• Kiekko-Vantaa on tullut tutuksi jos ei niinkään pelinsä takia, vaan maalivahtien kasvattamisesta. Kun Vesa Toskala tuli kaudella 2015-16 lohipaitoihin, alkoi siitä maalivahtien koulutus, missä NHL-maalivahti Tosk[…]

  • Praha on kultainen kaupunki. Siinä minun mottoni, ja vaikka olen käynyt monessa muussa suurkaupungissa, Praha on tehnyt suurimman vaikutuksen. Sen ohuet ja kolkot kadut ja kujat, siellä täällä kulkevat hevos[…]

  • Yhdistys järjesti kehityspäivät Helsingissä marraskuun alkupuolella. Luvassa oli historian ensimmäinen tapaaminen, mikä pidettiin kahtena päivänä. Meille oli varattu hotelli Huoneesta konferenssitilat ja hotellim[…]

  • Kiekko-Vantaa on löytänyt identiteettinsä, mutta siitä huolimatta joukkue on kokenut kovia etenkin henkisellä osa-alueella. Viime kaudeksi Vantaalle saatu päävalmentaja Simo Mälkiä on saanut lohipaidat maistama[…]

  • Rion olympialaiset ovat nyt virallisesti ohi. Televisiosta tulee vielä kisojen päättäjäisten uusintakooste. Jotenkin olin jo ennen kisoja sitä mieltä, että jamaikalainen pikakiituri Usain Bolt voittaa[…]

  • Lähdin torstaina ennen puolta päivää kohti Helsinkiä. Mielessäni pyöri vain se, että pääsisinkö Tukholmassa maihin ollenkaan. Nukkuisin ensimmäisen yön jälkeen kokonaisen vuorokauden. Risteilijä oli kaikkea muuta kuin olen aiemmin Itämeren laivoilla kohdannut. Koko laivan mitan pituudeltaan ja ainakin viisi kerrosta korkean kävelykadun myötä koin pienenlaisen herätyksen.

    Kun laiva läksi satamasta, istuimme terassilla oluella. Meri näytti olevan melko tyyni, eli suurta huojuntaa ei liiemmin ollut luvassa. Olimme samalla porukalla matkassa. Kaksi kollegaa ja sellaiseksi haluava. Kullakin oli mielessään omat juttunsa, mutta minulla suunnitelmissa oli ottaa kaikki ilo ensimmäisestä yöstä.

    Kävimme tax-freessä hakemassa juotavaa hyttiin. Jossakin vaiheessa – kun matkaa oli tultu noin tunti – päätimme lähteä saunaan ja uimaan. Allasbaari pitäisi meidät kylläisinä. Pyyhkeet sai rullakosta ja kaikilla oli pienet uikkarit, eikä meidän käsketty vuokrata speedoja. Suurin pettymys oli se, että siellä oli vain kolme poreallasta.

    Saunaostasto oli pieni pettymys. Suihkut ja sauna olivat ulppeat – saunastakin oli näkymät meren tyrskyille. Höyrysauna oli kuin oikean sellaisen irvikuva, sillä höyryä tuskin huomasi.

    Saunan jälkeen vietimme pitkän aikaa hytissä juoden verovapaata juomaa. Toiset naukkailivat pienen pullon Jaloviinaa, mutta minä kieltäydyin. Ei kestänyt kauan, kun kajaanilais-lahtelainen yhteistyö tuo tulosta, ja saimme musiikkia kuuluviin. Pian kuitenkin laivan jonkunlainen päällikkö käski musiikin hiljemmalle, koska ovemme oli auki.

    Vaihdoin firman kauluspaidan ylleni, siinä samassa missä toiset suihkuttivat tuoksuja toisilleen.

    Meidän hyttimme oli kannella 2, autokannen alapuolella, mutta lopulta se oli tarpeeksi keulassa, jotta moottorien jylinää tuskin kuului.

    Muistikuvat loppuvat tai ovat jotenkin puutteellisia, sillä en muista, milloin lähdimme suoraan yökerhoon tai ylipäätään minnekään tuosta kolkosta hytistä, joka lemusi pahasti vanhalle viinalle. Sen muistan, että minulla oli menojalka päällä. Saman tien kun saavuimme yökerhoon ja kun sinne oli tullut ihmisiä tanssimaan, säntäsin suoraan tanssilattialle.

    Tanssin muutaman nuoren naisen kanssa, enkä tiennyt, että he olivat alaikäisiä. Jostakin kumman syystä he kutsuivat minua ”Daddyksi” tai ”Miksuksi”.  Myöhemmin selvisi, että ne naiset olivat vasta 17-vuotiaita, jotka olivat menettäneet yhteyden äitiinsä. Minulle tuon kuuleminen teetti tietysti hankaluuksia. Olenko liian vanha tanssilattialle?

    Jossakin vaiheessa etsimme yhden naisen hyttiä. Minä olin kuulemma matkannut saman tien suoraan nukkumaan omaan hyttiini. He olivat jopa käyneet hytissä soittamassa musiikkia, mutta minä olin vain nukkunut.

    Aamulla suoriuduin syömään perunamuussia ja lihapullia.

    Tukholmassa kävelimme hyvän matkaa ensimmäiseen pizzeriaan, missä söimme oudonmakuiset pizzat. Omistaja oli rovaniemeläinen nainen, joka oli asunut Tukholmassa 18 vuotta. Aurajuuston sijaan sai tyytyä gorgonzola-juustoon. Siinä pöydässä oli tuolloin kovin hiljaista poikaa.

    Minun matkani päättyi aamuyhdeksältä, kun heräsin 12 tunnin yöunien jälkeen hytistä. Kajaanilainen ja minä menimme kahville ja odottamaan ensimmäisien tunkeilun pois laivasta. Helsingissä vihmoi vähän vettä, mutta mieli oli vielä laivassa, tuossa luksuslaivassa, mikä oli ollut aikanaan Itämeren helmi.

  • On syytä muistaa heti alkuun, että täytän heinäkuun 16. päivänä 41 vuotta. Ja se, että lähdin suunnitellusti juhannusfestareille kaksikymppisten kanssa. Heitä oli kolme, kaksi urheilutoimittajaa ja yksi sellaiseksi[…]

  • Kiekko-Vantaan Mestis-joukkue alkaa muodostua. Kesäkuun lopussa joukkue on tehnyt pelaajasopimukset 15 pelaajan kanssa. Näistä kolme on uusia hankintoja. Puolustukseen tulee vahvistukseksi SaPKosta Paavo Ylipaino. Hyökkäykseen vantaalaisryhmä sai Bluesin A-junioreista Niklas Anderssonin ja KalPasta Joona Harjaman.

    Suurimmat lohista lähtijät ovat hyökkääjä Aleksi Järvinen, puolustaja Juha Tarkkanen ja hyökkääjä Jere Laine. Mainitut pelaajat tekivät sopimuksen Espoo Unitedin kanssa. Siirrot vaikuttavat jo paperillakin kovilta menetyksiltä, sillä Järvinen ja Laine pitivät aikansa kultakypärää viime kaudella.

    Viime kausi oli vantaalaisilta jopa uskomaton. Joukkue selvisi vaivoin pudotuspeleihin, vaikka paikka jatkossa oli jo pitkään saavutettuna, ja sai vastaansa Mikkelin Jukurit. Kiekko-Vantaa vei ottelusarjan aina seitsemänteen otteluun, minkä hävisivät vasta jatkoerässä.

    Mutta pudotuspeleistä putoaminen ei ollut lohille mikään häpeä, päinvastoin. Joukkue näytti venymiskykynsä ja seitsemäs ottelu Mikkelissä olisi voinut päättyä miten tahansa.

    Simo Mälkiän toinen Mestis-kausi päävalmentajana alkanee mielenkiintoisesti. Kiekko-Vantaan pelitapa tuli selväksi heti kauden alussa. Joukkue pelaa vauhdikasta ja kovaa fyysistä peliä. Mälkiän mukaan joukkue tekee kaiken, jotta vierailijoilla olisi mahdollisimman hikinen iltapuhde Tikkurilan Urheilupuistossa.

    Yhteistyö Jokerien kanssa lupailee hyvää, sillä narripaidoilla on varmasti sellaisia pelaajia, jotka voisivat kehittyä Mestiksessä, kunnes paikka KHL:ssä olisi taattu. Jokerien mahdollinen siirtyminen Tallinnaan uhkaa mahdollista pelaajavälitystä joukkueiden välillä.

    Kiekko-Vantaa ei ole hankkinut vielä maalivahtia, mutta on oletettavaa, että jokerilaina Jani Kautto jatkaa lohissa aina, kun kiireeltään ennättää. Ykkösvahdin asemasta nauttinut Kautto matkusti Jokerien matkassa vieraspeleihin, mutta oli käytettävissä, kun Jokerit pelasi kotona.

    Mestiksen gaalaristeilyllä tavoitettu Kiekko-Vantaan toimitusjohtaja Kai Sointu oli luottavainen ensi kauden joukkueeseen. Soinnun mukaan uusi joukkue tulee olemaan entistäkin parempi, iskukykyisempi. Kun edelliset kaudet olivat kuin päivä ja yö, tuleva Kiekko-Vantaa osoittaa kykynsä, ja etenee vielä pitkälle.

  • Lähdin matkaan Tikkurilasta. Mukanani vain selkäreppu, joka sisälsi vaihtokalsarit, pressikortin ja tuliaisina firman kehityspäiviltä kaulanauha ja mustekynä. Katselin kelloa Dixissä ja huomasin, että vielä oli odotettava kymmenisen minuuttia oikean junan lähtöön kohti Helsinkiä.

    Matkakuumeessa kävin ostamassa S-Marketista yhden oluen. Join sen asemalaiturilla, minne olin jo kulkenut. Asemalla oli yllättävän vähän ihmisiä. Olin ollut joskus kaukaa viisas, sillä matkakortillani oli arvoa hyvinkin yhteen Helsingin käyntiin.

    Junassa mietiskelin, että siellä ne kollegat – joiden kanssa menen Himoksen juhannukseen – ottavat alkua matkalle Sports Academyssä. Löysin helposti oikealle puolelle ratikkalinjaa ja kohta olin jo länsisatamassa.

    Kun saavuin satamaan, samalla ratikalla paikalle pyyhälsi eräs toinen kollega, joka kertoi, että meitä odotettiin jo toisessa kerroksessa, vaikka kello oli vasta kovin vähän. Saimme Jääkiekkoliiton tunnuksin varustetut kirjekuoret, missä oli illalliskortti ja maihinnousukortti.

    Gaalatilaisuus alkoi mitä pikimmiten, kun olimme päässeet nousemaan laivaan. Putkessa ennen laivaa minä ja kaksi kollegaani jouduimme passintarkastukseen. Mies sanoi:

    ”No niin, nuorukaiset siinä. Passi ja maihinnousukortti jokaiselta”.

    Kävimme ensin verovapaassa myymälässä hankkimassa juomat risteilylle. Ostin laatikollisen A-olutta ja maksoin naurettavat 11 euroa.

    Gaala alkoi saman tien, kun m/s Baltic Queen käynnisti jylisten moottorit käyntiin ja pääsimme matkalle. Paikalle oli saapunut kokonainen ravintolallinen jääkiekon ystäviä.

    Katselin ympärilleni ja havaitsin, että Mikkelin Jukureiden kannattajia oli hyvinkin parisen bussillista. Jokainen paikka oli varattu-kyltillä varustettu, mutta etevä toimituspäällikköni kertoi mainita, että ne olivat kutsutuille, ja tottahan meidät oli kutsuttu.

    Gaalan jälkeen mieleni olisi tehnyt mennä saunomaan ennen Ibiza Discoon menemistä. Mutta porukka oli kovin innoissaan muutenkin. Tapasimme toisemme hytissä. Olimme vailla toimintaa, mutta arvioimme, ettei yökerhossa ole ketään tuohon aikaan alkuillasta. Täytimme nopeasti viereisen hytin, ja toimituspäällikkö oli huolissaan, että olimme liian äänekkäitä ja saisimme satikutia myöhemmin.

    Yökerho alkoi täyttyä. Kello läheni kahtatoista, kun minä ja tuo ratikasta ulos päässyt kollegani päätimme mennä syömään jotakin laivan kahvilaan. Valitsin juustosämpylän. Loppuillasta tapasin eräässä pöydässä paikkakuntani kiekkovaikuttajia. He kiittivät menneestä kaudesta ja toivottivat hyvää tulevaa kautta.

    Heräsin siihen, kun yläpedillä heräsi vaaleatukkainen nuori nainen. Ensi sanoikseen hän sanoi minulle:

    ”Olet ihan bussikuskin näköinen”.

    ”Juu, juu”, vastasin. Katselin tuota naista huvittuneena, hänen toinen sukkansa oli kadonnut. Pistin merkille, että hänellä oli todella pieni jalka, mutta käsilihakset olivat hyvin treenattuja.

    Olisin ehtinyt käydä maissa Tallinnassa, mutta ensin meidän täytyi päästä eroon tuosta naisesta. Itse syyllinen hyvästeli naisen hyttinsä edustalla, ja lompsimme aamukahville kahvilaan. Kaikki näytti hyvältä. Aurinko paistoi Tallinnassa ja laivan kannella, minne menimme.

    Mietin paluumatkalla, miksi käytävillä ei näkynyt yhtään jääkiekkoilijaa. Oliko heillä liian mahtava krapula vai mikä oli, mutta ei heitä näkynyt. Saavuimme neljän aikaan Helsinkiin. Sovimme, että menemme syömään Helsingissä. Hampurilaisateria oli edullinen, kun ottaa huomioon, että juomaa sai juoda niin paljon kuin halusi.

  • Kiekko-Vantaa taistelee paikasta pudotuspeleihin. Kausi on ollut ailahtelevainen, sillä aluksi joukkue löytyi runkosarjan sijoilta neljä ja viisi ja tällä hetkellä lohet kamppailevat Heinolan Peliittojen kanssa paikasta auringossa.

    Tällä hetkellä myös joukkueen henkistä kanttia mitataan isolla kädellä. Lohipaidat olettivat, että pelaavat elämänsä kevättä, mutta paineet ovat kasaantuneet pelaajien kypärän sisään. Nyt onkin sitten pakkovoittojen aika – halusi sitä tunnustaa tai sitten ei.

    Päävalmentaja Simo Mälkiä on hivenen huolissaan, mutta ei sen takia, etteikö siihen olisi jonkinlaista ratkaisua. Joukkue on kärsinyt tehottomuudesta ja huonosta ylivoimapelistä. Tilanne on tuttu luotsille, eikä hän ole neuvoton:

    ”Tilanne on tuttu. Tehottomuutta on ollut pelissä, ja aina olemme selvittäneet nämä asiat ennenkin. Siinä mielessä tämä asia ei ole niin vakava.”

    Kiekko-Vantaan kokoonpano on säilynyt suurin piirtein samanlaisena koko kauden ajan. Muutamia muutoksia on tehty, kun esimerkiksi kapteeni Toni Leinonen ja puolustaja Valtteri Parikka kärsivät loukkaantumisista. Lohipaidat ja HIFK ovat tehneet yhteistyötä siinä määrin, että kaksi varsin merkittävää pelaajaa on liittynyt joukkueen vahvuuteen. Romuluinen puolustaja Miro Karjalainen ja sähäkkä hyökkääjä Panu Mieho ovat tästä hyvät esimerkit.

    Aloin seurata Kiekko-Vantaan tapahtumia vuonna 2014, enkä tiennyt, millaisen sirkuksen ääreen olin saapunut. Kauden aikana lohissa pelasi lähes 70 eri pelaajaa, eikä pelipäivän aamuna tiennyt, millä kokoonpanolla peliin lähdetään. Päävalmentajana toimi tuolloin värikäs persoona nimeltä Jami Kauppi.

    Kaupin johdolla Kiekko-Vantaa pelasi historiansa surkeimman Mestis-kauden. Joukkue ei ollut yhtenäinen eikä puhaltanut yhteen hiileen. Kauppi totesi eräässä lehdistötilaisuudessa viime kaudella:

    ”Aamujäälle piti hälyttää pelaajia mukaan ympäri Suomea.”

    Simo Mälkiä astui esiin uutena päävalmentajana. Uusi kausi, uudet kujeet, ajateltiin. No, kieltämättä näin olikin. Joukkue on pysynyt kasassa pitkään ja ketjut ovat eläneet vain vähän.

    Hyökkääjä Valtteri Heikkilä kiteytti mielipiteensä uudesta päävalmentajasta:

    ”Simo on tuonut mukanaan enemmän ammattimaisuutta.”

    Joviaalille päävalmentajalle kerrottaessa tämä iski silmää ja totesi hymyssä suin:

    ”Valtteri haluaa vain lisää peliaikaa.”

    Kevät on jääkiekossa unelmien aikaa. Niin monen haaveet ja tavoitteet saavat päätöksen. Kiekko-Vantaalle paras pudotuspelivastus puolivälierissä on eittämättä Savonlinnan SaPKo, joka on yllättänyt lähes kaikki Mestistä seuraavat silmäparit. Joukkue on vakuuttavasti neljäntenä Jukurien, Hokin ja Jokipoikien takana, ja se olisi vantaalaisille paras vastustaja.

    On oltava kuitenkin realistinen.

    Pääsen melkoisella varmuudella maistamaan pudotuspelien taikaa Tikkurilan Trio Areenalle. Kiekko-Vantaa on pessyt kasvonsa, eikä viime kaudesta ole jäljellä edes pelipaitaa. Vantaan Sanomat uutisoi, että jäähalli menee kesällä remonttiin. Huonosta jäästä pyritään pääsemään eroon.

    Tapahtui mitä tahansa seuraavien viikkojen aikana, voivat vantaalaiset olla ylpeitä omista nuoristaan. He ovat osoittaneet, että kova työ tuottaa myös tulosta.

  • Kiekko-Vantaa on menossa tämän Mestis-kauden pudotuspeleihin, jos joukkueen otteet antavat yhtään vielä aihetta olettaa. Jäljellä on yhdeksän kotiottelua ja kahdeksan vierasottelua, joten otteluiden määräksi tulee 50.

    Lohipaidat ovat pelanneet vauhdikkaasti, mutta kuitenkin muistaneet aina puolustaakin. Hyökkääjien tehokkuus on ollut paikoitellen hyvää luokkaa. Tällä kaudella Kiekko-Vantaassa on pelannut kymmenen lainapelaajaa, joista suurin osa tulee Helsingin IFK:sta.

    Kauden alussa jokainen haastateltu ja varmasti myös ei-haastatelluista oli sitä mieltä, että tavoite on suunnattava pudotuspeleihin. Mikään muu ei ole vaihtoehto. Viime kauden kylpemisen jälkeen oli vaikea arvioida tilannetta kriittisesti. Ja onneksi Kiekko-Vantaa pääsi veräjästä sen nojalla, ettei järjestetty pudotuspelejä alemman sarjan eli Suomi-sarjan kanssa.

    Tällä kaudella on luvassa pudotuspelit myös Suomi-sarjan kahden parhaan ja Mestiksen kahden huonoimman välillä. Kun Mikkelin Jukurit lähtee, olisi suotavaa, että tuollaisen Mestis-hirmujoukkueen menon jälkeen löytyisi vielä konkreettisia haastajia Kajaanin Hokille.

    Hyvin hoidetusta työstä on osoituksena esimerkiksi Savonlinnan Pallokerho (SaPKo). Savolaiset tekivät kauden alla muutamia hyviä pelaajakauppoja, ja ovat pelanneet itsensä turvallisesti kolmanneksi runkosarjassa, kun on pelattu noin kolmisenkymmentä ottelua.

    Imatran Ketterän peli on ollut murskaavaa, vaikkakin Suomi-sarjan tilanne on mielenkiintoinen. Myös IPK ja Pyry kamppailevat paikasta karsimaan Mestiksen huonoimpia vastaan.

    Kiekko-Vantaa ei kiehdo jääkiekkomaailmassa kenenkään mittapuun mukaan. Jäähallin kapasiteetti on noin 2000, mutta parhaimmillaan kotiottelussa oli katsojia 681 silmäparin verran, Jukureita vastaan 3. tammikuuta.

    On kuitenkin ilahduttavaa, että Kiekko-Vantaa on pysynyt suurin piirtein samanlaisena koko kauden. Lainapelaajia ei ole vieraillut yhtä tai kahta ottelua pitempään, ja joukkue on pystynyt harjoittelemaan yhtenäisenä.

  • Ja taasko joku maahanmuuttaja oli raiskannut suomalaisen naisenalun? Uutiset ovat kiirineet pitkälle maailmalla, mutta Suomessa ollaan ällistyneitä mitä todella tapahtui. Suomeen tulevien ulkomaalaisten olisi syytä elää Suomessa Suomen lakien puitteissa, ei niitä kiertäen tai inisten, että ei meillä päin arvosteta naisia yhtään.

    Maahanmuuttajat saavat olla omissa oloissaan niin kauan, kun he elävät kuten suomalaiset. Toisen maan kulttuuria pitää arvostaa sen verran, että kunnioittaa ja noudattaa Suomen lakeja. Tapasin Järvenpään uimahallissa somalimieheen, nuoreen ja lihaksikkaaseen. Hän tuli saunaan uimahousut jalassa, ja kun me suomalaiset sanoimme hänelle, että pistäpä uikkarit naulaan saunaan tullessasi, hän sanoi painokkaasti, että se ei ole hänen kulttuurinsa mukaista toimintaa.

    Ulkolaisia on ollut Suomessa likimain aina ainakin jonkin verran. Mutta rajan yli pääsevät ovat nuoria ja täysin fyysisesti terveitä miehenalkuja. Missä ovat naiset ja pienet lapset, jotka kärsivät kaikkein eniten?

    Hyväksyn sellaiset pakolaiset, jotka tekevät jotakin työtä ja maksavat Suomeen veronsa. Esimerkiksi Aasiasta tulleet miehet ja naiset ovat hyvä esimerkki, mistä kannattaisi pitää entistä enemmän huomiota. He tekevät kunniakasta työtä perustaessaan pizza- tai kiinalaisravintoloita ympäri Suomea.

    Uutisissa on ollut, että pakolaisia oli lähtemässä takaisin Irakiin, koska olot Suomessa eivät vastanneet heidän toiveitaan. Tuo suuri ja luvattu Suomen maa ei ollutkaan hyvä paikka. Ruokakin on ihmeellistä ja huonoa. ”Mielelläni minä palaan kotiin”, on jokunen maahanmuuttaja todennut.

    Urheilun kannalta maahanmuuttajat tuovat lisäosaamista tullessaan. Joku on kova pitkänmatkan juoksija tai toinen mahtava kuulamörssäri. Suomi saisi heistä kelvollisia kilpailijoita erinäisiin kansainvälisiin mittelöihin. Ja taas siinä vedottaisiin siihen, ettei urheilija ole syntyperäinen suomalainen blondi, vaan tumma nappisilmä kaukaa maan toiselta ääreltä.

    Jos joutuisin turvautumaan toiseen maahan isänmaani sijaan, olisin oitis ottamassa selvää vastaanottajamaan tavoista, kun kerran sinne pääsin. Mikä olisi suurin kiitos heille, jotka ottavat huostaansa? NO, se että omaksuisi maan tavat ja perinteet – kunnioittaisi sillä tavalla uutta kotimaataan.

    Mutta nykyiset nuoret ja riskit miehet eivät arvosta mitään. Heille pitäisi selvittää Suomen tavat ja perinteet. Somalimies saunassa on vain kärjistetty tapaus, mutta varsin tavallinen nykypäivänä. Maahanmuuttajat luulevat, että he voisivat jatkaa elämäänsä oman kulttuurinsa mukaan.

  • Koko lähisuvun välinen perinteikäs joulunvietto ei toteudu tänä jouluna. Väki on hajallaan ja viettää joulunpyhiä kukin tahoillaan. Jouluaattona saattaa olla tarjolla kahvia ja kinkunjämiä, mutta yhteisiä[…]

  • Bussien käyttäminen leimautuu laiskan matkustamiseksi. Nuorena pojankloppina kuljin minne tahansa polkupyörällä. Nykyisin olen tyytyväinen, jos bussi on aikataulussa ja että se ei ole tupaten täynnä[…]

  • Vaikka on puoli vuotta Turkin matkaan, odotan sitä innokkaasti. Kahden viikon matka alkaa tammikuussa 2016, ja suuntana on toistamiseen Alanya. Äiti ja isäpuoli ovat viettäneet siellä jo neljät talvet, eikä se[…]

  • Kaikki me 160 olimme nuoria ja kokemattomia tulokkaita. Korpilahti tuntui armottomalta syrjäkylältä, mitä se eittämättä onkin. Alkio-opisto sijaitsee Tähtiniemen nokassa aivan satama-altaan välittömässä[…]

  • Jääkiekon Mestis päättyi Kiekko-Vantaan osalta murheellisesti runkosarjan viimeiseen sijaan. Joukkueella oli mahdollisuudet kivuta jumbosijalta pudotuspeleihin, mutta nuori ja kokematon lohipaitaryhmä ei onnistunut maalinteossa, kun sitä olisi tarvittu.

    Pysyvällä kokoonpanolla joukkueella olisi ollut selvästi paremmat mahdollisuudet. Ensimmäinen kauteni Mestis-toimittajana oli kuitenkin opettavainen ja täynnä onnistumisia ja virheitä. Seurasin 26 Kiekko-Vantaan kotipeliä, kun kollegani hoiti kahden ottelun raportoinnin.

    Jäähallilla värjötteleminen tuli tutuksi. Jos en muuta oppinut, niin ainakin sen, että kuivamustekynä jähmettyi käyttökelvottomaksi. Siirtyminen lyijykynään oli yhtä merkittävää kuin vantaalaisten pakko saada kotivoittoja. Joukkue voitti kotikaukalossa vain kahdeksan ottelua.

    Jos Kiekko-Vantaa kärsi huonosta maineesta tai identiteetin puutteesta, monien joukkueiden päävalmentajat pitävät Tikkurilan Urheilupuiston jäähallia hyvänä paikkana pelata. Pelaajien mukaan kuitenkin parannettavaa löytyy jatkoa ajatellen: jää muistuttaa perunamaata, jossa taitoluistelijat ovat kyntäneet.

    Totuin varsin varhain siihen, ettei minulla ollut kiire saada raportti aikaiseksi. Kiirettä ei ollut, mutta aluksi kirjoitusnopeus oli heikkoa. Oikolukuun mentäessä oli vierähtänyt tovi jos toinen, ennen kuin olin tyytyväinen. Samaan aikaan, kun harjoittelin käyttämään julkaisujärjestelmää, huomasin, että kirjoitus alkoi sujua entistä helpommin.

    Oivalsin, etteivät tuotokset poistu järjestelmästä, vaikka sivulta poistuukin.

    Kiekko-Vantaa teki yhteistyösopimuksen Espoon Bluesin kanssa. Sopimuksen mukaan pelaajien vapaa siirtyminen joukkueesta toiseen tuli mahdolliseksi. Vantaalaiset menettivät joukon runkopelaajia, mikä johti siihen, etteivät pelaajat päässeet harjoittelemaan yhdessä. Osa nuorista ja lupaavista kiekkoilijoista pelasi Bewe TuusKin riveissä Suomi-sarjassa.

    Eräs tällainen Bewe TuusKissa pelannut oli maalivahti Noora Räty. 25-vuotias espoolainen torjui lohipaidoissa kourallisen otteluita. Torjuntaprosentti oli suhteellisen hyvä – noin 90. Veräjänvartija sai tililleen kaksi voittoa peräjälkeen. Vielä talvella Räty oli halukas ottamaan osaa naisten MM-kisoihin ja jätti oven auki mahdollisuudelle, jos kutsu leirille tulisi.

    Maaliskuussa Räty päätti, että ei lähde kilpailemaan ykköstorjujan pestistä. Mediassa puhistiin, että kyseessä olisi ylävartalovamma, joka estää pelaamisen. Kuitenkin samaan aikaan Räty toi twitterissä esille, että elämässä jotkut vaikeat asiat on helppo tehdä.

    Kaukaloissa taistellaan maineesta ja kunniasta pudotuspelien muodossa, kunnes koko Mestis-kausi tulee päätökseen Gaala-risteilyllä huhtikuun lopulla.

    Debyyttikausi päättyy risteilyyn. Lopulta kausi oli juuri sopivan pitkä, otteluita tarpeeksi ja tunnelma jäähallilla loistava. Ja on todettava, että olen saanut varsin tarvittavan määrän, jopa yliannostuksen jääkiekkoa.

  • Mestis kasvaa ensi kaudella 12 joukkueeseen. Kun KooKoo lähtee liigaan, paikkoja on jäljellä 3:lle joukkueelle. Tällä hetkellä näyttäisi, että lähimpänä Mestis-paikkaa ovat Jokipojat, FPS ja Kokkolan Hermes.

    <span style="font-size:[…]

  • Lataa lisää