• Opintojaksomme on päättymässä, josta meillä on vielä vaikuttamisesityksemme esitettävänä. Projekti on antanut meille näkökulmaa maahanmuuttajanaisten kotoutumisprosessiin ja lisännyt halua vaikuttaa siihen. Aikaa[…]

  • Osa ryhmämme jäsenistä kävi tutustumassa 18.11.2014 Asukastalo Kylämajassa joka tiistai pidettävälle suomen kielen tunnille, mikä on tarkoitettu erityisesti maahanmuuttajanaisille. Tuntia pitävät jo eläkkeellä olevat äidinkielen opettajat, jotka toimivat vapaaehtoistyöntekijöinä.Tunti oli hyvin suosittu ja eri kulttuuritaustaisia opiskelijoita tulikin paikalle kiitettävästi. Osalla naisista oli lapsia mukanaan, joille olikin järjestetty tunnin ajaksi lastenhoitaja. Ennen tunnin alkua muutama opiskelija myi leipomuksiaan kaikille halukkaille. Leipomusten tuotto menee suomen kielen tuntien ylläpitämiseen ja opiskelumateriaaleihin.

     

    [caption id="attachment_20" align="alignnone" width="485"]20141118_121518 Tunti alkamassa (kasvot sumennettu varmuuden vuoksi)[/caption]

     
    Tunti alkoi pääopettajan opetuksella ja tunnin aiheet käsittelivät Suomen koulutusjärjestelmää ja Lasten oikeuksien päivää. Tunti oli kokonaan suomeksi. Aluksi opiskelijoille jaettiin paperit, jotka käsittelivät lapsen oikeuksia ja joissa kerrottiin mm. lasten oikeudesta saada rakkautta ja turvaa, oikeudesta vapaa-aikaan, leikkiin ja koulunkäyntiin. Tämän jälkeen tutustuimme eri ammatteihin ja naiset saivat kertoa, mitä kyseisten ammattien harjoittajat tekevät. Naiset olivat todella innokkaita ja aktiivisia vastaamaan. Välillä opettaja joutui pyytämään hiljaisuutta, kun puheensorina kävi liiankin kovaääniseksi. Opettaja kysyi naisilta myös siitä, minkä ammatin he haluaisivat. Vastauksia oli muun muassa ompelija, kampaaja ja leipuri. Ammattisanaston harjoittelun jälkeen naiset oppivat Suomen koulutusjärjestelmästä, joka herätti kysymyksiä esimerkiksi siitä, mitä koulutusta poliisi tarvitsee. Erään oppilaan poika nimittäin toivoisi opiskelevansa poliisiksi ja hänen äitinsä kyseli opettajalta, miten hänen poikansa kannattaisi edetä opinnoissaan, jotta hän pääsisi opiskelemaan poliisiammattikorkeakouluun. Yhdessä opiskelun jälkeen oppilaat jaettiin 1-3 oppilaan ryhmiin ja ennen pienempiin ryhmiin jakautumista oppilaille jaettiin monisteet, jotka käsittelivät aiemmin tunnilla opittuja asioita. Monisteissa oli muun muassa koulusanastoa ja ammattien yhdistämistä työpaikkaan. Niitä oli tarkoitus käydä ryhmissä yhdessä opettajien kanssa. Pääsimme seuraamaan ryhmien työskentelyä ja huomasimme, että ryhmissä oppiminen jatkui samanlaisella innolla.

     

    [caption id="attachment_19" align="alignnone" width="472"]20141118_121906 (c) Liisa Tommila[/caption]

    [caption id="attachment_16" align="alignnone" width="442"]20141118_123254 (c) Liisa Tommila[/caption]

    Tunnilla oli eri maista kotoisin olevia naisia(somalialaisia, turkkilaisia, venäläisiä), joiden ikäluokat vaihtelivat. Naisista huomasi selvästi, että he olivat todella motivoituneita oppimaan suomen kieltä. Jokaisella oli erilainen elämäntarina takanaan, joista he mielellään kertoivat. Selvisi, että jokaiselta löytyy osaamista sekä hyödyllisiä taitoja entuudestaan, sekä intoa toteuttaa niitä omassa elämässään. Keskustelimme myös, millä tavalla heidän taidoistaan olisi hyötyä, jos heillä olisi mahdollisuus tehdä töitä. Eräs nainen osasi leipoa ja kutoa mattoja, toinen oli kiinnostunut lastenhoidosta ja kasvatuksesta. Ryhmässä olevilla naisilla oli kuitenkin selvä yhteinen tavoite suomen kielen oppiminen. Kaikille oli selvää, että arkielämässä pärjäämistä varten täytyi oppia suomea.

     

    [caption id="attachment_17" align="alignnone" width="341"]20141118_125629 Ryhmässä työskentelyä[/caption]


    Asukastalo tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ja palveluja, kuten suomen kielen opiskelua ja työelämään valmistautumista, mitkä tukevat naisten kehitystä, itsenäistymistä ja voimaantumista. Samalla naiset tutustuvat suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tärkein oli se, että naiset osallistuvat suomen kielen kursseille ja tekevät suomen kielen opiskelun eteen töitä. Huomasimme myös, että kielen oppimiseen vaikuttavat ikä, lukutaidottomuus, kirjaimiston erilaisuus, koulutustaso ja erilaiset elämäntilanteet.

     

    20141118_125614

     

    Tutustuminen ja osallistuminen maahanmuuttajanaisten suomen kielen tunnille oli meille kaikille hyvin positiivinen kokemus. Ryhmän yhteishenki oli lämmin ja tervetullut. Myös luokassa ilmapiiri oli rento ja huumorintajuinen. Opettajat selvästikin pitivät työstään ja opiskelijoista, vaikka kertoivatkin opettamisen olevan haastavaa, koska opiskelijat puhuivat montaa eri kieltä. Naiset olivat motivoituneita sekä innokkaita opiskelemaan ja he ymmärsivät suomen kielen oppimisen tärkeyden. Opiskelutapa oli yksinkertainen ja naiset keskustelivat keskenään, mitä joku sana tarkoitti ja auttoivat toisiaan, jos joku ei ymmärtänyt.Vaikka yhteisen kielen löytäminen oli välillä haastavaa, yhteinen ymmärrys saavutettiin kuitenkin esimerkiksi viittomalla, piirtämällä ja eleillä. Suurin osa naisista on elänyt pitkään Suomessa, mutta kielitaito oli kuitenkin jäänyt hyvin vähäiseksi. Eroavaisuus näkyi selvästi naisten ja heidän lastensa välillä; monet lapsista olivat korkeasti koulutettuja ja hallitsivat suomen kielen hyvin. Suomen kielen tunnit ovat erittäin tärkeä osa maahanmuuttajanaisten kotoutumista ja tällaisia vapaaehtoistyöntekijöiden pitämiä oppitunteja kaivattaisiin paljon lisää. Toivottavasti yhteiskuntamme kehittyy tässäkin asiassa ja suomen kielen oppiminen mahdollistetaan kaikille sitä tarvitseville ikään, yhteiskuntaluokkaan, sukupuoleen ja kulttuuriin katsomatta.

    – Tittamari Bilund, Johanna Blomberg, Camilla Boman, Milja Fagerlund ja Zübeyde Gür

  • Maahanmuuttajat ovat Suomeen muuttaneita ulkomailla syntyneitä henkilöitä. Vuonna 2009 Suomessa oli n. 233 183 ulkomailla syntynyttä henkilöä ja n. 155 705 ulkomaan kansalaista. Maahanmuuttajien määrä on Suomessa melkein kymmenkertaistunut vuodesta 1990 vuoteen 2010. Vuonna 2013 maahanmuuttovirasto myönsi yli 20 000 lupaa pelkästään EU:n ulkopuolisista maista tuleville ihmisille. Suurin osa maahanmuuttajista tulee kuitenkin Euroopan valtioista, mutta myös muualta muutetaan Suomeen, esim. muuttoliike Aasian valtioista on kasvanut nopeasti. Suomeen muutetaan eniten juuri töiden perässä. Toiseksi yleisin syy Suomeen muutolle on perhesiteet.

    Tutkimusten mukaan maahanmuuttajanaiset ovat syrjäytyneempiä kuin miehet ja he jäävätkin helposti työmarkkinoiden ulkopuolelle. Työttömyys saattaa usein johtaa pitkäaikaiseen syrjäytymiseen, huono-osaisuuteen, riippuvaisuuteen sekä asunnottomuuteen. Maahanmuuttajanaisten syrjäytymiseen on monia syitä, mm. kielitaidottomuus, lukutaidottomuus, kouluttamattomuus, perhetilanne sekä kulttuuriset roolit ja asenteet. Kielitaidottomuus aiheuttaa sen, etteivät maahanmuuttajanaiset pääse työelämään, hoitamaan omia asioitaan tai edes tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Siksipä maahanmuuttajanaiset ovatkin usein syrjäytyneet juuri omaan etniseen yhteisöönsä. Monet maahanmuuttajataustaiset naiset ovat hyvin korkeasti koulutettuja mutta eivät kykene saamaan koulutustaan vastaavaa työtä juuri kielitaidon puutteen vuoksi. Suomen kielen taito avaisi monille ovet työelämään sekä helpottaisi sopeutumista osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Suomen kielitaidon ansiosta nainen pääsee toteuttamaan itseänsä ja näyttämään omaa osaamistaan ja taitoaan.Valitettavasti kuitenkin useille maahanmuuttajille tarjotuille kielikursseille on todella pitkät jonot eivätkä kaikki halukkaat pääse opettelemaan suomen kielen alkeita, mikä lisää syrjäytymistä.

    Erityisen vaikeaksi maahanmuuttajanaisten kotoutuminen on todettu tilanteissa, joissa lähtömaan tasa-arvotilanne poikkeaa huomattavasti vastaanottajamaan tilanteesta. Näissä patriarkaalisessa yhteisöissä naisen paikan katsotaan olevan kotona ja naisille jääkin usein hoitovastuu perheestä. Tämän seurauksena monilla maahanmuuttajanaisilla ei siis ole samanlaisia mahdollisuuksia kouluttautua tai kasvaa osaksi yhteisöä kuin miehillä. Tästä johtuen usein juuri naiset eivät esimerkiksi opi suomen kielen alkeita. Erityisesti perheellisten maahanmuuttajanaisten kotoutuminen Suomeen on huonolla mallilla, kun kotiäidit saattavat jäädä jopa vuosikausiksi työvoiman ulkopuolelle. Sukupuolten tasa-arvon väliset erot tulevat näkyviin enemmänkin naisen osallisuuden kautta, joten erityisesti haluaisimme kiinnittää huomiota naisten  suomen kielen osaamiseen.

    Maahanmuutto Suomeen on vilkasta ja suomalaisesta yhteiskunnasta tulee päivä päivältä entistä monimuotoisempi. Tämän takia maahanmuuttajien kotoutuminen sekä hyvinvointi ovat todella tärkeässä roolissa koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Uuteen maahan muutettaessa kulttuurishokin lisäksi maahanmuuttajat kohtaavat useita erilaisia arjen haasteita, jotka saattavat kohdistua eri tavalla miehiin ja naisiin. Tästä huolimatta maahanmuuttotutkimus on ollut jo pitkään niin sanotusti sukupuolisokeaa, vaikka naisten ja miesten muuttosyyt, kotoutuminen sekä uuden elämän aloittaminen kulkevat useasti täysin eri teitä. Tämän vuoksi halusimme keskittyä erityisesti maahanmuuttajanaisten sopeutumisen edistämiseen.

    – Tittamari Bilund, Johanna Blomberg, Camilla Boman, Milja Fagerlund, Zubeyde Gur