Selaat arkistoa kohteelle Äitin asioita.

Äitiys

5.9.2015 Äitin asioita

Mietin völillä paljonkin äitiyttäni.. Olen yrittäjän vaimo ja mies on pitkiäkin aikoja (siis päiviä) pois kotoa. Käytännössä kasvatus vastuu on minulla arjessa. Olen innostunut käyttämään lapsia uimahallissa, ja ne reissut sujuvat todella hyvin. Vauva on turvakaukalossa tai sylissäni. Itse olen saanut luvan olla uikkarit päällä pyyhkeen kanssa, jotta vauva voi olla sylissäni. Jos teette noin niin huomioikaa, että uimahallissa on vauvan aika kuuma olla ja kostea, että vaatetta ei ole liikaa. Meidän tytöllä on turvakaukalossa istuessa pää hiestä märkä. Vauva on niin tottunut uimahallissa kävijä että ei pelkää suihkuja yms. Esikoisemmekin oppi uimaan <3 Hän jaksoi uida 70m! Nyt huomaa miten lapset ovat tottuneet veteen. Vaikea kuvitella miten esikoisemme, joka pelkäsi kuollakseen suihkua ja vettä varmaan 3v asti, sukeltelee nyt kuin delfiini.  Ostin pojille myös potkulaudat Lekmerin -70% alesta ja niillä ollaan potkuteltu ja lapset nauttii. Esikoisemme aloittaa rumpujen soiton sekä jalkapallon. Meillä olisi mahdollisuus kunnan järjestemään kerhotaksi kyytiin mutta taidan kuljettaa noin pientä vielä itse. Hän kulkee päivät taksilla jo kouluun ja opettelee huolehtimaan itse itsestään. Olen paljon pohtinut meidän keskimmäistä. Saako hän tarpeeksi huomiota. Hän ei koskaan ole ollut ainoa huomion kohde. On tämä äitiyskin. Harvoin tunnen olevani vuoden mutsi. Tänään kävin lasten kanssa aamulla laavulla paistamassa nakkeja. Silloin tunsin onnistuneeni kun kaikki söivät lämpimiä nakkeja. Sain tulet tehtyä! Esikoiseni totesi, että olet kyllä paras äiti kun teet meidän kanssa kaikkia kivoja juttuja. Samalla tuli haikeus ettei mies ole tätä jakamassa. Mies vei lapset metsään illaksi kun tuli kotiin. Ostin pojille punaiset Po.pin punaiset windstopper fleece lippikset metsästyslippiksiksi.

Tässä harrastusten meressä mietin mikä on liikaa.. onko kaksi harrastusta + viikottainen uimahalli reissu liikaa eskari käyvälle pojalle? Minusta on niin hienoa, että poika saa tulla koulusta kotiin eikä hänen tartte jäädä hoitoon. Minulle on taas tullut ihme suoriutumis tarpeita, että tunnen itseni tarpeelliseksi. Joka toinen päivä siivoamiseni on lipsunut joka päivä siivoomiseen ja kuskaan ja teen lasten kanssa paljon kodin ulkopuolella. Mietin kun monet sanoo, että siivoamiseen käytetty aika on pois lapsilta mutta itse en nää asiaa niin. Lapset ansaitsevat puhtaan kodin ja minulle tulee siitä hyvä mieli. Itseeni minun pitää panostaa.. kuljen liian usein vanhoissa pieruverkkareissa mekittömänä, koska en jaksa välittää/ vaivautua.  Millainen on hyvä äiti? Miten uskallan höllötä ja päästää napanuoraa esikoisesta löysemmällä ja koska se pitäisi tehdä? vauvamme on minussa kiinni ja ujostelee isäänsä. Äitini on kehoittanut luopumaan perhepedistä samoin mies toivoo vauvan nukkuvan omassa sängyssään. Alkuyöt hän nukkuukin. Se on vain niin ihanaa kun pieni tuhisee vieressä. Minua on siunattu suht helpoilla lapsilla. On heillä tempperamenttiä muttei liikaa. He ovat liikkuvaisia ja heitä pitää liikuttaa etteivät kuluta energiaa töllöntöiden tekemiseen. Se on turhaa kieltämistä vain ja siitä saa syyttää vaan itseän jos lapset riitelee koska en ole jaksanut olla heidän kanssa ulkona.

Yritän olla paras äiti lapsilleni ja luoda hyvän pohjan teini-ikään ja aikuisuuteen. Toivoisin, että lapset löytäisivät intohimon johonkin urheiluun yms. tai harrastukseen. Välillä on raskasta ylläpitää arkea koska noin pienet eivät osaa vielä itseohjautua kunnolla. Eikä tarvikkaan. Se on vain pitkä päivä kun he heräävät jo puol kuus aamulla. Nukkumaan menevät kahdeksalta illalla. Aina ovat heränneet niin aikaisin… eivät ole nukkuneet pidempään vaikka ollaan koitettu rytmiä muuttaa.

rv 41+1 ja yliaikaiskontrolli sairaalassa

28.3.2015 Äitin asioita

Eilen oli yliaikaiskontrolli aika.. Syke oli hyvä, istukka kunnossa, lapsivettä riittävästi ja vauva kunnossa. Koko oli 3800g ja kohdunulko suu kahdelle sormelle auki ja sisäsuu yhdellä. Lääkäri teki aika kipeän sisätutkimuksen. Siitä ei tullut muuta kuin arka kohdunsuu johon kaikki vauvanliikkeet sattuu. Tänään herätessä on valtava paine jalkojen välissä ja olo tukala. Aamuyöllä särki päätä ja olen todella väsy. Vituttaa oikein kun mies nukkuu vain.. Joka viikonloppu sama asia. Ei vaan voi herätä muun perheen kanssa suunnilleen yhtä aikaa.. No ensi viikolla käynnistykseen.

Rv 41+0

26.3.2015 Äitin asioita

Huomenna on yliaikaiskontrolli aika. Kyllä jännitttää.. soitin sairaalaan ja pyysin siirtämään sitä maanantaihin että voisivat samalla käynnistää jos nyt huomenna on liian aikaista. Kätilö kyseli syitä ja minä pillahdin itkuun ja pahoittelin asioita. Kerroin, että minua on ruvennut pelottamaan se, että koska minua on supistellut kovastikkin yli viikon ja viime yönäkin kolme ja puoli tuntia, että lapsi syntyy matkalla sairaalaan (1½h matka ainakin riippuen kelistä) tai, että jos vauva on iso kokoinen saati nämä kaksi tekijää yhdessä. Kerroin olevani väsynyt koska öisin supistelee ja ne valvottaa.. samoin supistelee päivällä ja jalkovälini on kipeä liitoskipujen vuoksi. Kerroin, että olen fyysisesti ja psyykkisesti väsynyt, mikä tuntuu itsekkäältä. Kätilö oli onneksi ihana ja sanoi, että tule vain huomenna niin käynnistellään, että se saattaa kestää päiviä ja jos syntyy nopeasti niin synnytys olisi alkanut muutenkin kohta. Voi, että mikä rauhan tunne minut valtasi. Nytkin kun kirjoittelen tätä minua supistelee vaihtelevin voimakkuuksin. Tiedän, että iltaa kohden rupean jännittämään. Pesen kodin ja pakkaan kassit moneen kertaan.. Autossa sitten pääsi itku toisen kerran, että jos käynnistys kestäisi monta päivää, että miten pärjään sairaalassa monta päivää.. ilman lapsia ja saanko nukuttua siellä. Mitä enemmän syntymä menee yli lasketun ajan mietin että eikö vauva synny siksi etten ole valmis. Voiko vaikka kyseessä on kolmas lapsi siihen olla sen valmiimpi kuin edellisiin lapsiin?

Synnytys on jotenkin voimauttava kokemus kaikkine kipuineen ja niistä selviämiseen sekä vauvan syntymään mutta se kipu pelottaa..

Päivän toinen valitus

25.3.2015 Äitin asioita

Olen huomannut, koska olen päivät yksin lasten kanssa (ihan ilta seitsemään tai kahdeksaan asti), että tästä blogista on tullut hyvä keino purkaa pään sisäisiä valituksia, jonka jälkeen ne eivät enää vaivaa mieltä.

En saanut hulluilta päiviltä mitään :/ vaikka seitsemältä painoin että siirrä muistilista ostoskoriin. Tai siis en saanut yhtä mekkoa ja Rayban laseja niin en kehdannut tilata muutakaan.  Tänään supisteli aamupäivällä hyvin epäsäännöllisesti mutta kipeesti (ei niin kipeesti kuin oikeat synnytyssupistukset). Sama jatkui päiväunien jälkeen mutta säännöllisesti 10-13min välein. Lähdin lasten kanssa ulos hakemaan lisäpotkua supistuksiin mutta ne loppui :/ tää on ihan perseestä suoraan sanottuna. Taas laitoin 1½ h supisteluiden jälkeen miehelle viestin että jos nämä jatkuu lähdetään 2h päästä sairaalaan. Ei me taideta päästä taaskaan sairaalaan asti. En tiedä itkenkö vai itkenkö kovempaa. Ärsyttää.. Olen enemmänkin nykyisin valittava vinkulelu kuin äiti/vaimo ihminen. Miten tätä jaksaa vielä yli viikon jos niin kauan kestää vielä.. en halua käynnistykseen. Haluan spontaanin synnytyksen josta osan aikaa saan kuluttaa kotona. Nyt toivon, että lapsivedet menisi niin tietäisin 100 varmasti synnytyksen käynnistyvän.

Mistä saisi voimaa ja kärsivällisyyttä näille viimeisille metreille? KAhville en pääse yms. koska ei täällä korvessa ole mitään sellaista kahvilaa mihin haluaisi mennä istumaan ja viettämään aikaa. Voisin tietty vaikka kutsua meille kylään.. en tiedä. Ei oikein uskalla suunnitella mitään että jos se lähtö tuleekin.

still here .. rv 40+6

25.3.2015 Äitin asioita, Arkipäivien asioita, Vaatemerkit

Soitin eilen sairaalaan kysyäkseni yliaikaiskontrollista. Mitä siellä tehdään ja mitä ottaa mukaan. Kätilö vähän meinasi ettei sillo käynnistellä vielä.. Sanoin että

neuvolasta sanottiin ettette minua kotiin laske ilman vauvaa. Kerroin supisteluista ja väsymyksestä yms. Kätilö kehoitti ottamaan sairaalakassin mukaan mutta en usko että he käynnistävät. Itseä on ruvennut pelottamaan nopea synnytys ja vauvan iso koko. Eilen minua taas supisteli kovasti siis todella kipeästi muutamia kertoa päivällä ja illalla tuli sellaisia kuin sähköiskuja reisiin. Mutta tadaa! Aamulla heräsin omasta sängystä! Voi että ottaa hermoon. Toisaalt aamu on kaunis ja heräsin jo kuudelta muun perheen vielä nukkuessa niin en voi olla sanomatta että hiljaisuus on ihanaa.. Siivosin eilen koko talon ja vihdoin lakanat sekä pesin pyykit. Enään vauva puuttuu.. Tänään julkaistaan me&i mallisto lisäyksiä sekä hullut päivät alkavt klo 7. Haluan tilata sieltä vaikka mitä. Ostin Blingoa Facebookista. Itselle mustn pitkähihaisen jossa on pitsiä olkapäillä ja nudepersikka värisen topin, lapsille valkoisen pitkähihaisen kultaisilla numeroilla ja mustan pitkähihaisen, ruskeat housut joissa on napit haarusten kohdalla, harmaan peace paidan jossa on mustalla se peace merkki sekä sinisen t-paidan jossa on valkoisia numeroita, keltaisen jossa on kirjoitusta ja harmaan missä on tiikerin kuva. Ennen tätä löysin halvalla itselle vanhan malliston punaisen mekon, läikikkäät harmaa valko vaaleanpunaiset legginssit, harmaan oversize t-paidan ja kolme vauvan bodya. Jännittää pojan esikouluun meno kamalasti..

Tässä kuva lisäyksistä!

L

Itselle voisin alennuksesta ostaa nämä tuotteet.. täyteen hintaan LM LMMen ostaisi.

 

p.s Ostin muuten sen Elodie details laukun apple of my eye kuosilla. Sain edullisemmin Pro Huolto Jokinen kaupasta (kts. Facebook!) ja sain maksaa laukun kahdessa erässä. Todella hyvä asiakaspalvelu ja postittavat tuotteet. Käykäähän katsomassa!

 

”ootko sä vieläkin yhdessä kasassa”

22.3.2015 Äitin asioita

Kyllä, kyllä olen edelleen. Anoppi soitti jo puoli yhdeksän että joko supistaa. Saman kysymyksen hän esitti kun hän soitti yhdeltätoista toiseen asiaan liittyen. Saman kysymyksen esitti myös äitini ja mummuni. Koitin kaikille selittää että harvoin lapset syntyvät tasan laskettuna aikana ja että raskauteni ei ole vielä yliaikainen. Tuntuu kuin olisin epäonnistunut kun en saanut pungerrettua vauvaa ulos ennen laskettua aikaa tai juuri sinä päivänä. Tänään on tullut puoli kipeitä supistuksia yhdestä asti noin 20min välein mutta ei ne juuri koske verrattuna oikeisiin supistuksiin. Mietin jo jos lähtis illalla synnyrille näytille. Ei ne meitä kotiin laita ihan heti kun matkaa on yli 100km. Tänään olen kärsinyt päänsärystä.. Ja maha toimii liian vikkelään. Haluan ulos jonnekkin yksin käveleen mutta mies on päiväunilla. Saa kyllä aina odottaa että hän herää.. Aamuisin ja päiväunilta. Olen ihan hermoheikko kun kuuntelen supistuksia että muuttuuko ne kipeiksi ja koska. Haluan synnyttään

Vieläkin kasassa

21.3.2015 Äitin asioita

klo Olen saanut hokea otsikon lausetta paljon. Sukulaiset soittelevat ja vieraat kysyvät kaupassa (pienen paikkakunnan ongelma että kaikki tietävät kaikkien asiat. Harmi etten kuulu heihin) koska poksahdanjakaannunmeinaan synnyttää.. Tekisi mieli tiuskaista takaisin etten helvetti kuule tiedä. Liitoskivut ovat kovat ja olo tukala. Makaaminen on Ainoa hyvä asento. Minusta ei ole koko päivä makaajaksi varsinkaan kun kotona on hoidettavana kaksi alle kouluikäistä lasta. Eilen supisteli todella kipeästi mutta ne loppui. Alkaisi kerralla kunnolla eikä kiusoittelisi. Olen huono odottamaan sellaista josta en tiedä kauan joudun odottamaan. On tämäkin, haarat tulessa, tuntuu kuin appelsiini olisi työnnetty pimppaan ja maha toimii useasti päivään. Limatulppaa en ole nähnyt mutta en nähnyt edellisissä raskauksissa. Minua ei pelota synnytys vaan se että milloin se alkaa. Haluaisin vetäytyä kuoreeni, olla kotona rauhassa ilman että vieraat kyselevät koska poksahdan.

rv 40+0

19.3.2015 Äitin asioita

niin se vain tuli, laskettuaika. Vauvan kooksi arvioitiin 3800g paripäivää sitten. Pullea prinsessaamme :) Olo on aika seesteinen. Eilen tuli pakonomainen tarve ja imuroin sekä luuttusin lattiat, desigioin vessan ja pesualtaat sekä pesin saunan. Supisteluita tuli iltapäivällä tunneittain 1-3 yhdeksään asti illalla. Sitten ne loppu. Tänään ei mitään erityisempää. Häpyluu halkeaa kohta ja olen ollut väsynyt. Olen maannut sohvalla ja pojat pelasivat tabletilla pari tuntia. Pojille otettiin tällä viikolla vesirokko rokotteet. Yksi kiva juttu oli että vihdoin sain tilaamani blingon paketin j aion niin tyytyväinen! Vaiko toimitusaika oli todella pitkä. Muutenkin ollut sählinkiä Blingon asiakaspalvelun kanssa. Synnytys on otin viikon sisään. Ennakoivia merkkejä on ollut että vatsa toimii muttei ole löysällä erityisemmin. Päätä särkee ajoittain. Hormoonien vuoksi olotilan vaihtelut. Supistukset ja vetistynyt valkovuoto. Olo on paljon seesteistenyt ja sopeutunut tilanteeseen että tulee kun tulee. Ja niinhän se on.. Hän tulee kun tulee :) rakas prinsessa <3

laskettuun aikaan muutaman päivä

16.3.2015 Äitin asioita

laskettuaika on siis ihan käsillä.. Useimmiten lapset syntyvät 38vko 2pvä hedelmöityksestä. Saa nähdä koska meidän prinsessa syntyy :) tänään oli neuvola ja neuvolan täti arvio vatsan päältä kokeilemalla tytön olevan yli 50cm ja 3600g. Vauva on todella alhaalla. Verenpaine oli noussut normaaleihin lukemiin. Seuraava aika on viikon päästä. Olo on hyvä ja odottavainen. Olen tuntenut oloni voimaantuneeksi jos sitä voi kutsua voimattoman vastakohdaksi. Ilma on ollut niin kaunis jo monta päivää! Supistuksia ei ollut eilen ja nukuin yönkin todella hyvin! Neuvolassa paino ei ole noussut kahteen viikkoon ollenkaan. Sf mitta oli 37cm. Liikelaskentaa pitää tehostaa, koska olen unohtanut sitä erikseen tehdä :

Ensi viikolla laskettuaika

14.3.2015 Äitin asioita

Ensi viikolla se on.. Laskettuaika. Maanantaina on neuvola. Minulla on ollut nyt kaksi päivää todella hyvä olla. Olen ollut pirteä, jaksanut touhuta ja siivota sekä kävin kävelylenkin. Hyvin lyhyen mutta kuitenkin. Aurinko on paistanut ja antanut voimaa. Iltaisin on supistellut hyvin harvoin mutta sen verran että se on nostanut toiveita, jos tänä yönä tulisi lähtö. En voi kieltää ettenkö aamulla herätessäni ole ollut hieman pettynyt ettei lähtöä ole tullut. Mutta se pettymys jää kun nousen sängystä ylös. Synnytyksen ponnistus vaiheen kipu hieman pelottaa ja ajatus sairaalassa oloista. En viihdy sairaaloissa. Hieman myös tulevasta arjesta ja sen muuttuminen jännittää muttei enään niin paljoa. En ole siitä paljoa uskaltanut kenellekään puhua, miehelleni vain ja se varmaan riittää. Mutta tästä päivästä tulee taas hyvä :) ei enään kauaa aikaa