• Looppimato kirjoitti uuden julkaisun, OSA 53, sivulla jatkis 4 vuotta, 8 kuukautta sitten

    OSA 53

    Kalatorpalla alkoi iloinen hyörintä, miesten saavuttua sinne. Väki lastasi tavaroitaan kuljetuskuntoon ja aivan kuin olisi valmisteltu jotain suurta juhlaa, juttelivat iloisina naureskellen. Yö levättiin,[…]

  • Looppimato kirjoitti uuden julkaisun, OSA 52, sivulla jatkis 4 vuotta, 8 kuukautta sitten

    Kaikki mitä hävitetystä kylästä löydettiin, ei kuitenkaan aina ollut hyödyllisiä tai mieluista. Vainajiakin löytyi, kaikki eivät olleet ehtineet tai halunneet paeta. Eläimenraatoja tai paremminkin niiden osia[…]

  • Looppimato kirjoitti uuden julkaisun, Naapurit, sivulla Satatapaa 4 vuotta, 8 kuukautta sitten

    Kuu-ukko kyykki kraatterissa, ähisi ja puhkui. Vähitellen sen niskan punoitus levisi korvalehtiin ja poskipäihin. Hermostuneena se manasi kuun heikkoa vetovoimaa. Tarpeita tehdessä ei ollut vara päästellä ilmoja,[…]

  • Looppimato kirjoitti uuden julkaisun, OSA 51, sivulla jatkis 4 vuotta, 8 kuukautta sitten

    Miehet uurastivat, laavuja, keittopaikkoja ja yksi tähystystornikin nousi metsään parissa vuorokaudessa, sitten alkoi isomman yhteisen pirtin rakentaminen. Tekemistä riitti ja miesporukassa juttu luisti. Lapset,[…]

  • Lempiajanvietettäni silloin kun ei oikein mitään muuta voi tai viitsi tehdä, on alkusanojen tai nykysanojen johtaminen alkujuurilleen. Liekö päädyn aina oikeaan lopputulokseen, on epävarmaa, koska kaikki filosofinen eli päätelmiin perustuva on aina syytä kyseenalaistaa.

    Yleensä mitä suuremmalla tittelillä varustetun sanomiset muodostuvat faktaksi liian helposti ja kyseenalaistamatta.

    Mutta alkusanoihin ensimmäisenä osuu silmiini sana viitsi. Murteella vihti joka taas liittyy aikaa vievään langan kerimiseen ja kehruuseen. Aikaa vievää ja yksitoikkoista tekemiseen, jonka mielellään siirtää jonnekin hamaan tulevaisuuteen.

    Haaveilu on sana, josta koko tämä kirjoitus sai alkunsa, se kun pyöri päässäni jo aamutuimaan ja kertoo loppujen lopuksi vain siitä, kuinka epävarmana kalastuskeinona haavilla kalan pyydystämistä on pidetty, siis toisin sanoen lippoamista. Nyt ajatus karkaa jo Paavo Lipposeen ja pikkukenkiin. Kummastako sitten sana lipponen on tullut kengästä vai haavikalastuksesta.

    Pikkukengilläkin siis niillä lipposilla on mahdollista yrittää kuivin jaloin kaukaa rannalta varsinkin kutuaikana nousukalaa pyydystää. Vai onko lipponen sitten muodoltaan kuin pieni lippo siis haavi. Sitten on nämä ihmisen adjektiivina sanaan yhdistyvät nuoleskelijat eli lipojat. Se nuoleskelu ja lipominen kuvastaa sitä tapaa jolla sitä haavia on vedessä mutkitellen kuljetettu, kun kalaa on yritetty virrasta napata. Joten onko Paavo pikkukenkämies, lipoja vai hutera ihmisten kalastaja, vai kaikkea tuota. Päättäkää itse, minä en moiseen kalan narraajaan ja penkalla sipsuttajaan viihti ajatuksia enempää tuhlata. Tuhkana tuuleen on tuhlaus.

    Pyydys taas tulee pyy ansasta, eli ansalangasta jolla lapinmies nappaa riekkoja vielä tänäkin päivänä. Onhan se ansalanka eräänlainen anomus äitimaalle ja muille pakanajumalille ja luonnonhengille, jotta josko antaisivat vähän einestä hiukoovalle matkamiehelle. Pyydetty lintu pyy pivossa, se kun on huono lentämään ja mieluummin köpöttelee maassa ja puskien reunamilla silmuja napostellen ja tekee itsestään siksi helposti ihmisenkin saaliin.

    Nyt alkaa jo alkusanoja olla siihen malliin, että on syytä lopettaa kirjoitus tähän. Ettei tule loputon ja ajatuksiltaan sangen uneen tuudittava sekametelisoppa. Nuoleskelen siis lukijoita ja se nuolemisen alkusana on nuoli. Sen perusteet jätän nyt kehittämään teidän synapsejanne. Kala nappaa ja kala napataan, napsu knap. Tutkimattomia ovat herran tiet, enkä voi tietää mihin vie ajatusten tie tää. Saalis saadaan jne..

    Kirjoittajan olisi hyvä oivaltaa kirjoittamiensa sanojen alkusanojenkin merkitys ja sitä kautta pyrkiä edes osin yhteneväiseen kokonaisuuteen. Mainos- ja politiikan kirjoittajat pyrkivät nämä hallitsemaan hallitakseen ja haaliakseen. Alkusanoilla ujutettu pyrkimys saattaa olla täysin toista kuin ensilukemalla olettaisi. Sanat tekevät työtä alitajunnassa pitkään, lukemisen ja kuulemisen jälkeenkin. Toisaalta kirjoittaja voi tutkia itseään omia kirjoituksiaan jälkikäteen lukemalla ja oppia aika paljon itseään.

    Mutta palataan hetkeksi haaveiluun, niitä haaveita minulla riittää osa konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia ja osa menee toteutettavaksi mielikuvituksessa jossa ne haaveillaan ja kasvatetaan suuremmiksi haaveiksi ja unelmiksi ja ollaan visusti hiljaa kanssaihmisiltä. Kun joillekin vilpittömille ja pelkästään hyvää tarkoittavilla haaveilla voi aina loukata, vaikkei taho. Ja joskus ne julki lipsautetut haaveet, voi toinen murskata omilla lyhytnäköisillä ja itsekkäillä sanoillaan.

    Se on loppujen lopuksi ihmisen elämän suola, että voi haaveilla ja kuvitella. Haave haaveilu haavi auki ja jättää se toteutuminen ajan ratkaistavaksi ja haavin täyttymisen toteutuminen toissijaiseksi seikaksi. Vastaus ei voi olla pettymys, jos ei ole sitä narsismia täyttäjissä.

    Ja loppuun opettavaista kevennystä:

    Narsistinen arvo = Luotettava kumppani = Ihminen joka tanssii pillisi mukaan.
    Sukupuoli määrittelee sitten korvataanko ällät ärrällä vai toka ii uulla.

    Kirjaimellisesti kirjaimet korvattuna pelkkä sukuelin ei todellisuudessa ketään toisen pauloihin ikuisesti sido. Mutta mukava on vilpittömästi yrittää ja unohtaa vastuunsa js nauttia hetkestä ilman ikuisuuksia. Vipitön rakkaus kun ei edellytä vastuun kantoa tai odotusta vastuun kannosta. Ne vastuut ovat lopen sitä narsismia. Edessä oleva tulee vasta jälkikäteen ja huomista varten vastotaan saunassa. Meillä päin vihdotaan ja se on katumusharjoitus eletystä. Kuvastanee muuten länsi- ja itäsuomen mentaliteettien eroa tuo murre-ero.

    Missä elettäisiin tätä päivää, ei eilistä tai huomista.. Kuitenkin nyt ja tässä eletään. Onko se sitten nyhtämistä vai tässäämistä. Nyhtämiset, nyt ja nyytit on alkusanana ulkomaalaisperäinen sana. Vaan mietitään sitä alkuperäistä.Tämä tässä tästä tälläkertaa täällä, täsmää täysin tähän.

  • Looppimato kirjoitti uuden julkaisun, Kuva kertoo, sivulla Satatapaa 4 vuotta, 8 kuukautta sitten

    Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tottahan se lienee, mutta vaikuttaako kuva ilma sanoja tai opettaako yksi kuva tuhannen sanan verran. Enpä usko, ilman sanoja tai kerrontaa on hyvä ja kaikki yksityiskohdat selkeästikin esiin tuova kuva aika tehoton.

    Elämyksellinen ja pysäyttävä vaikutus hyvällä kuvalla voi olla siinä kuin runolla tai instrumenttimusiikilla, sitä en kyseenalaista, mietipä niitä murrosiässä selailemiasi pornolehtiä. Mutta pelkästään yhtä aistia kuormittava informaatiolähteenä kuvan vaikutus ja varsinkin pitkäaikaisvaikutus ilman muita tehokeinoja, siis yhdistelmä joissa kuvan lisäksi käytetään ääniä ja sanoja on aika merkityksetön ja tehoton, varsinkin jos halutaan vaikuttaa kohdehenkilöön joko opetuksellisesti, tai muokata mielipiteitä tai käyttäytymistä.

    Itse olen vakaasti sitä mieltä, että painettu teksti on edelleen se laajimmin ja tehokkaimmin omaksuttava yhden aistin varassa tapahtuvan opetuksen ja mielipiteisiin vaikuttamisen lähde. Syitä tuohon on monia, osa perinnöllisen omaksumisen ja osa koulujärjestelmämme vaikutusta.

    Jostain kumman syystä painetun lukeminen nielaistaan helpoiten faktana, eikä sitä osata kyseenalaistaa, informaatiota, uskoa ja käsityksiä siirtyy teksteistä joiden ei välttämättä luulisi niin tekevän. Kaunokirjallisuus, kolumnit, halvat pokkarit, ne kaikki kuitenkin ja ihan huomaamatta vaikuttavat lukijansa maailman katsomukseen aina. Saat olla tästä eri mieltä, mutta kehotan sinua, arvoisaa lukijaani pitämään tuosta lyhytnäköisyydestä suusi supussa ja miettimään vielä toisenkin kerran.

    Mutta mennäänpä kuviin, tarjoan sinulle linkin, josta löytyy kuvia jotka kannustavat sinut perehtymään niiden ottajaan, kuvaus tekniikkaan jolla kuvat on otettu ja ennen kaikkea miettimään, koko maailmaamme ja sen rakenteen loputtomia, mutta järjestelmällisiä kaavoja jopa jumalan olemassa oloon asti. Tulet viihtymään lupaan sen. Tekstit ovat englantia, mutta kuvat ovat ihan suomalaisenkin ummikon käsitettävissä olevia veden ilmenemismuotoja jäätymispisteen alapuolella.

    PS: Pistetään  nyt yksi kuva tähän ja todetaan mitä se kertoo.
    laitajuttuun
    Tämä kuva on jatkis blogini kävijälaskurin julmaa faktaa, graafinen pylväskartta saa helposti kuvittelemaan itsestään liikoja, jos ei analysoi pylvään tietoja kirjoitettuina lukuina ja perehdy siihen mitä ne tarkoittavat.

    Valitettavasti tuon lataamani kuvan laatu ei taida olla sellainen, että siitä saisi mitään selvää. Kyllä se koneellani näkyy ihan kohtuullisesti, vaikka ruutukaappaus onkin. Eli aikamoinen tasonlasku ja tiedostokoon säästö palveluntuottajan taholta vie tässä tapauksessa sen ainoankin mahdollisuuden kertoa kuvalla jotakin.

    Käytännössä tuolla kuvalla pyrin kertomaan sen, että sivuillani käy pääosin ja yli 90%sti pelkkiä linuxnörttejä joista yli puolen asuinpaikka on jossain muualla kuin suomessa. Osa selaimista osoittautuu todellisuudessa mahdottomiksi, kuten käyttöjärjestelmätkin, siis kyseessä ovat linuxin winen kautta cromea tai ie kutosta emuloivat härpäkkeet joiden taustalla ei jenkkilästä tai saksasta käy varsinainen lukija vaan joku spammaus tai tietoturva-aukkoja etsiskelevä taho. Joten todelliset kävijät rajoittuvatkin tässä näkymässä minuksi itsekseni silloin kun kirjoituksen latasin ja sitten toisen kerran kun tulin päivittämään tätä toisen blogi juttuani.

    Tai kyseiset vempaimet ovat ainoita jotka antavat omablogi sivuston lukea koneensa perustietoa ja yleensä antavat puumerkin sivun katsomisesta. Eli harhassa eletään ja ainoa jollaintapaa väkeen enemmän mennyt kirjoitus on ollut tuo viinapitoinen, 100 pv viinaa kiitos.

    Mitä tämän pitää sitten kertoa minulle, sen että pääasiassa tässä kirjoitetaan terapiamielessä itselle, eikä mikään hakupalvelin tai yleinen tapa löytää luettavaa ole ohjannut väkeä blogini pariin.

    Huomion merkitys voisi olla sangen musertava, jos on kuvitellut jotain aivan muuta itsestään ja kertomustensa merkityksestä. Itselleni kyseinen havainto on kokemuksellisesti vuosia vanhaa faktaa ja ennen kaikkea helpotus, kun ei tarvitse murehtia sitä, että jättämällä muutaman päivän välistä olisi pettänyt monen sadan ihmisen odotukset.

    Tuo ”100 päivää viinaa kiitos” on muuten merkitty samoissa tilastoissa jopa googlen hakukoneen rekisteröimäksi tiedoksi. Mutta eipä kyseistä kirjoitusta sen haulla löytynyt kun yritin oikotienä sitä kautta yhden tuttavani sivulle ohjata. Eli koko osoite rämpsyhän se piti puhelimitse sitten kertoa.

    Mutta jos joku haluaa todellakin saavuttaa viestilleen kuulijoita (lukijoita) voin kertoa, ettei se tämän blogipalvelun kautta pelkästään kirjoitettuna tapahdu. Pitää muistaa jakaa osoitetta ja klikata alapalkin face ja google+ yms tweettejä ja käydä eri keskustelufoorumeilla mainostamassa blogia ja linkittää sitä. Tosin siinä vaiheessa pitää kyllä olla aika varma, että se blogille kirjoitettu on sellaista asiaa, etteivät lukemaan narratut tule pettymään.

    Parhaat tulokset sivustolleen saa sisällöllä, eli monipuolisuudella ja typistämällä se teksti sadasosaan tästä malliesimerkistä. Jakamalla ja edelleen jakamiseen kehottamalla, viljelemällä kaupallisuutta, piilopornoa ja kohellusta. Eikä se oman persoonan esilletuonti mahdollisimman  vähin vaattein ja kiintein vartaloin ole sekään pahasta. Ja varo liian radikaalia kaupallisuuden ja valtahakukoneiden, somen ja mediantuottajien arvostelua. Niitä kritisoimalla huomaat olevasti haudattuna syvimpään kaivoon juttuinesi, joiden valo ei koskaan pääse pinnalle paistamaan.

  • Looppimato kirjoitti uuden julkaisun, OSA 50, sivulla jatkis 4 vuotta, 8 kuukautta sitten

    Väki jakautui pieninä ryhminä ympäri pihamaata syömään ja lepäämään. Hilma oli väenpaljoudesta hämmentynyt, vaikka Seppo oli tilanteen ja syyn joukon ilmestymiselle pihaan selittänyt, tuntui vilske ja puheensorina[…]

  • Looppimato kirjoitti uuden julkaisun, OSA 49, sivulla jatkis 4 vuotta, 8 kuukautta sitten

    Matkaan valmistautumisen äänet herättelivät viimeisetkin unikeot ylös vällyistään. Paikkatuntemuksensa takia Seppo valikoitui ryhmän oppaaksi, kun pakolaisten matka kohti takametsiä alkoi. Seppo yritti muistuttaa[…]

  • Looppimato kirjoitti uuden julkaisun, OSA 48, sivulla jatkis 4 vuotta, 8 kuukautta sitten

    Seis siihen paikkaan, ketä te olette?

    Kajahti tiukka komento, jostain katajapuskan takaa.

    Älkää liikkuko mihinkään, jos elo on teille kallis!

    Seppo ja lapset jähmettyivät kauhistuneina paikalleen. Pienin[…]

  • Looppimato kirjoitti uuden julkaisun, Puukaasua, sivulla Satatapaa 4 vuotta, 8 kuukautta sitten

    MrTeslonian on yksi youtuben suosikeistani, monipuolinen tekniikan ja härrävärkkien rakentaja ja testaaja. Uusin päivitys (joita tulee muuten usein) hänen videokanavallaan  on puukaasulla käyvä[…]

  • Looppimato kirjoitti uuden julkaisun, OSA 47, sivulla jatkis 4 vuotta, 8 kuukautta sitten

    Aamuyöllä Seppo herättää isommat lapset, pienintä hän ei henno herättää, vaan nostaa varovasti kelkalle. Alkaa pitkä ja hidas taival kohti Hilman mökkiä. Tyhjiä vatsoja täytti vain haaleaksi lämmitetty vesi. Sen[…]

  • Looppimato kirjoitti uuden julkaisun, OSA 46, sivulla jatkis 4 vuotta, 8 kuukautta sitten

    Hilma silitti Sepon kihartuvaa otsatukkaa ja katseli tämän rauhallista nukkumista varoen herättämästä miestä. Haluten vielä tovin nauttia kiireettömästä läheisyydestä, jonka viimeiset aamuyön hetket tarjosivat, ja[…]

  • On maailma mallillaan, provosoiduin kommenttiyritykseksi asti iltalehden jutun takia.

    Yritykseksi jäi sillä, olisihan se pitänyt arvata, ei onnistu ilman naamakirjakirjautumista tuokaan. Naamalakko pitää ja seurauksena moisesta yhdelle verkkopalvelulle kommenttien monopolisoimisesta, en enää ostaa tai lue iltalehden nettisivujakaan.

    Huonosti ja harhaa johtavasti tehty juttu jota ei voi oikaista ilman sitä, että luovuttaa oikeudet samalla jollekin markkinataholle , joskus kaveripiirille jakamiin kuviinsa, kirjoituksiinsa, videoihinsa on liikaa.

    Hyvin olen pärjännyt ilman moista ja tulen pärjäämään, erottuupahan jyvät akanoista ainakin siinä suhteessa, jos joku ei enää meikäläiseen yhteyttä pidä sen takia, etten kyseistä tahoa ylläpidä. Kertoo se pikkusieluisuudesta ja matalaotsaisuudesta jonka komeromielipiteistä ei mitään rakentavaa voi odottaakaan.

    Blogilla voin julkaista kirjoitukseni, kuvani ,videoni ja paljon muuta, ketään syrjimättä ja juuri sen minkä haluankin julkaista. Siis olen loppujen lopuksi avoimempi ja kummasti nuo tosikaverit ja heidän kanssaan yhteydenpito toimii nyt jouhevammin kuin naamakirja-aikoina.

    Naamalopetus oli helppo ja nyt jää aikaa paljolle muulle, jopa omalle ajattelulle ja sille todelliselle ystävien huomioimiselle ja huomioon ottamiselle.

    Iltalehdestä ja sen provoilusta en näe aihetta kirjoittaa tänne, koska lehti on nyt boikotissa, mitäpä tuota ohjaa lukijoita paskan pariin tämän enempää.

    Yksi huvittava piirre, tänne kirjautumisessa on edellytys, että osaa laskea yhteen, vähennys, kerto laskua tai käyttää koneen laskinta. Itse tunnen yhden todella kirjallisesti lahjakkaan henkilön, jolla ei sitten ole mitään mahdollisuuksia ottaa käyttöön omablogi palvelua. tosin en kyllä ole testannut tuota ”muista minut” ruksia kirjautuessa, veikkaan kuitenkin, että laskutaitoa ja  ehdottomasti hyvät lukulasit ovat tarpeen sittenkin.

    Ja muistakaahan linkata tätä sinne naamakirjaan ;)

  • Looppimato kirjoitti uuden julkaisun, OSA 45, sivulla jatkis 4 vuotta, 8 kuukautta sitten

    Ilta oli jo alkanut hämärtää, kun Seppo viimein sivakoi tutun rantatöllin pihalle, koiran juostessa edellä, innokkaasti haukkuen. Kaikki näytti olevan hyvin ja tuon havainnon vahvisti Hilman uteliaan katseen[…]

  • Looppimato kirjoitti uuden julkaisun, OSA 44, sivulla jatkis 4 vuotta, 8 kuukautta sitten

    Juoskaa kylälle! – Huusi Tiitu kahdelle vanhimmista lapsistaan, – muut menkää pian metsään. Ottakaa vällyt ja leipää mukaan, älkääkä tulko takaisin vaikka mikä olisi. Vain pienimmän lapsista, hieman toisella[…]

  • Looppimato kirjoitti uuden julkaisun, OSA 43, sivulla jatkis 4 vuotta, 9 kuukautta sitten

    Peni oli omilla teillään vielä illan hämärtymisen aikoihin. Kovasti Hilma yritti sitä vihellellä ja kutsua, muttei mikään tuntunut auttavan. Haukku oli lakannut kuulumasta jo aikoja sitten, menikö koira liian kauas[…]

  • Looppimato kirjoitti uuden julkaisun, OSA 42, sivulla jatkis 4 vuotta, 9 kuukautta sitten

    Kartanon isäntä saapui hevosineen hakkuulle ja katseli arvioivasti ympärilleen. Työt oli sovitusti tehtynä ja puut siististi pinottuna, eikä muutakaan moitittavaa löytynyt. Seppoa ei vain isännän harmiksi näkynyt[…]

  • Looppimato kirjoitti uuden julkaisun, OSA 41, sivulla jatkis 4 vuotta, 9 kuukautta sitten

    Seppo heräsi varhain, kuten oli suunnitellutkin. Illalla liian vähällä puulla ruokittu nuotio hiipui sopivasti aamuyölle ja vilu herätti miehen tavallista aiemmin. Seppo heitti muutaman kalikan hiillokselle ja[…]

  • Looppimato kirjoitti uuden julkaisun, OSA 40, sivulla jatkis 4 vuotta, 9 kuukautta sitten

    Seppo nukkui laavullaan sikeästi aamun sarastukseen saakka, heräten viimein siihen, että unessa häntä siihen kehotettiin. Alahan nousta jo töihisi, Hilma siellä sinua odottelee ja sinä vain makoilet metsässä.[…]

  • Looppimato kirjoitti uuden julkaisun, OSA 39, sivulla jatkis 4 vuotta, 9 kuukautta sitten

    Laitanko isäntäväelle ja vieraalle teetä? – Kysyi nuori sisäkkö, joka oli pestattu edellisenä keväänä kartanoon palvelijattareksi. Sisäkön värvääminen oli uutta ja tapana levinnyt ruotsinmaalta, tilan aseman[…]

  • Lataa lisää