Selaat arkistoa kohteelle Minä, perheeni ja elämäni eläimet.

Pakettiin

26.10.2016 harrasteita, kuntoutus, Minä, perheeni ja elämäni eläimet, neulominen, puutarha, Yleinen

Paketoin eilen kaikki valmiina olevat Joululahjat ja löysin joukon jatkoksi valmiista pari lisälahjaa, joita ei sitten tarvitse tehdäkään enää. Yksi lahja -se poncho – on vielä kesken ja toista ei ole vielä aloitettukaan. Langat on jo omista varastoista katsottuna siihenkin.

***

Katsokaa mun Valomieli-blogia, siellä on tältä päivältä vitsi, jonka kaveri kertoi.

***

Kässäryhmässä oli onneksi oman työn jatkamista, eikä jotain hitsin projektia, onneksi! Sitten oli päivän päätteeksi vielä 2,5 km:n kävelylenkki. Huomenna on kymmeneltä haravoimista ja kahdelta sählyä. Ai mitenkä jaksan? No en tiedä itsekään, mutta pakko on osallistua, tai muuten tulee noottia lipsumisesta.

 

Ihanaa lankaa!

18.10.2016 luovuus, Minä, perheeni ja elämäni eläimet, neulominen

On tuo Novitan Folk, josta kudon 10 mm:n pyöröpuikoilla ponchoa lahjaksi. Mulla on vain kolme kerää, ja neljä tarttis olla. Tarvii varmaan Ideapark-reisulla ostaa lisää.

Sain leveän huivin valmiiksi:

kuva0548

Tehty: 11. – 16.10.2016 välisenä aikana

Ohje: Oma

Puikot: 7 mm pyöröt

Lanka: Novita Aava mustapunainen 200 g

 

 

 

Sitten voisi pian aloitella jotain uuttakin, mutta kun… villapaita ei ota edistyäkseen ja se taitaakin olla ainut muu kesken oleva. Äh!

Kävin tänään sokerihoitajalla ja sanoi, että parempi olla lihava ja liikkua kuin olla vain lihava. Että jos paino ei putoa, ettei se ainakaan nousisi. Ihana ihminen kerta kaikkiaan!

Laiskistuin

13.10.2016 Leivonta, Minä, perheeni ja elämäni eläimet, neulominen, postia, Yleinen

…tänään vapaapäivänä niin, että nukahdin päivänokosille jopa nojatuoliin. No ahkerana olin sitä ennen ja leivoin pikkupullia ja pitkon. Ihana pullantuoksu leijui vastaan, kun käväisin ulkosalla haukkaamassa happea ja palasin kämppään. Tällä on monta nimeä: kämppä, koti, lukaali, luukku, himppu, hima ja 14 vuotta olen jo täällä viihtynyt.

***
Aloitin Novitan Aava-langasta neulomaan uutta leveää huivia, tulee kiva!

***

Matkahuollosta on tulossa paketti Silmusolmulta ja postissa Sinooperilta. Luulisin, että huomenna ovat molemmat perillä minulla. Pääsen viikonloppuna fiilistelemään paketteja.

kuva0545Silmusolmun paketin sisältö: Novita-lehti ja Folk-lankaa

Vauhtia piisaa

5.10.2016 harrasteita, kuntoutus, laihdutus, langat, luovuus, Minä, perheeni ja elämäni eläimet, neulominen, Terveys, Yleinen

Olen laihtunut taas kilon verran lisää. Kohta pääsenkin sitten ostamaan lisää lankaa sen ilo-kilon verran. Jihuu! Alkaa lankavarasto oleenkin sen verran pienissä eli alle 5 kiloa, että syytä jo olisi.

***
Terveydestä: Alkaa aamusokeritkin oleen kohdillaan. Sairastan siis 2-tyypin diabetesta ja koko kesältä jäi sokerit mittaamatta. Nyt sitten asioiden päivittämisen takia mittasin tältä aamulta. Eka arvo oli 7.1 ja aamupalan jälkeen kaksi tuntia, niin 6.5!!! Todella hyvä!

***
Viime yönä heräsin vain kerran. Yleensä heräilen ainakin pari kolme kertaa. Olokin on ihan sopiva olosuhteisiin nähden ;)

***
Käsityöpajalla oli siivouspäivä ja pääsinkin mielipuuhaani, elikkä lankoja järjestämään hyllyihin. Lajittelu on siivoomisessa kivointa.

***

Nii ja se paita on hihoissa menossa… btw…

Pitkästä aikaa kirkossa

2.10.2016 Minä, perheeni ja elämäni eläimet, neulominen, Yleinen, ystävät

Kävimme tutustumassa viikolla paikallisen kirkon urkuihin paikallisen kanttorin opastuksella. Siitä varmaankin innostuneena ystäväni pyysi minua kanssaan sunnuntaina eli tänä aamuna kirkkoon. Lähdimme polkupyörillä ajoissa polkemaan kohti kirkonkylää ja mäellä olikin jo perheitä menossa kirkkoon. Oli teemana enkelikirkko ja messua. Vähän oli jotain muuttunut sitten viime käynnistä, mutta ei kaikki. Mutta tämä olikin perhekirkon teemalla. Kirkonmenojen jälkeen kumpikin osti maitoa, että pääsimme koteihimme kirkkokahville. Mieltä ylentävä tapaus. Kirkossa hoksasin, että Jeesus taitaakin tarkoittaa ”jeesausta elikkä auttamista”.

***

Mikään neule ei ole oikein edistynyt sitten viimenäkemän. Mietin, että vähään aikaan en taida edes tehdä vlogia, kun kyllästyttää koko homma jo. Joskus sitten kun hotsittaa, voisin taas jatkaa ko. harrastusta.

***
Sain torstaina toiselta ystävältä tv:n lahjaksi ja sitä onkin sitten tullut katseltua oikein urakalla. Jee! Kanavia näkyy yli 10 ja on siinä katsottavaakin. Mutta onneksi näin sunnuntaipäivisin vähemmän, niin ehdin tännekin  raapustamaan muutaman rivin teidän lukijoiden iloksi.

Edistyy vai edistyykö sittenkään?

22.9.2016 jämätyöt, Minä, perheeni ja elämäni eläimet, neulominen, ostoksia

Jos toista neuletta edistää ahkerasti, niin toinen jää väkisinkin vähemmälle. Huomasin tuon kun tässä teen pientä poncho-keeppiä ja Henkäillen-paita jäi jäähylle. Että semmoista neuleasiaa.

Sitten muuta: sain ystävältä talviomenoita ja kääräisin ne yksitellen talouspaperiin ja laitoin eteiseen laatikkoon säilymään. Talviomenat ovat kai marras-joulukuussa vasta syötävän kunnossa. Tosin ne eteisessäkin (lue: tuulikaappissa) ovat aikas lämpimässä, niin kypsynevät jo marraskuun puolella. Jostain netistä luin Martojenko ohje se oli, että kääräistään paperiin säilymään ja kypsymään. Saas nähdä milloin ovat ruskeasiemenisiä. Sitten niitä voivasta syödä. Raaoista omenoista ei saa tehtyäkään mitään ja ovat todella pahoja talviomenat raakana. Kypsymistä odotellessa.

Tilasin paikallisesta konditoriasta kakun. Pienin ko. kakkua oli 10 hengen. Pakko ostaa se, vaikkakin suolaisen hinta-arvion sain kakusta. Siitä en tässä enempiä, mutta harmittaa vähän. Kerrankos sitä 47 täyttää. Hehe :)

Edistyy

8.9.2016 Minä, perheeni ja elämäni eläimet, muutoksia, neulominen

Hyvin edistyy villapaitanen elikkä ”Breathing Space” työnimellä Henkäillen. Olen jo helmaosan lyhennetyillä kerroksilla. Tykkään neuloa ko. paitaa hulluna ja uudet (Symfonie) puikot ovat mitä mainioimmat. Työ kulkee jouhevasti pienen uutuuden luistamattomuuden jälkeen. Suosittelen ko. puikkoja muillekin. Onhan ne vähän tyyriit, mutta ihan varmasti hintansa arvoiset. Välineurheilu jatkuu…

Hulluna olemisesta tulikin mieleeni, että hain Kokemusasiantuntija-koulutukseen. Toivottavasti pääsen ensi keväänä aloitettavaan kurssiin mukaan. Innolla odotan heidän yhteydenottoaan. :D

Minäkin

6.9.2016 harrasteita, langat, luovuus, Minä, perheeni ja elämäni eläimet, neulominen, postia

Elikkäs aloin harrastamaan välineurheilua, niinkuin moni muukin neuloja. Enkä ihmettele yhtään. Sillä on nuo Knit Pron Symphonie-puikot vaan niin ihanat kun ei kilkata ja kalkata puikot. Tuskin tulee edes reikiä niin usein sormiin kuin aiemmin metallipuikoilla kutoessani. Tilasin Symphoniet siis Silmu-solmusta, elikkäs juu paketti on jo minulla. Tänään katselin koneelta paketin saapumista ja olin puoli kolme koneella ja paketti oli saapunut noin puoli tuntia aiemmin perillelähikauppaan. Polkaisin pyörällä ja hain paketin. Nyt saatoin jatkaa Henkäillen-työnimellä kulkevaa Veera Välimäen suunnittelemaa Breathing Space-paitaa. Ihanaa neuloa tuota, olen ihan koukussa, sillä paidassa taphtuu joka kerroksella jotakin. Oikea neulojan unelmaneule. Saanähdä ovatko sormet puutuneet huomenna aamulla, kun on uudet puikot. kyllähän sitä reiälliset sormet puutuu väkisin, kun tökkii koko ajan avohaavaa neuloessa. Toinen hyvä keino sormenpäihin on laastari niin päin sidottuna, että päät ovat sormen keksiosassa ja pehmeä kohta sormen päässä. ”Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.” Välineurheilu on tarttunut podcasteja katsellessa ja hyvä niin, sillä piti jo viime postauksessa kehua Silmu-solmu-kauppiaan ihania podcasteja. niitä katsellessa haluaa aloittaa miljoona rojektia yhtäaikaa. Jee!

Dropsin harmaata Fabelia siis tuli kauppaan 4 kerää ja Knit Pron Symphonie 3, 5 mm x 80 cm pyöröpuikot. Näillä mennään tällä hetkellä! :)

Uutta

1.9.2016 Jalmari, jämätyöt, laihdutus, Minä, perheeni ja elämäni eläimet, neulominen, Yleinen

Kiitos ideasta! ;) Teen huivia tai oikeastaan jo toistakin samalla pohjalla. Jotenkin yhtäkkiä nuo puhumattomat hilloutuneet langat ovat yhtäkkiä alkaneet supista. Hyvä niin, sillä en aio paljoo ostesekella lankoja enää tämän vuoden puolella. Ai mutta jos satun laihtumaan, niin sitten on pian lankakilonkin ostaminen edessä. Koska niin olen itselleni luvannut. :)

Olin pari päivää maalaismaisemissa ja oli taas mukavaa, mutta aika kului hyvässä seurassa taas liian nopeasti. Yksin kun arkea tallaa, niin aika tuntuu melkein pysähtyvän.

Jalmari pärjää aina pari päivää yksitteen, mutta ruokahan siltä on ekana loppu. Ja voi sitä hurinan ja puskemisen määrää, kun palaudun kotiin. On minua siis odotettukin :D

On tuulta ja sadetta…

29.8.2016 harrasteita, jämätyöt, Leivonta, Minä, perheeni ja elämäni eläimet, neulominen, puutarha, Ruoka

…taitaa syksy tulla…

Lempivuodenaikani on käsillä: pidän syksyssä paitsi syntymäpäiväsätni, mutta myös omenoista ja kaikista syksyn ihanista mausteisista tuoksuista, joita luonto ja keittiö tarjoavat. Sato valmistuu korjattavaksi ja villapidat pidettäviksi. Ekana syksyllä on tehtävä kaulaa lämmittävä uusi huivi. Sitä olenkin jo tekemässä. Käy työnimellä ”Viisto”. Varmaankin päätyy Ravelryyn tuolla nimellä aikanaan projektiksi.

Villapaita tai parikin on suunnitelmissa. Se tilausvillis ja omanikin voisi olla pian puikoilla. Löytäisi vaan siihen mätsäävää lankaa jostakin. Siis molempiin. Tilauspaidan on tulossa turkoosiksi ainakin suunnitelmissa jo. Oma voisi olla jokin luonnonvalkoinen ihquihana, palmikkoa tai raitaa tai jotain muuta kivaa kuviota.

Laitan tähän lisäksi omenaisen herkun ohjeen:

Tarvitset:

5 omenaa

100 g voita

1/2 dl sokeria

1 dl kaurahiutaleita

Sulata kasarissa voi, laita mukaan kaurahiutaleet ja sokeri. Tee ei-täpäkkä seos. Laita omenat lohkoiksi ja vuokaan, ja seos päälle kuorrutteeksi. Uuniin 200 asteeseen 15 minuutiksi. Hyväääääää!!!