Selaat arkistoa kohteelle Repurpose.

Kesäkuun haaste vaatteiden loppuunkäytölle?

6.6.2019 Boots & Shoes, circular economy, Minimalism, Repurpose

Kun aloitin kirjoittamaan postausta, en vielä tiennyt tarkkaan, mikä tekstiilikategoria pääsee kesäkuun teemaksi. Tähän asti homma on ollut vähintäänkin selvä. Vaikka ennustin hajoamista viime kirjoituksessa, niin ihan tähän pisteeseen ei olla päästy, mutta lähellä on :D. Sen verran on itselläni tällä hetkellä meneillään, että juuri ja juuri ehdin (lähinnä itseäni varten) haastetta päivittämään tämän kuun osasta – vielä ei ole siis hetki vaihtaa alustaa ja julkaista kuvia.

(Pieni katsaus menneeseen: Pyrin tänä vuonna käyttämään vaatevarastostani jo parhaat päivänsä nähneitä vaatteita puhtaasti loppuun. Tulevaisuudessa aion pärjätä ns. perus-ja monikäyttövaatteiden saralla pienemmällä määrällä. Loppuun kulutetusta tekstiilistä olen tehnyt säilytyskoreja ym. – kaikki loppuunkulutuksesta syntynyt rikkinäinen tekstiili hyödynnetään siis kodin piirissä)

Toukokuun loppupuolella aloin ihmetellä, eikö mikään hajoakaan? Olin jo tottunut, että kyllä nyt kerran kuussa jotakin tapahtuu. Olen kuitenkin pyrkinyt pitämään loppuunkäyttöhaastetta siten yllä, että pidän aina vähintään yhtä loppuunkulutettavaa vaatetta päällä -josta sitten rakennan päivän pukeutumisen tilanteen ja lämpötilan mukaan. Myös siistimpien mekkojen ja hameiden kanssa tämä on onnistunut yllättävän hyvin – toukokuun viileämmillä keleillä puin mutkattomasti edelleen miehen vanhat pitkikset pidemmän mittatilaushameen alle puutarhavierailulle ja konserttiin mennessä mummon vanhasta alustopista sai skarpin, kun puki sen istuvan hameen vyötärön alle ja neuleen alta pilkisti vain vähän etupitsiä – (tunsin itseni jopa ”ylipukeutuneeksi”, koska aika moni muu oli lähtenyt paikan päälle hyvin rennolla ja arkisella vaatetuksella :D). Tuossa siis joitakin esimerkkejä. Tänään minulla on treenipäivä tulossa, eikä päivä vaadi edustavaa pukeutumista – niimpä minulla on jo Miehen kaapista löytynyt Niken T-paita valmiiksi päällä – tuohon t-paitaan tein saman virityksen, kuin Prodigy-paitaan, eli alhaalta, keskeltä paidan helmasta leikkasin yläviistoon saksilla niin, että sain solmittua t-paidan kesäisesti edestä.

Tammikuussa loppuun käyttöön lähti: 4 aluspaitaa – yhden hajotessa on tilalle otettu seuraava loppuun käytettävä paita – tällä kierrolla ja hieman varavaatepinolla ”fuskaamalla” olen käyttänyt loppuun nyt 3 paitaa.

Helmikuussa nostin esille 4 kpl treenihousuja, joita pyrin käyttämään myös muutoin mahdollisimman monipuolisesti. Näistä ovat hajonneet yhdet jazz-housut. Lisäksi käytin yhdet ohuet mustat sukkahousut loppuun, joista oli aiemmin balettia varten leikattu rikkinäinen sukkaosa pois. (Näitä pystyi käyttämään hyvin treeneissä yhdessä loppuun kulutettavien pyöräilyshortsien kanssa.) Ohuet sukkahousut eivät virallisesti kuuluneet loppuun käyttöprojektiin, mutta valikoituivat käyttöön sen sijaan, että olisin käyttänyt hajanaisesti useampia, ohuita sukkahousuja kierrossa.

Maaliskuussa esittelin loppuun käyttöön lähtevät lakanaparit (5 kpl pussilakanoita)- Näistä täysin loppuun on kulunut lähinnä tyynyliina, joskin tällä hetkellä toinen Marimekon lakanoista ja tyynyliinasta alkaa näyttää siltä ettei se kestä enää kauaa kierrossa. Tyynyliinoja on kierrossa kuusi – kaksi hain varastosta varalle kun perheessä yllätti oksennustauti. Tämän hetkiset tyynyliinat eivät kuitenkaan ole loppuun kaluttuja ikäloppuja, vaan niiden funktio perustuu hajakappaleisiin, joita voi nyt käyttää huoletta yhdessä loppuunkäytettävien ”sinkkupussilakanoiden” kanssa.

Huhtikuussa intensiiviseen käyttökiertoon valikoitui 5 paria varrettomia sukkia (joista olen kuitenkin käyttänyt ainoastaan neljää paria) – nämä ovat kaikki kierrossa vielä ja paljon ovat olleet käytössäkin!

Toukokuussa päätin ottaa intensiivikiertoon kesävaatetta, (3 toppia ja yhdet shortsit) jotka sopivat myös treeneihin, näiden käyttö tuntuu juuri lähteneen vasta vauhtiin.

Mutta…. mitä nyt? Minulla oli idea ottaa käyttöön kangastossut loppuun kulutettaviksi tälle kesälle. Tossut olen ostanut alennusmyynnistä (Seppälän lastenosasto – koska pieni jalka) kesällä 2012. Nämä kangastossut ovat välillä ajelehtineet vanhempieni luona varavaatteiden joukossa, sitten otin ne taas käyttöön, hieman nuhjuisen olemuksen pelastin vielä nakkaamalla keväällä tossut värjäyksen sekaan. Mutta kuinkas kävikään? Kerkesin pitää niitä muutamia kertoja toukokuussa, kun toisesta kengästä hajosi pohja aivan lopullisesti – nyt siis teen kengistä jonkin moisen säilytystaskun/pussukan putsauksen jälkeen.

Ehkä siis vaan pitäydyn siinä, että kengät oli tarkoitus nostaa esille kesäkuun teemana. :)!

En olekaan tuon kesän jälkeen ostanut kangastossuja itselleni. En myöskään harkitse ostoa juuri nyt, mutta kun sellainen hetki tulee, tsekkaan ehdottomasti, että pohja on parempi laatuinen, kuin näissä kengissä alun perinkään oli. Mitäs näihin tilalle sitten? Nyt varmaan ylipäätään pidän muita kesäisiä kenkiäni ihan niin kuin huvittaa ja sen mukaan, mikä mätsää minkäkin kanssa ja mikä on tilanteeseen ja lämpötiloihin sopiva. Eilen sai laittaa lämpötilojen suhteen aivan huoletta avosandaalitkin jalkaan <3!

Voisin kuitenkin ottaa tästä kesäkuun haasteesta sellaisen kopin, että alkaisin käyttää loppuun muutamia kenkiä. Nuorempana halusin eri värisiä sneakerseja ym. vastaavia sporttisempia kenkiä. Tästä johtuen minulla lojuu vielä käyttökelpoisia, mutta jo käyttöä nähneitä kenkiä eteisen korilaatikossa. Sporttiset kengät on toki kivoja – mutta nykyisin mun juttu ei ole enää pitää niitä päivittäin – ellei siihen ole jokin selkeä syy.

Nyt kun nuo kangaskengät hajosivat – voisin ottaa tilalle valkeat sneakersit, joita olen pyörittänyt eteisen laatikossa periaatteella ”ehkä vien joku päivä mökille loppuun kulutettaviksi mökkikengiksi, jotka saa nopeasti tempaistua jalkaan.” Olen ostanut nämä varmaan keväällä 2005? Turun keskustan silloisesta Anttilasta – jos oikein muistan. Silloin niitä käytettiinkin ja sitten – alkoi varmaan jonkin sortin hajanaisempi käyttö – tämän jälkeen puhdas käyttämättömänä laatikossa lojuminen.

Tämän tyylisissä matalavartisissa kengissä on se, että jos et talviaikaan halua kulkea nilkat paljaana, niin käyttö saattaa jäädä vuositasolla lyhyeksi, mikäli kevät jää lyhyeksi – kesällä kun mieluummin valitset pääsääntöisesti hieman kevyemmät kengät jalkaan. Tämän tyylisiä kenkiä näkyy pidettävän hameen kanssa – (sopii minulle niin kauan kun kenkä ei näytä liian lenkkarimaiselta – ei kiitos pappalenkkaritrendille!) Pohja on hyvässä kunnossa ja (psst.. muu osa sai kotikutoisen valkoisen pinnoitteen). Yksi ongelma kuitenkin on ollut se, että kenkä on hieman löystynyt – olen varmaan pitänyt näitä siis jotenkin paksumman sukan kanssa ja jalat turvoksissa! Kokeilen siis, miten tukipohjallinen asettuu kenkään. Jos tämä vielä tepsii, niin olen enemmän kuin tyytyväinen ja eikun käyttökiertoon! :).

Mikäli vielä näiden jälkeen halajan vastaavaa, päädyn kyllä jonkin sorttisiin nauhallisiin versioihin. Minulla on kapea lesti ja on tärkeää, että kengän saa riittävän kireälle. Olen nähnyt vastaavia ihmisillä myös sisäliikunnassa, omissanikin on vaalea pohja. En kuitenkaan ole ihan varma, ovatko itselleni riittävän jämäkät tähän tarkoitukseen.

Täten siis pidetään kenkäosasto kesäkuun teemana ja katsotaan heinäkuulle uusia tuulia – luultavasti sen mukaan, minkä koen sillä hetkellä tarpeelliseksi. Loppukuusta julkaisen mietteitä haasteesta, millaisia asioita olen havainnut/oppinut projektin varrella.

https://www.bloglovin.com

 

 

Katsaus helmikuun loppuunkäyttöhaasteeseen – vapaamuotoista verkkokuviointia

7.4.2019 art, circular economy, Re-use, Repurpose, Tee-Se-Itse, tuunaus, Zero waste

Vaikka olenkin vaatteiden loppuunkulutusprojektista aika innoissani, kieltämättä ensimmäinen ajatus tähän julkaisuun palatessani oli ”Kuka hemmetti kirjoittaa vanhoista kalsareista” :D Mutta tällä linjalla edelleen jatketaan!

2.4. Otin viikonlopun aktiivikäytön jäljiltä jazz-tanssihousut koneesta ja da-daa, takasaumaan ilmestynyt ”lopun alkujana” oli revennyt isoksi reiäksi. (Housut kävivät vieläpä koneen villapesuohjelmassa, koska halusin saada täyden koneellisen). Muutoin housuihin jo pari vuotta sitten saksittu tuunauskuvio oli jo aiemmin lähtenyt laajenemaan ja kangas oli paikoitellen kulunut jo ohueksi. Olemus oli myös sen verran löystynyt, että olin viime ajat käyttänyt näitä sisäliikuntatreeneissä suoraan pesukoneesta tulleina ja muutoin sitten kotihousuina ja pitkinä kalsareina. Viime viikonloppuna puin housut toisten sukkisten päälle, jolloin ne toimivat vielä hiihtäessä ja lapsen kanssa ulkolenkillä. Mutta nyt, takasauman alue oli niin reikäinen ja hapristunut, että sain vedettyä housut viimeisilleen riekaleiksi lahkeeseen saakka vain hieman venyttämällä kangasta. Eli, housujen viimeinen käyttöpäivä oli virallisesti ennen koneeseen laittoa 1.4. Ehkä tämä on kevään merkki ja uuden alku :D.Kiitän ja kumarran, palvelivat minua 90-luvun loppupuolelta asti. Välillä viettivät aikoja treenivaatehyllyllä ilman käyttöä, mutta aika aktiivisesti olivat taasen käytössä treenihousuina. Katsastin, missä housut on pesulapun mukaan valmistettu. (Osto siis 90-luvun loppupuolella Helsingistä Fiorellasta). Pesulapussa lukee ”Made in Britain, Lycra only by Dupont”. 95 % Cotton ja 5 % Lycra/Elastane.

Tässä kuvassa housut vielä palvelivat viikonloppuna sukkisten päälle puettuna. Kun housut ovat kuivuneet narulla, leikkaan niistä vanhaa kuviota mukaellen ”verkkoa”, jolla teen säilytyskorin tuunauksen. (Tähän valmiina on odottamassa yksi Fiksuruoan pahvilaatikko, muuta hyödynnettävää tuunausmatskua tsekkailen vielä.)

Päivitys: Nyt julkaisuvaiheessa housut onkin jo alustavasti leikattu kuvioksi, joka näkyy myös tästä kuvasta.

Muutoin, edellinen kori on vaiheessa, nyt on ollut sen verran haipakkaa, sairasteluita ja hyvät ulkoilukelit on myös halunnut hyödyntää suht tehokkaasti, että tuunaukset ovat olleet vähemmällä. Mutta pikkuhiljaa ;).

No mutta mitäpä valitsen tilalle? Intensiiviseen kiertoon pääsevät mustat talvisukkahousut, joista on jo aiemmin leikattu rikkikulunut sukkaosa pois. Muu osio on hyvä edelleen. Minulla ei ole varmaa tietoa siitä, koska nämä on ostettu, voivat hyvin olla vuosilta -07 – 10. Nämä voi käyttää hyvin vielä pitkiksinä ja keväämmällä hameen kanssa ja mustien sukkien kanssa saan näistä ikään kuin sukkahousut. Jollei tule kovin kylmä kesä, niin ihan kesäkäytössä nämä ovat varmaan kuumat, joten nyt sukkikset on hyvä kuluttaa loppuun. Kokeilen näitä myös sisäliikunnassa, toimivatko.

Muutoin lähiaikoina onkin tulossa julkaisuun uusi tekstiiliryhmä kuun vaihduttua huhtikuuksi, mutta ajattelin postata tämän ensin.

https://www.bloglovin.com

Luovan järjestyksen polku – ”Tärkeää ei ole aina itse päämäärä vaan matka”

6.7.2018 Ecological, Left over materials, Marie Kondo, Minimalism, Re-use, Repurpose, Tee-Se-Itse

(Alphonse Mucha)

Olen tällä hetkellä vakiinnuttanut blogin julkaisutahdin joka toiselle viikolle. Nyt olisi käsillä julkaisuviikko, mutta kameran piuha on mystisesti kadonnut… viimeksi muksu veti sitä perässään ”karvamatona”, vaikka sellainen oli hänelle askarreltu! Oli samaan aikaan tiski kesken ja jotenkin tässä kohtaa on nyt musta aukko, mihin piuha päätyi… Siivouksessa piuhaa ei löytynyt sängyn alta – eikä sitä ole mielestäni kuljetettu asunnosta ulos. Mene ja tiedä sitten :D Vakipaikallaan laatikossa se ei kuitenkaan ollut…. jätänpä siis kuvien siirron tuonnemmaksi ja kirjoittelen jostakin muusta :D

Ehkä on hyvä palata noihin ”luovan järjestyksen polun” teemoihin tällä erää. Missä nyt mennään? Olen havainnut kerran viikossa – tavaran vähentämisen hyvinkin toimivaksi ratkaisuksi. Se antaa sopivaa pelivaraa ja antaa tilaa luovuudelle. Kun yksi viikko käsittää vaikkapa siivouskomeron raivaamisen ja toinen viikko kaapissa pyörivien askartelumaalien loppuun käyttämisen, ei homma muutu liian puurtavaksi. Asiat myös tuntuvat menevän mukavasti eteenpäin – ei tunnu olevan enää kasa ikuisuusprojekteja, kun joka viikko jollekin projektille on oma aikansa. 

Tärkeää ei aina ole itse päämäärä vaan matka.

Kun tavaraa ja asioita on vähentänyt ympäriltään, voin sanoa kehittyneeni seuraavissa asioissa;

  • Ympäristön havainnointi myös positiivisessa valossa on parantunut

Mikäli mahdollista, osaan nauttia vieläkin enemmän arjen pienistä asioista ja ilmiöistä ympärilläni ja kiinnittää huomioita sellaisiin pieniin yksityiskohtiin enemmän, joita aikaisemmin tuli osittain siivuutettua tai huomioitua vain hetkellisesti. Esim. osaan vielä paremmin ottaa irti asioita omasta arjesta ja kaupunkiluonnosta, paikoista, jotka ovat lähellä. Joskus arki tuntui puuduttavalta ja sitä odotti esim. viikonloppuna mökille pääsyä. Nykyään viikot soljuu mukavammin ja oho, hupsista nyt se mökkiviikonloppu onkin jo nurkan takana.

  • Muistan jo paremmin, mitä omistan ja mistä sen löydän

No, tuo kameran piuha näyttää nyt olevan teillä tietämättömillä mutta kokonaisuutena alan hahmottaa paremmin omistamani tavaran määriä ja niiden hakemiseen liittyy yleensä jo vähemmän päänvaivaa. Sama koskee myös miehen ja lapsen tavaroita. Omaa aikaa ja voimavaroja ei kulu enää niin paljon tavaroiden haeskeluun. On myös jotenkin selkeää, kun tietää jo etukäteen, että okei, nyt käytin tuon ja tuon asian loppuun ja en niitä enää jatkossa tarvitse. Tai että osaan nimetä, kuinka monta tietyn tyyppistä tavaraa minulla on.

  • Siivous on helpottunut

Kun tavaroilla on paikkansa ja laskutilat yhä selkeämmät on myös siivous helpottunut huomattavasti. Lisäksi tulee intensiivisemmin tehtyä joka päivä jotakin pientä järjestelyhommaa, jolloin ei kerralla tarvitse rykäistä kaaosta kiireellä kasaan. Siivous – ja järjestelyrytmeistä jaksaa pitää paremmin kiinni ja soveltaa ja luoda uusia käytäntöjä jouhevammin.

  • Jo järjestetyt kaapit alkavat pysyä yhä pitempään järjestyksessä

Tämä puolestaan ruokkii intoa pitää järjestystä yllä ja antaa inspiraatiota, aikaa ja voimavaroja myös järjestämättömien kohteiden läpi käymiselle.

  • Osaan hyödyntää ja korvata paremmin jo omistamiani tavaroita

Kun muistaa, mitä omistaa, sitä tulee myös paremmin käytettyä. Kaapissa lojuva, puoliksi käytettynä saatu vanha piilolinssineste putsaa lavuaarin, Lapsen puoliksi käytetystä hammasgeelistä tuunaan itselleni pariksi päiväksi hammastahnan, loppuneen leivinpaperin tilalle levitän kaappiin unohtuneita korppujauhoja, miehen yksiparisesta pistokkaasta tulee avainpiilo seinään, yläpuolelle tulee vanhasta koristehelmihatusta pussukka, johon voi laskea hoitamista vaativat paperit. Lukuisasta teevalikoimasta syntyy jääteetä kotiaineksilla kesäjuomaksi jne. Olen ollut ennenkin ihminen, joka hyödyntää jo kotona olevaa kaupassa juoksemisen sijaan mutta vähentämisen myötä tämä tapa on arkipäiväistynyt ja tullut todellisesti helpottamaan arkea.

  • Ajattelumaailma on kääntynyt ennemmin siihen, mitä jo omistaa, kuin että mitä haluaisi lisää

Kun huomaa omat resurssinsa, niitä osaa paremmin hyödyntää ja tuntee omistavansa aika paljon. Jos vastaan tulee jokin mieluisa asia kodin ulkopuolelta, ajatus kääntyy heti siihen, mitä kotona jo on ja voisiko omista tavaroista saada esim. tuunattua saman tyyppisen. Ns. roskat jaksaa hyötykäyttää kotitaloudessa vieläkin intensiivisemmin, ilman että ne jäävät unohtuneena lojumaan jonnekin  ”sitten joskus tuunaan näistä jotakin – periaattella”. Esim. kananmunakennoista syntyvät mökille sytykekukat, kuoret murskataan kalkiksi mullan joukkoon.

  • Tavaroita tulee käytettyä oikeasti loppuun

Ei enää käsilaukkujen, meikkipussien ja kylpyhuoneen laatikoiden pohjalle unohtuneita näytepakkauksia, puoliksi käytettyjä rasvatuubeja, kasoja hotelleista hamstrattuja suihkumyssyjä, saippuoita ja kavalkaadia pieniä hammastahnatuubeja…Näitä kaikkia on käytetty loppuun ostamatta ja hamstraamatta uusia tilalle. Nyt taitaa olla menossa kierroksessa viimeinen suihkumyssy.. niitä olen käyttänyt aina niin kauan kun alkavat hajota, tämän jälkeen olen kietaissut sen vielä wc:n puhdistuskäsineeksi, jonka jälkeen ne on voinut hävittää. Sen jälkeen voi siirtyä ihan tavallisen pyyhkeen käyttöön samassa tarkoituksessa :D

  • Olen vieläkin paremmin oppinut elämään tässä ja nyt, mutta toisaalta suunnittelemaan järkevämmin

Olen osannut pitää aiemmin montakin rautaa tulessa – mutta kysymys kuuluu onko se aina tarpeellista. Nykyään pyrin ennemmin siihen, että asiat etenevät niin pitkälle kuin mahdollista ”yksi peruna kerrallaan”-periaatteella. Asioita ei siis pyritäkään tekemään väkisin tehokkaammin vaan ehkä ennemminkin intensiivisemmin. Tarkoitus on se, että rutiinit ovat kohtuullisia ja luovuudelle jätetään tilaa. Suunnitelmat etenevät myös maltillisesti – ehkä ensi kertoja elämässä pystyn sanomaan itselleni, että ”katsotaan tämä tehtävä ensin loppuun ja mietitään seuraavaa vasta sen jälkeen”.

  • Olen tyytyväisempi käsillä olevalla hetkellä

Osaan olla armollisempi itselleni, jos jokin ei sujukaan ihan suunnitellussa aikataulussa tai tulee takapakkeja. Ennen jännitin viulunkielenä, jos esim. työtehtävissä tuli viivästystä sairastumisesta johtuen. Nyt osaan suhteuttaa asioita kuormittamatta liikaa itseäni. Pidän tietysti viimeiseen asti kiinni sovituista jutuista, mutta en ylistressaa tekemättömiä töitä. Tiedänhän, että hoidetuksihan ne tulevat ja joskus täytyy hieman soveltaa.

  • Elämä on tässä ja nyt

Haaveita saa olla, mutta turhan haikailun olen lopettanut. Tyyliin ”voi kumpa olisin nyt siellä ja minulla olisi sitä ja tätä”. Olenkin keskittyneempi siihen , mitä käsillä on ja mitkä ovat tavoitteeni tässä ja nyt -edetessä kohti tulevaisuutta. Kun aloin intensiivisemmin vähentää tavaraa -ajattelin osittain vielä sitä osana tulevaa, helpompaa muuttoa sekä pieneen asuntoon sopivaa tavaramäärää, mutta nyt huomaankin miettiväni, etten ehkä haluaisikaan seuraavasta asunnosta kovin isoa ja että en koskaan halua lottovoittoa.

https://www.bloglovin.com

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sytykekukat mökkiäitienpäivään

7.5.2018 art, Ecological, kierrätys, Left over materials, Re-use, Repurpose, Tee-Se-Itse, Zero waste

Meillä on ollut tapana nyt jo useamman vuoden ajan tavata äitini kotitilalla äitienpäivän korvilla. Tila on jo vuosia toiminut mökkikäytössä. Tänä vuonna tosin vierailemme mökillä jo helatorstaina ja varsinaisen äitienpäivän vietämme tänä vuonna miehen kanssa kahdestaan suuntamaalla Joenrantakahvilaan aamiaiselle.

Pääsiäisen ja vapun sekä lapsen synttäreiden jäljiltä meille oli kertynyt tyhjiä kanamunakennoja. Laitoin talteen tätä varten. Myös ne pari poikkeuksellista kertaa, kun olemme käyneet take away-hampparilla mukaan on tullut kartonkiset juomatelineet. Yleensä välttelen nämä paikat viimeiseen asti ja säästän mahdolliset juomakupit kotiin, joista juon vielä parit kahvit ennen kuin heivaan ne kartonkiin. (Tässä vaiheessa ne yleensä alkavatkin jo hapertua. :D)

Netistä löytyy ohjeita kananmunakennoruusujen tekoon esim. haulla ”diy roses egg”. Itse lähinnä sovelsin mallailemalla leikattuja kananmunakennokuppeja sisäkkäin, hieman rytistämällä ja taittelemalla ja vääntelemällä, eli en tässä taaskaan ohjeita jaa, vaan välitän inspistä ;). Koriksi valikoitui asuntomme entisen omistajan minulle takapihalle jättämä kukkakori, josta heivasin vanhan muovisisuksen pois roskapussiksi. Kuljetusta varten suojasin korin lapsen lelun ympärillä olleella verkolla. Kananmunakennokukkia voi käyttää saunan sytyinä ja korikin alkoi olla jo niin vanha, ettei se meillä olisi kestänyt ulkotiloissa pitkään. (Ei ole esim. lakkakäsitelty, joten ajan myötä hapristuu). Korinkin voi siis lopulta polttaa risuina saunaa sytyttäessä. 

Leppoisaa tulevaa äitienpäivää!

https://www.bloglovin.com

Hyvää pääsiäistä – Happy Easter! (Upcycled Second hand parka)

29.3.2018 Coats & Jackets, Left over materials, Re-use, Repair, Repurpose, Second Hand, Tee-Se-Itse, tuunaus

Kevään merkit on ilmassa ja ihana aurinko on väliin paistanut mutta lunta ja kylmää on myöskin vielä riittänyt, joten paksumpi takki on ollut vielä ihan poikaa. Talvitakkien suhteen sallin itselleni hieman variaatiota – onhan meillä pitkä talvi, mutta vuodetkaan ei ole veljeksiä. Talveen mahtuu niin tuulta kuin pakkasta, muutamasta asteesta kolmenkymmenen asteen pintaan kuin mahdollista räntää ja plussa kelejäkin. Esittelin aiemmin 60-luvun talviparkan, joka on saanut myös tässä välissä sisäänsä villavatiinin vuoren alle, sekä hihansuihin heijastinnauhat, jotka estävät samalla takkia kulumasta sieltä, missä kangas yllensä ensimmäisenä rispaantuu. Tuota karvakauluksellista talviparkaa pääset kurkkaamaan täältä: http://ragqueen.omablogi.fi/upcycled-60s-winter-parka-coloured-by-snowboard-style-inspiration/

Nyt pääsiäisen kunniaksi valitsin värinsä puolesta blogiin toisen takin, joka on tullut tällaiseksi muutaman pikkujutun myötä. Tämä takki toimi minulla alkuun raskausajan alkupuolella. En juuri ostanut mitään vaatetta erikseen raskausaikaan (muutamaa kirppis vaatetta lukuun ottamatta) vaan hyödynsin lähinnä malliltaan sopivia hellemekkojani ja lainasin muutamaa puseroa. Ne paidat, mitkä ostin kirppikseltä, järkeilin niin, että voisin käyttää vaatetta vielä raskauden jälkeenkin. (Näistä myöhemmin lisää).

Five seasons- talviurheluvaatemerkkinen takki on alun perin kirpputorilta Kuopion keskustasta, jossa minulla jäi aikaa piipahtaa työkuvioiden lomassa ennen junan lähtöä. Ilmeisesti kyseessä oli kirpputori City Pörssi. Takki oli luonnonvalkoinen ja nimen omaan pidin väristä. (Pidän oikeasti neutraaleista sävyistä, vaikka se ei vielä tähän mennessä ole ehtinyt blogissa näkyä.) Raskauden jälkeisenä talvena joku alkoi tökkiä takissa ja luonnonvalkoinen näytti jotenkin nuhjuiselta, vaikka takki oli pesty – myös yhä viivyttelevät alkutalvet tekivät värin araksi kuralle, kuten 60-luvun parkankin kanssa kävi. Joku myös mallissa arvelutti. Mietin hetken kirpputorille laittoa, mutta sitten aloin pohtia, millaisia takkihaaveita minulla olisi. Olin pitkään halunnut keltaisen/vaalean oranssin sävyistä takkia. Konevärjäykseen ostin yhden Nitorin keltaisen ja yhden mandariinin sävyn, jollon sai hieman sekoitusta väriin. Tämän jälkeen käytin takkia innokkaasti ja uskomattoman paljon ihmiset tuli bussipysäkeillä, kadulla, sairaalassa ja opetustilanteessa kehumaan väriä.

Siis väri on ihana tietysti silloin kun tykkää – itsellä tulee välillä ne ”harmaat päivät” hyvin vahvasti kehiin, (ja nyt en puhu naistenvaivoista) jolloin en pysty edes kurkkaamaan omien blogikuvien värimaailmaa ilman päänsärkyä. Välillä se vahva värimaailma on taas  juuri se juttu mikä todella viehättää…).

MUTTA..Se viimeinen piste iin päälle tuli takkiin kun aloin hahmottaa, että haluaisin takin olevan ihan hippasen pidempi malliltaan. Näin myös ajattelin, että kun se on tarkoitettu etenkin lämpimäksi takiksi, johon mahtuu alle, niin pituuden lisäys on oikein hyvä. Lähdin kyselemään maanläheisiä villakangaspalasia Ompelimo Rokitan Millalta. Kirpputorilla tuli sattumalta vastaan vielä lähes identtisen värinen virkattu pitsiliina, joten sain idean päällystyttää villakankaan vielä pitsiliinalla. Erilaisia pitsiliinakoristuksia olin käsityöblogeissa ym. kanavilla nähnyt, mutta tallisenaan takin helmassa en.

Kuvassa samat Second hand metsästysmaiharit ja nahkapaikatut housut kuten aiemmassa parkatakkikuvassa. Sekä Burtonin pipo (Kirppis). Pitää huoltaa nuo maiharit, jotta pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään!

Iloa vireyttä ja inspiraatiota pääsiäisen aikaan!

https://www.bloglovin.com

https://www.blogit.fi/

Inspiraatiota minimalismista ja zero wastesta silmämeikkiin

14.3.2018 kierrätys, Minimalism, Re-use, Repurpose, Tee-Se-Itse, Zero waste

Haluan pitää kauneuden hoidon ja kosmetiikan määrän yksinkertaisena. En halua joka puolelle purkkia ja purnukkaa, vaan ainoastaan muutaman tuotteen, jotka ovat mahdollisimman monikäyttöisiä. Kotimaisuus ja luonnonkosmetiikka, sekä tuotteiden kierrätettävyys ja muovittomuus nousevat valinnoissani esille. Suosin myös itse tehtyä kosmetiikkaa, jossa hyödynnetään jo kotoa löytyviä raaka-aineita. Tällä hetkellä käytän pois kaiken ostamatta uutta tilalle ja sovellan tuotteiden käytössä. Vanhentuneet meikit, käytöstä poistetut meikkisiveltimet ja loppuunkalutut ripsiväriharjat hyödynnän pienimuitoisissa taide- ja askarteluprojekteissa. Esim. http://ragqueen.omablogi.fi/light-art-with-old-make-up/Alla olen keskittynyt nyt aluksi silmämeikkiin. Olen kieltäytynyt kaikista ilmasnäytteistä, ettei niitä kerry kaappeihin. Avain asemassa ovat myös meikittömät ja silmämeikittömät päivät. Luonnollisempi look näyttää onneksi muutenkin nostavan taas asemaansa kosmetiikkapuolella.

1.Ripset

Vähentämisessä lähdin tietysti liikkeelle siitä, että käytän ensin ripsarin pois ostamatta uutta tilalle. Käytin myös äitini ripsivärin, joka hänellä oli jäänyt käyttämättä. Näiden jälkeen käytin loppuun ruskean marketti-ripsienvärjäysvärin lopun, joka oli tarkoitettu kotivärjäykseen. Aiemmin olin käynyt värjäyttämässä ja laittamassa permanentin ripsiin, en todellakaan säännöllisesti, mutta joskus lähinnä kesäksi. Viimeksi tein samoin kesänä, jolloin menimme naimisiin. (Kesällä tulee 2 vuotta). Säikähdin silloin sitä permanenttiainetta, koska en ollut vuosiin moista laittanut ja kemikaalien käyttö oli vuosien aikana roimasti laskenut. Niimpä päätin, ettei ikinä enää! Häihin olin ostanut vielä yhden ripsarin, jonka sitten käytin pois talven aikana, kun kesän värjäys ei enää ollut voimassa. Kun väri loppui, käänsin ripset vaan kotoa löytyvällä taivuttimella. Seuraavan kesän olin ilman väriä, eli harjoittelin myös ilman olemista. Syksyllä aloin kaivata hieman väriä ripsiin. Kääntäjä oli ajan saatossa niin vääntynyt, että jouduin laittamaan metallin keräykseen. En ostanut uutta tilalle. Ostin Zui Organicsin vihertävän sävyisen mascaran. Silmät tykkäsi koostumuksesta, ei sisältänyt mitään ärsyttäviä ainesosia. Olin kuitenkin pettynyt siihen, miten vähän aikaa se toimi käytössä, varmaan juuri siksi, ettei ripsarissa ollut lisättyjä säilöntäaineita?! Laitoin vielä pari pisaraa etikkaa joukkoon, että saan loput värit hyödynnettyä. Minulle mitkään kestoripset ei ole olleet vaihtoehto, sillä minun makuun ne näyttää liian meikatuilta. Voi olla, että joukosta löytyisi kevyempi vaihtoehto, mutta nyt en ole kokenut tarpeelliseksi tutkia.

Jos haluan laittaa johonkin tilanteeseen näyttävämmät ripset, niin kotona on vielä muutamia vaatimattomampia irtoripsitupsuja, voin käyttää niitä lähinnä silmäkulmiin. (Karnevaalitarkoitukseen kotona on överit tekoripset (punaiset ja pinkkimustat höyhenversiot…) Eli kun todella överillä mennään, niin sitten laitan nuo… xD)

Mun kauneuskäsitys on muuttunut ja itseä on alkanut miellyttää sellainen pelkistetympi muoto meikkauksessa. Less is more. Tällä hetkellä korostan ripsiä ainoastaan pehmeällä puisella rajauksella ripsirajassa, jos siltä tuntuu. Aion nyt mennä sillä niin pitkään kun niitä kotona on. Myöhemmin ajattelin kokeilla risiiniöljyä, jota saa apteekista. Se vahvistaa ripsiä ja sillä voi pyyhkäistä silmämeikin, jos sellaista sattuu laittamaan. Se hoitaa myös hiuksia, joten voi käyttää hoitonaamiona, kuiviin latvoihin jne. En ole kuitenkaan vielä tutkinut vaihtoehtoja, joten muovi saattaa tässä asiassa tulla kummittelemaan. Katsotaan.

Päivitys: Ostin vähän tämän julkaisun jälkeen lasipullossa pipetillisenä saatavaa juukalaista risiiniöljyä markkinoilta, valmistaja: Pielispuuha. (Saman puljun piiristä löytyvät myös Sola-saippuat). Taisin muutaman kerran käyttää tuotetta ripsiin, mutta hyvinkin kevyestä laitosta huolimatta silmiin tuli turvotusta ja ärsytystä, joten olen käyttänyt risiiniöljyä ainoastaan hiuksille – nykyään lähinnä latvapainotteisesti pari tippaa, mikäli palasaippuapesun jälkeen hiukset ovat tuntuneet siltä  – en joka kerta. Puteli on siis ollut meillä nyt noin vuoden. Kun se loppuu, ajattelin täyttää pipettipullon kodin oliiviöljyllä ja jatkaa käyttöä samoilla rutiineilla.

2. Rajaus

Hoituu siis nykyään edellä mainituilla puisilla rajauskynillä. Nestemäiset rajaukset olen lopettanut jo vuosia sitten. Puisessa rajauskynässä se hyvä puoli, että sen pienen puisen loppunysän voi heittää vaikka puusaunan pesään, eikä jätä jälkeensä muovipakkausta. Myös luomivärillä voi tehdä ripsirajaan hieman tummemman rajan. Olen hyödyntänyt myös loppuja luomivärejä tässä, lähinnä sen mukaan minkä värisiä vaatteita on valikoitunut päälle. Toisaalta jos välttämättä haluaisi käyttää nestemäistä rajausta ja hieman korostaa ripsiä, niin periaatteessa ripsiä voisi hieman värittää myös tuolla nestemäisellä rajauksella, kun vaan löytää hyvin pysyvän tuotteen, joka ei heti leviä. Pitäydyn kuitenki itse nyt noissa vielä jäljellä olevissa tuotteissa, ajattelin tuota rajausvaihtoehtoa niille, jotka haluavat selkeän nestemäisen rajauksen.

3. Luomiväri

Mä olen henk. koht tykännyt luomiväripaleteista, koska niillä saa nopeasti muutettua meikkityyliä ja poimittua värejä esim. käyttämiensä vaatteiden mukaan. Nyt olen käyttänyt vanhoja pois, enkä ole ostanut uusia tilalle. Murentuneet yms. olen käyttänyt taideprojekteihin ja tyhjät luomiväripaletit olen käyttänyt maalin levitysalustoina tai ehjät korurasioina isomman korurasian sisällä pesun jälkeen. Minua ärsytti nuo muoviset kannet silti ja varsinkin, jos kerran tiputat lattialle ja hajoavat. En mielellään enää suosi noita yksittäispakattuja luomivärejäkään. Näin voisin tehdä, jos olisin ”yhden värin ihminen”. Esim. yksi sopiva murrettu, voidemainen, ruskean sävy voisi periaatteessa käydä niin luomille, kulmille kuin poskipäille ja sen voisi saada metallirasiassa, joka olisi helpompi kierrätettävä ja ehkä myös jatkokäytössä korurasiana kestävämpi ja nätimpi. Löysin kuitenkin nyt tulevaisuutta ajatellen Ruohonjuuren verkkokaupasta Boho Green luomiväripaletin, joka toimii refill-periaatteella. https://www.ruohonjuuri.fi/luomivaripaletti-earth-gp-boho-3760220172167. Paletti on tehty saarnipuusta ja siihen saa kerralla 8 sävyä. Luomivärinappeja voi ostaa irtona samaan rasiaan. Mutta ennen ostoa pärjäilen noilla, mitä mulla on. :)

4. Kulmat 

Tykkään luonnollisista kulmista. Muutaman kerran ne on ammattilainen nyppinyt esim. kasvohoidon yhteydessä ja kerran nuorempana värjäytin (enkä tykännyt, vaikka kaverit kehui :D) Minusta muoto on nyt niissä semmoinen sopivan luonnollinen, että ne muutamat haittaavat irtohaituvat on helppo nyppiä pinseteillä pois. (Lue: ”En muista koska olen näin tehnyt”)Allekirjoitan kyllä sen, että ”huolitellut kulmat antavat ryhtiä kasvoille”, mutta se mitä nykyään ihmisillä näkee, on itselleni aivan liikaa. Minusta mitään erillisiä kulmageelejä ei tarvita, jos kulmat haluaa ”ryhdistää”, niin esim. käsien rasvauksen jälkeen kulmat vaan ”nykäisee sormien läpi” kun rasva on jo käsiin imeytynyt. Mulla on ruskea puinen rajauskynä, joten saatan joskus iltamenoihin hipaista sitä todella kevyesti siihen kohtaan, jossa kulman väri on astetta vaaleampi. Eli kulmien suhteen olen ehdottomasti sitä mieltä, etteivät ne tarvitse MITÄÄN OMAA, YLIMÄÄRÄISTÄ TUOTETTA, eli se tuote, mitä kulmiin ehkä laittaisi, käy samalla myös esim. silmien rajaukseen tai voidemaisena luomivärinä, rasvana muuten ja pinsetit nyt yleisesti esim. tikkujen poistamiseen. :) Joskus olen sipaissut kulmat jopa huulikiillolla. (joista myös olen hankkiutumassa kokonaan eroon, mutta tästä myöhemmin.) Avain tuotteiden käyttöön jonakin muuna meikkinä, kuin mihin ne on tarkoitettu, on koostumuksen huomiointi. Esim. juuri tuo huulikiilto saattaa olla koostumukselta hieman ”limainen”, jolloin sitä tulisikin laittaa vain ihan äärettömän vähän, esim suoraan sormen päästä.

Kuvissa on hyödynnetty luonnonvaloa vastavalona ikkunan läpi. Muita muokkauksia en ole kuviin tehnyt, paitsi rajannut likaiset tiskit taustalta ja yhdestä tummentanut taustaa juurikin taustan sotkujen vuoksi :D Silmissä on hyvin kevyet, silmäkulmaan painottuvat rajaukset ja muuten hieman sipaistu vaalensiniharmaata joka on alun perin tarkoitettu huulille.

https://www.bloglovin.com

Diy&Repurpose – key hide

23.2.2018 Boots & Shoes, kierrätys, Re-use, Repurpose, Tee-Se-Itse, Zero waste

Miehelläni on kadonnut muutoissamme toinen kenkä. Kenkäparin toinen puolisko on pyörinyt meillä sillä ajatuksella, että se toinenkin pari joskus löytäisi vielä meille. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Kenkiä ei juuri oltu pidetty, joten koitin kehittää kengälle vielä jotakin käyttöä. Niimpä siitä kehittyi avainpiilo eteisen seinään. Mustan värinsä puolesta ei herätä myöskään niin paljon intohimoja lapsissa, joten avaimet saavat olla rauhassa. ;)

 

 

https://www.bloglovin.com/

 

Light art with old make up

16.2.2018 art, Re-use, Repurpose, Tee-Se-Itse

Tässä kokoelma yhdestä rojektista, jossa hyödynsin pohjana vanhaa rikkinäistä tyynyliinaa ja parhaat päivänsä nähneitä meikkejä, erit. huulipunia. Huulipunia oli 4, 1 hohtava valkoinen ja 3 erilaista violetin sävyn loppua. Loput värit kaivoin huulipunasta käytöstä poistetulla meikkipensselillä. Muutama viiva tuli vahaliidun lopulla ja vihreällä rajauskynällä. Kun kankaan taustalle laittaa erilaisen valon, se näyttää joka kerta erilaiselta:

Edellä olevia kuvia ei siis ole muokattu millään ohjelmilla. Seuraavat kuvat sen sijaan on tehty lisäksi kuvanmuokkauksella:

Kankaan olisi voinut tietysti silittää, Taitos näkyy keskellä, mutta nyt kävi näin :D Kankaalla voi ehkä bongata Lapin tuntureita, mutta tarkoitus oli tehdä unenomainen kuva, josta voi joka kerta löytää jotain uutta ilman selkeitä ja tarkkoja hahmoja tai maisemaa.

https://www.bloglovin.com

 

 

 

 

Finding beauty with rags – DIY ROSES FROM OLD T-SHIRTS

8.2.2018 kierrätys, Re-use, Repurpose, Tee-Se-Itse, Vintage, Zero waste

”Älä kerro minulle, kuinka kuu paistaa, vaan näytä minulle valon kimaltelu rikkinäisessä lasissa.” – Anton Tsehov

Tein häihimme erilaisista jämätilkuista ruusuja, joita oli koristeena pöydissä, sekä häämekossa ja lähisukulaisten ja bestmanien rinnuksissa, kukkapannoissa, tuunatussa häälaukussa jne…

(Voisin koota edellä mainitusta vielä kevään kynnyksellä oman postauksensa, sillä värimaailma oli hieman toisenlainen, kuin näissä mieheni harmaasta, rikkinäisestä t-paidasta tehdyistä kukista.)

Näissä kuvan kukissa hyödynsin ensi kertaa rautalankaa niin, että se muodostaa kukalle varren. Lähtölaukaus sille, että päädyin tekemään kukkasia vielä puolitoista vuotta häiden jälkeen, oli se että näin käsityölaatikkoa järjestellessäni kolme maanläheistä sävyä mieheni vanhoissa, rikkinäissä t-paidoissa. Harmaata, vaaleaa beigeä ja maan läheistä punaruskeaa. Ne sävyt näyttivät niin herkulliselta keskenään, että niille oli pakko kehitellä jotakin muuta virkaa, kun siivousrättinä olemista. Postausteni yleisilmeestä tähän mennessä saa aika värikkään kuvan, mutta pidän todella paljon myös hillityistä ja maanläheisistä sävyistä (Myös pukeutumisessa). Rakastan vanhoja pitsejä ja virkattuja pöytäliinoja, joissa sävy ei ole ”liian valkoinen”.

Keittiön kaapissa oli mummoni wanha vintage-hiihtokilpailupokaali, joka sopi kukkasille hyvin maljakoksi.

Ennen häitä katsoin joitakin ohjeita ruusujen tekoon, mutta lopulta en noudattanut niissä tiettyä kaavaa, vaan jokainen ruusu taipui vähän omanlaisellaan taktiikalla. Jotkut kankaat ovat liukkaampia, joten niissä voi olla perusteltua lisätä hieman liimaa kerrosten väliin, jotta lopputulos on kestävämpi. Lähtökohtaisesti hahmotellaan kangasta taittelemalla ruusun keskusta ja sen jälkeen pyörittelemällä, taittelemalla ja solmimalla edetään työssä eteenpäin. Rautalangan voi hyödyntää esim. vanhasta kalenterista. Jos paidassa on esim. vaalentuneita tai tummentuneita kohtia, se antaa ruusulle vaan enemmän säväystä, eli tässä ”värivirheet” saattavatkin olla vain plussaa. Tässä ovat vasta harmaat kukat, beiget ja punaruskeat odottelevat vielä aikaansa.

 

GOLDEN BERRIES – DIY LADY HAT BIJOU – 5 MINUTE CRAFT

12.1.2018 Bijou, Hats, kierrätys, Re-use, Repurpose, Tee-Se-Itse, tuunaus, Zero waste

”Kauneus on kyllä ikuista ja pysyvää, mutta jokainen aika löytää sen uudelleen omalla tavallaan.” – Einari Vehmas

Hattukoru syntyi osittain vahingossa.

Tuunauslaatikostani löytyi katkennut muovihelminauhaketju, jonka sekoitin kultamaali-liimasekoitteeseen.

Koru muotoutui osittain itsekseen, jämähtämällä tiiviiksi paketiksi, joka muistutti marjaterttua. Maalasin muutaman tuhkanhopean pisteen joukkoon ja liimasin vahvalla massaliimalla (miehen varastoista löytyi sopivan järeä liima) taakse paksusta nahkatilkusta kaistaleen, johon sain hakaneulat. Oli selvä, että tämä oli tarkoitettu mustaan rouwain hattuun, jonka kaivattuna ostoksena löysin itselleni joululahjaksi kirpputorilta.

Kokonaisuutena nopea homma ja kaikki tarvikkeet löytyivät koruun kotoa. Hattu käy nyt hyvin yhteen tuunatun mustakultaisen laukun kanssa ja lisänä löytyy vielä anopilta kierrätysjoululahjana saatu hame (kavennusta vielä vaatii). Myös Suomessa valmistetut mustakultaiset korvakorut kuuluvat kokonaisuuteen. päivien pidetessä on aika ottaa koko kokonaisuudesta kuva.

Tulkoon hyvä ja inspiroiva uusi vuosi :) !

<a href=”https://www.bloglovin.com/blog/19254837/?claim=8eh5gq6meh4″>Follow my blog with Bloglovin</a>