Selaat arkistoa kohteelle Muusiikin innoittama.

Tähtien juhlaa, juhlat tähtien

11.12.2014 Kirjoittaminen, Muusiikin innoittama, Novellit

Tähtien juhlaa, juhlat tähtien

Aikojen päässä täältä läheisessä metsässä, oli hämärtävässä illassa aukiolla juhlat. Nauru ja puhe kaikuivat ympäri metsää tähtien juhliessa. Metsässä ei liiku muita, vain tähdet juhlimassa ja lentämässä ympäri metsäaukiota alkukesästä. Kevät on juuri jäänyt taakse, ja on kesän vuoro tulla esiin piilosta. Tähdet loistavat kirkkaana aurinkoneidon sulkiessa silmänsä pieneksi hetkeksi. Tähdet ovat iloisia hämärän laskeutuessa maailmaan, heidän loistaessa ainoana valon lähteenä utuisessa metsässä. Pimeys, koti. Se on sama asia heille sillä pimeys on heidän kotinsa, eikä kukaan pelkää kodissaan. Silti jos katsoo oikein tarkasti pensaaseen vähän matkan päähän, näkee kiiluvat tummat silmät. Tuuli heiluttaa vihreitä lehtiä, lähistöllä olevan puron vesi solisee hiljaa, luoden kuin musiikin johon tähtöset juhlivat. Heidän oma lentelynsä saa aikaan kauniin helinän ilmassa, mutta pensaan silmät eivät tyydy katsomaan sitä harvinaista tapahtumaa. Tähtien juhlaa. Pian se hyökkää pensaasta juhlien keskelle, tähtien nauraessa ja laulaessa. He kutsuvat hänet juhlimaan, mutta yhtä aikaa he ihmettelevät mikä on hän? Neljä jalkaa sekä musta takkuinen turkki, raskas hengitys huurtuu ilmassa vielä kevyesti. Koira se ei ole, eikä karhukaan. Kun tähdet vielä kerran pohtivat mikä on hän, he ymmärtävät, ettei hän ainakaan mikään metsän eläin ole eivätkä he ennen ole vastaavaa tavanneet. Tähdet eivät tunnista sitä, mutta antavat tulokkaalle mahdollisuuden, ja pyytävät häntä uudelleen juhliin. Juhlimisen sijaan se alkaa puhua täysin vieraalla kielellä, osa tähdistä alkaa pelätä ja menevät varuilleen tuosta voimakkaan tuntuisesta kielestä joka on myös hyvin karkeaa ja töksähtelevää. Aivan yllättäen aukiolle ilmestyy kuin tyhjästä kolme mustaa otusta lisää. Nyt tähdet alkoivat jo epäillä uuden ystävänsä aikeita sekä todellista luontoa, ja syystäkin, sillä ei aikaakaan kun heitä oli jo kymmenen. Silloin yksi hyökkäsi tähtien kimppuun, muiden seuraten sen esimerkkiä tähtien paetessa aukiolta. Ennen he olivat olleet onnellisina taivaalla yhdessä, mutta nyt he ovat erillään ja peloissaan, peläten mustaa petoa. Siksi kun nyt nostat katseesi tummalle taivaalle, näet hajallaan olevia vilkkuvia tähtiä. Ihmettelet miksi ne vilkkuvat osa vilkkuu, osa taas ei. Vilkkuvat tähdet ovat edelleen peloissaan, he pelkäävät edelleen petoa ja itkiessään suruaan he eivät jaksa loistaa aina. Silti ovat uudet tulokkaat joille tumma peto on vain satu. He ovat onnellisia eivätkä näe maailman pahuutta kuten edeltäjänsä, he katselevat alas sinisilmäisinä, toivoen että joskus pääsisivät juhlimaan alas. Mutta he eivät laskeudu, eivät enää. Sillä pelko on liian suuri este, silti aina on rohkeita yksilöitä jotka uhmaavat vanhimpia ja tulevat alas. Välillä he palaavat ylös taivaisiin, välillä he jäävät keskuuteemme. Ja niin syntyy onnelliset ja viattomat ihmiset, sillä heidän sisällään asuu pieni tähti joka loistaa puhdasta valoaan heihin.

Sydämesi hiljainen laulu, kuuletko sen?

4.12.2014 elämä, Filosofia, Muusiikin innoittama

Sydämesi hiljainen laulu, kuuletko vaiko etkö?

Kuuletko sinäkin sen? Hiljaisen sisäisen äänesi, jonka muut tukahduttavat. Kuuletko kuinka oma persoonallisuutesi kuiskii hiljaa siitä kuinka sinun pitäisi tehdä? Mutta teet toisin muiden odotusten mukaan, et tuota pettymystä tai häpeää. Seuraat heidän antamaa elämää, ja uskot oman itsesi kuolleen jo kauan sitten. Se on tuttu tunne todella monelle nuorelle. Joten älä pelkää, et ole yksin.

Riko odotuksia vähitellen, etsi oma itsesi äläkä enää suostu luokiteltavaksi. Älä tee kuten muut käskevät jos se sinusta tuntuu väärälle. Saat eniten irti elämästäsi kunhan kuuntelet sydäntäsi, sydämesi hiljaista laulua jonka tukahdutit joskus ja jonka luulit jo kuolleen. Kunhan kuuntelet tarkkaan ja pohdit sekä mietiskelet, mitä tahdot elämältäsi ja miten tahdot elää sen. Löydät sen vielä sieltä, sillä se ääni, se hiljainen laulu ei koskaan katoa sieltä. Se tulee aina olemaan siellä, elämässä meidät testataan. Ketkä onnistuvat kuuntelemaan sydäntään, ja ketkä vain elävät odotusten mukaan. Mitä enemmän kuuntelet sydäntäsi, sitä enemmän nautit, ja lopulta huomaat eron. Jos vain vastaat kaikkien odotuksiin, he ovat tyytyväisiä sinuun. Mutta jos kuuntelet sydäntäsi ja toimit sen mukaisesti, he tulevat olemaan ylpeitä sinusta. Joten jos sydämesi sanoo että sinun täytyisi auttaa jota kuta joka apua tarvitsee, auta häntä. Vaikka olisit ystäviesi kanssa ja he olettavat sinun olevan kovis, älä välitä. Jos he eivät voi hyväksyä todellista itseäsi, silloin he eivät ole ystäviäsi. Ole avoin ja ole oma itsesi, muuten menetät niin paljon. Mutta et edes tiedä menettäväsi jotain, ennen kuin kokeilet kuunnella sydäntäsi sekä avata sitä muille. Kyllä, olet silloin haavoittuvaisempi, mutta joka kerta kun sitä käytetään sinua vastaan, sinusta tulee vahvempi ihminen. Kun unelmasi poljetaan maahan, ja sinulle sanotaan, ettet onnistu sydämesi ja uskosi sanoo:

”Sinä onnistut vielä.”

Jos kuuntelet muita, et tule elämässäsi saavuttamaan kaikkea jonka olisit voinut saavuttaa. Jos kuuntelet sydäntäsi, yllätyt vielä siitä mihin kaikkeen pystyt. Silti valinta on sinun, mutta kun uskoo itseensä pystyy tekemään ihmeellisiä asioita, joihin ilman uskoa ei ikinä pystyisi tekemään.

Tällainen pohdinta/teksti syntyi kun kuuntelin Spotifyta ja sieltä soi Beyoncén kappale Listen :)