Selaat arkistoa kohteelle Jääkiekko.

Kahden legendakisan viikonloppu

30.5.2017 Formula, Jääkiekko, Moottoriurheilu

Viime viikonloppuna ajettiin kaksi autourheilun legendaarisinta kilpailua, joista riittää kirjoitettavaa.

Suomalaisten odotukset olivat suuret, kun Kimi Räikkönen lähti paalupaikalta Monacon Grand Prix:hin. Hän johti kilpailua 34 kierroksen ajan ennen omaa varikkopysähdystään. Sebastian Vettel ajoi koko ajan nopeita kierroksia kuluneillakin renkailla – samaan aikaan Kimi jäi kierroksella jääneiden Jenson Buttonin ja Pascal Wehrleinin taakse. Ferrari teki ratkaisunsa ja otti Räikkösen aikaisemmin varikolle, mikä taas hyödynsi Vetteliä. Saksalainen siirtyi omalla pysähdykdellään kilpailn johtoon, eikä enään luopunut siitä.

Button ja Wehrlein osuivat toisiinsa tunnelia edeltävässä Portier-mutkassa, jolloin Sauber-kuljettajan auto lensi kyljelleen kaidetta vasten. Onneksi hän selvisi tilanteesta säikähdyksellä. Avausmutkaan jäänyt irtokumi aiheutti ongelmia, sillä Daniel Ricciardo osui uusintalähdössä seinään ja Marcus Ericssonin Sauberista petti jarrut. Hymyilevä australialainen piti Valtteri Bottaksen takanaan ja oli kilpailun kolmas.

Vettel ajoi Ferrarille ensimmäisen voiton Monacossa sitten vuoden 2001 ja Kimi Räikkönen pettyi toiseen sijaansa – sen huomasi palkintojenjaossa. Bottas ei päässyt Ricciardon lähelle yrittämään ohitusta, joten Nastolan vauhtimies sai tulla maaliin neljäntenä. Lewis Hamilton pelasti täreitä MM-pisteitä heikon aika-ajon jälkeen tulemalla seitsemänneksi. Pistetilanteessa Vettel ja Ferrari ottivat etumatkaa Mercedekseen nähden, sillä ero hänen ja Lewis Hamiltonin välillä on 25 pistettä. Seuraava kilpailu ajetaan kesäkuun 11. suosikkiratoihini kuuluvalla Circuit de Gille Villeneuvella Montrealissa.

Indy 500-kilpailu tarjosi viihdettä kerrakseen. 33 kuljettajaa ajoivat tiiviissä rypässä vaihdellen tiuhasti sijoituksia. Fernando Alonso ajoi upeasti turhia kumartamatta sarjan huippuja haastellen. Kierroksella 55 heilui punainen lippu, kun Scott Dixon ei huomannut ulosajanutta britti Jay Howardia ja uusiseelantilaisen Ganassi-auto lähti hurjaan ilmalentoon paiskautuen verkko-aitaan. Molemmat selvisivät vammoitta.

Alonso johti kilpailua ja uusintastarteissakin putosi huonoimmillaan sijalle 12. Hän tuntui oppivan joka kierros uusia asioita. Valitettavasti 21 kierrosta ennen ruutulippua Alonson Andretti-autosta Honda-moottori räjähtää ja hänen kilpailunsa päättyi. Yleisö osoitti kuitenkin hurjasti suosiotaan ja kokemuksestaan tyytyväinen Alonso vakuutti haastattelussa tulevansa takaisin. Upea ajo Fernandolta.

Useiden keltaisten värittämässä kilpailussa näytti, että maaliin tullaan turva-auton perässä. Näin ei käynyt, vaan maaliin tultiin kaasu pohjassa. Max Chilton, Helio Castroneves ja Takuma Sato erkanivat muista Ed Jonesin seuratessa. Lopulta Castroneves ja Sato ratkoivat keskenään taistelun. Kokenut Helio ei päässyt aivan ohitusimusta huolimatta ohi – vastatuulesta ei ollut hyötyä. Takuma Sato otti uransa toisen Indycar-voittonsa ja kaikista arvostetuimman. Näin entinen BAR-tallin F1-kuljettaja sai kulauttaa maitoa voittajan ympyrässä.

Castroneves tuli toiseksi ja brasilialainen antoi kunnitoitusta kilpaveljelleen. Kolmanneksi ajoi erinomaisen debyytin ajanut Ed Jones, joka ajaa Dubain lisenssillä, sillä hän on syntynyt kyseisessä kaupungissa brittivanhemmille. Neljänneksi tuli Max Chilton. Casroneves ohitti pisteissä Simon Pagenaud’n ja siirtyi sarjakärkeen. Takuma Sato nousi voitollaan kolmanneksi. Jo ensi viikonloppuna Indycar-sarjan tähdet ajavat kaksi lähtöä Detroitin pomppuisella katuradalla.

Orastava mahdollisuus

31.3.2017 Jääkiekko, Maailma, Maailman tila, Urheilu, Yleinen

Keltavihreä kevät elää vireänä Tampereen katukuvassa. Jääkiekko näkyy Tampereella ansaitsemassaan asemassa. Olemme saaneet kunnon paikallisväännöt takaisin. Tapparalaisilla on alkanut kaukalossa puntti tutista ja katsomossa hymy hyytyä, kun hurjapäinen Ilves on haastanut puolustavan mestarin esimerkillisesti. Ilveksellä nyt edelleenkään hävittävää ole, mutta Ilves on tarttunut terävin kynsin kiinni mahdollisuuteensa kammeta ennakkoon selvä ennakkosuosikki laulukuoroon. Viime keskiviikon hallitunnustelujen mukaan paikalta lähti lukuisia pelonsekaisia tapparalaisia. Monikaan heistä ei vielä lauantaina ottanut meitä vakavasti, vielä vähemmän maanantain ulospuhalluksen jälkeen, mutta toitotin heille Game Sevenin mahdollisuutta, saaden heidän kakkansa jäykäksi. Juuri nyt en itsekään tiedä, haluanko sitä. Kuudes kerta sanokoon toden.

Ilves on hyvä esimerkki siitä, miten onnistumiset tulevat siitä, että sinun on osoitettava elämässä kykysi joka kerta uudelleen. Puolustavat mestarit ovat historiaa, elämme hetkessä. Tulevaisuus ei ole koskaan ennalta määrätty. Sanoo Tapparan kannattaja mitä tahansa. Nyt mitataan heidän kykyään tarttua pieneen oljenkorteen. Se on mahdollisuus. Pelin evoluutio on kovaa, kuten elämän evoluutiokin. Taannoisessa Total Hockey Foreverissa oli Karri Kivi Special, jossa Ilvestä nykyisin valmentava Karri Kivi kertoi heittäneensä roskiin melkein jokaisen harjoitteen, jota hän teetti porilaiselle mestariryhmälleen 2012 – 2013. Kiven sanoin: ”Ei vaan riitä!”. Tottahan se on. Kun tuot jotain uutta pöydälle, vastapuolella on pian jotain samaa, parempaa, tai vastine sille, mitä sinulla on.

Pelillinen analyysi sarjasta tähän asti omaa ymmärrystäni hyödyntäen on ollut seuraava. Tappara on luottanut ylivertaiseen materiaaliinsa, mutta Ilves on iskenyt heidän pelilliseen ykkösheikkouteensa. Puolustuksen toteuttamaan pelin avaamiseen. Ilves on karvannut korkealta, ja ottanut tilan ja ajan pois Tappran avauspeliltä. Kiekollisuus ei riitä muuta kuin lyömään pitkiä. Vetäytyessään Ilves tukkii keskialueen neljän miehen trapilla, jättäen painottoman (eli ei kiekollisen puolen) hyökkääjän häiritsemään poikittaissyöttöä (ns. pakki-pakkisyöttö) aiheuttaen Tapparalla edellä mainitun ongelman. Kun Ilveksen maalilla Antti Lehtonen pelaa elämänsä kevättä on keitos valmis. Ilveksen pakisto ei ole oikeastaan Tapparaa parempi, mutta Tapparalle ei ole ominaista paineistaa yhtä korkealta, eivätkä he halua lähteä pelaamaan Ilveksen kanssa nopeuteen perustuvaa jääkiekkoa, sillä Ilveksen jalka olisi parempi. Materiaalinsa turvin Tappara pysyy kaapimaan tulosta näinkin. Perjantai (ja lauantai) kertovat mihin mikäkin riittää.

Käy miten käy, legendaarinen Ilves on selättänyt tällä kaudella monta ongelmaa. Ilves on palannut takaisin myös jääkiekossa!

Keltavihreää kevään jatkoa toivottaen,

DaMaestro

#ElänHetkessä — Keltavihreä kevät

19.3.2017 Jääkiekko, Urheilu, Yhteiskunta, Yleinen

Pari vuotta ja kuukausia päälle sitten kirjoittelin toiselle blogialustalle jääkiekko-Ilveksen tilanteesta silloisen omistajansa pihdeissä. Muutos jota silloin toivoin ja odotin, on nykyään täyttä realismia. Ilves elää kiekkopuolella uutta kevättä niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin.

Tammikuussa näytti siltä, että niin koko seuran pelastuminen, kuin tämän kauden pudotuspelitkin, tuntuivat kuolleelta toiveelta. Asiat muuttuivat nopeaan tahtiin. Seura dyykkasi niin syvällä, että sen hetkinen pääomistaja lähti lätkimään saamatta arvottomista osakkeistaan mitään muuta kuin lämmintä kättä. Seura on nyt emoyhdistyksen käsissä, ja pian selviää se, joko rahaa on saatu kasaan sen verran, että lähitulevaisuus on turvattu. Hyvältä näyttää, sillä uskon nykykunnon näkyvän positiivisesti myös Ilvekseen sijoittavien ihmisten silmissä, sillä Vinnien lähdön jälkeen Ilves teki joitain maagista. Kymmenen pelin skarppauksella paikalle kymmenen runkosarjassa ja niin sanotulla säälipleijarikierroksella Ässät laulukuoroon ja Ilves tavoitteekseen asettamalle sijoituspaikalla numero kahdeksan. Tilanne kulminoituun paras seitsemästä sarjaan paikallisvastustaja Tapparaa vastaan. Kevät on poikkeuksellinen sillä kaikki paineet, tasan kaikki, ovat Tapparalla. He ovat mestarisuosikki, heidän on pakko klaarata homma, jotta tavoite pysyy. Ilves voi tulla paikalla, nauttia elämänsä keväästä ja tulla tekemään kiusaa. Kenties jopa mennä all the way. Karri Kivi on tehnyt näitä temppuja ennenkin. Parasta kuitenkin on, että Ilves on palannut elävien kirjoihin.. alkaa näyttää vanhalta itseltään.

Hashtag-kampanja ElänHetkessä, kuvastaa hyvin Ilveksen tämän hetken tilaa. Nyt on osattava nauttia katsomon lisäksi myös kaukalossa jokaista oheistreeniä unohtamatta. Menetettävää ei ole, vain ja ainoastaan voitettavaa. Juuri nyt Tampere on kuukaudesta puoleentoista täyttä hokia, ja median hypetyksessä täysin keltavihreä. Puhutaan sitten hyvässä tai pahassa. Ilveksen kannattajille tämä on juhlaa ja tapparalaisille tilanne on keltavihreä vaate, sillä mitään selityksiä ei ole, mikäli pelit eivät puolivälieräsarjan jälkeen jatku. Ketään ei juuri nyt kiinnosta mestarikandidaatti, kaikki puhuvat Daavidista, joka on valmiina kohtaamaan Goljatin.

Hetkessä eläen,

DaMaestro

Tähtiurheilijat jäällä

9.1.2017 Jääkiekko

Hyvää iltaa… ai niin, ei tämä olekaan urheiluruutu.

Nuorten MM-kisoissa Kanadassa pelattiin hienoa jääkiekkoa ja siellä nousi esiin tulevia supertähtiä, kuten isäntämaan puolustaja Thomas Chabot, joka sai kisojen arvokkaimman pelaajan palkinnon sekä aikoinaan muun muassa Minnesota North Starsissa pelanneen Brian Bellowsin poika Kieffer, joka iski kahdesti jännittävässä loppuottelussa, joka venyi rangaistulaukauskilpailuun. En oikein pidä virallisesta sanasta, joka on voittomaalikilpailu. Yhdysvallat voitti kultaa, kun vain kerran kiekko meni maaliin rankkareissa ja Tyler Parsons torjui ”nikkarien” vedot.

Suomen turnaus meni pahasti pieleen, kun nuoret leijonat putosivat karsintasarjaan, onneksi Latvia kaatui. Miten tässä näin kävi? Jukka Rautakorpi on saanut paljon hyvää aikaiseksi jääkiekossamme, nyt ei tainnut ajatukset kohdata nuorten poikien kanssa. Tuore valmentaja Jussi Ahokas sai kokonaisuuden paremmin toimimaan. Toivottavasti ensi vuonna Buffalossa päästään puolivälieriin, mikä ainakin on minimitavoite.

Saksan ylivoimaa kelkkaradalla

Ratti- ja mahakelkkailun maailmancupkilpailut laskettiin Altenbergin tuiskeessa ja ainoastaan Kailie Humphries vei voiton isäntämaan ulkopuolelle, kun kanadalainen oli voittaja naisten kelkkakilpailussa. Todettakoon, että naiset kilpailevat ainoastaan kahden hengen kelkoissa. Miesten mahakelkassa voiton korjasi Christoper Grotheer ennen Latvian legendaa Martins Dukursia ja Axel Jungkia. Ero kärkikolmikon välillä oli 0,47 sekuntia.

Neljän miehen kelkoissa olosuhteet paranivat loppua kohti ja Johannes Lochnerin ryhmä oli nopein 0,41 sekunnin erolla ennen Venäjän Aleksander Kasjanovia. Kolmas oli Saksan Francesco Friedrich.

Ja minkä ihmeen takia sitten kirjoitan kelkkakisoista, eihän niissä suomalaisa näy? No tuota, nämä kelkat ovat isompia versiota pulkista, joilla laskin pikkupoikana, toinen selitys on yksinkertaisempi. Katsoin kisoja Eurosportilta.

Kyllä se hopeakin kelpaa

24.5.2016 Formula, Jääkiekko

Ei minulla ole ennustajan lahjoja, mutta osuin oikeaan arvioidessani Suomen menestystä ennen jääkiekon MM-kisoja. Loistavan turnaukseen pelannut leijonaryhmä kulutti itsensä puhki ennen finaalia ja se näkyi nk. käynnistysvaikeuksina. Hopea kelpaa.

Oikeat asiantuntijat, kuten Ilta-Sanomien Vesa Rantanen toteavat, Kanada pelasi finaalissa sitoutuneimmin verrattuna alkusarjan tappio-otteluun, mikä tuo ilmi ongeelman turnausjärjestelmässä, joukkue voi hävitä esimerkiksi kolme peliä ja silti päästä pudotuspeleihin. Järkevintä olisi palata vuonna 2011 käytössä olleeseen formaattiin eli alkusarja > välisarja > pudotuspelit.

Menestystä tärkeämpää oli turvata suomalaisen jääkiekkoilun tulevaisuus ja siinä leijonaryhmä onnistui. Patrik Laine ja Sebastan Aho ovat tulevia NHL-pelaajia. Laine tullaan kesällä varaamann ensimmäisten pelaajien joukossa. Onnea Kanadalle mestaruudesta.

Ja sitten radalle. Berliinin kaduilla ajettiin kauden kolmanneksi viimeinen Formula E-kilpailu ja tarjolla oli ohituksia, seinään osumisia ja tallimääräyksiä, kun Daniel Abtiä neuvottiin päästämään Lucas Di Grassi ohitse. Daniel ei totellut käskyä. Voitoon ajoi e.dams-tallin Sebastien Buemi, Abt tuli maaliin toisena ja Di Grassi oli kolmas.
Piste-ero Buemin ja Di Grassin välillä kavntui vain pisteeseen, joten tiesossä on huikea finaaliviikonloppu heinäkuun alussa Lontoon kaduilla, jolloin ajetaan kaksi lähtöä.

Suomi-kiekolla on tulevaisuutta

25.4.2016 Jääkiekko

Näin voin sanoa. Jo Kasperi Kapasen voittomaali nuorten kisoissa nosti kiekkohuuman kohti taivaita, niin viime yönä saatiin taas juhlittavaa. Suomen alle 18-vuotiaat murskasivat loppuottelussa Ruotsi 6-1 ja Jesse Puljujärvi iski hattutempun. Monet heräsivät katsomaan öisen finaalin ja loput ovat vilkaisseet maalikoosteita, joten en koe tarpeeksi linkata finaalikoostetta.

Kärppä-lupaus Puljujärven lisäksi tulevaisuutta silmällä pitäen kannattaa painaa mieleen Eeli Tolvasen, Otto Sompin ja Ruotsissa pelaavan Kristian Vesalaisen nimet. He ovat osoittaneet jo taitonsa ja kehittyvät vielä lisää kesän 2017 NHL:n varaustilaisuutta varten. Toki jo nyt NHL-kykyjenetsijät ovat jo heidät merkanneet papereihinsa.

Tämän kesän varaustilaisuuden hehkutetuimmat Suomi-nimet ovat Tapparan kovaa laukova Patrik Laine, Puljujärvi ja London Knightsin puolustaja Olli Juolvi. On todennäköistä, että nämä pelaajat lähtevät jo ensi syksynä rapakon taakse. Juolevi voi kokemuksellaan kertoa jään ulkopuolisista asiosita Laineelle ja kumppaneille.

Jätän syvällisemmän analysoinnin Jatkoajan kolleegoille ja mainitsen jo tulevista aikuisten MM-kisoista. Perinteiseen tapaan kansa odottaa Leijonilta kultamitalia Moskovan valoista, mutta itsellensi se pronssinen mitali kelpaisi myös. En vain pidä ylioptimismista, sillä seuraukset voivat olla menestyksen kannalta ikävät.

Viime vuosina olen alkanut arvostamaan nuorten kisoja ”Skoda Cupia” enemmän, sillä pelaajista huokuu näytönhalu ja se näkyy pelillisessä suorittamisessa. Varsinkin alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa pelataan NHL:n jälkeen parasta kiekkoa.

Katsaus urheiluvuoteen 2015

2.1.2016 Formula, Indycar, Jääkiekko, Kolumni

Vuosi on vaihtunut, joten on aika tiivistää urheiluvuosi 2015 muutamaan kappaleeseen. Tässä katsauksessa vilahtaa muitakin maita Suomen lisäksi.

Norjalaiset juhlivat urakalla Falunin MM-kisoissa sekä ladulla että mäessä. Suomen ainoa mitali tuli naisten viestistä. Mikä voisi olla ratkaisu Suomen hiihtotaantumaan? Kovempi harjoittelu tulee ensimmäisenä mieleen, mutta lunta ei ole kuin pohjoisemmassa ja luokkaretket Lappiin ovat kalliita. Asiantuntijoilla on paremmat keinot, kuin tämän tekstin kirjoittajalla.

Kanada osoitti menestyksensä jääkiekon MM-kisoissa Prahassa nappaamalla kultamitalin upealla voitolla Venäjästä. Suomen leijonat hävisivät Tšekille puolivälierissä.

Olihan se mukavaa, kun Tero Pitkämäki toi Pekingistä toivotun keihäsmitalin kovatasoisessa kilpailussa. Suomalaisten valmennusosaaminen on kepinviskomisessa arvostettua, sillä kullan voittanutta Julius Yegoa valmentaa suomalainen Petteri Piiroinen.

Sitten mennään moottoriurheilun puolelle. Formula yksi-kausi oli jälleen tylsä, kuten olen edeltävissä kirjoituksissani maininnut. Kauden aikana lajin johtomiehet pohtivat muutoksia sääntöihin, joilla voitaisiin palauttaa 90-luvun loiste.

Yksi vaihtoehto hylättiin alta aikayksikön, halpaa moottoria ei pienille talleille tulla antamaan vuonna 2017. Lajin hienous on aina perustunut kilvanajon lisäksi insinöörityöhön. Oman auton ja moottorin kehittäminen on avainasia. Ykkösiin valmistavissa luokissa on totuttu samanlaisiin ajokkeihin eli puhutaan ns. yksityyppiluokista.

Sinivalkoisin lasein katsottuna kausi meni lopulta kohtuullisesti. Kimi Räikkönen ja Valtteri Bottas ajoivat tasaisesti pisteille ja muutama palkintopallisijoituskin sai suun Hangon keksille. Kyllä se voitto taas tulee.

Atlantin toisella puolella ajettiin jännittävä Indycar-kausi, jonka jokaisesta kilpailusta raportoin jopa erittäin yksityiskohtaisesti. Kilvanajo oli ihan oikeasti jännittävää seurata. Odotan vesikielellä ensi kauden avauskilpailua.

Tähän kohtaan voisi mainita Markus Palttalan voiton Span 24 tunnin ajossa, joka on Euroopan arvostetuimpia autokilpailuja. On harmittavaa, että tästä ei mainittu lähes mitään Suomen lehdistössä. Kyllähän tästä kirjoitettiin, mutta ehkä kainalotekstin verran mene ja tiedä.

Suomen koripallomaajoiukkue eli Susijengi pelasi erinomaisesti Ranskan EM-kisoissa ja heidän faninsa olivat intohimoisia. Tällainen fanikulttuuri on tullut jäädäkseen. Myös Lentopallomaajoukkuetta kannusti hurmoksellinen faniryhmä.

Jalkapallossa Suomen maajoukkue päätti karsintaurakkansa tasapeliin Pohjois-Irlantia vastaan. Kuten olen aikasemminkin todennut, puolustava pelisysteemi voisi olla keino, jonka avulla arvokisahaaveet olisi todellisia, eikä utopistisia.

Vuoden yllättävin tapahtuma tulee kelkkailusta ja nimenomaan ohjaskelkkailun puolelta. Suomalaistunut Tristan Jeskanen laski uransa ensimmäisessä maailmancup-kilpailussa Yhdysvaltain Lake Placidissa pisteille sijoittuen 29:nneksi. Hänen tavoitteena on pääsy vuoden 2018 olympialaisiin.

Myös joulukuussa autot kiertelivät radalla, mutta ne sihisivät. Puhun siis sähköformuloista, kun Formula E-sarjan kauden kolmas osakilpailu ajettiin Uruguayn Punta del Esten lomakaupungissa. Voittoon ajoi e.dams-tallin Sebastien Buemi. Hän ja Abt-tallin Lucas Di Grassi ovat vahvoilla sarjan mestaruustaistossa.

Tulevaisuuden NHL-tähdet pelaavat parhaillaan nuorten MM-kisoissa Helsingissä. Oli hienoa kokea kisatunnelmaa paikan päällä jäähallissa. Nyt tuli huomattua Kanadalaisten rakkaus jääkiekkoa kohtaan.

Mixu lähti, Timonen lopetti tyylillä

17.6.2015 Indycar, Jääkiekko, Jalkapallo

Viikonlopun suurin uutinen tuli jalkapallokentiltä. Maajoukkueemme hävisi neljänneen kerran peräkkäin EM-karsintaottelun, tällä kertaa Unkari oli parempi. Tappion hinta oli kauhea, päävamentaja Paatelaiselle annettiin tylysti potkut. Ottaen huomioon jo valmiiksi ohuet lopputurnaushaaveet, erottaminen ei tullut kirjoittajalle yllätyksenä, vaan niitä jopa odoteltiin.
Pidän edelleen toiveestani kiinni eli ulkomaalainen valmentaja olisi paras vaihtoehto, mutta myös pelitapa kaipaa muutoksia. Pienen maan, jonka taitotaso on heikko kannattaisi pelata puolustusvoittoisesti esimerkiksi 4-5-1 järjestelmällä. Odotamme rauhassa ilmoitusta seuraavasta päävalmentajasta.

Toronton kosteilla kaduilla ajettiin Indycar-sarjan kilpailu sunnuntai-iltana. Olosuhteet saivat aikaan vaiherikkaan kilpailun, jossa varikkotaktiikat olivat jälleen avainasemassa. Ruutulipulle ensimmäisenä ajoi kauden toisen voittonsa ottanut Josef Newgarden. Italian Luca Filippi yllätti toisella sijallaan ja Helio Castroneves oli kolmas. Pistetilanne ei kolmen kärjen osalta muuttunut vaan Penske-kaksikko Montoya-Power ovat sarjakärjessä ennen Scott Dixonia. Seuraava kilpailu ajetaan kuun viimeisenä lauantaina Fontanan ovaalilla Kaliforniassa.

Le Mansin 24 tunnin ajo päättyi Porshen voittoon, itse kilpailu ei tarjonnut dramatiikkaa, mutta pari ikävää kolaria nähtiin. Kestävyyskisoissa debytoinut Nissan ei saanut autoistaan parasta irti, kolmesta autokunnasta vain yksi pääsi maaliin. Audin voittoputki meni poikki, edellisen kerran vuonna 2009 neljän renkaan merkki jäi ilman voittoa.

Chicago Blackhawks juhlii kirjoitushetkellä Stanley Cupia. Blackhawks kaatoi Tampa Bayn otteluvoitoin 4-2 ja Kimmo Timonen sai komean päätöksen upealle uralleen.

NHL hylkää rankkarit?

19.5.2015 Jääkiekko, NHL

Monessa joukkueurheilulajissa pelataan jatkoaika, mikäli varsinaisen peliajan jälkeen joukkueet ovat tasalukemissa. Kymmenen vuoden ajan on maailman kovimmassa jääkiekkosarjassa, NHL:ssä pelattu runkosarjassa viiden minuutin jatkoajan jälkeen rangaistuslaukauskilpailu. Tämä pelitapa on kopioitu myös Euroopan sarjoihin. Ensi vuonna tämä tapa jää historian kirjoihin.
Maaliskuussa NHL:n toimitusjohtajat löivät lukkoon sääntömuutoksen jatkoaikoihin, pelitapaa vielä pohditaan.
Säännön tavoitteena on vähentää rangaistuslaukauskilpailujen määrää ja seitsemän minuutin jatkoerää on osoittanut menestyksensä AHL:ssä. Uskon että joukkueet rohkaistuvat hyökkäävämpään peliin, jota Washington Capitals, Tampa Bay Lightning ja Dallas Stars suosivat. Näin voisi loppua himputin jarruttelu rangaistulaukauksia odotellessa.

Tällöin Buffalo Sabresin ja Edmonton Oilersin kaltaiset puolustusvoittoisten joukkueiden on muutettava pelin painopistettä tappioiden välttämiseksi. Ymmärrän NHL:n tarpeen olla poistamatta rangaistulaukauskilpailuja, sillä fanit pitävät niistä. Silti pidän pelaamalla tehdyistä voittomaaleista niiden dramaattisuuden vuoksi.
Mitä, jos pelattaisiinkin kolme vastaan kolme jatkoerä, sehän olisi nykyisenkaltainen yhdellä pelaajalla vähennettynä. Yritetäänkö ahkerammin pelin ratkaisua vai puuroutuuko pelaaminen nykyisenkaltaiseksi hidasteluksi? Tässä vaiheessa on vaikea sanoa mitään, joten odotetaan virallista vahvistusta pelimuodolle ja syksyn pelejä vaikutusten aikaansaamiseksi.

Onneksi Stanley Cup-voittajan selvittämiseksi ei tarvita rangaistuslaukauksia.

Ylivoimaongelmia Kalliovuorilla

28.1.2015 Jääkiekko, NHL

Colorado Avalanchen syksy on mennyt ailahdellen, sillä joukkue on Keskisessä divisioonassa viimeisenä, 11 pistettä kolmantena olevaa St. Louisia perässä. Joukkuetta ovat koetelleet loukkaantumiset ja heikko puolustuspeli. Voidaanko jo nyt sanoa hyvästit pudotuspeleille?

Kauteen lähdettiin kovin odotuksin Kalliovuorilla menestyksekkään viime kauden jälkeen, jolloin Patrick Roy johdatti ensimmäisellä valmennuskaudellaan joukkueen pudotuspeleihin neljän vuoden tauon jälkeen. Semjon Varlamovin loukkaantuminen teki loven maalinsuulle, jota erinomaisesti paikkaili Calvin Pickard. Huonoja uutisia saatiin, kun sekä Jamie McGinnin ja Ryan Wilsonin kausi sai ennenaikaisen päätöksen marraskuussa. Wilson loukkasi olkapäänsä ja McGinn selkänsä.

Ongelmista huolimatta omistaja Stanley Kroenke pysyy luottavaisena Royn suhteen, mikä kertoo pitkäjänteisestä työstä. Johdossa ollaan tietoisia, että mestaruutta ei saavuteta heti ensinmäisellä valmennuskaudella, vaan kokemus ja joukkueen yhteenhitsautuminen ovat avaintekijöitä kolmannen Stanley Cupin tavoittelussa.

Ketjumuutokset ja ylivoima auttavat?

Valmentaja Royn tekemät ketjumuutokset ovat kuitenkin toimineet, kuten huomattiin vuoden viimeisessä jatkoajalla voittoon päättyneessä Flyers-ottelussa. Nathan MacKinnonin ja Matt Duchenen johtaman ykkösketjun vasempaan laitaan tuli Maxime Talbot ja Gabriel Landeskog siirrettiin Ryan O’Reillyn johtamaan kakkosketjuun.

Suomessa kiekkokasvatuksen saanut Borna Rendulic on tehnyt näyttävän esiintulon kalliovuorilla. Isokokoinen kroatialainen on saanut paljon jääaikaa ja kirjoitushetkellä Roy on nostanut hänet ykköskentälliseen. Laukaisuherkän kaverin otteet voivat saada hänet pysymään Avalanchessa kevään ajan jatkuvan AHL-reissaamisen sijaan.

Mikäli Avalanche haluaa päästä jälleen pudotuspeleihin, niin erikoistilannepelaamisessa on petrattavaa, heillä on tehokas alivoima (alivoimaprosentti 84,0 %) mutta ylivoimalla ei osata vapaata tilaa hyödyntää ja tätä on harjoituksissa varmuudella painotettu. Ylivoiman onnistumisesta antoi viitteitä Nick Holden kauden kolmannella osumallaan Panthers-ottelussa. Kuitenkin ylivoimapeli takkuaa, silla Avalanche on tehnyt kauden aikana vain 11 ylivoimamaalia ja päästettyjen maalien keskiarvo ottelua kohden on lähes kolme maalia.
Ongelmaa voitaisiin paikata siirtomarkkinoilla nappaamalla joukkueeseen tehokas ylivoimapelaaja, mutta Jevgeni Malkinin tai Joe Pavelskin haaliminen kuulostaa lähinnä toiveajattelulta. Erik Johnsonin ylivoimaosumat eivät yksin auta parantamaan ongelmaa, vaan esimerkiksi Jake Muzzinin tai Trevor Daleyn kaltainen ylivoimapyssy voisi olla ratkaiseva avain.

Seuraa häntä: Nick Holden

Kiekollisen puolustajan kausi on alkanut pisteiden valossa heikosti, Yhdeksän pistettä 34 ottelussa plus-miinustilaston näyttäessä lukemaa -15. On osoittanut hyödyllisyytensä erikoistilanteissa antaen kolme syöttöpistettä ylivoimalla sekä pelaamalla runsaasti alivoimalla. Teki joulukuun yhdeksässä ottelussa kolme pistettä ja on parantunut otteitaan sitten marraskuun, jolloin hän oli hieman kuriton ottamalla 12 jäähyminuuttia 13 ottelussa.

Keväällä voisi tehdä monipuolisesti pisteitä, ei pelkästään kotiotteluissa ja kurinalaisuutta enemmän kehiin, sillä hän on tällä hetkellä herkkä ottamaan jäähyjä. Nuori puolustaja saa oppia liigan parhaisiin puolustajiin kuuluvalta Erik Johnsonilta sekä kokeneelta Brad Stuartilta, joiden neuvoista on apua puolustuspelin kehittämisessä.

Huom! Tilastot ennen tähdistöottelua

Lisää NHL:stä voitte lukea tästä