• vuorela.juhani
    Sosiaali- ja terveydenhoitomenot ovat kuntien ylivoimaisesti suurin menoerä. Tuleva työkyisyys heikkenee jo lapsuusiässä

    MILLOIN NÄITÄ ONGELMIA ALETAAN OIKEASTI RATKAISTA, PUHUMISEN SIJASTA

    Terveyttä ja myöhemmin työkykyisyyttä heikentää fyysisesti passiivinen elämäntapa, sekä huonot ruokailutottumukset. Ruokavalion puutteet vaikuttavat suoraan lasten fyysiseen aktiivisuuteen, ylipainon lisääntymiseen ja myöhemmin aikuisiällä työkykyisyyteen ja enneaikaiseen eläkkeelle siirtymisen, kun terveydentila ei kestä työelämän vaatimuksia.

    Varusmiesten kuntotaso kertoo juuri tämän ongelman laajuuden, joka alkaa jo lapsuudessa, kun merkittävä osa varusmiespalvelukseen tulevista ei kestä normaalia alokasajan fyysistä toimintaa. Lasten liikunnan määrään vaikuttaa kodin ohella myös liikunnan suorituspaikkojen saavutettavuus ja niihin pääseminen erityisesti ilta-aikaan klo 16–20. Toinen merkittävä tekijä on seurojen tarjoaman liikunnan harrastamisen kustannukset, jotka ovat viime vuosina voimakkaasti nousseet. Kolmas tekijä seuroissa on se että urheilu karsii tehokkaasti kuntoilijat seuran toiminnasta.

    Aikuisikään ehtineiden fyysisen kuntoilun esteet ovat osin samoja kuin lasten kohdalla. Lasten ja aikuisikään ehtineiden fyysinen voimataso on usein heikko ja vaikuttaa suoraan mm. ryhtiin ja fyysisiin suorituksiin, aiheuttaen tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. Paras tapa kehittää voimatasoa osana suorituskykyä on monipuolinen voimaharjoittelu. Kehittävän voimaharjoittelun edellytyksenä ovat hyvät voimaharjoitteluolosuhteet, välineet ja ammattitaitoinen ohjaus. Kaikilla tähän ei kuitenkaan ole mahdollisuutta pienten tulojen, työttömyyden vuoksi, koska voimaharjoittelutilojaan mainostavien yksityisten kuntosalien hintataso, palveluineen ylittää monen pienituloisen maksukyvyn. Kunnallisen puolen ongelmana on sisäliikuntapaikkojen vuorojako perusteet, erityisesti ilta-aikaan, jotka suosivat urheilutoimintaa, ei kuntoliikuntaa.

    Mitä näille ongelmille tulisi tehdä? Liikunnan ja urheilun käsitteiden ero tulisi ymmärtää. Urheilussa tavoitteena on ensisijaisesti kilpailumenestys. Liikunnan ensisijainen tavoite on jo alle kymmenen ikäisenä alkaa vähitellen kehittämään hyvää fyysistä toimintakykyä, monipuolisesti liikkuen, noudattaa monipuolista ruokavaliota ja jatkaa liikunnallisia, terveyttä edistäviä harrastuksia myös aikuisiällä ja ylläpitää aktiivisuutta läpi elämän. Voimaharjoittelua varten tarvitaan matalan hintatason peruskuntosaleja, ilman kalliita, hyödyttömiä laitteita ja koneita, lisäksi tarvitaan ammattitaitoista ohjausta, josta ei vaadita erillistä maksua. Ravitsemuspuolella tulee lopettaa rasvakammon lietsominen ja rasvattomien maitotuotteiden perusteeton suositteleminen.

    Ravitsemusneuvonnan tulisi perustua ihmisen kuormitus- ravitsemusfysiologian perusteisiin, joiden keskeisin asia on ravinnon energialähteiden jakauma, jonka tulisi mukautua fyysisen kuormituksen tehon ja keston perusteella. Tämä tarkoittaa sitä että matalatehoinen, jatkuva fyysinen suoritus käyttää energiakseen pääasiassa rasvoja. Korkeatehoinen jatkuva fyysinen suoritus käyttää pääosin hiilihydraatteja. Matalan suoritustason kohdalla runsashiilihydraattinen, eli ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on keskeinen tekijä lihavuuden lisääntymiseen, rasvakammon lietsonnan ja rasvattomien maitotuotteiden ohella.

    Juhani Vuorela perussuomalaisten varavaltuutettu Joensuun Työterveyden Liikelaitoksen Johtokunnan jäsen

  • PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄN LISÄTULOLÄHTEEKSI SIVUTOIMINEN YRITTÄJYYS Monella yrittäjyydestä kiinnostuneella työttömällä on jonkin alan osaaminen tai muuten elämänsä aikana syntynyt erityistaito tehdä jotakin mutta sitä ei usein pääse missään käyttämään. Hyvä keino tarjota omaa osaamistaan käytettäväksi, on myydä sitä sivutoimisen yrityksen kautta.

    Toiminimellä sivutoimisesti työskentely ammatinharjoittajana tuo lisätuloja, jotka kohentavat toimeentuloa. Perus-, tai ansiosidonnaisella päivärahalla oleva voi hakea sivutoimisen yrityksen yritystuloon nähden soviteltua päivärahaa kun liittää jokaisen hakemiskuukauden liitetiedoksi tuloslaskelman, josta selviää yritystoiminnan kannalta hyväksyttävät tulot, menot ja tulos.

    Sivutoimisen yrittäjyyden harjoittaminen vähentää harmaata taloutta ja lisää työttömän ostovoimaa ja tuottaa verotuloja, kun yritys on virallisesti rekisteröity ja tehty ilmoitukset eri viranomaistahoille. Se voi olla lisätulolähde esim. erääntyneen kulutusluottovelan hoitoon. Tämä edellyttää usein sopimusta velkojien kanssa, siitä miten velan hoito toteutetaan.

    Kenelle palveluita sitten myydään? Palveluiden ostajina voi olla yritykset, yhdistykset, tai kotitaloudet. Toiminimellä tehdyn työn sopiminen ei edellytä työsuhteen solmimista, vaan tehdään mielellään kirjallinen toimeksiantosopimus. Työn laskutus on yksinkertaista ja maksajan velvoitteeksi jää ainoastaan bruttosumman maksaminen. Lasku laaditaan niin että siinä on laskun muiden tietojen lisäksi arvonverolisäveron erittelyt, mikäli maksaja on arvonlisäveronmaksu velvollinen yritys, tai yhteisö. Kotitalouksien maksamissa laskuissa se ei ole välttämätön mutta oman arvonverolisäveron kirjanpidon kannalta se kannattaa olla eriteltynä koska myynnin- ja ostojen arvonlisäveron erotus tulee tilittää valtiolle, mikäli on ilmoittautunut verovelvolliseksi.

    Sosiaalietuuksien täysimääräinen säilyminen määrättyyn ansiotasoon nähden kannustaisi tehokkaasti aloittamaan sivutoiminen yritystoiminta. Sosiaalietuuksien leikkurit ovat usein esteenä siihen että omatoiminen itsensä työllistäminen ja lisätulojen hankkiminen ei ole järkevää, miksi tehdä työtä jos leikkurien vaikutuksesta nettotulot ovat lähes samat kuin täysin sosiaalietuuksilla eläessä?

    Merkittävä este toiminnan aloittamiseen on myös tiedon puute siitä miten työttömänä ollessa sosiaalietuuksiin nähden sivutoimisen yrittäjyyden edellyttämät viranomaisvelvoitteet hoidetaan ja ilmoitetaan.

    Sivutoimista yrittäjyyttä harkitseva työtön voi aloittaa selvitystyön esittämällä suunnitelmansa mm. verotoimistossa, työvoimatoimistossa, KELA:ssa, ja mikäli on toimeentulon piirissä, niin selvittää lisätulojen vaikutus sosiaalietuuksiin. Selvitystyö kannattaa tehdä, koska sivutulojen kautta tuleva nettotulojen kasvu lisää aina omaa osto- ja maksukykyä.

    Juhani Vuorela, Joensuun PS- varavaltuutettu, -sihteeri ja -taloudenhoitaja

  • Juhani Vuorela rekisteröityi sivustolle 4 vuotta, 7 kuukautta sitten