevat vielä aikaansa.

 

Inspiraatio on luovuuden lähde – Tietoja Blogista

7.2.2018 kierrätys, Marie Kondo, Minimalism, Tee-Se-Itse, tuunaus, Zero waste

Alphonse Mucha 1860 –  1939

Kun lähdin kirjoittelemaan ensimmäistä blogipostausta huhtikuussa 2017 ajattelin, että postaisin alkuun noin kerran kuussa ja alun jälkeen voisin kiriä tahtia. Lopulta kirin loppua kohden niin että nyt tilanne olisi kuten postaus/kk. Nyt minulla on myös inspiraatiota tihentää tahtia ja kehittää blogipuolta eteenpäin pikkuhiljaa.

Ajattelin vielä täsmentää muutamia asioita, jotka vaikuttavat blogin luonteeseen. Näitä kävin jonkin verran läpi ensimmäisessä postauksessani, mutta selkiytän vielä niitä asoita, jotka eivät ole ehkä tulleet aiemmin esille.

  • Mistä kaikki lähti liikkeelle?

Minulla oli vuosia kausi, etten juuri seurannut/ollut kiinnostunut vaatetuksesta muutoin kuin ulkoiluvarusteista. Pidin silloin kaikkea kovinkin naisellista aika hömppänä ja metsästys- ja kalastuslehteä tuli luettua enemmän kun muotia. Jokin kuitenkin ajansaatossa muuttui, olin tottunut, että lapsuudessa kotona tehtiin esiintymisvaatteita esim. tanssiin ja ompelussa hyödynnettiin paljon, mitä kotona jo oli, kun kangaskauppoja ei lähellä ollut monta ja netin ihmeellinen maailma oli vielä tulevaisuutta. Häiden alla aloin kiinnostua second hand-, vintage-, tuunaukseen ja kierrätykseen painottuvista häistä – ja lopulta se kaikki suunnittelu vei mennessään. Häiden jälkeen siis ylipäätään nämä teemat jalostuivat eteenpäin. Olin kuitenkin kammonnut ompelua – ala-asteella ehdoton ykkönen oli puukäsityö ja myöhemmin tuunausharrastus keskittyi muualle kuin vaatteisiin, vaikka jonkun verran olin piirtämällä suunnitellut asuja. Kesti siis jonkin aikaa tarttua itse ompelukoneeseen. Kun sitten tein päätöksen, että voin paksumpien kankaiden saralla hyödyntää ammattilaista, niin en enää kokenut pientä kotikutoista tuunausta enää niin haastavana. Muutoin minulla oli jo olemassa ympäristönäkökohtia pohtiva ajattelumalli opintojeni puolesta.

  • Otsikot ovat usein englanniksi, mutta kirjoitus Suomeksi. Miksi?

Englanniksi siksi, että se tuntui toimivan itse blogialustalla, kävijälaskurista huomasi, miten paljon tsekkauksia oli ulkomailta eri maista. Kirjoitan joka tapauksessa suomeksi, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus kääntää tekstit myös englanniksi. Näin en ole vielä tehnyt juurikin ajankäytöllisistä syistä vaan nyt on ollut tarkoitus saada blogi ylipäätään käyntiin.

  • Miksi blogi ei sisällä tarkkoja tuunausohjeita/ennen/jälkeen kuvia?

En oikeastaan halua selittää asioita vaihe vaiheelta. Jos joku todella innostuu jostakin ja haluaa tarkempia ohjeita, niitä on kyllä olemassa. Esim. postaan lähiaikoina kuvia vanhoista t-paidoista ja tilkuista tehdyistä ruusuista. Niiden tekemiseen on monta tapaa, enkä juuri koskaan käytä vaan yhtä. Eri kankaisiin ja eri käyttötarkoituksiin toimivat eri tavat. Tekemäni työt eivät välttämättä ole myöskään kauhean vaikeita ja moniulotteisia, joten niihin on helppo päästä jyvälle. Yritän kuitenkin laittaa suurpiirteisen kuvauksen siitä, miten olen tekeleeni työstänyt. Minulle on jotenkin henkilökohtaisesti tärkeää kertoa ennemmin, mistä jonkin tavara on peräisin ja mistä sen tuunaamiseen käytetyt materiaalit ovat.

Pari muuta syytä ovat blogin lähtökohdat; haluan välittää ihmisille ensi sijaisesti tuunaamisen ja uudelleenkäytön inspiraatiota. Inspiraatiohan ei tarkoita välttämättä että joku asia tehdään mahdollisimman samalla tavalla, vaan esimerkiksi kuva kankaan maalauksesta voi toimia lähtöalustana jollekin vaikka kaapin maalaukseen hieman toisenlaisilla teemoilla. Tähän liittyy myös ajatus siitä, etten halua opastaa ketään tekemään just näin tai näin – vaan että jokaisella on mahdollisuus löytää ja tehdä se omannäköisensä juttu.

Edellä mainittuun liittyy myös ajatus siitä, että ennen kuin kukaan juoksee inspiraation vallassa kauppaan ostamaan kassillisen tarvikkeita, hän pysähtyisi miettimään seuraavia asioita:

  • Mitä siellä kotona jo oikeasti on?
  • Tarvitseeko aina olla arsenaali montaa väriä, vai voisiko niitä sekoittaa keskenään?
  • Voiko vastaavaa materiaalia löytää esim. kirpputoreilta tai mummon jäämistöistä?
  • Tai ystävien/sukulaisten/bloggaajien/harrastuskavereiden kesken vaihtamalla?
  • Voiko jonkun asian korvata jollakin toisella? (Esim. käytöstä poistetut meikkisiveltimet tai hammasharjat voivat vielä ajaa asiansa maalin levittämisessä)
  • Mihin hyödyntää esim. vaateompelussa tai käsitöissä syntynyt leikkuutähde?
  • Millaisia materiaaleja luonto tarjoaa? (Esim. kasvivärjäys?)
  • Millaiseen tarkoitukseen vanhat meikit sopivat, jotka muuten menisivät suoraan roskikseen?
  • Mitä pinterestin ideakuvastosta löytyy?
  • Entäpä muista käsityö -ja diy/ecofashion blogeista löytyy, hakusanoilla hakupalveluista, englanniksi, suomeksi? Aina se inspis ei löydykkään suoraan diy hakusanojen kautta – vaan esim. seuraamalla erilaisia muoti- ja tyylikuvia, jotka eivät alun perin liity millään tavalla tuunaamiseen.

Ajatukset minimalismista ja Konmarituksesta sekä Zero Wastesta

Seuraan jonkin verran minimalismi- ja konmari-teemoja, sekä Zero Waste-ajattelua. Rönsyilevä ja vaihteleva pukeutumistyylini ei kuitenkaan ihan istu minimalismiin, mutta ajatuksena olen poiminut sieltä paljon esim. kosmetiikan käyttöön, -älä osta pyrkimyksiin ja asioiden asteittaiseen karsimiseen. Minimalismista tulee myös ajattelu siihen, että on hyvä asettaa itselleen tavoitteita blogin suhteen, mutta ”hiljaa hyvä tulee.” Siksi myös keskityn selkeästi yhden asian/työn ympärille kerrallaan. Viihdyn luonnossa niin yksin kuin perheen kanssa, mutta jätän perhe-elämän käytännössä hieman blogin ulkopuolelle. Saatan kertoa jostakin luontokohteesta ohimennen, mutta kantavana teemana postauksissa on kuitenkin slow fashion fokus.

Konmarituksessa asteittaisella tavaran vähentämisellä olen askeleittain edennyt kohti ”pirskahtelevampaa järjestystä”. Olen lahjoittanut pikkuhiljaa esim. käyttökelpoisia vaatteita ja koruja kirpputorille tai olemme myyneet miehen kanssa nettikirppiksellä joitakin esineitä. Ylimääräisiä huonekaluja olen lahjoittanut opiskelija-asuntoihin. Se mitä itse olemme tarvinneet, olemme viime vuosina pyrkineet saamaan käytettynä/lainaksi/palveluita vaihtamalla. Olen tehnyt pieniä lahjoituksia myös esim. harrasteryhmille tai muutamia kankaita antanut ompelijalle, jos en ole nähnyt niille syntyvän käyttöä. Lastenvaatteet on ollut helppo vaihtaa kaveripiirissä ja sukulaisten kesken.

Asteittaisella tavaran vähentämisellä ja hyötykäyttöajattelulla on seuraava idea:

  1. En halua kuormittaa kirpputoreja isoilla lahjoituserillä kerrallaan, vaan lahjoittaa pikkuhiljaa. Näin annan myös tavaralle tietyn verran aikaa – onko siitä vielä hyötykäyttöön kotitaloudessa ennen uudelleenkäyttöä toisaalla tai kierrätystä? Ajattelen kuitenkin, että vuosikausia tavaraa ei kannata sulloa käyttämättömänä, sillä se on silloin ”hyödyntämätön resurssi”, josta joku muu voisi hyötyä paremmin.
  2. Kun elämäntaparemonttia ei yritäkään tehdä yhdessä yössä, näkee toisaalta paremmin sen, kuinka paljon asioita omistaakaan. Meillä on sellainen ”kirjoittamaton sääntö”, että vähennämme tavaraa kerran viikossa. Tämä käsite on aika väljä, se voi sisältää kassillisen vaatetta kirpputorille, askartelumaalien loppuun käyttämistä tai lainassa olleiden tavaroiden palautusta. Näin ollen siitä ei myöskään tule mitään väkinäistä verenmaku suussa suorittamista.
  3. ”Älä osta mitään” – ideologia. Kun tästä lähtee liikenteeseen, oma luovuus paranee ja katse kääntyy siihen, mitä jo omistaa. Näin ollen tulee mietittyä paremmin sitä, mitä oikeasti tarvitsee, heräteostot jää pois ja tuotteita alkaa osata paremmin korvata jo jollakin, mitä itsellä jo on, tuunata ja käyttää esim. korjaus- ja ompelupalveluita, sekä arvostaa enemmän laatua kuin määrää.
  4. Jos ostan jotain uutena, katse kääntyy suomalaiseen designiin. Shoppailu tarkoittaa minulle lähinnä sitä, että vierailen joskus harvoin parissa kivijalkaliikkeessä tai visioin kotona, miten saisin jonkun omistamani vaatekappaleen jalostetua esim. ompelupalvelua käyttämällä. Pientä korjausompelua ja tuunausompelua teen itse, mutta tietyt isommat työt teetätän ompelijalla. Maalla ompelupalvelut ovat usein halvemmat kuin kaupungissa, jossa maksaa tuotteessa myös osittain liiketilan vuokraa.
  5. Zero waste-ajattelu: Käytän monessa asiassa ajatusta siitä, että myös kertakäyttöiseksi tarkoitettu tuote saisi vielä vähintään toisen mahdollisuuden kotitaloudessa ja vasta sen jälkeen kierrätetään talouden ulkopuolelle. Esim. muovin käytön vähentämisessä olen esim. täyttänyt tyhjän shampoopullon itse tehdyllä pesuaineella ja vasta tämän käytettyäni vienyt sen muovin keräykseen. Kun samaan aikaan muovipullojen ostaminen on tyssännyt (Esim. nykyään hiusten&vartalaonpesu kartonkiin pakatulla palasaippualla niin kaapit eivät silti täyty tyhjistä muovipulloista.) Kuorinnassa käytän nykyään lähestulkoon aina kotitalouden käytettyä kahvinpurua ja olen todennut sen niin hyväksi, etten ole ostanut kuorintavoiteita moneen vuoteen. Mikäli en pysty luopumaan kaukana tuotetusta kahvista, täytyy minun hyödyntää sitä kaksin verroin – nykyinen asumismuoto kun ei tue esim. oman kompostin hankkimista.
  6. Käytän tuotteet aina mahdollisimman loppuun. Tästä syystä meillä ei ole juuri ruokahävikkiä ja ne jäljellä olevat kosmetiikkapurkit avataan saksilla ja hyödynnetään vielä ne viimeiset pisarat.  Kosmetiikassa en oikeastaan havittele uutta vastaavaa tuotetta ennen kuin vanha on kokonaan käytetty. Esimerkiksi vanhentuneista meikeistä maalailen jotakin, mihin käyttö soveltuu. Värejähän nekin ovat. ;) Tämä kuvaa hyvin ehkä tiettyä siirtymävaihetta. Tulee varmasti vielä aika, kun sitä vanhentunutta kosmetiikkaa ei enää ole, koska käyttää vaan rajattua määrää tuotteita. En kuitenkaan keskity blogissa kosmetiikkaan tai ruokaan, mutta kerron tämän taustana.
  7. Kirpputoreilla käyn loppujen lopuksi vain muutaman kerran vuodessa ja yleensä minulla on nykyään joku tietty visio, mitä sieltä etsin juuri tiettyyn projektiin. Hintojen puolesta näissä paikoissa saattaisi helposti sortua hamstraamiseen, joten pidän tämän mielessä. Sama koskee askarteluliikkeitä tai kangaskauppojen pakan loppuja. Käyn yleensä hakemassa muutaman tuotteen, jotka ovat selkeästi tiettyyn tarkoitukseen – ensin kuitenkin käyn läpi, mitä kotona jo on.
  8. Projektini syntyvät usein pikkuhiljaa, eli mitään kovin äkkinäistä ja hetken mielijohteesta ne eivät loppupeleissä kumpua.
  9. Elämään saa asteittaista ryhtiä ja järjestystä – tavaroilla on selkeät paikat – siivous helpottuu ja siitä, mitä omistaa, alkaa huolehtia paremmin. Esim. vaatehuoltoni on parantunut roimasti parin vuoden aikana!
  10. Mummojeni sukupolvella oli paljon visioita ja tietoa tavaroiden hyötykäyttöön. Kuten edesmennyt mummoni sanoi ”Aika tavaran kaupihtoo”. Kääntöpuolena tässä oli se, että jälkipolville jäivät sitten kaikki niistä tyhjistä lääkepurkeista lähtien. Kuitenkin täytyy sanoa, että mummon jäämistön tyhjentäminen ei ollut fyysisesti vaikeaa – koska kaikella oli selkeä paikkansa. Vanhempieni sukupolvi on taasen elänyt erilaista aikaa ja ajassa, jossa tavara on myös näytellyt tietynlaista mittaria. On ollut tärkeää ostaa – kun on voinut! Toisaalta on omaksuttu sitä tapaa kotoa säilyttää asioita. Tässä voi kuitenkin helposti käydä niin, että tavaraa alkaa olla joka paikassa – myös siellä kesämökillä tai kakkosasunnon varastossa…. Yritän siis omalta osaltani ottaa vinkkejä isovanhempien sukupolven uudelleenkäytöstä, korjaamisesta, huoltamisesta ja kierrätyksestä sekä toisaalta hyödyntää sitä materiaalia, mikä vanhempien sukupolvelta on jäänyt.
  11. Ekologiset ja eettiset syyt painavat aina viime kädessä valintojeni taustalla. Kummastelen kuitenkin vasta-argumentteja siitä, että ekologinen ja eettinen suhtautuminen asioihin olisi automaattisesti jotenkin ihmisen elämää hankaloittavaa. Päinvastoin, kuten minimalismissa ja konmarissa, elämään luodaan selkeyttä ja järjestystä ja vapaa-aikaa värittävät asiat joista nauttii. Edelleen tulee vastaan argumentteja esim. siitä, että ”mitä meidän suomalaisten kannattaa tehdä/muuttaa kulutustaan, kun Intiassa on näin ja näin jne”…Minusta se ajatus kannattaisi mieluummin kääntää niin, että mitä hyötyjä siitä kulutuksen vähentämisestä myös yksilölle itselleen on. :)

Haluan haastaa itseni näkemään kauneutta siellä, missä sitä en välttämättä ensi silmäyksellä näe, sekä positiiviseen luovuuden voimaan.

Omia kulutusvalintoja on hyvä pohtia kriittisesti ja seurata, mitä maailmalla tapahtuu. Viime kädessä löytäisimme joka asiasta kuitenkin sormella osoitettavaa, joten haluan blogissa keskittyä nimenomaan positiiviseen luovuuden voimaan. Joskus tieto lisää niin paljon tuskaa, että se lannistaa. Siksi on hyvä keskittyä esim. materiaalin hyötykäyttöön positiivisena voimavarana.

 

 

 

DIY ”UGLY X-MAS PULLOVER” TO WEAR AFTER HOLIDAYS – LAPLAND AURORA INSPIRATION

6.2.2018 art, Tee-Se-Itse, tuunaus

Tänään vietettiin saamelaisten kansallispäivää https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/04/saamelaisten-kansallispaiva-62 joten lappiaiheet nousivat jotenkin pintaan ja kaivelin kuvat ennen joulua väsäämästäni diy -ideasta. Postaus ei sinällään liity saamelaisuuteen, varsinkaan pukeutumisessa, mutta pohjoinen luonto olikin tässä se juttu.

Tämä projekti piti toteuttaa jo edellis jouluna, kun ”ugly xmas-shirt” oli pinnalla. Ajattelin, että joulupukkikuvioiden sijaan voisin kuvittaa paidan Lapin lumisilla tuntureilla ja yöllisellä tähtitaivalla, jossa tähdet ovat muuttuneet sydämiksi ja vihreä revontulien valo kajastaa taivaalta. Ajatus oli, että, kuten ugly-xmas shirt usein on hieman lapsenomaisilla kuvioilla tehty – jatkoin samaa rataa tässä. Mieleen juolahti lappiaiheinen lasten satukirja. Tunturiin väkersin ”tikkuporon” samoilemaan, (vaikka naureskelin jälkeen päin sitä…)

Kirpputorilta joskus hommattu neulekin löytyi projektiin valmiiksi kotoa, mutta aikataulu oli silloin sen verran kortilla, että neule päätyi käsityölaatikkoon odottamaan.

Täksi jouluksi halusin sen kuitenkin tehdä, kun meillä oli luvassa vieläpä mökkijoulu. Muutoin joulumuistoihin liittyvät pitkälti Lapin maisemat sekä töiden parissa, että perheen kanssa. Niimpä joulupaidan tuunaus tähän suuntaan tuntui luontevalta. Toinen syy oli, että ajattelin paidan käyttöä koko talvikautta ajatellen. Tämä kuvio ei liity niin vahvasti pelkkiin joulunpyhiin kuten kuvat tontuista ja joulupukeista.

Kangasvärejä löytyi kotoa, joten paljon muuta ei tarvinnut kun laittaa hihat heilumaan. Ennen maalausta käsittelin paidan nypynpoistajalla, jonka sain mieheltä toivottuna ennakkojoululahjana. (Mahtava kapistus, poista nukan ja tekee vaatteesta siistin!) Kun maali oli kuivunut pari päivää, silitin vielä kuivioidut kohdat ohuen kankaan läpi.

Neule on käynyt kangasväreillä touhuamisen jälkeen pesussa ja värit ovat pitäneet hyvin. Neulemalli mahdollistaa myös paidan käyttämisen esim. hameen kanssa niin, että hame puetaan villapaidan alaosan päälle. Näin tein itsekkin yhdistämällä viininpunaiseen, samettiseen skaterhameeseen. (Hameen olin teetättänyt wanhojen tanssipuvun ylijäämäkankaasta aiemmin, mutta hameen voin jättää toiseen postauskertaan ;))

 

 

DIY Fabric art – Floral forest inspiration

6.2.2018 art, Coats & Jackets, kierrätys, Tee-Se-Itse, tuunaus

Näin joskus pinterestiä selaillessani kukkakuviollisen sadetakin. Joku ajatus siitä jäi kytemään, sillä päätin käyttää lasten askarteluista yli jääneitä kangasmaaleja ja maalata niillä kotona löytyvän sadekankaan jämäpalan. Sadekangas on alun perin Eurokankaan vaalea kullanhohtoinen jämäkangas, josta teetätettiin Ompelimo Rokitalla (https://www.facebook.com/ompelimorokita/) sadeviitta omiin häihini. (Tähän palaan ehkä erikseen myöhemmin).

Yksi isompi palanen jäi silloin vielä työstä yli. Viime syksynä maalasin useassa vaiheessa kangasta iltapuhteena ja annoin kuivua jokaisen kerran jälkeen pitkät ajat (48 tuntia riittää). Siveltiminä käytin esim. käytöstä poistettuja, eri kokoisia hammasharjoja/meikkisivietimiä. Ajattelin myös, että kangas saa olla osittain maalikerrosten paksuuden suhteen kuin Reidar Särestöniemen maalaus (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/08/18/reidarin-varilliset-aistimukset)

– No ihan ei maalin paksuus ole samaa luokkaa kuin Reidalrilla…mutta kuitenkin, idea oli, että jälki saa näyttää MAALATULTA, eli pinnan ei tarvitse olla tasainen. Pinnan jälki ei ihan välity näistä kuvista, joissa lopputulos näyttää hieman piirrosmaisemmalta. Osaa väreistä sekoitin myös keskenään hieman eri sävyjen aikaansaamiseksi. Pääsääntö oli, että aloitin vihreällä tekemään 1. vaiheen pohjaa ja sen jälkeen siirryin muiden maalien käyttöön. En ollut maalannut näin yksityiskohtaisesti varmaan ala-asteen jälkeen, joten olin ihan positiivisesti yllättynyt lopputuloksesta ;D

Se mihin käyttöön kangas lopulta päätyy, on nähtävissä myöhemmin ;) Tällaisenaan kankaasta oli kuitenkin pakko tehdä ikuistus, ennen kuin se käytössä muuttaa muotoaan. Minua kiinnostaa ylipäänsä esim. laukkujen maalaus. Pinterestistä löytyy paljon inspiroivia kuvia ja cat walkeiltakin maalattuja vaatekappaleita voi bongata. Maalatessani mieleen pongahti ehkä aika ajoin niin trooppinen kukkametsä, kuin suomalainen tuore lehto. Ehkä seuraava inspiraatio olisi maalata erilaisia, kasvupaikkatyyppejä? Lisätietoja erilaisista Suomen kasvupaikkatyypeistä saat mm. täältä: http://www.metla.fi/metinfo/kasvupaikkatyypit/index.htm

https://www.bloglovin.com/

FINLAND 100 YEARS – DIY SHOES INSPIRATION

4.2.2018 Boots & Shoes, kierrätys, Re-use, Tee-Se-Itse, tuunaus, Zero waste

Nämä kengät tein kotoa löytyneillä jämämateriaaleilla Suomi Sata-teemalla. Yritän käyttää mahdollisimman paljon materiaalia, joka jo löytyisi kotoa. Se on minun askeleeni kohti ”konmaritusta”.

En yrittänytkään tehdä mitään tasaista maalausjälkeä, vaan annoin mustista kengistä läpikuultaa tummaa sävyä, jolloin pohja toi mieleen talvisen yötaivaan. Samoin valkoiset pallot tein vapaalla kädellä lumisateeksi – en tavoitellut tasaista pilkutusta kun ei se Suomen lumisadekaan niin tasaisesti sada. ;) Kengät ovat vanhat flamencokenkäni. En ole vuosikausiin harrastanut flamencoa, mutta olen pitänyt kengät siitä syystä, että ne istuvat jalkaan hyvin ja ovat todella hyvät tanssikengät. Kotitekoisesti kenkiin laitettiin joskus aiemmin mustalla tilkulla päällystetyt kuminauhat, joten rusetin laitto kenkään oli helppo. Muotoilin rusetit huovutetun lampaanvillan leikkuutähteestä ja kiinnitin ne palalla poronnahkaa.

Kaveriksi pilkutin vanhat korvakoruni, niissä pohja oli jo valmiiksi sininen.

  • Vanhat flamencokenkäni. (Mustien kenkien maalaus)
  • Lasten kanssa askarteluista ylijääneet kangasmaalin loput, Sininen ja valkoinen.

Rusetit: Käsityölaatikosta löytyneet lampaanvillaisen huovutustyön leikkuujämät ja pieni leikkuukaistale poronnahkaa. (Nahkapala Ompelimo Rokitan leikkuutähdettä.) https://www.facebook.com/ompelimorokita/

 

 

https://www.bloglovin.com/