•  

    Organisaatiokulttuurin havaitsee empiirisesti yksinkertaisimmillaan työntekijöiden käyttäytymisestä sosiaalisissa tilanteissa, keskinäisistä vuorovaikutustavoista, sekä luottamuksellisesta ja avoimesta[…]

  • Miten innovaatiot syntyvät? Voiko luovuutta ja innovointia johtaa? Charles Leadbeater’s toi esille ”The user’s can be producers”-lausahduksen, jonka tausta ajatuksena on oletus, että innovaatioiden käyttäjät luovat[…]

  • Yksi kurssin mielenkiintoisimmista teemoista oli mielestäni yritysten yhteiskuntavastuuta ja etiikkaa käsittelevä teema. Ennen kurssin alkua pohdin, että onpa hyvä että näinkin tärkeä osa-alue on otettu osaksi[…]

  • Tämä blogi pitää sisällään Johtamisen perusteet-kurssin oppimispäiväkirjan. Tätä blogia on kirjoittanut neljä maantieteen opiskelijaa, jotka ovat päätyneet johtamisen kurssille suorittaessaan erilaisia sivuainekokonaisuuksia. Oppimispäiväkirjassamme olemme käsittelleet kurssin teemoista niitä, jotka ovat herättäneet meissä ryhmänä erityistä kiinnostusta. Kaikkia kurssin aiheita ei millään pystytty ottamaan mukaan, vaan jokainen blogin kirjoittaja on valinnut aiheensa oman mielenkiintonsa mukaisesti. Teksteissä on pyritty yhdistelemään kursseilla opittuja asioita omiin kokemuksiin ja nostamaan kustakin teemasta esiin ajankohtaisia esimerkkejä.

  • Mitä on osaaminen?

    Työntekijöiden osaaminen on osa organisaation aineetonta pääomaa. Tarkemmin sanottuna se on osa inhimillistä pääomaa, joka koostuu nimenomaan työntekijöiden osaamisesta sekä yksilöllisistä[…]

  • Viestinnällä on suuri merkitys kaikkeen tekemiseen, aina organisaatiosta työntekijöihin. Viestintää on monenlaista ja käytännössä ne voidaan jakaa puheviestintään ja kirjoitusviestintää. Molemmat taidot ovat tärkeitä hallita, koska johtajan tulee osata viestiä kirjallisesti sekä suullisesti.

    Johtajan viestin on organisaatiossa mentävä virheettömästi alaisille, eikä välillä saa esiintyä ”rikkinäinen puhelin” -efektiä, mikä voisi johtaa tiedon muuttumiseen tai häviämiseen. Kerron nyt seuraavan hieman muutetun esimerkin omasta kokemuksesta. Olen toimittanut sotilaspoliisi aliupseerin ja järjestyksenvalvoja esimiehen tehtävää. Muutamassa operatiivisessa tilanteessa olen esimiehenä huomannut tilanteen, jossa ryhmän ja muiden työntekijöiden apua tarvitaan nopeasti. Esimerkiksi oletetaan, että meneillään on suuri yleisötapahtuma ja huomaan loukkaantuneen henkilön, joka tarvitsee välitöntä apua. Tässä tilanteessa on tiedon kuljettava koko organisaation läpi virheettä. Tärkeintä on saada suuren organisaation läpi virheettömästi seuraavat tiedot: ketä tarvitaan, minne tarvitaan ja miten muiden tulee toimia. Virheetön ja ripeä tiedon kulku johtajalta organisaation läpi voi esimerkiksi tämänkaltaisessa tilanteessa pelastaa jonkun hengen. Esimerkki oli omasta kokemuksesta, mutta uskon, että erilaisissa operatiivisissa organisaatioissa tämän kaltainen nopea ja virheetön tiedonkulku organisaatiossa on elintärkeää.

    Johtajan viestinnän tulee olla vakuuttavaa ja selkeää. Siksi onkin tärkeää, että johtaja kykenee ilmaisemaan itseään kirjallisesti ja suullisesti. Jos tarkastellaan esimerkiksi kirjoitusviestintää, niin jo mahdolliset kirjoitusvirheet voivat syödä johtajan uskottavuutta, mutta myös vaikeuttaa tiedon omaksumista ja voi johtaa väärinkäsityksiin. Toisaalta puheviestinnän merkitys korostuu erilaisissa tehtävänanto- ja esitystilanteissa. Johtajan on myös pystyttävä seisomaan sanojensa takana! On siis hyvin tärkeää johtajana valvoa mitä sanoo ja missä sanoo, mutta sama pätee tietenkin myös kirjoitettua.

    Nykymaailmassa viestintä näkyy laajasti ja viestinnänkanavia on monia, aina puheista sosiaaliseen mediaan. Nykytekniikka on esimerkiksi mahdollistanut videoneuvottelut. Niimpä nykyajan johtajan on hallittava viestintä kaikissa eri viestintä kanavissa. Globaalit työyhteisöt vaativat johtajalta myös kielitaitoa, mutta myös kulttuurien ymmärrystä. Johtajan onkin tiedettävä esimerkiksi kuinka esimerkiksi Japanissa on suotavaa käyttäytyä kokouksissa.

    Kuten luentodioissakin tulee ilmi viestinnän tasoja on monia. Luento diossa mennään aina kahdenvälisestä viestinnästä joukko- ja media viestintään. Jos ajatellaan esimerkiksi johtajan tehtävää ryhmäkeskustelussa, niin johtaja voi toimia puheenjohtahan roolissa. Eli viedä keskustelua haluttuun suuntaan ja hyväksyä ja hylätä keskusteluissa tulleita ideoita. Toisaalta johtajan on tarkasteltava ryhmäkeskustelua ja esimerkiksi asiantuntijaorganisaatiossa huomioitava, että kaikki saavat esittää omia ideoitaan.

    Yksi epävirallisemmista viestintäkanavista on kahvihuonekeskustelut. Omasta johtaja kokemuksestani, sekä monen muun johtajan kokemuksia kuunnelleena voi kahvihuonekeskustelut olla hyvinkin merkittäviä ja tärkeitä johtajalle. Kahvihuoneessa usein tulee esille töihin liittyvät epäkohdat tai uudet innovaatiot. Olenkin kuullut, että moni johtaja menee kahvihuoneeseen, kun alaiset ovat tauolla, koska haluavat juuri kuulla, jos keskusteluissa tulee esille jotain tärkeää organisaation tai työtehtävien kannalta. Usein johtaja on myös helpommin lähestyttävissä, kun alaisen ei tarvitse erikseen mennä koputtelemaan johtajan työhuoneen ovea.

    Lähde: Johtamisen perusteet diaesitys, Helena Kantanen

  • Motivaatio

    Nykyään motivaation tärkeys ymmärretään työyhteisöissä paremmin kuin koskaan aiemmin ja siihen ollaan valmiita panostamaan monellakin eri tapaa verrattuna aiempaan käsitykseen siitä, että työntekijöitä motivoi vain ja ainoastaan raha.

    Erillaisia motivoinnin muotoja ovat mm. palkka, palkitseminen taikka rankaisu, työ itsessään, urapolku ja johtajan asettama esimerkki. Joillekkin ihmisille kuitenkin motivaatioksi riittä pelkkä raha ja heille motivaationa voi olla esimerkiksi työsuoritusten parantamisesta seuraavat mahdolliset bonukset tms.. Toiset taas ovat motinoituneempia mahdollisesta urapolusta firmassa ja pyrkivät tekemään parhaansa tämän edistämiseksi. Työnantajan kannalta tärkeintä kuitenkin olisi se, että työntekijä on motivoitunut tehtäväänsä ja parhaimmillaan aidosti sitoutunut työhönsä. Tälläinen työntekijä on kiinnostunut firman asioista ja tuo paremmin esille mahdollisia parantamiskohteita ja saattaa jopa motivoida muita työntekijöitä parempiin suorituksiin.

    Positiivinen psykologia

    Ihmisten hyvinvointi, vahvuudet ja voimavarat sekä niiden edistäminen ovat positiivisen psykologian keskeisiä aiheita. Motivaation tavoin se on tärkeä osa työntekijöiden kykyjen ja osaamisen maksimaalista hyödyntämistä ja on työterveydessä tärkeä huomionkohde. Johtamisessa positiivinen psykologia tarkoittaa mm. pelkkien negatiivisten puolien keskittymiseen sijaan positiivisten asioiden parempaa huomioimista esimerkiksi palavereissa ja kehityskeskusteluissa. Virheet tulee toki yhä huomioida ja tuoda esille, mutta niihin keskittyminen voi tappaa työntekijöiden motivaation ja innovatiivisuuden.

    Persoonan vaikutus johtajassa sekä työntekijässä

    Vaikka monesti sanotaankin, ettei johtajuus ole synnynnäistä niin tietyt persoonallisuustyypit sopivat toisia paremmin tähän tehtävään. Vaikka neuroottiselle murehtijalle voi opettaa kaikki johtajuuden teoriat ja käytännöt, niin hän ei välttämättä koskaan kykene johtamaan muita yhtä innoittavasti ja spontaanisti kuin persoonallisuudeltaan paljon ulospäinsuuntautuneempi henkilö. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisen johtajan tulisi olla avoin ja ulospäin suuntautunut. Joihinkin johtotehtäviin voi soveltua paremmin hiljaisempi ja rauhallisempi kuin erittäin ulospäin suuntautunut henkilö.

    Sama pätee työntekijöihin. Toiset loistavat työskennellessään ryhmissä ja saavat tällöin itsestään eniten irti. Toisille taas voivat paremmin sopia itsenäisesti tehtävät työt ja esimerkiksi etätyön mahdollisuuden tarjoaminen voi parantaa tälläisten työntekijöiden suoritusta. Tärkeää on selvittää eri työntekijöiden vahvuudet ja heikkoudet esimerkiksi kehityskeskusteluiden ja vertaisarvioiden kautta, jotta työntekijölle voidaan mahdollisesti tarjota hänelle parhainten sopiva vaihtoehto ja näin mahdollisesti vähentää turhaa stressiä ja lisätä motivaatiota. Lisäksi voidaan parantaa työntekijöiden asennetta ja firman imagoa huomioimalla työntekijöiden yksilölliset tarpeet paremmin.

  • Luottamus käsitteenä

    Viime viikkoina sanaan luottamus ei ole voinut olla törmäämättä, jos on sattunut seuraamaan poliittista keskustelua hallituspuolueiden välillä. Useasta suusta on kuultu, että pääasiallinen[…]

  • Mitä on Johtaminen?

    Johtamisen ja johtajan määritelmiä on monia. Otan tähän alkuun lainauksen Puolustusvoimien Johtajan käsikirjasta, jossa kerrotaan yksi näkemys mitä johtaminen on:”Johtaminen voidaan nähdä toimintana, jonka avulla ihmisten voimavaroja ja työpanosta pystytään hankkimaan, kohdentamaan ja hyödyntämään tehokkaasti tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Johtamisen tavoitteena on saada erilaiset, eri asemissa olevat ja eri tavoin vaikutusvaltaiset henkilöt toimimaan organisaation arjessa yhteistyössä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Johtamisen teorian tarkoituksena on tarkastella johtamista sen toiminnan, tehtävien, tarkoituksen ja laajuuden näkökulmasta.” (Johtajan Käsikirja. Puolustusvoimat, pääesikunta, henkilöstöosasto 2012.)

    Taustaa

    Suomenkielen sana johtaminen vastaa englanniksi sanoja management, leadership. Englannin kielen sanat siis tarkoittavat johtamista, johtoasemaa, hoitoa ja hallintaa. Mielestäni englannin kieli kuvaakin paremmin, mitä johtaminen on ja mitä kaikkea siihen voi kuulua. On siis ihan hyödyllistä näin aluksi mainita, mitä nämä sanat tarkoittavat.

    Minkälainen on hyvä johtaja?

    Johtajalta usein odotetaan paljon. Jos mietitään hyvää johtajaa saadaan usein vastaukseksi, että hän on oikeudenmukainen, kannustava, luotettava, helposti lähestyttävä jne… Jokaisella meistä on oma näkemys hyvästä johtajasta, mutta usein pääpiirteet ovat hyvillä johtajilla samankaltaisia. Luennolla keskustelimme myös johtamistavoista. Esimerkiksi johtaja voi johtaa omalla esimerkillään. Johtamistapoja on luokiteltu ja usein eri johtamistyylit kertovat johtajan suhteesta alaisiin. Esimerkiksi luottamuksen puute alaisiin voi näkyä vahvana kontrollina alaisiin. Johtaja on myös usein keulakuvana ja kohtaa arvostelua alaisiltaan. Aineettoman pääoman johtamisen kurssilla kuulin sanonnan ”Hyvä pomo on jokaisen työntekijän perusoikeus, mutta toisaalta hyvä alainen on jokaisen johtajan perusoikeus”. Mielestäni johtajaa arvioidessa on myös tarkasteltava minkälaisia alaiset ovat. Toisaalta armeijassa usein sanottiin, että ”hyvä johtaja on myös hyvä alainen”.

    Johtamisen mallit ja teoriat

    Itselleni ensimmäinen kosketus johtamisoppiin tuli varusmiespalveluksen aikana. Siellä johtaminen perustui vahvasti syväjohtamiseen ja johtamisen kulmakiviin. Syväjohtamisen malli perustuukin juuri ihmistenjohtamiseen. Armeijassa kulmakiviä ”jankattiin” useita kertoja ja ne ovat luottamus, innostus, oppiminen ja arvostus. Oppikirjana käytettiin ensimmäisessä kappaleessa lainaamaani Johtajan käsikirjaa.
    Johtamista voidaan tarkastella eri tavoin. Joidenkin näkemysten mukaan johtajaksi ja johtamiseen synnytään. Nykyään kuitenkin tiedetään, että johtamista voidaan opetella ja johtajaksi voidaan kasvaa ja omaa johtamistyyliään voi kehittää. Eräänlaisesta suurjohtajuudesta ollaan siis siirtymässä pois. Johtajuus on myös murroksessa. Aineettoman pääoman johtamisen kurssilla nousi esille, että uudet Y-sukupolven johtajat muovaavat johtajakenttää. Esimerkiksi johtajatehtävissä voi koulutus nykyään korvata kokemuksen.

  • Jope2015 rekisteröityi sivustolle 4 vuotta, 1 kuukausi sitten