Selaat arkistoa kohteelle ympäristö ja luonto.

Born to move!

29.5.2015 Yleinen

Sateenkaaressa koko lukuvuoden johtavana teemana on ollut liikunta. Kevään aikana ehdimmekin päivittäisen ulkoilun ja omaehtoisen liikunnan lisäksi touhuta kaikenlaista urheilun parissa. Ohjelmassa oli paljon liikuntaleikkejä sekä ulkona että liikuntasalissa. Luistelua ja hiihtoa harrastimme Kisapuiston laduilla ja UK-areenan jäällä aivan päiväkodin lähimaastossa. Lisäksi talviliikuntaan liittyen kävimme mäenlaskussa Kaukaan kentällä ja metsässä ”kuopilla”. Liikuntaa oli tarjolla myös Kaukaan koulun järjestämissä tapahtumissa. Välkkäritoiminnan ja pihan suomien mahdollisuuksien lisäksi pääsimme kokeilemaan temppurataa, pieniä kisailuja, futista ja frisbeegolfia mm. kevätriehassa.

helmikuun loppu 010

Elämyksiä koimme harjoittelemalla sirkusakrobatiaa, retkeilemällä eri kohteisiin, osallistumalla pihaseikkailuun, vierailemalla kiipeilykeskuksessa ja ottamalla osaa ohjatulle Born to move -liikuntatunnille.

Kaiken päälle ujutimme liikuntaa myös toiminnalliseen matikkaan ja äikkään. Lukuja harjoittelimme liikkuen paitsi liikuntasalissa, myös pihalla, metsässä ja sisäleikeissäkin. Esimerkkeinä tästä metsämatikka, erilaiset tarkkuusheitot ja pisteiden laskut, mahalautaliukujen mittaaminen ja lukusuorahypyt. Aamu- ja päiväpiireillä hypimme lukumääriä, tavuja ja kirjaimia. Kirjaimiin tutustumisten yhteydessä tutuiksi tulivat ainakin tavuhyppyruudukot.

tammikuun loppupuoli 004tammikuun loppupuoli 005

1. Lukuja liikkuen ja hippaleikkejä

X-hyppyhippa

X-hyppyhipassa valitaan 2-3 hippaa, jotka lähtevät ottamaan muita kiinni. Kiinnijääneen pitää hipan ohjeiden mukaan hyppiä esim. 10 haarahyppyä paikallaan. Tämän jälkeen pääsee taas mukaan leikkiin.

image

Summamuotojumppa

Tämä alkulämmittelyksi hyvin sopiva jumppa kehittää myös matemaattisia taitoja. Sateenkaarelaisen harjoittelivat mm. luvun viisi summamuotoja. Opettaja tai leikin ohjaaja näyttää esim. yhden tasahypyn ja lasten pitää miettiä monta jumppaliikettä pitää vielä tehdä lisää, että päästään viiteen. Näin käydään läpi kaikki ko. luvun summamuodot läpi.

Viisi kyykkyä (5 + 0)

Yksi tasahyppy, neljä yhden jalan hyppyä (1 + 4)

Kaksi X-hyppyä, kolme askelkyykkyä (2 + 3)

Kolme alasvenytystä, kaksi kierrehyppyä (3 + 2)

Jne.

Maa, meri, laiva luvuilla 3, 4 ja 5

Tuttu maa, meri, laiva leikki taipuu myös matikkaharjoitukseksi. Opettaja tai leikin ohjaaja huutaa summamuotoja luvuista 3, 4 tai 5 (esim. 1 + 1). Ennen leikkiä on sovittu, että maa on 3, meri 4 ja laiva on viisi. Lasten tulee miettiä vastaus ja juosta mahdollisimman nopeasti oikean vastauksen kohdalle.

Örkki- tai viivahippa

Viivahipassa leikkijät kulkevat salin viivoja pitkin ja hippa yrittää ottaa heitä kiinni. Mikäli hippa saa leikkijän kiinni, tulee tämän jäädä kyseiseen kohtaan istumaan. Tällöin hän muodostaa reitille esteen vielä mukana oleville pelaajille. Örkkihippa on pieni muunnos viivahipasta. Örkki ja muut leikkijät kulkevat salin viivoja pitkin. Örkin on läpsyteltävä käsiä yhteen vartalonsa edessä. Kaikkien mukana olevien on käveltävä. Mikäli örkki saa leikkijän kiinni, muuttuu hän myös örkiksi. Näin jatketaan, kunnes kaikki ovat muuttuneet örkeiksi.

maaliskuu alkupuoli 122

Puu, silta, kivi

Tässä hippaleikissä hippa päättää muuttuuko kiinnisaatu leikkijä puuksi, kiveksi vai sillaksi. Puun tulee seisoa kädet levällään, jolloin pelastaminen tapahtuu juoksemalla kierros puun ympäri. Kiven pitää mennä mykkyrälle lattialle, joilloin tämän voi pelastaa hyppäämällä yli. Silta muotostaa itsestään kaaren, jonka ali ryömimällä tämän voi pelastaa.

Kipot ja kannet

Tähän leikkiin tavitaan paljon merkkikartioita eli tötsiä, jotka levitellään eripäin ympäri salia. Ryhmä jaetaan kahteen joukkueeseen, jotka yrittävät saada tötsöt joko kipoiksi eli ylösalaisin tai kansiksi eli ns. oikeinpäin. Peliä pelataan tietty aika ja ohjaajan merkistä kaikki nostavat kätensä ylös. Tämän jälkeen lasketaan tulos.

image

2. Pallopelejä ja pelisovelluksia

Alkulämmittelyä ja pelisovelluksia

Ylös-alas hippa

Tähän hippaleikkiin tarvitaan hippojen lisäksi 2-3 pelastaa, joilla on pallo. Aina kun hippa on koskettamalla saanut pelaajan kiinni, hänen täytyy mennä maahan istumaan kädet edessä. Pelastajat voivat pelastaa kiinnijääneen heittämällä tälle pallon. Tällöin osat vaihtuvat ja kiinnijäänyt pääsee peliin mukaan pelastajana.

Vierityshippa

Vierityshipassa kaikilla leikkijöillä paitsi hipoilla on pallo. Mikäli hippa saa kiinni leikkijän, tämän pitää jäädä seisomaan haara-asentoon. Pelastaa voi kukaan muu pelaaja, joka vierittää pallonsa kiinnijääneen jalkojen välistä.

image

Pidä puolesi puhtaava

Jaetaan ryhmä kahteen joukkueeseen ja jaetaan molemmille yhtä monta palloa. Tietyn ajan verran kumpikinm joukkue yrittää pitää puolensa mahdollisimman puhtaina pelivälineistä. Kuitenkin niin, että palloja saa heittää vain yhden kerrallaan ja maata pitkin. Lopuksi lasketaan tulos – kumman puolella on vähemmän välineitä on voittaja.

Keilauspeli

Tarkkuusheittoja voi harjoitella myös keilauspelien avulla. Tässä versioissa merkitään iso alue, jonne jokainen pelaaja saa vapaasti asettu keilansa kanssa. Pelissä on myös esim. 2-3 pallo, joilla yritetään kaataa toisen pelaajan keila. Mikäli oma keila kaatuu, pitää mennä alueen ulkopuolelle ”polttajaksi”. Se pelaaja, jonka keila on viimeisenä pystyssä on voittaja.

image

Futisleikit

Maa, meri, laiva kuljettaen

Maa, meri, laiva -leikki taipuu moneen. Futiksen yhteydessä se sopi hyvin kuljettamis-, reaktio- ja nopeusharjoitukseksi. Leikissä oli maa-, meri- ja laiva-alueet tötsillä rajattuna, mihin lapset mahdollisimman nopeasti jaloilla palloa kuljettaen yrittivät päästä.

maaliskuu alkupuoli 093

Kuka pelkää pelimiestä

Tämä leikki on muunnos monelle tutusta kuka pelkää merimiestä -leikistä. Mukana on vain pallo. Keskellä oleva ns. hippa on puolustaja ja yrittää riistää muilta leikkijöitä eli hyökkääjiltä palloa ennen kuin he pääsevät turva-alueella

Pallonkäsittelyä

Teimme futisharjoittelun yhteydessä aika paljon pallonkäsittelytreeniä – erilaisia temppuja pallon kanssa. Heitto ilmaan ja mahdollisimman nopeasti  sekä taputtaa käsiä yhteen mahdollisimman monta kertaa pallon ollessa ilmassa. Sitten peliväline piti saada vielä kopiksi. Harjoittelimme myös jalkojen alta vieritystä eli ns. kahdeksikkoa, ponnautusta jalalla ja kiinniottoa. Lisäksi leikimme marjasoppa -leikkiä, jossa keksimme erilaisia pallonkäsittely ja kuljetustapoja. Leikkijöiden piti kuljettaa palloa eri tavoin ohjaajan huutojen mukaan: mustikka, mansikka, puolukka ja marjasoppa!

maaliskuu alkupuoli 084

Pienpelit

Futiskertojen loppuun pelasimme pienpelejä joko viiva-, penkki- tai jalkapallomaalehin. Joukkueita tuli yhteensä neljä ja pelejä pelattiin joko 4 vastaan 4 tai 5 vastaan 5.

maaliskuu alkupuoli 098maaliskuu alkupuoli 095

Mailapelejä ja sählyä

Syöttöpallo

Pelaajat saavat liikkua vapaasti kentällä ja syötellä palloa toisilleen. Mitä isompi ryhmä on sitä enemmän tässä leikissä voi olla mukana palloja. Myös pelaajien taitotaso ratkaisee.

Kuka pelkää pallonryöstäjää

Tämä leikki on sovellus kuka pelkää merimiestä -leikistä, johon lisätään vain mailat ja pallot jokaiselle leikkijälle paitsi puolustajalla. Puolustaja on alueen keskellä ja yrittää riistää palloa muilta leikkijöiltä. Mikäli näin käy, pallon menettänyt pelaaja siirtyy puolustajaksi.

Pallorosvot liikkeellä

Pelialueella on neljä maalia ja kaikilla osallistujilla maila ja pallo. Tavoitteena on omaa palloa samalla suojaten riistä pallo muilta leikkijöiltä ja laukoa se maaliin. Takaisin peliin pääsee hakemalla oman pallonsa maalista ja jatkamalla kuljettamista. Pelin voittaja on se rosvo, joka on pelin päätyttä tehnyt eniten maaleja.

Pienpelit

Pelasimme sählyä samaa kaavaa noudatten kuin futistakin. Kenttä jaettiin puoliksi ja molemmi puolikkaille tuli 4 vastaan 4 tai 5 vastaan 5 pienpelit. Maalivahteja ei ollut, vaan maalit kaadettiin nurinpäin, joilloin niistä tuli matalammat.

helmikuun loppu 042helmikuun loppu 043

Korista ja käsipallopelejä

Piiripallo

Piiripallossa palloa heitellään pienryhmissä piirissä. Heittäjän tulee huuta sen pelaajan nimi, jolle pallon heittää. Myös katsekontakti tärkeä heittäjän ja vastaanottajan välillä.

Korishippa

Korishippa -leikkiä pelataan siten, että alueen keskellä on 3-4 koripalloa. Pelaajista valitaan muutama hippa, jotka lähtevät ottamaan muita kiinni. Kiinnijäädessä pitää jäädä seisomaan paikalleen kädet edessä. Kukan tahansa muu pelaaja voi käydä hakemassa pallon alueen sivulta ja pelastaa heittämällä pallon pelastettavalle. Tämän on vietävä pallo takaisin alueen reunaan.

image

Tornipallo

Tähän peliin tarvitaan kenttä ja kaksi joukkuetta, joiden jäsenistä yksi menee penkin päälle torniksi. Pisteen saa aina heittämällä pallon omalle tornilleen.

Heittotreeni

Sateenkaarelaisen korisheittotreenit toteutettiin pienryhmissä, joissa yksi heitti, yksi otti levypallon korin alta ja muut odottivat vuoroaan. Heittäjä meni aika levypallopelaajaksi ja levypallon ottanut antoi tai heitti pallon jonon ensimmäiselle ja meni itse jonon päähän.

image

Korismestari

Korismestarissa koripalloa opeteltiin käsittelemään eri tavoin. Pallo pyöriteltiin eri tavoin, mm. vartalon, nilkkojen tai pään ympäri. Teimme myös heittoja ilmaan ja välissä taputuksia. Lisäksi pallo heitettiin istualtaan ilmaan ja otettiin seisaaltaan kiinni ja päinvastoin. Lopuksi tehtiin erilaisia pomputuksia, joilla totuteltiin pallon liikkeeseen.

image 

Tarkkusheittoa

Tarkkuusheittoa harjoiteltiin erilaisin välinein ja leikein. Mukana oli mm. ”ampumahiihtoviesti”, jossa palloilla tai hernepusseilla piti kaataa neljä keilaa. Mikäli keila jäi pystyy, seurasi sakkorinki juosten ja vasta sen jälkeen pääsi vaihtoon. Mikäli sai kaikki keilat kaadettua, piti vain nostaa keilat pystyyn ja sitten vaan suoraa vaihtoon. Renkaanheittoa ja käpyjen tarkkuusviskelyä harrastettiin Tuosan retkellä. Kevätriehassa testattiin fisbeegolf-tarkkuutta, koripallonheittoa ja laukaisutarkkuutta.

imageimageimageimagehuhtikuun loppu 070

3. Talviurheilua

Talviurheilua lumella ja jäällä – lumileikit, mäenlaskut, hiihtoretket ja luistelut – kuuluivat Sateenkaarelaisten ohjelmaan. Lapsille tulivat talviliikunnan ohella tutuiksi lähiympäristön liikuntapaikat: UK-areena, Kisapuiston jäähalli ja tekojää, Kaukaan kenttä, peikkometsä ja Kisapuiston hiihtoladut.

Tänä talvena oli onneksi kohtuullisen hyvin lunta, joten ideoimamme hiihtoviikko maaliskuun alussa saatiin toteutettua suunnitelmien mukaan. Hiihtoviikolla teimme joka päivä retken Kisapuiston laduille, jossa harjoittelimme hiihdon perustaitoja välineiden laitosta ja huollosta alkaen. Tavoitteena oli saada mahdollisimman perushiihtoharjoittelua kaikille, joten laduilla vierähtikin yleensä 1,5-2 tuntia aikaa. Tasatyöntöä ja vuorohiihtoa harjoiteltiin tasaisilla osuuksilla. Mäenlaskuun piti ottaa ”muna-asento” ja ylämäkeen kiivettiin joko tamppaamalla tai haarakäynnillä.

maaliskuu alkupuoli 001maaliskuu alkupuoli 003maaliskuu alkupuoli 006

Luistelemassa kävimme tosi ahkerasti. Saipan kiekkokoululaisia ryhmästä löytyi useita, kuten myös muuten innokkaita luistelijoita. Luistelukerroista UK-areenalla löytyy yhteenveto näiltä sivuilta eli täältä: http://sateenkaarenpaassa.omablogi.fi/tag/luistelu/. Muutamilla viimeisillä kerroilla keväällä luistelimme musiikin tahdittamina vapaasti. Lisäksi lapsilla oli mahdollisuus pelata ”lätkää”…

tammikuun loppu 031maaliskuu alkupuoli 014maaliskuu alkupuoli 016maaliskuu alkupuoli 030

4. Elämys- ja luontoliikunta

Retkeily

Retkiä teimme kevään aikana aika paljon. Talvella lähes viikottaiset luistelut sisälsivät pienen patikoinnin UK-areenalle. Hiihtoviikolla teimme pieniä laturetkiä päivittäin Kisapuiston maastoihin. Lähiympäristöön tutustuimme tekemällä retkiä Kaukaan kentälle, jossa laskimme mäkeä. Muita lähikohteita olivat Kaukaan koulun piha sekä lähikauppamme Lehmus, jossa kävimme ostoksilla yhdessä lasten kanssa. Tietenkin retkeilimme myös peikkometsään, jossa talvella vierailimme laskiaisena ”Liu, lau laskiaista…” -tyyliin pulkkamäessä. Keväällä keskityimme luontoleikkeihin ja eväsretkeilyyn.

imageimageimage

Kävellen teimme retkeä myös Lauritsalan kirkkoon, pääkirjastoon, liikuntakeskus Lehmukseen ja Kimpisen koulun upealle pihalle sekä Amiksen kentälle pelaamaan jalkapalloa. Alla olemme Kimpisen koulun pihalla, josta löytyy mm. ministadioneita, huiman korkea kiipeilyteline ja keinuja. Nämä välineet ja paikat sopivat erinomaisesti liikuntaan.

huhtikuun alku 058 huhtikuun alku 049

Tuosan (Seurakunnan leirikeskus) retkellä harrastimme myös luontoliikuntaa, mm. roskia ja luonnonmateriaalia keräten.

imageimage

Linnoituksessa kiertelimme eri kohteita jalkapatikalla, ihastelimme maisemia, nautimme eväistä ja tutustuimme kuvataidekoulun kevätnäyttelyyn, jossa oli esillä satuihin ja tarinoihin liittyviä töitä.

imageimageimage

Luonto-, piilo- ja suunnistusleikit

Luonnossa, pihalla ja sisälläkin tutustuimme erilaisiin luonto-, piilo ja suunnistusleikkeihin. Luontoleikkeihin liittyivät luonnonmateriaalit ja metsäympäristön hyödyntäminen. Hippaleikeistä leikimme puuhippaa muutamin eri variaatioin.

huhtikuun loppu 005huhtikuun loppu 010

Lisäksi muutamia liikunnallisia pari- ja ryhmätehtäviä tehtiin kevään metsäretkien yhteydessä. Keräysleikeissä lasten piti kerätä erilaisia materiaaleja lähiympäristöstä mahdollisimman nopeasti. Käpyjen keräyksessä taas piti kävyistä tehdä mahdollisimman pitkä jono kolmen minuutin aikana.

huhtikuun loppu 023huhtikuun loppu 024

Piiloleikkejä leikittiin yhdessä useampia. Sillit purkissa -leikissä yksi piiloutui ja muut yrittivät etsiä. Kun löysi piiloon menneen leikkijän, tuli itsekkin mennä samaan piiloon. Leikki loppui, kun kaikki olivat samassa piilossa. Viheltäjä -leikissä yksi meni piiloon ja muut yrittivät etsiä. Piilossa oleva antoi äänimerkkejä esim. pillillä. Leikki loppui, kun joku etsijöistä löysi piilossa olleen. Potkaise palloa -piiloleikki on taas sovellus kymmenen tikkua laudalla -leikistä, jossa etsijän kerätessä tikkuja muut piiloutuvat. Potkaise palloa -leikissä pallo potkaistaan mahdollisimman kauas – muut menevät piiloon, kun etsijä hakee pallon takaisin. Pelastaminen tapahtuu potkaisemalla pallo jälleen mahdollisimman kauas. Etsijän huutaessa näkemänsä leikkijän nimen, tämä joutuu tietenkin ”vangiksi”. Siis äkkiä piiloon!

huhtikuun loppu 028huhtikuun loppu 034

Suunnitusleikeistä tutustuimme lähinnä valokuvasuunnistukseen, jota leikittiin sekä pihalla että sisällä. Sisällä etsittiin vihjeitä kadonneiden munkkien ja pääsiäismunien löytämiseksi. Ulkona taas etsittiin rasteja, joissa kussakin oli liikuntatehtävä.

huhtikuun alku 045

 

Löytäisitkö sinä nämä paikat päiväkodin pihalta?

huhtikuun alkupuoli 017 huhtikuun alkupuoli 021

Kiipeily

Yksi kevään kohokohtia oli varmasti vierailu BoulderSaimaa kiipeilykeskuksessa. Boulderointi on lapsille turvallinen, sillä siinä ei kiivetä korkeussuunnassa 5 metriä edemmäs. Lisäksi mitään köysiä tai erityisvarusteita ei tarvita, vaan kiipeilytossut ja magnesium riittävät. Kuvat kertonevat enemmän kuin sanat: lapset olivat uskomattoman taitavia ja moni oppi nopeasti lajin salat. Kehitystä tapahtui huimasti jo ensimmäisen kerran aikana. Meidän Sateenkaarelaisten päätä ei huimaa!

imageimageimageimageimage

Pihaseikkailu

Liikunnan keskusjärjestön VALO:n ideoimaan Pihaseikkailuun otimme osaa toukokuussa. Tällä kertaa pihaseikkailurastit olivat päiväkodin pihalla koko viikon lasten ja vanhempien ilona. Lisäksi Sateenkaarelaiset järjestivät perheille ”Kevätjuhlaseikkailun” eli liikunnallisen pihatapahtuman, jossa urheiltiin yhdessä Pihaseikkaulurastien parissa. Kevätjuhlaseikkailun ajan perheitä palveli myös ilmainen kioski…. Pihaseikkailurastit ja -materiaalit 2015 löydät täältä: http://www.sport.fi/varhaiskasvatus/varhaiskasvattaja/pihaseikkailu Alla tunnelmapaloja Sateenkaaren Kevätjuhlaseikkailusta kuvien muodossa:

toukokuun puoliväli 006toukokuun puoliväli 029toukokuun puoliväli 017toukokuun puoliväli 007toukokuun puoliväli 019toukokuun puoliväli 015toukokuun puoliväli 032

Akrobatiaa

Sirkustemput ovat lähellä lasten sydäntä. Akrobatiaa ja kehonhallintaa harjoittelimme lähinnä pienien paritehtävien kautta. Lämmittelyyn käytettiin erilaisia leikiomaisia harjoitteita. Erilaiset keinumiset, kierimiset ja kuperkeikat harjoiteltiin jumppamatolla. Paripeli- ja paripatsastreeneissä harjoitettiin notkeutta, reaktioita ja staattista tasapainoa. Kivi, paperi, sakset -leikin eri variaatioissa testattiin älyä, nopeutta ja voimaa. Pariakrobaattisista liikkeistä harjoiteltiin tupla-astronauttia, jossa ollaan eri suuntiin päällekkäin – toinen etunojassa niin, että alla oleva ottaa jaloista kiinni ollen selällään maton päällä. Toisena liikkenä kokeiltiin konttaa kontan päällä, jossa toinen pareista kiipeää toisen yläpuolelle konttausasentoon. Kolmantena akrobatialiikkeenä tutustuttiin kontan päällä seisontaan, jossa toinen pareista nousee varovasti seisomaan poikittain konttausasennossa olevan parinsa päälle.

imageimageimageimage

Born to move!

Born to move -liikuntatuntia oli myös Sateenkaaressa odotettu pitkään. Satuja, menevää musiikkia, leikkiä ja liikuntaa yhdistävä tunti on todellista hikijumppaa, jossa kuitenkin rauhallinen ja kovatempoinen tekeminen vaihtelevat. Lapset innostuivat kovasti tästä hieman erilaisesta liikunnasta, jossa ei edes välttämättä huomaa urheilevansa kovilla sykkeillä. Kivaa ja leikinomaista liikkumista, vai mitä!

imageimageimage

TÄMÄN MYÖTÄ SATEENKAARELAISET TOIVOTTAVAT KAIKILLE LÄMMINTÄ JA LIIKUNNALLISTA KESÄÄ!

Örkkejä, ötököitä ja dinoja: D- ja Ö-kirjaimet

21.5.2015 Yleinen

Aloitus

Salaisen maan tarinat lähenevät loppuaan ja asiat alkavat pikkuhiljaa selvitä. ”Öööö, sanoi tiemestari” ja ”Kun sydän tärisee” saduissa käsiteltiin mm. uusia ja pelottavia asioita. Lisäksi Kisu Pikkukuu löysi itselleen tehtävän – se halusi olla yksinäisen Samu-pojan kissa.

image

Luettuamme ko. tarinat muistelimme yhdessä tiemestarin hokemaa ”öööö” ja matkimme sitä. Ö-kirjaimen muotoa hahmottelimme ilmaan piirtämällä. D-kirjaimeen lapset johdateltiin dinosauruksilla, joita tutkittiin kirjasta. Lisäksi D-kirjaimella alkavia sanoja oli keksitty valmiiksi, tavutimme ja luimme ne yhdessä. Seuraavaksi vuorossa olivat pysäkkitehtävät.

image

1. Kädentaidot

Lapset saivat tehdä örkin paperilautasesta, johon hahmoteltiin Ö-kirjaimen pyöreä muoto ja Ö-pilkut leikattiin kartongista örkkien korviksi. Vaihtoehtona oli tehtä Ö-Örkki tai ötökkä paperille liiduilla piirtämällä. D-kirjain askarteluna oli mahdollisuus tehdä dino kartongista leikkaamalla. Ötököitä lapset tutkivat hyönteiskirjoista ja piirtelivät niitä pieneen tutkimuslomakkeeseen… Lapset saattoivat valita myös D-kirjaimeen liittyvän väritystehtävän – D niin kuin Delfiini!

imagetoukokuun puoliväli 042toukokuun puoliväli 041toukokuun puoliväli 046toukokuun puoliväli 052toukokuun puoliväli 051toukokuun puoliväli 037

2. Lukeminen

Tuttua Alias-peliä pelattiin D-sanoilla, jotka alussa yhdessä tavutettiin ja luettiin. Toisessa lukemistehtävässä logico-peleissä piti etsiä sanojen alku- ja loppukirjaimia.

imagetoukokuun puoliväli 040

3. Kirjoittaminen

D- ja Ö-kirjainten muotoa ja kirjoittamista harjoiteltiin ensin hiekkaan piirtämällä ja taululle liiduilla. Tämän jälkeen tehtiin tuttu monistetehtävä.

image imagetoukokuun puoliväli 038

4. Eskarikirjan tehtävät

Kisu Pikkukuun eskarikirjasta tehtiin harjoiteltaviin kirjaimiin liittyviä tehtäviä. Tarjolla oli mm. tavutusta ja alkukirjainten tunnistamista. Lapset saivat valita kummaltakin aukeamalta kaksi mieluisaa tehtävää.

imagetoukokuun puoliväli 039

Talvi-, kevät- ja pääsiäiskivaa!

2.4.2015 Yleinen

Sateenkaaressa on talven ja kevään aikana toimittu muutamien kokonaisuuksien parissa. Pajatehtävissä lapset työskentelivät musiikin, kuviksen ja teatterin keinoin, talvisin ja keväisin teemoin. Pääsiäisen lähestyessä toimintapisteillä istuttettin ja koristeltiin pääsiäisruohot sekä musisoitiin. Pääsiäisviikolla järjestimme yhdessä monenlaista pääsiäiseen liittyvää ohjelmaa. Lapset pääsivät viikon aikana mm. kirkko- ja eväsretkille sekä etsimään kadonneita pääsiäismunia. Pajatoimintaan käytimme aikaa noin 3×60 minuuttia eli kolmen päivän toiminta-ajan, Toimintapisteisiin kului noin 3×20 minuuttia ja pääsiäsviikolla jokaiselle toiminnalle oli varattu koko päivä aikaa.

1. Musisointi

Sateenkaarelaiset musisoivat ensin talvisissa tunnelmissa ja sitten hieman keväisimmissä. Talvisista lauluista tutuiksi tulivat mm. ”Rati-riti-ralla”, ”Koska luistellaan”, ”Lumiukot ketjussa kulkee” ja ”Hienot, kauniit hiutaleet”. Useisiin lauluihin liittyi myös leikki, joka opettajan avustuksella opeteltiin laulun melodian ja sanojen ohella.

hienot kauniit1

hienot kauniit2

rati riti

Keväinen musisointi piti sisällään laulua ja rytmittelyä. Käytössä oli oman kehon soittimet ja rytmikapulat. Aloitimme viikonpäivärytmillä: MA-TI-KE-TO-PE-LA-SU lausuen ja samalla kehonsoittimia soittaen. MA kohdalle kädet yhdeen taputus, TI kohdalla olkapäähän taputus, KE kohdalla toiseen olkapäähän, TO aikana reiteen taputus, PE aikana toiseen reitiin, LA kohdalla tömistys toisella jalalla ja SU toisella. Tämä harjoiteltiin hitaasti ja nopeasti. Rytmikapulailla käytiin ensin läpi perusasioita – miten soitetaan, milloin soitetaan ja mikä on tauko. Tämän jälkeen soitimme peruskomppia eli -sykettä tämän hiiri lorun taustalla:

”Hikkori tikkori toikki

hiiri kelloon loikki.

Kello meni poikki

ja hiiri pois loikki,

hikkori, tikkori toikki.”

Muutaman toiston jälkeen yhtäaikainen perussykkeen soittaminen onnistui hienosti, joten siirryimme TAA- ja TI-TI-rytmien harjoitteluun. Tämä kävi kätevästi soittaen ja lausuen ”Aurinkolaulua”. Pääsiäisteeman mukaan loruilimme Hannele Huovin Ihme juttu!-kirjasta ”Virvon varvon” -lorua ja lauloimme ”Aika monta noitaa” -biisiä.

ihmekansi

”Virvon varvon sinut täällä,

kevätpajun oksan päällä

kiedon valonsäteisiin,

käärin tuulta purjeisiin.

Tunteet suorin siloiseksi,

mielen kampaan iloiseksi.

Koko vuoden että jaksat,

– hymylläsi palkan maksat!”

Kevään merkkejä keksimme ”Pohjolan kevät” -laulua laulaessa. Loppulauluna lauloimme yhdessä ”Väriarvoituksia” -laulun neljä ensimmäistä säkeistöä.

aurinkolauluväriarvoituksiapohjolan kevät

2. Taide ja teatteri

Kevättalvisena teatteriesityksenä tutustuimme ”Kolme pukkia” -näytelmään. Lähes kaikille tuttu kansansatu taipui tällä kertaa nukketeatteriksi. Aluksi opettaja esitti lapsille ”miniteatterissa” sadun ja lapset olivat yleisönä. Esityksen jälkeen kuuntelimme ja lauloimme ”Kolme pukkia” -laulun.

Tämän jälkeen lapset saivat toimia teatterissa itse. Jokaisesta pienryhmästä löytyi innokkaita nukkien liikuttelijoita, alkusoiton soittajia ja jopa kertojia. Yleensä kuitenkin opettaja sai olla kertojan roolissa. Satua esittettiin yleensä monta kertaa ja aina se peikko sai ansioinsa mukaan…

maaliskuu alkupuoli 034maaliskuu alkupuoli 032image

Talvi-teemaan kuului myös taidetta ja kädentaitoja. Lapset saivat työskennellä ”Talvikylässä lämmitetään” -aiheen parissa. Tämän teoksen materiaaleihin kuuluivat kartongit, paperit, liidut, piirrustushiilet ja vanhat tapetit. Aluksi keskustelimme talojen lämmittämisestä, kuten takoista ja puukiukaista. Tämän jälkeen lapset leikkasivat vanhoista tapeteista taloja ja repivät sanomalehdestä pilviä. Nämä liimattiin paperille ja lisättiin savupiiput ja savut piirrustushiilellä. Työt viimeisteltiin väriliiduilla. Tässä Sateenkaarelaiset työntouhussa:

helmikuun alku 001

Kevään edetessä ja pääsiäisen lähestyessä lapset saivat istuttaa omat pääsiäisruohonsa. Tänä vuonna läpinäkyvään kertakäyttömukiin laitettiin multaa, siemeniä ja vettä. Muki koristeltiin pupun korvilla ja silmillä, jotka leikattiin kankaasta. Sen jälkeen vain valoa, kastelua ja kasvun ihmeen odottelua… Lisäksi askartelimme nukkuvat pääsiäistiput puolikkaista massapalloista, kartongista ja höyhenistä. Alla valmiit ruohokipot ja tiput työnalla:

imagehuhtikuun alku 062

3. Liikunta ja retkeily

Noita oli piilottanut Sateenkaarelaisten pääsiäismunat, joten kätköpaikka oli selvitettävä. Noita oli jättänyt valokuva- ja kirjainvihjeitä suklaamunien piilopaikasta. Niinpä lapset pääsivät pareittain selvittämään mysteeriä valokuvasuunnistaen. Ympäri päiväkotia otettujen valokuvien avulla löytyi kirjain ja kirjaimista muodostui sana eli munien piilopaikka, joka oli vanha noidan kahvipannu. Lapset rakastavat kätkemisleikkejä, joten intoa riitti vaikka muille jakaa. Palkkioksi aarteen löytymisestä lapset saivat suklaamunan… nam, nam!

huhtikuun alku 044huhtikuun alku 046imageimage

Pääsiäisen lähestyessä kävimme myös retkellä Lauritsalan kirkossa, jossa tapasimme mm. kirkon rotan, kuuntelimme ja katselimme tarinaa pääsiäisen tapahtumista sekä lauloimme. Paikalla oli myös paljon muita lapsia ja perheitä. Täältä löydät lisää tietoa Lauritsalan kirkosta: http://www.lappeenrannanseurakunnat.fi/lauritsala/lauritsalan_kirkko/

Kävely- ja eväsretken teimme Peltolan koulun pihalle, jossa luvassa oli kiipeilytehtäviä, pelejä ja eväiden syöntiä :)

huhtikuun alku 038huhtikuun alku 054huhtikuun alku 056

Onnea Suomi!

5.12.2014 Yleinen

Sateenkaari seikkaili Tatun ja Patun mukana Suomessa koko Itsenäisyyspäivää edeltäneen viikon. Aino Havukaisen ja Sami Toivosen kirjoittama ”Tatun ja Patun Suomi” tarjoaa mainion tietopaketin kotimaastamme. Sateenkaaressa kirjaa luettiin vähitellen pienryhmissä ja kirjan kautta lähdettiin työskentelemään yhdessä kunkin teeman mukaan. Tatun ja Patun Suomi-kirja avasi hyvän lapsen näkökulman, joten se toimi hyvin johdatteluna aiheeseen. Jokainen ryhmä valmisti viikon aikana Suomen kartan, joista kaikista tuli hienolla tavalla eri näköisiä. Lisäksi Suomi-kirja tarjosi mahdollisuuden keskustella ja kerrata Suomeen liittyä aiheita. Huumorisävytteinen teksti toimi ainakin Sateenkaaren eskareihin kuin häkä. Tässä viikon keskeiset sisällöt:

joulukuun alku 032

1. päivä: Suomen metsiä, jokia ja järviä

Pienryhmissä lähdettiin liikkeelle lukemalla Tatun ja Patun Suomi-kirjasta s. 2-6. Lyhyen keskustelun jälkeen siirryimme tutkimaan tarkemmin Suomea voimapaperille piirretyn kartan viereen. Tutkimme Suomen karttaa myös karttakirjasta. Pohdimme yhdessä sitä, mitä kartan värit tarkoittavat. Tämän jälkeen lapset saivat ryhtyä värittämään karttaa – järvet olivat sinisellä ja metsät vihreällä. Toki vähän luovuutta sallittiin. Sitten nimesimme yhdessä suurimpia järviä ja pisimpiä jokia ja niiden nimet kirjoittettiin joko kartalle tai lapuille. Mahdollisuus oli myös tarkemmin tarkastella Suomen eläimistöä, mm. karhuja, liito-oravia ja lumikkoja.

joulukuun alku 001joulukuun alku 002

2. päivä: Suomen kaupunkeja (ja tarkempi silmäys Lappeenrantaan)

Toisena Suomi-teemapäivänä keskityimme kaupunkeihin. Alustukseksi luimme Tatun ja Patun Suomi-kirjasta s. 7-10. Tässä osiossa esiteltiin Kaupunkeja ja paikkoja eri puolilta Suomea. Nimesimme ja etsimme kartalta joitakin kaupunkeja ja mietimme, mistä kyseiset paikat olivat tunnettuja (esim. Naantali – Muumimaailma, Tampere – Särkänniemi, Helsinki – Pääkaupunki). Tästä eteenpäin keskityimme enemmän Lappeenrantaan, omaan kotikaupunkiamme. Lapset saivat miettiä mielipaikkojaan Lappeenrannasta ja muistella mitä nähtävyyksiä täältä löytyy. Pienellä avustuksella lapset tunnistivat ja muistivat Hiekkalinnan, Sataman ja Linnoituksen. Lappeenrantalaisista herkuista mieleen tulivat mm. Karjalanpiirakat, vedyt ja atomit. Eläimistä lapset tunnistivat Saimaannorpan. Mukana oli myös Karjalaan ja Lappeenrantaan littyviä lauluja ja loruja.

”Kis, kis kippurahäntä,

huomenna mennään Lappeenrantaan.

Mitä sinne tekemään?

Kissanpoikia pesemään.”

Lisäksi urheilun saralta keskustelu päätyi yllättäen Saipaan… Suomen kartalle lisäsimme kaupunkeja, lasten värittämiä saimaannorppia ja etsimme kartalta myös eri alueet, kuten Pohjanmaan, Saariston, Lapin ja Järvi-Suomen. Lopuksi pohdimme vielä Suomen naapurimaita ja sitä kautta ilmansuuntia, joista kävimme läpi pääilmansuunnat.

joulukuun alku 011joulukuun alku 015

3. päivä: Suomen viralliset kielet ja murteita

Seuraava päivänä lapset tutustuivat Suomen virallisiiin kieliin. Aluksi luimme Tatun ja Patun Suomi-kirjasta s. 22-23, joissa kerrottiin faktoja Suomen virallisista kielistä. Myös murteita käsiteltiin kirjassa lyhyesti. Jatkoimme aiheeseen tutustumista opettelemalla ruotsiksi tervehtimistä ja oman nimen kertomista. Samaan oli mahdollisuus myös saamen kohdalla. Murteista luimme murrenäytteitä eri puolilta Suomea. Jaakko-kulta laulua lauloimme ensin suomeksi ja sitten ruotsiksi. Tässä ”Jaakko kulta” hassujen tyttöjen esittämänä:

Suomen kartalle oli mahdollisuus lisätä lasten piirtämä omakuva, joko Lucian kynttilät päässä tai neljäntuulen lakki päässä.

4. päivä: Tunnettuja suomalaisia

Neljännen Suomi-päivän aloitimme tutusti lukemalla Tatun ja Patun Suomi-kirjasta s. 25-28. Kirjassa kerrottiin Suomen historian tunnetuista henkilöistä, joista useimmat saattoivat olla lapsille hieman vieraita. Kuitenkin syksyltä tuttu 7 veljestä ja Aleksis Kivi oli jäänyt lapsille mieleen. Seuraavaksi pääsimme yhdessä katselemaan lapsille kenties läheisempien henkilöiden kadonneita tavaroita. Palapelin palanen ja nuottivihko olivat tietenkin kadonneet Robinilta. Tämän jälkeen jammailimme tätä ”Puuttuva palanen” hittiä:

Tämän jälkeen yritimme selvittää keltä oli kadonnut piippalakki ja kulkunen. No, sehän oli tietenkin Joulupukki. Joulupukille lauloimme joululaulun esim. tämän perinteisen ”Joulupukki, Joulupukki…”:

Lopuksi luimme vielä Tatun ja Patun Suomi-kirjasta luvun, joka käsitteli Joulupukkia. Samalla loimme pienen silmäyksen eduskunnan, presidentin ja hallituksen toimintaan. Suomen karttaan piirrettiin Suomen lippuja ja Joulupukki korvatunturille. Alla jokaisen ryhmän Suomen kartta. Kaikenlaista sitä tästä Suomenmaasta löytyykin…

joulukuun alku 034

5. Päivä: Itsenäisyysjuhla

Osallistuimme Kaukaan koulun itsenäisyysjuhlaan. Ennen juhlaa tarjolla oli juhla-ateria: perinteisesti Karjalanpaistia ja mustikkarahkaa… hyvin maistuivat. Juhlallisessa tilaisuudessa Kaukaan koulun salissa kuuntelimme ja katselimme koululaisten esityksiä. Mukana oli mm. Aleksis Kiven runoja, juhlapuhe, Suomen esittelyä Finlandian soidessa ja juhlan päättänyt Maamme-laulu.

Meidän metsä

15.11.2014 Yleinen

Syksyn aikana Sateenkaarelaiset kävivät ahkerasti metsäretkillä. Meidän metsä eli ”peikkometsä” sijaitsee Kisapuiston lenkkipolkujen lomassa. Metsäretket toimivat lapsille monipuolisena ja toiminnallisena oppimiskokemuksena, jossa yhdistyvät oikeastaan kaikki oppimisen alueet. Leikki, sadut ja tarinat kohtaavat liikunnan, matematiikan ja taiteen. Luontosuhteen vaaliminen on tärkeää sekä henkisesti että fyysisesti.

No, mitä retket meidän metsään sitten pitivät sisällään. Periaatteena oli se, että pidimme aistit avoinna koko ajan. Käveleminen pitkin polkuja, kuunteleminen, katseleminen, haistaminen ja jopa maisteleminen tulivat meille tutuiksi matkalla meidän omalle eväspaikalle. Oman kehon käyttöä ja liikuntaa tuli paljon jo matkalla, jota hyödynnettiin eri tavoin: mm. liikkumiset eri tavoin ja pienet tehtävät tulivat lapsille tutuiksi. Eväspaikalla oli sitten yleensä aika tavoitteellisempien tehtävien aika, joiden parissa lapset työskentelivät pienryhmissä. Kun päivän teeman mukaiset tehtävät saatiin suoritettua, niin pääsimme nauttimaan eväistä. Leikille oli vielä yleensä runsaasti aikaa tämän jälkeen. Mielikuvitus ja metsä tarjosivat kaiken, mitä lapsi leikkiin tarvitsi. Mm. mäet, kuopat, oksat, kepit, lehdet ja kävyt olivat osa lasten leikkiä, joten varsinaisia leluja ei kaivannut kukaan. Aika kului kuin siivillä, kunnes oli aika palata takaisin päiväkodille syömään. Aikaa yksittäiseen retkeen käytettiin oikeastaan koko aamupäivä eli 2-2,5 tuntia.

1. kerta: loppukesän luonto

Lapsien tehtävänä oli etsiä luonnosta erilaisia materiaaleja. Tarkoituksena oli myös yhdessä tunnistaa kasveja, puita ja muuta metsästä löytyvää. Ensin etsittiin mustikan- ja puolukanvarpu, joiden eroja ja yhtäläisyyksiä mietimme yhdessä. Kävimme myös läpi syötäviä marjoja ja sitä mistä niitä kannattaa kerätä. Seuraaksi tutuistuimme havupuihin etsimällä kuusen- ja männynneulasen. Tutkimme neulasia ja tunnistimme kuusen ja männyn. Seuraavaksi etsimme lehtipuiden lehtiä, joista lapset löysivät ainakin koivun, vaahteran ja tammen. Kartoitimme myös havu- ja lehtipuiden eroja. Seuraavaksi tarkastelimme käpyjä ja opimme tuntemaan männyn-ja kuusenkävyn. Lopuksi keräsimme vielä kesän kukkia ja kasveja ja pyrimme tunnistamaan niitä yhdessä. Kerätyt kasvit asetettiin paperin päälle ja kuvattiin. Tarkoituksena oli se, että sama tehtävä tehdään myöhemmin syksyllä uudestaan ja vertaillaan näin kesän ja syksyn luontoa. Näin mahtavia ”taideteoksia” valokuvattiin loppukesän luonnon kasveista.

2014 elo 009 2014 elo 013 2014 elo 008

2. kerta: muotoja luonnossa

Eskarin alussa yksi teemoista oli geometria, joten ”peikkometsässäkin” metsästettiin erilaisia muotoja. Aluksi lapsille näytettiin ympyrän, nelikulmion tai kolmion muotoista pahvinpalaa ja lapset saivat etsiä luonnosta kyseistä muotoa muistuttavan asian. Samanmuotoiset luokiteltiin samaan paikkaan. Tämän jälkeen tarkasteltiin yhdessä millaisia asioita lapset olivat löytäneet ja kerrattiin tasokuvioita. Tämän jälkeen mietittiin vielä lasten lähiympäristöstä löytyviä erilaisia muotoja. Muotoja etsittiin myös puustaa – sen rungosta, oksista ja lehdistä. Lopuksi leikittiin leikkiä, jossa omalla keholla piti muodostaa tietty muoto… Tässä ollaan tarkkana etsimässä muotoja ja löytyihän niitä – ainakin ympyränmuotoisia.

elo 2014 008 elo 2014 010

3. kerta: tutkimuksia ja luontotaidetta

Tällä kertaa lapset saivat jokainen oman tutkimusvihon, johon saivat tehdä omia merkintöjään. Aikuisen avustuksella jokainen ryhmä sai etsiä itselleen mieluisan paikan metsästä, johon asetetettin kehykset. Kehyksien sisään jäänyttä aluetta alettiin sitten tutkia. Raportointivihon lisäksi tutkimuksissa oli käytössä luupit eli suurennuslasit, joilla päästiin valittua aluetta silmäilemään hieman lähempää. Tarkan tarkastelun jälkeen omaan tutkimusvihkoon rastiteltiin alueen löydökset. Tutkimusvihkon viimeiselle sivulle lapset saivat vielä piirtää alueelta löytyneen mieluisan kohteen.

luontotaide 032 luontotaide 035

luontotaide 026syyskuun alku 2014 004

 

Toinen tehtävä tutkimusten lisäksi oli tehdä luontotaidetta. Tällaisia luomuksia syntyi pienryhmissä – kelpaisivat varmasti Kiasmaan…

syyskuun alku 2014 005 syyskuun alku 2014 007 syyskuun alku 2014 008 luontotaide 030 luontotaide 029 luontotaide 028 luontotaide 027

4. kerta: luokittelua ja luontotaidetta

Lapset saivat tehtäväkseen kerätä erilaisia asioita luonnosta. Ryhmät keräsivät pusseihin jotakin painavaa, kevyttä, terävää, pyöreää, pehmeää, kovaa, vihreää ja ruskeaa. Tämän jälkeen materiaalit luokiteltiin aiemmin mainittujen kategorioiden alle. Lisäksi lapset nimensivät, mitä olivat löytäneet. Luokittelun ja nimeämisen jälkeen pussiin kerätyistä materiaaleista oli tavoitteena tehdä yhdessä ”peikko” puun juurelle. Ja aikamoista taidetta saimme taas kerran aikaan.

syyskuun loppu 005syyskuun loppu 003syyskuun loppu 007

5. kerta: metsämatikkaa

1. tehtävänä lapsilla oli tehdä opettajan mallin mukainen asetelma pahvin päälle. Mallia sai käydä katsomassa niin monta kertaa kuin halusi.

lokakuu 2014 008 lokakuu 2014 015

Toisena tehtävä oli jo hiukan tutustua mittamiseen, johon on Sateenkaaressa tarkoitus syventyä tarkemmin vasta kevätlukukaudella. Jokaiselle ryhmälle oli jaettu metrin mittainen naru. Ensin määrittelimme yhdessä mittayksikön (esim. kivi / käpy). Tämän jälkeen tarkoitus oli mitata / laskea kuinka monta kiveä / käpyä metriin tarvitaan. Viimeinen tehtävä oli rajata narulla ala metsään ja laskea alueen sisällä olevia asioita. Opettajan opastuksella tehtiin vielä alan sisällöstä pylväsdiagrammi. Aika vaikea tehtävä, mutta yhdessä onnistuimme kuitenkin!

lokakuu 2014 025 lokakuu 2014 026 lokakuu 2014 028

6. kerta: salaisia tehtäviä

Salaiset tehtävät kuulostavat jännittäviltä ja ninhän ne olivatkin. Salaisuuspussista otettiin tehtäväkortti kerrallaan. Nämä kortit sisälsivät erilaia metsämatikka pähkinöitä. Mm. lasten piti etsiä itseään korkeampi puu ja viisi erilaista luonnonesinettä. Erilaisia käsitteitä ja matemaattisia ongelmia päästiin harjoittelemaan ja ratkomaan oikein urakalla. Tehtäväkortit löytyvät täältä: http://www.hyvinkaa.fi/fi/kasvatus-ja-opetus/Matematiikkaaluonnossa/Materiaalit/#.VGeUKPmsXuM Meillä käytössä oli tehtäkortit 1-12. Tässä etsintää ja etsinnän tuloksia…

lokakuun alku 020 lokakuun alku 022 lokakuun alku 031

7. kerta: loppusyksyn luonto

Syksyn viimeisellä retkikerralla pohdimme sitä, miten kasvit varautuvat talveen. Miksi lehtipuun lehdet muuttuvat syksyllä värikkäiksi? Miksi lehtipuut lopulta pudottavat lehtensä? Mitä tapahtuu kukille ja monille kasveille syksyn tullen. Entä marjoille, varvuille ja heinille. Entä mitkä luontokappeleet eivät oikeastaan varaudu talven tuloon, ja miksi näin on? Mm. näiden kysymysten pohtimisen lisäksi lapset saivat jälleen kerätä luonnonmateriaaleja paperin päälle. Tämän jälkeen vertailtiin loppukesällä otettua vastaavaa kuvaa ja mietittiin mitä eroja on loppusyksyyn verrattuna. Alla pari kuvaa siitä, mitä syksyisestä metsästä voi löytää sekä yksi ryhmä ylpeitä luonnontutkijoita.

lokakuun loppu 008 lokakuun loppu 011lokakuun loppu 009

Syksy ja sadonkorjuu

5.10.2014 Yleinen

Syksy ja sadonkorjuuteemaa jatkettiin sateenkaaressa kolmessa pienryhmässä työskennellen. Projekti toteutuu kolmessa päivässä, sillä jokainen toimintapiste vaatii työskentelyaikaa yhden päivän verran. Syksyn satoon tutustuttiin tällä kertaa kädentaitojen kautta. Tekniikoina olivat muotoilu ja muovailu, grafiikka (yksinkertainen leimasintekniikka) sekä hiilipiirrustus. Tavoitteena näillä pisteillä oli paitsi kädentaitojen vahvistaminen, myös eri aistien käyttö ja syksyn satoon tutustuminen sekä lukukäsitteen pohjustaminen.

Grafiikkaa leimasin tekniikalla

Lapset saivat tällä toimintapisteellä käyttää leimasimina omenoita, porkkanoita ja sipuleita. Ei muuta kuin pulloväriä pintaan ja painamaan. Painamisen lisäksi lasten piti miettiä lukumääriä, kun paperille piti painaa yhtä monta sipulia, porkkanaa tai omenaa kuin paperin alalaidassa oleva luku. Upeita töitä saatiinkin aikaan.

lokakuun alku 001lokakuun alku 007lokakuun alku 004

Syksyn satoa taikataikinasta

Muovailua ja muotoilua lapset pääsivät tekemään taikataikinan parissa. Lasten käsittelyssä taikinasta syntyikin monenlaisia marjoja, vihanneksia ja hedelmiäkin. Tarkoituksena on vielä maalata ja lakata tämä syksyinen sato. Taikataikinahan syntyy yksinkertaisesti suolasta, vedestä, jauhoista ja öljystä. Tässä yksi ohje taikataikinan valmistamiseen.

Taikataikinaa

Taikinasta voi muovailla periaatteessa mitä vain – varsinkin pientä. Koska massa on myrkytöntä, muotoilussa voi käyttää apuna keittiöstä löytyviä välineitä kuten veitsiä, haarukoita, kaulinta, syömäpuikkoja, valkosipulipuristinta ja pastakonetta. Muista tehdä helmiin ja muihin ripustettaviin juttuihin reikä hyvissä ajoin ennen kuivaamista! Kun esineet ovat kuivuneet, ne voi maalata vesiväreillä ja halutessaan lakata askartelulakalla. Säilytä valmis taikina jääkaapissa. Säilyy noin viikon.

tarvitset:
3 dl jauhoja
1½ dl suolaa
1½ dl vettä
1 rkl ruokaöljyä

Sekoita keskenään vehnäjauhot ja suola.
Lisää joukkoon kylmä vesi ja ruokaöljy.
Vaivaa ainekset tasaiseksi taikinaksi.

Jos taikina on tahmeaa, lisää jauhoja, jos repeilevää, kastele kädet ja vaivaa taikinaa.

Kuivataan paistamalla uunissa noin 125C noin tunnin ajan.
Massa kuivuu myös huoneenlämmössä, mutta hitaammin kuin uunissa.
Ainakin tämä massa on helppoa tehdä ja ohjeella tulee hyvää ja helposti muovailtavaa taikinaa.

lokakuun alku 011lokakuun alku 013

Sienimetsä hiilipiirroksena

”Metsäsässä asustaa sieninen

nimi on sama kuin muoto sen.

Se on lättänä sieni, lättänä.

Lättänä sieni nimi on sen.”

Syksyinen metsä sienineen oli aiheena tällä pisteellä. Hiilen lisäksi lapset saivat käyttää myös värejä. Lopuksi työt suihkutettiin hiilen paperiin kiinnittävällä fixatiivilla. Aika taianomainen tunnelma näissä töissä vai mitä.

lokakuun alku 016 lokakuun alku 017 lokakuun alku 018lokakuun alku 015

 

Sadonkorjuujuhla

14.9.2014 Yleinen

”Kuuma hohtaa aurinko ja viljaa kypsää on, pam pam, rumpu kaikuu, vilja kypsää on.

Isoisä hoitaa tuolla mehiläisiään, pam pam, rumpu kaikuu, vilja kypsää on.

Mummo poimii luumuja ja ruokkii porsaitaan, pam pam, rumpu kaikuu, vilja kypsää on.

Tyttö istuu penkillä ja kehrää pellavaa, pam pam, rumpu kaikuu, vilja kypsää on.

Poika leikkaa rypäleitä hiljaa hyräilee, pam pam, rumpu kaikuu, vilja kypsää on.

Nyt on tullut korjuuaika, kohta juhlitaan, pam pam rumpu kaikuu, vilja kypsää on.”

 

Yllä olevaa Elonkorjuu-laulua oli laulettu jo aiemmin aamupiirissä, mutta nyt sateenkaaressa järjestettiin ihan oikeat sadonkorjuukekkerit. Toimintaa oli kolmella pisteellä: musiikki, tunnistus ja kuvis. Jokaisella pisteellä aiheen parissa työskenneltiin noin 15 minuuttia.

1. Piste: kuvis

Tällä pysäkillä oli perinteisiä värityskuvia kasviksista. Ensin tunnistimme kasvikset ja mietimme niiden oikeaa väritystä. Sitten lapset pääsivät töihin. Tarkoituksena oli värittää värityskuvat liiduilla tai puuväreillä ja tämän jälkeen leikata ne irti. Myöhemmin teokset laminoitiin ja niistä tsaatiin aikaan oma puutarhakottikärryllinen syksyn satoa.

syyskuun alku 001 syyskuun alku 007

2. Piste: musiikki

Musiikki-pisteellä opeteltiin yhdessä Vihanneslaulua, joka oli tullut jo loruna tutuksi aamupiirissä. Sanathan kyseiseen lauluun menevät näin:

”Kukkuu kukkuu, pikkulanttu nukkuu,
kellarin pimeässä nurkassa.
Hiiri se tuli ja puraisi.
Pikkulanttu naurista potkaisi.

Nauris se parkas ja nurkkahan karkas,
porkkana paineli perässä.
Sipuli se itkeä pillitti,
peruna se tilliä lohdutti.

Kaalikin suuttui ja punaiseksi muuttui
punajuuri punoitti vieressä.
Retiisi ja kukkakaali kikatti,
salaatti vain yksinään mökötti.

Suut meni tukkoon, kun aivan kävi lukkoon,
tarhuri kurkisti ovesta.
Ollaan me ihan kiltisti,
vihannekset yhdessä vakuutti.”

3. Piste: Tunnistus

Tunnistus.pisteellä tutustutiin kasviksiin kuvin, keskustellen ja maistellen. Samalla tulivat tutuksi niiden kasvuolosuhteet.

syyskuun puoliväli 016syyskuun alku 002