Selaat arkistoa kohteelle Maantiepyöräily.

Mistä kaikki alkoi – elokuu 2011

26.2.2018 Maantiepyöräily, Pitkänmatkanpyöräily, Yleinen

200km kerralla vuoden jokaisena kuukautena

Tällaisen ”kisan” järjestän motivoidakseni itseni ajamaan läpi vuoden reippaita matkoja. Huhtikuussa oma eka 200 km tuli ajettua ja sen jälkeen joka kuukausi olen 200km tai enemmän ajanut, joten oma tilanteeni on:

Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu

PS. Fiksua olisi tietenkin ajaa tammikuun ja joulukuun välillä, mutta 12 peräkkäistä kuukautta maaliskuusta helmikuuhun on ihan riittävä tavoite itselleni.
PS2. Ajetetaan ns. brevet-säännöin eli pyörän päältä saa nousta kahvittelemaan välillä jatkaakseen taas matkaansa.
PS3. Tällähän on maailmalla oma nimensäkin. Ainakin Amerikoissa harrastavat tällaista hommaa.

The End of RRtY

25.2.2018 Kuopion seutu, Maantiepyöräily, Pitkänmatkanpyöräily, talvipyöräily, wintercycling, Yleinen

Finally I can rest my case ?. Sick and lazy whole February so today DNF.

Weather was good enough -12C – -6C. Rode 70km but then I decided ride home. A very good decision.

What a relief!

82th monthly 200km

9.1.2018 Kuopion seutu, Maantiepyöräily, Munkkikahvit, Pitkänmatkanpyöräily, Ruokailu, talvipyöräily, wintercycling, Yleinen

Short history: 2.1.2018 I tried alone ride 200km. Weather was too bad. Snowing, raining, wet and a lot of sleet. DNF. 150km was the result.  Now it was windy 7-8m/s but otherwise normal winter weather -5C to -7C and no snowing or sleet on the road. And I had my super-domestique with me. Not riding alone this time.

7.1.2018. Start 6:30am:

2l hot water in 3 thermosbottle. 2 thin slices of bread. 2 bars of chocolate. 1 banana. 2 liquorice stick. Ride plan: Kuopio -Puutossalmi (Puutossalmentie) – Kurkimäki – Vesanto – Kuopio = 200km.

First plan and goal: 0 – 26km southwest. Partly tailwind – try to pedal fast.Take it easy. Small break in the turning point and  eat half of banana and drink. (Puutossalmentie).

Second goal: 27 – 60km end of Kurkimäentie (Kurkimäki). After break back the same road turn left hill up turn right. Mostly very strong headwind. Not bad hills. Feels already bad. Drink. Eat rest of banana. Half liquorice stick.

Third goal: 60 – 120km or 95 km. Vesanto or Tervo. Cafe. Only indoor break. Very strong headwind. Feeling shit. Legs are very heavy. No power to pedal anymore.  First planned to ride without break further west to Vesanto. No strength left. Had to have break in Tervo.

During this section I calculate riding options 1. 20 big bad Hills + headwind 2. Crosswind + bad road surface 3. DNF 200k and ride back home in tailwind.

Break:  Ate little bread and donut. Drank Coffee and mineral water.

Decision: found some of my legs but decided not to ride against headwind. Turned north to small roads. Surprisingly road surface wasn’t so bad at all.

95km – .Small circle and back to Tervo. Ate some bread and chocolate. Then tailwind and back to Kurkimäki. In Kurkimäki I felt pretty good. I realised that I finish in time.  Near Kuopio I was death again.

I hate to wait for You all the time!!!

It was still missing 18km and only 12km left if we ride normal route back home. There is a new bridge in a new neighborhood and we decide to ride via that bridge. It made the rest of the trip little longer and in town I had to circle only 3 km before finishing the ride at home. 13h 10min – and I was very very tired. I was near to vomiting. So, normal winter ride ;)

Summary: Tuesday 150 + Sunday 200 proved that I have some balls left. Both of rides were heavier than normal ride. Only problem is that I am too, too slow and weak nowadays. I hate February already.

 

Wintersoltice 2017 – How it happened – talvipäivänseisaus once more

18.12.2017 Maantiepyöräily, Pitkänmatkanpyöräily, talvipyöräily, wintercycling, Yleinen

https://ridewithgps.com/trips/19609002

Shortly: 236 km, nice weather, partly icy roads, no normal headwind ;) 2 riders.

Because (Kuopio) Jyväskylä to Tampere roads has been thoroughly ridden I planned the route from Kaskinen to Tampere. We got car ride to Kaskinen where we started ride about 3 pm. Weather was nice. Gentle headwind and icy roads. Coastal area has different landscape than Kuopio area. NO HILLS ;) First proper hill was after 150km.

We ride fast for me. During last years my riding speed has reduced. So 20 km/winter speed is very fast for me. My only plan was ride December 200k in time.

First break was in Kankaanpää 110km. Because of (too) fast ride I lost my appetite and got my normal (too-fast-for-me) sickness and started feeling very nauseous. Not first time, but nowadays a quite rare thing because I ride on purpose quite slow normally. Coke and chocolate – that was main dish ;) I ate. 110km is a little too far for first break, but that was the plan and I knew it.

Second break was in  Parkano. There I felt already very tired. This time I could eat more. Only 50km left for 200. 200k went under 13h. That was very good.

After 200k in Ikaalinen road E12 started hills. They were surprisingly difficult to ride. My ”weak” ticker didn’t like them at all. I felt so weird that I was quite ready for call an ambulance. But eventually I managed recover a little in order to carry proper riding. Last break in Ylöjärvi was pleasant. I could easily eat porridge and that made feel better.

Overview

My normal weekend rides have been very short 30-60km only and very slow (12-14 km/h). Because of bad back (excuse) I don’t exercise anything else than riding. I am too weak for winter long rides. I know that long distance cycling is full of suffering. At least for me.  But too much is too much.

This was the beginning of the end.

 

 

 

Talvipäivänseisaus nro 5 16.-17.2017

11.12.2017 Maantiepyöräily, Pitkänmatkanpyöräily

Tämän kuun 200 km on vielä ajamatta. Selkä reistailee entistä enemmän. Sen johdosta oikea jalka ”halvaantuu” ajaessa voimattomaksi muutamassa tunnissa. Yhdellä jalalla ajaminen hidastaa vauhtia aikalailla. Viikonloppuisin kelit olleet suht surkeita eli räntää tiet täynnä. Suurin syy minussa itsessäni. Lepokitka on ollut liian suuri. Lähtökynnys kasvaa päivä päivältä.

16.-17.12.2017 ajo siis Tampereelle. Siihen olen ajatellut kaikki ladata eli sen yhteydessä 200 alle 13,5h.

Reitti oli alunperin Mikkeli ja mutkan kautta Tampere. Sitten Mäntyharju Tampere Tuuloksen kautta. Nyt viimeisin suunnitelma Kaskinen-Kankaanpää-Parkano-Ylöjärvi. Kerran olen Kaskisissa päin ajellut. Mystinen paikka. Sillä kerralla en nähnyt koko kaupungissa puolen päivän aikaan yhtään ihmistä ( vko 42 v. 2013). Autolla aamulla sinne ja startti 15 nurkilla.

Olen osan suunnitellusta reitistä ajanut, mutta jotakin uutta pätkää varmaan eteen tulee. Koska näihin yöajoihinkin olen jo hyvin tottunut, niin mitään erityisiä jännityksen kohteita ei enää ole. No se, että riittääkö enää vauhti ajaa enää alle 13,5h 200. Ja se, että vieläkö Vetomiehen hermo kestää meikäläisen taaperrusta ja kevyttä kitinää ;)

Vaatetus: luultavasti talvitakki ja huomioliivi. Ruskovilla pitkä aluspaita. Randonneurs villapaita. Pitkät alushousut. Talvisukkikset. Syyskengät kengänsuojilla. Yhdet vaihtosukat. Kintaat sisähanskalla ja varahanskat. Sadehousut. Sadetakki ehkä. Pipo.

Muuta varustetta: vesipullo alkuun, vaikka se ehkä jäätyykin. Iso termospullo takalaukkuun. Pienempi vesipullotelineeseen. Dynamoetu- ja takavalo kuuluu kiinteästi jo pyörään. Kahdet varavalot eteen ja taakse. Ruokaa. Sisärenkaita kolme. Ja ulkokitkarengastaitto varaulkorenkaaksi – you never know ;) Ja tällä kertaa MUISTA pumppu!!!

Näillä mennään mitä on…

Alla kuva samalta Kaskisten reissulta, mutta tähän löytyi kuva vain naapurista eli Kristiinankaupungista.

80th pikapäivitys

6.11.2017 Maantiepyöräily, talvipyöräily

80th kk x 200. Startti suhteellisen raskaan työviikon jälkeen perjantai-iltana klo 19.10. Alussa kiire tauolle Kinnulanlahteen ennen sulkemisaikaa. Auraamaton pätkä yllätti ennen taukoa. Hapoille :( Kevyttä retkiajelua myötätuulessa Iisalmeen. Makkaralahden kierros. Huomio: aikaa mennytkin ylimäärin. Kiireellä Matin ja Liisan asemalle. Pystykahvit. ”Täyttä” maantieosuus Siilinjärvelle vastatuuleen. Siilinjärvellä ihan finaalissa. 10km ennen loppua alamäkeen uukkari, kun lähti liukkaalla takanen irti ja muuttui etuseksi. En kaatunut. Takanastarengas tyhjeni.

Ajoin 5 kilometriä tyhjällä renkaalla. Helevetin raskasta oli. Järki ei käskenyt vaihtamaan rengasta, kun vasta pakon edessä, kun ratas ei enää pyörinyt ollenkaan. Pikavaihto. Rengas kesti. Tänään aamulla uudestaan tyhjä.

Kotona en kyennyt kävelemään heti pyörältä noustuani. Huilasin muutaman hetken ja sitten jalat kantoivat, mutta käsissä ei ollut voimaa kantaa pyörää kellariin. Jep jep. Kotona melkein laatta lensi.

Vartin jälkeen elämä voitti ja suihkuun. Vähän ruokaa ja tajuttomana sänkyyn. Kahden nurkilla ylös ja poskien läpsyttelyä ja jääkiekkopeliin mars.

Ja tämä oli ns. helppo ajo – ainakin ennalta suunniteltuna. Hyvä sää ja keli. Ja kaverikin oli mukana. Mitähän ne sitten ennalta vaikeat reissut tulevat olemaan.

What next?

21.9.2017 Maantiepyöräily, Pitkänmatkanpyöräily, talvipyöräily, wintercycling

2013 LEL DNF

2015 PBP OK

2017 LEL DNF

What next? I’m still riding monthly 200k (x77th month). After first 100k riding is very dull. I almost miss winter riding because in the winter time there is some challenge to ride 200k. Almost ;)

It’s 2 years to next PBP. Last time as always I promised to myself not go (come) there (here) ever again. Do I have once again a short memory?

I have one goal left. To ride 1000k in Finland. I will try it next summer. I have still bad lower back problem (started April), but it doesn’t prevent me riding like former thigh pain. First 7 hours riding is OK, but after that riding is a quite painful :(

There will be Sverige Tempo (2100k ?) 2020 in Sweden that might be a ride to participate but for that I should start to train. 1200k I can ride without training.

In Finland we have a national competition for ”ordinary people” and active riders to gather kilometers. I have had a team there almost every time (summer competition 1.5. to 22.9. and winter competition 1.1. to 30.3.). Quite often my team has been among the top three. Like this year. https://www.kilometrikisa.fi/

5600k and 53 starts from 1.5. to 22.9. Not bad with my bad back. This summer competition will be my last with my own team. Next time I will (if I participate) be ”rank-and-filer” in some other team.

After this summer LEL I ended up writing to the Finnish cycling forum. It has become so childish. It has always been, but now it has gone over the edge.

One way to cheer up dying hobby is to buy new things. I have almost unused cyclo cross bike. I have started slowly planning to make it a winter or even new summer bike. I have unused butterfly handlebars. Maybe I take road handlebars off and put the other one in stead. There should be room for wider tyres and mudguards.

I hope I can fix my back soon.

 

”Ride the snake
He’s old and his skin is cold”

 

 

 

LEL2017

9.8.2017 Maantiepyöräily, Pitkänmatkanpyöräily, Yleinen

I didn’t write anything before ride because these pages didn’t work.

I left for London on Thursday 27.7. Spent a night in Airport Forenom like 2015 PBP. This time I was flying with Finnair to Heathrow airport.

My hotel was The Bell Hotel Epping about 6 km from starting place. Flight and taxi after that went very well.

My start time was on Sunday 14.30. There were other Finns in the same starting group. I rode first hundreds kms with one of them.

Last time I had severe thigh problem and this time very painful lower back problem. I shouldn’t be riding at all according to a doctor.

First 300k went well – no problem. After 300k roads were more hilly and I started to lose my riding humor.  I was almost ready quit in Thirsk.  I got some cheer up from fellow riders so I carried on riding. After Thirsk riding was easier. Just before Edinburgh started awful rain. Last time I DNF Moffat but now I was already in Edinburgh. It took 50h with 1,5h sleep to get there. I was feeling a quite good. But I was very eager ride back to London.

But, but…

Photo: Adrian Downie

https://www.facebook.com/rsrc.php/v3/y4/r/-PAXP-deijE.gif

Heavy wind made things very bad. My speed was 8-12km/h and walked some hills. Rain wasn’t any more just rain but storm. In Innerleithen control I slep even 0,5h.

Riding very slowly I arrive to Thirsk again. Time was 8.40pm. I ate, took first shower and change dry clothes on. Then I decided to sleep on the corridor. No sleep. The about 10pm I was ready go out and ride. A lady came inside and she was very wet. Then I turned around and  scratched myself. Decision was easy. Because of heavy headwind riding was too slow to reach London on time. My back was very painful and I have had too little sleep. And there where direct train from Thirsk to London.

I rode from King Cross to Loughton with Dag (a German gentleman), His Garmin didn’t work so we used my phone and Google Maps. Nice and odd ride. We got one good comment from a car full of angry men – YOU ARE SENILES – BOTH OF  YOU!

A little over 1000km and 80h was very good paid respect to my back problem and that I rode mainly alone without help any ”train”.

PS. Up north I stopped 80 times (700km/50h) and down south I stopped 60 times (300km/30h). This tells how hard returning was.  This LEL was much better organized than last LEL2013. Last time food was many times almost finished or it was something grease. Now only in Louth there where no food at all. I had to ride to next control with one banana.

My waterproof dynamolamp is still full of water ;) Some how water has gone inside but doesn’t come out.

https://ridewithgps.com/trips/16608267

https://ridewithgps.com/trips/16609619

Some remarks

  1. Small blue plastic bags given us when we entered controls were very good with Sealskinz-socks. I put them first and then socks. My feet were warm and dry.
  2. Test your bike before ride properly
  3. Eat after sleep, if you are going to sleep
  4. If you quit in the evening buy train ticket at once. I bought it nex morning and the price was double (65£ / 135£)
  5. Learn some short cuts. I found out that locals didn’t always use the official route
  6. Wahoo Bolt was perfect! No mistakes. Some human errors.

 

Ja muutama sana suomeksi:

Huono tuuri tämän tapahtuman osalta jatkuu. Neljä vuotta sitten olin reiden takia 30%:n kunnossa ja nyt alaselän takia 70%:n kunnossa. Ennen reissuun lähtöä lääkäri ehdotti sairauslomaa, mutta en tarttunut houkuttelevaan tarjoukseen.

Matkat ja muut ei-ajoasiat menivät hyvin. Olin juuri ennen reissuun lähtöä vaihdattanut takapakan, ketjun ja vaijerit. Niinpä vaihteet olivat ihan päin p:tä, kun en malttanut niitä testata kunnolla. Oma moka. Lisäksi etuvaihtajan vaijeri irtosi.

No, ajamaan lähdettiin 1430. Ajoin Ilkan kanssa suhteellisen reipasta vauhtia. Alkuyöstä päädyttiin Louthin kontrollille. Olin siihen asti ajanut parilla toimivalla vaihteella. Suosikkivälitykset eivät toimineet. Mäet ajoin isolla eturattaalla. Louthissa oli päivystävä pyörämekaanikko. Tunnin odottelun jälkeen kaveri jouti minun pyörän kuntoon laittamaan. Erittäin hieno homma – vaihteet toimivat. Louthissa oli ruoka loppunut, joten tuntiin ei ollut mitään hyödyllistä tekemistä.

Yötä myöten lähdettiin pohjoista kohti. Matkalle Thirskiin oli minun mielestäni piilotettu edelliseen kertaan lisää mäkiä. Sepä pisti harmittamaan.

Thirskissä oli aika valmis keskeyttämään. Lähdin kuitenkin yksin jatkamaan Barnad Castleen. Ilkka oli häviksissä ja olikin Thirskiin keskeyttänyt. Barnad Castlessa olin henkisesti ihan finaalissa. Suunnittelin ajavani takaisin Thirskiin, josta menee suorat Lontoon junat. Antti S ja Spoonerin John piristivät meikäläistä sen verran, että starttasin kuitenkin kohti Bramptonia. Se oli surkein kontrolli viime kerralla. Nyt siellä kaikki sujui loistavasti. Sain pari tuntia nukuttua. Söin puuroa marmeladin kanssa ym. Mieliala nousi huimasti. Ajoin Moffattiin kevyellä jalalla. Edinburghin (710km) lähelle asti kaikki sujui hyvin. Juuri ennen kontrollia alkoi vedenpaisumus ja reitti ei mennyt suoraan vaan joitain pyöräteitä kierrettiin tyhjän panttina.

Edinburghista starttasin vielä jota kuin voimissani. Varulta talutin kuitenkin jyrkät ylämäet, joita muutamia paluumatkalle sattui. Odotin innoissani Yad Mossin alamäkeä. Ja PAH! Hirvittävä vastatuuli ja vaakasuora sade vei viimeiset ajohalut. Jyrkkään alamäkeen vauhti 12km/h POLKIEN. Tasamaalla talutin pyörää. Silloin tiesin, että en loppuun asti aja. John Spoonerkin makasi tien penkalla väsyneenä. Vettä ja myrskyä riitti melkein Thirskiin asti.

Thirskissä oli ke-iltana 20.40. Ansaitsin tauon. Kävin suihkussa. Kuivat päälle. Söin. Tunti aikaa nukkua. Meni käytävän perälle maaten. Liian pirteä olo, kun olin syönyt. Käsien kuivaaja lähellä. Siinä käy jatkuvasti joku kenkiään kuivaamassa. Ei unta. 22.00 kerään luuni ja menen pukemaan ruokalaan ajovaatteita. Sadevaatteet jätin pyörän päälle ulos, kun sade oli tullessa lakannut. Virhe. Ulos mennessä vastaan tuli likomärkä nainen. Kysyn sataako. Jep. Minä käännyn takaisin ja menen kysymään patjapaikkaa ja keskeyttämään.

Olisin voinut jatkaa, mutta ei siinä olisi ollut järkeä. 1000km oli yli minimitavoitteeni ja olin jo menomatkalla tehnyt alustavan päätöksen: jos keskeytän, niin keskeytän Thirskiin suoran junayhteyden takia. En olisi kyennyt ajamaan yksin 8-12m/s vastatuuleen 400 km kolmeenkymmeneen tuntiin nukkumatta. 100-200 km lisää ei olisi paljoa lämmittänyt. Ja oli muitakin syitä. Tyytyväinen olin ja olen vieläkin. Hyvä reissu.

 

(Jatkuu)

 

 

 

 

 

Full Value Rider

14.6.2017 Maantiepyöräily, Pitkänmatkanpyöräily

Pitkänmatkan pyöräily ( ”Randonneur-pyöräily on Ranskasta alkunsa saanut pyöräilymuoto, jossa ei kilpailla vaan yritetään päästä maaliin annetussa aikarajassa” ) on muutaman viime vuoden aikana harrastuksena moninkertaistunut. Harrastuksen olennaisena osana on mielestäni se, että se ei ole kilpailu, kuin kelloa vastaan. Maksiaikarajat antaa hitaallekin pyöräilijälle mahdollisuuden harrastaa tätä suhteellisen järjetöntä hommaa.

Termi Full Value Rider on varsinkin briteillä käytössä. Se tarkoittaa ajajaa joko omasta tahdosta tai hitaudestaan johtuen ajaa matkat aina lähes lähelle maksiaikaa. Itse olen täysin Full Value Rider halusin tai en. Vauhtini ei yksinkertaisesti riitä olemaan jotain muuta. En ole koskaan kilpailut ja viimeiset liikunnan harrastukset loppuivat ennen armeijaa. En harjoittele jne.

Tämä kirjoitan tämän siksi, että harmittaa, meikäkäisiä ”hitaita” on niin vähän. Uudet harastajat näyttävät olevan minun näkökulmasta joko huippuunsa rimmattuja ”urheilijoita” tai muuten kevyellä otteella vauhdikkaasti ajavia (ja on ollut kyllä suurin osaa vanhoistakin). Siksipä järjestyt brevetit alkavat olla suunnatut aikataulullisesti nopeamille ajajille, kuin minulle.

 

24h-huoltoasemia ja muita paikkoja on entistä vähemmän, joten sisätaukopaikoissa ei ole enää juurikaan valinnan varaa. Jos paikka menee kiinni esim. klo 22 ja brevet on suunniteltu siten, että sinne on matkaa 200km esim. 400km brevetillä, niin ainakin minä joudun ajamaan meikäläisen ”kisavauhtia” eli täyttä pitääkseni sisätauon. Tämä tietää loppumatkalle huonoa oloa ja raskasta kenttävitusta. Reitin voisi toki suunnitella toisinkin meidät hitaat huomioon ottaen, mutta kun meitä ei yhtä, kahta enempää ole niin helpompi on suurelle massalle reitti ja sen tauot suunnitella.

No, tämä saa aikaan sen, että uusia ”hitaita” harrastajia ehkä ei tulee, vaan entistä nopeampia.

Ehkä tästä tekstistä ymmärtää mitä ajan takaa. Järjestetyille breveteille voisi laittaa merkinnän keille ne ensisijaisesti sisätaukopaikkoihin vauhdin puolesta on suunnattu. Jos reitti on suunniteltu hitaille ajajille, eikä mitään kiirettä mihinkään taukopaikkaan ole eli ne ovat auki koko kontrollin aukioloajan, niin merkintä voisi olla ”vihreä” tms. ja jos on ajetta kieli vyön alla ikenet veressä ja oksennus suussa niin merkintä olisi joku äklönvärinen ;) tms.

Tämä merkintä voisi olla samantyyppinen nousumetrien suhteen. Kevyet kukkakepit tai muuten huippukuntoiset ajavat ajat mäkisenkin maasto kevyesti pyöritellen kovempaa, kuin minä tasamaata täyttä.

 

PS. Kesällä on tulossa taas surullisen kuuluisa Lontoo-Edinburgh-London eli LEL. Edellisestä reissustani löytyy juttua. Kun vajaa viisi vuotta sitten siihen jollakin tavalla yritin valmistautua, niin luin tekstejä, että aikaa matkalla riittää vaikka nukkua 8 tuntia hotellissa aika ajoin. Ja paskat. Pariisi-Brest-Pariisi -ajossa (maksimiaika 90h) nukuin 88 tunnin aikana kahteen otteeseen yhteen kaksi ja puolituntia! Ja viimeisenä päivänä tingin jopa syömisestä, jotta ehdin ajoissa ”maaliin”. En omasta mielestäni misssään ylimääräistä tuhertanut vaan jopa puoli juoksua jonkun leimauspisteen läpäisin.

Jep jep…

So far – So good – So bad

13.6.2017 Maantiepyöräily, Pitkänmatkanpyöräily, Yleinen

Spring

I have ridden 200, 300, fleche (360) and 600 brevet so far. I got back pain (SI-joint?) after flu that I had on the Easter. Painful ailment. Still I have tried to ride normally.

Fleche was maybe the best one ever because of a good team and steady slow pace. Kuopio to Jyväskylä 24h and 360km.

”Jalkaveivi”

Above something without brains during the fleche

Helsinki-Satakunta-Helsinki 600k

Last year was my first and the last (I said after the ride) in this yearly classic ride. I had too short memory so I went again. I drove camper van to Oittaa Camping already Thursday two days before start. Friday I rested and tried to heal my back. After rest day my back was worse than normally :( Saturday morning I woke up at 5 o’clock. 6am I took my bike and I was ready to ride to the middle of Helsinki where the Ride started.

Unexpectedly front wheel didn’t move at all. The tyre was too big? I have 25/28 size Spesialized something tyre at the moment on my front wheel. I have ridden over 1000km by it. Now it had become too big??

I emptied the tyre little by little until the wheel spinned again. I bought Wahoo Bolt navigator before The Ride and it was good enough and I found the starting place.

The Ride

The first 20k was a group ride of 27 participants. These group rides are always too fast for me. This time I survived. I started to ride alone by my own speed. It is nowadays the best solution. Drink alone – sorry ride alone. Afterwhile I got company.  The same Gentleman was on the side of the road with whom I rode a lot during the last year ride. So with the Gentleman Bob I rode the whole trip. Excluding the last 28k because he ate pizza at the last stop and I carry on riding after short stop.

The last 100k

First 500k was a quite pleasant riding. Eating and riding. Sometimes resting. Roads where good or very good. Scenery was nice.

But the last 100k was a piece of shit. The same hill all time time again and again (I felt so).

 I managed to ride to the end. No walking. Rode every hill. Hurt my knees. Got my old thigh problem again. I wasn’t happy at all. 38h and 615k. This was the last HSH for me. No more extra hills even it is ”intrinsic value” for some.</

PS. The bike broke too. It creak all the time when I pumped the pedals.