• PikkukuvaTällä hetkellä meillä arki rullaa kovaa vauhtia. Miehelläni on paljon reenejä ym. kiekkotouhuja. Me Murusen kanssa keksimme päiviimme sisältöä. Tapailemme kavereita, sukulaisia ja pyörimme pihapiirissämme = Murunen[…]

  • PikkukuvaJoko se kesä meni, oliks kesää? Nopeasti meni kesä. Tuntuu, että vasta äsken kirjoittelin lomasuunnitelmista ja nyt kirjoitan syksystä. Meillä nimittäin alkoi syksy tänään, heinäkuun 30. päivänä, koska kiekkokausi[…]

  • Voi herran jestas sentään minä olen taivastellut tämän koko päivän. Aamu alkoi siten, kun mieheni heräsi niiskutellen. On ihan HIRVEE nuha hänen mielestä. No voihan että, ehkä se siitä kun nousee ylös tasoittuu.[…]

  • PikkukuvaLoma alkaa olla lopuillaan. Ensi viikolla mieheni palaa töihin jään ääreen ja seuraava loma onkin sitten ensi kesänä/keväänä. Tämä viikko tykitetään sitten täysillä. Keskiviikkona olin järkkäilemässä ystäväni[…]

  • PikkukuvaKuumetta 39-40 astetta ja veto aivan veke. Sillalailla meidän Murunen vietti 3-4 päivää tässä. Mietimme, että johan on rankkaa hampaiden puhkeaminen. Yksi puruhammas pisti läpi tuona aikana. Että kovillepa ottaa.[…]

  • Nyt on kyseessä aihe, mikä on pyörinyt päässäni lähiaikoina. Eli aihe, mikä käsittelee alle 3-vuotiaan laittamista päiväkotiin, tarkemmin minun lapseni laittamista päiväkotiin hoitoon. Kirjoitan nyt  näkemyksistäni aiheen tiimoilta, en todellakaan arvostele miten muut perheet toimivat. Hoidon aloittamisen ajankohta ja hoitopaikka riippuvat niin monista asioista. Jokainen perhe varmasti tekee, miten kokee lapselleen parhaaksi niissä olosuhteissa  joissa elää. Tämä asia on omalla kohdallani jopa vähän saanut minua stressaantumaan. Johtunee siitä, että tiedän liikaa päiväkodin arjesta ja siitä kiireestä siellä. Varmastikaan tämä ei pohdituttaisi niin paljoa, ellen työskentelisi lastentarhanopettajana. Ahdistaa, että kohta on tammikuu 2016 ja minun pitäisi mennä töihin, ellen jatka hoitovapaata.

    Luulen, että juurikin päiväkodissa työskentelevät kokevat asian rankimmin. Koska tietävät liikaa tai no eihän tässä liikaa tiedetä, vaan tiedetään totuus. Itse olen ollut todella monessa päiväkodissa töissä, joten näkemys ei ole myöskään vain muutamasta lafkasta. Totuus on kuitenkin se, että kiire tuntuu vain lisääntyvän päiväkodeissa. Kiire ajaa työntekijöitä ”paperihommiin” pakoon ja sillä aikaa lapsia hoitaa ne ryhmän tunnollisimmat hoitajat. Kiire tuo kireyttä ja sairauslomia, siitä seuraa henkilökunnan vajaus ja vaihtuvat sijaiset. Lapsilukua jollain ihmeen kaupalla vaan tursutetaan lisää. Henkilökuntaa ei kylläkään tule lisää. Joo, no ei tietenkään kaikissa taloissa ole näin. Mutta suuntaus varmastikin se. Ja nyt ehkä mietitte, että meidän päiväkodissa on ihanat hoitajat ja he aina hymyilevät… Kyllä varmasti hymyilevät, mutta tiedän myös liian monia tarhantätejä, jotka vanhemman lähdettyä, oven sulkeuduttua, suoristavat hymynsä tai karkaavat tärkeämpiin ”paperihommiin”. Onneksi nyt on tullut päiväkoteihin omahoitajuutta ym. pienryhmäpedagogiikkaa, jotta siellä ollaan läsnä lasten kanssa enemmän. En edes jaksa alkaa luettelemaan mitä kaikki kiire ja lapsen huomioon jättäminen voivat saada aikaan lapsen kehitykselle. Tai se, että lapsen aggressiivisella käytöksellä tullaan nähdyksi. Tästä on ihan tutkimustietoa; professori Liisa Keltikangas-Hietanen sanoo kirjassaan Nimeltä Pienen lapsen sosiaalisuus, ettei alle 2-vuotiaan paikka ei ole päiväkodissa. Yritän itsekin muistaa, että varmasti voi olla hyviäkin päiväkoteja. Ja päiväkoti, johon hain paikkaa Muruselle, niin uskon sen olevan todella hyvä. Tunnen sen paikan henkilökunnan  ja tiedän heidän tekevän parhaansa. Mutta siltikään resurssit eivät aina anna myöden työntekijöiden antamaan itsestään parastaan.

    Niin, olen negatiivinen alle 3-vuotiaan hoitoon laittamisen suhteen ainakin tällä hetkellä. Tietysti mielipide voi muuttua tässä Murusen kasvaessa. Tällä hetkellä meillä on edelleen katkonaisia öitä, kiukkua ja uhmaa ja pähkäilyjä allergioista ym. Joten, en edes koe olevani työkuntoinen. Eikä minun kotona oloni ole lomailua, vaikka saisikin olla. Sehän olisikin upeeta, jos lapsi olisi hyvä nukkumaan ja iisi tapaus. Mutta vaikka näin ei ole, niin haluan olla kotona. Töitä ehtii tehdä vielä monia monia vuosia. Lapsi ei ole pieni monia vuosia. Tuntuu, että kun lapsen laittaa hoitoon, niin siitä sitten alkaa aivan toinen elämä, jotenkin etääntyy ja lapsi ei ole enään pieni, vaikka eihän se niin varmasti olekaan. Mutta niin nyt ajattelen. Myös minua mietityttää ajatus, jos joudumme muuttamaan vuoden päästä toiselle paikkakunnalle mieheni töiden takia  ja Murunen on juuri sopeutunut päiväkotiin ja yhtäkkiä pitäisi vaihtaa päiväkotia. Eihän itsestäkän tunnu välttämättä helpolta vaihtaa työpaikkaa, johon on juuri sopeutunut. Miltä se sitten tuntuu pienestä lapsesta, joka yrittää rakentaa luottamusta aikuisiin.

    Minua ärsyttää jopa se, miten ihmiset välillä ikävä kyllä kuvittelevat päiväkodeista. Ei siellä lapselle ihmeitä tehdä tai tehdä yhtään enempää taikoja mitä kotona ei pystyisi tekemään. Etenkään alle 2/3-vuotias ei tarvitse minkään taitojen oppimiseen isoa ryhmää. Ryhmässä saa toimia elämän aikana ihan riittävästi. Kotona ei. Se on vain ne maagiset max. kolme vuotta jolloin vanhemmat (äiti) saa luoda haluamansa jalustan lapselleen.

    Tämä postaus oli ehkä hieman sekava, koska asia kimpaannuttaa minua ja olen väsyksissä. Toivon ettei kukaan ottanut nokkiinsa. Koska se ei ollut tarkoitus. Tarkoitus oli purkaa omaa päätä, eikä haittaa varmasti ole, jos tämä auttoi vaikka jotain pohdinnoissaan samaisesta asiasta. Ja täysin ymmärrän perheitä, joiden on syystä tai toisesta laitettava lapsi päiväkotiin. Eikä tietysti kaikki vanhemmatkaan halua vissiin välttämättä olla kotona hoitovapaalla, vaikka olisikin mahdollisuus. Meitä on moneen junaan. J

    Saas nähdä miten käy meillä, olenko töissä tammikuussa vai en. Asia kun ei ole täälläkään ihan yksiselitteinen.

    Kaikki te onnelliset kotona olijat, niin vaikka varmasti välillä on rankkaa, niin yrittäkää muistaa nauttia lapsen kotonaoloajasta, sillä sitäkään ei saa takaisin. Niin kuin ei elettyjä vuosiakaan. Lapsi on vain kerran pieni ja kasvaa koko ajan.

  • Henni kirjoitti uuden kommentin toimintaan 4 vuotta, 1 kuukausi sitten

    Vastauksena viestiin: Henni kirjoitti uuden julkaisun, Rakensimme eurolavapöydän, sivulla "Nuku, nuku nurmilintu, Väsy, väsy västäräkki…" Olen pitkään ihastellut ihmisten itse rakentamia pöytiä eurolavoista ja haaveillut sellaisest […] Näytä

    No johonki tunget. :) Nii säkin oot siellä voimistelees.. :)

  • Henni kirjoitti uuden kommentin toimintaan 4 vuotta, 1 kuukausi sitten

    Vastauksena viestiin: Henni kirjoitti uuden julkaisun, Rakensimme eurolavapöydän, sivulla "Nuku, nuku nurmilintu, Väsy, väsy västäräkki…" Olen pitkään ihastellut ihmisten itse rakentamia pöytiä eurolavoista ja haaveillut sellaisest […] Näytä

    Se on kiva. :) Helppo tehdä..sä oot niin noheva, että osaat kyllä.

  • PikkukuvaOlen pitkään ihastellut ihmisten itse rakentamia pöytiä eurolavoista ja haaveillut sellaisesta. Muutama viikko sitten otin meiltä olohuoneenpöydän pois, kahdesta eri syystä. Minä en enää pitänyt siitä ja toinen syy[…]

  • Henni kirjoitti uuden kommentin toimintaan 4 vuotta, 1 kuukausi sitten

    Vastauksena viestiin: Henni kirjoitti uuden julkaisun, Nanni, vauva ja tyhjä kuntosali, sivulla "Nuku, nuku nurmilintu, Väsy, väsy västäräkki…" Eilen oli ihana päivä. Tein kaikkea kivaa ja Murusellakin oli varmasti mukavaa. Aamu al […] Näytä

    Ihana Lauri :D

  • PikkukuvaEilen oli ihana päivä. Tein kaikkea kivaa ja Murusellakin oli varmasti mukavaa. Aamu alkoi totuttuun tapaan aikasin. Minä säntäsin salille heti raejuustot nautittua. On aivan mahtavaa, kun olen nyt päässyt[…]

  • PikkukuvaSunnuntaina lähdimme koko perhe pikku lomareissulle. Auton keula kohti Espoosta, jossa lähtivät Murusen isovanhemmat matkaan mukaan. Lähdimme laivalla Tukholmaan. Oli mukava juttu, että saimme isovanhemmat mukaan,[…]

  • PikkukuvaAamusta minun oli tarkoitus lähteä salille, mutta enpäs ehtinytkään.  Joten sali vaihtui TRX:ään autotallissa. Se oli nopeammin tehty suoritus, mitä se, että olisin ehkä vähän siistinyt itseäni ja mennyt salille ja[…]

  • Tänään on vuoden ensimmäinen päivä, kun tuntui kesältä. Heti aamusta puhalteli sellainen lämmin tuuli, josta pystyi päätellä tulevan lämmin päivä. Vaikka en tällä hetkellä kaipaakkaan mitää porottavia helteitä, mutta tämän päivän lämpötilat tuulineen olivat ihanat. Oli mukava päivä kaikin puolin. Sai vähän pyyhittyä pois mielestä osittain epäonnistunutta viikonloppua. Siinä auttoivat Murunen serkkuineen.

    Aamusta lähdin Murusen kanssa serkuille leikkimään. Menimme puistoon. Siellä vauhtia riitti, kun kolme alle 3-vuotiasta viipotti jokainen eri suuntaan. Milloin juostiin metsäkoneen perään ja milloin jalkapalloa pelaavien poikien perään. Serkkupojat ovat aikas saman ikäisiä, mutta meidän Murusta kiinnostaa eniten serkkulikan touhut. He matkivat ja hölmöilevät keskenään 1 vee ja kohta 3 vee. Murunen ihailee, miten taitava serkkutyttö on. Hänestä mallia ottaneena uusin villitys onkin keittiön laatikoita pitkin kiipeäminen.

    IMG_20150629_172347

    Lounaalle tulimme kotiin. Miehenikin tuli kotiin reenaamasta. Päikkärit olivat hyvin lyhyet, huomaa miten lämmin sää vaikuttaa. Sen hetken otin aurinkoa, kun Murunen nukkui. Hetkeksi se jäikin. Taas mietin pitäisikö siirtää nukkumaan sisälle. Mutta siellä ne unet ovat sen puoli tuntia. Nukkukoot pihalla niin kauan ku rattaisiin mahtuu. Samapa se siinä mielessä missä nukkuu.

    Iltapäivällä lähdimme koko perhe lenkille. Pojat polkivat pyörällä ja minä vetelin rullaluistimilla. Viikonloppuna yrittänyt flunssa alkaa olla takana päin, niin uskaltauduin lähteä urheilemaan. Oli ihana käydä rullistelemassa pitkästä aikaa. Siinä saa mukavasti samalla aurinkoa. Aurinkoa sai myös Murunen, jonka posket helottivat sen verran, että loppu ilta oli oltava sisällä.IMG_20150629_171705IMG_20150629_170953

    Sisällä Murunen viritti vaunuista kiipeilytelineen. Kiipesi vaunuihin ja alas varmaan 50 kertaa. Aluksi kielsin, kunnes taas mietin, että hei hei, tuohan kehittää motoriikkaa oikein hyvin. Antaa mennä vaan. Itse kuitenkin valvoin vieressä. Temppu piti isillekin näyttää heti, kun isi tuli ruohonleikkuusta pihalta. Toinen temppu oli tunnelia pitkin konttaaminen. Sitä tunnelia Murunen on pelännyt pitkään, mutta oliko se toissa viikolla kun serkkunsa perässä vahingossa meni tunneliin. Siitä lähtien tunneli ei olekaan ollut niin pelottava, vaan ihan kiva paikka.IMG_20150629_172507IMG_20150629_174657

    Päivä pihalla ja ilta pakon sanelemana sisällä. Eikä ollut Murunen ainut kenen posket punotti. Isommalla murusella oli koko selkä ja käsivarret kärtsänneet. Mutta kuulemma puna on brunaa, vai miten se meni. Toivottavasti kaikki olette päässeet nauttimaan kesäpäivästä ulkoilun merkeissä.
    Lämpimää viikkoa kaikille!

  • PikkukuvaLiikkuminen on kuulunut elämääni ihan pienestä tytöstä lähtien. Sukset olivat jaloissa, jo ennen kuin opin kävelemään. Minun pappani ansiosta olen saanut liikunnan elämäntavaksi tai pikemminkin voisi sanoa[…]

  • PikkukuvaJuhannusaattona lähdin Murusen kanssa vanhempieni luo viettämään juhannusta. Perille päästyä lähdin salille tekemään rinta- ojentaja-hauistreeniä. Salille oli eksynyt muutama muukin höyrähtänyt himoreenaaja.[…]

  • PikkukuvaMeillä kun alkoi loma ja on juhannusviikko, keskikesäkö? Vissiinkin saapui syksy jo? Vaikka en tällä hetkellä elämää toivokkaan superhelteitä, niin + 10 astetta on aika viileä noin niin kuin juhannusviikolle. Mutta[…]

  • PikkukuvaAi että oon aina inhonnut ”täydellisiä natsimutseja”. Olen tavannut heitä tuttavapiirissämme ja työn puolella. Meille kun syntyy vauva, niin ei meidän arki paljoakaa muutu. Se vauva tulee siihe vaan mukaan. Mä en[…]

  • Kaksi päivää ja sitten alkaa meidän perheen yhteinen kesäloma. Huomenna miehelläni on vielä treenjä ja illalla koko perheen pitäisi olla edustamassa Tykkimäellä mieheni joukkuetta tjt. En tarkalleen edes tiedä mikä juttu siellä on. Saas nähdä pääsemmekö Murusen kanssa huvipuistoon, koska aamulla on neuvolassa rokotus. Mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, niin ilta on itkua. Perjantaina on mieheni viimeinen ”työpäivä”, joukkueen rilluttelupäivä. Hirmu rankkaa varmasti. ;D Minullakin on illalle buukattu yksi jumppamiittinki. Jonka ajalle sain kovan haun kautta Muruselle hoitajan. Mutta sitten lauantaina alkaa se kauan odotettu LOMA!

    Mitenköhän sitä sitten pitäisi asettua, kun loma alkaa? Olen niin rutinoitunut meidän arkeen, että vaatii taas hetken totuttelua. Ja tykkäänkin arjesta niin kovasti, että osaanko heittää lomavaihteelle, tai tarviiko sitä edes? Nautitaan vaan isin kotona olosta. Varmasti nautin siitä, että ei tarvitse kellottaa salitreenejä sekunnin tarkalleen, että milloin pitää olla kotona,  ja saa aamulla joskus nukkua pitkään. Ja voi vaikka päästä keskellä päivää tapaaman kavereita. Ja ennen kaikkea voimme perheenä tehdä yhdessä jotain. Arjessa yleensä mennään tyylillä ”läpystä vaihto”. Periaatteessa minun ja Murusen elämä ei kovinkaan, muutu. Mutta mieheni elämä kyllä. Tiedän, että hänellä hetki menee pyöriessä, että miten päin olisi. Onneksi minulla on hänelle lista hommia valmiina, niin ei tarvitse valittaa tylsyydestä. Haha. Totuus vaan on se, ettei hän arkena paljon ehdi eikä jaksa omakotitalon vaatimia hommia tehdä. JOspa lomalla sitten. Hän kuitenkin tykkää puuhastella kaikkea. Noh, eiköhän se yhteinen lomasävel sieltä löydy. ;)

    Lomalle meillä on tänä kesänä jopa suunnitelmia. Viime kesä vietettiin sumussa, mutta tämä kesä näyttää paljon valoisammalta. Viime kesä kirjaimellisesti meni sumussa, aamulla herättiin Murusen tahtiin kello 4, jolloin tosiaan oli sumuista ulkona. Tänä kesänä kirjaimmellisesti taitaa olla jo valoisaa=aurinkoista, koska heräämme (lue meille vasta) 6-7 aikaan. Lomasuunnitelmia meillä on mielestäni sopivasti, en halua hötkyillä liikoja, koska Murunen on kuitenkin vielä pieni. Hänellä rauhallisen tasainen arki on tärkeää ja rakasta. Siksi en halua lentää joka viikko jossakin. Nyt kun olemme päässeet vähän parempiin yöuniinkin käsiksi, niin ne voisi olla taas pitkään persiillään, jos säntäilisimme koko ajan eri paikkoihin öiksi. Mutta kuitenkin etelänloma, mikäli nyt saadaan varatuksi. Eikä minua haittaa vaikka se siirtyisi vasta vuoden päähän. Silloin Murunenkin olisi isompi ja saisi paljon enemmän siitä irti. No mutta katsotaan. Sitten on luvassa kaverin polttareita  ja eiköhän ne häätkin kaasona hääritä. Mökillä käymme Mummia ja Pappaa moikkaamassa. Ja joku pikku reissu vielä lisäksi, tyyliin laivalle tai johonkin kaupunkilomalle. Mielestäni tuo määrä on riittävä. Pääsee varmasti lomafiilikseen, että on jotain arjesta poikkeavaa, mutta kuitenkin tuttua kotona oloakin, jota minä rakastan nykyään.
    Lähtölaskenta lomalle alkaa nyt..kolme yötä lomaan on..
    Hyvät lukijat, onko teidän helppo asettua lomalle? Entä koetteko loman vaativan paljon reissuja?

    [caption id="attachment_546" align="aligncenter" width="225"]Murusen lempipaikka myös lomalla luultavasti tulee olemaan uusi isin tekemä hiekkalaatikko. Murusen lempipaikka myös lomalla luultavasti tulee olemaan isin tekemä uusi hiekkalaatikko.[/caption]

  • Lataa lisää