Selaat arkistoa kohteelle ymmärrys.

Yhteiskunnalle vakaampi pohja

23.12.2014 Yleinen

Talouden mylly määrittelee perustavan laatuisen ongelman.
Meidän, ihmisten yhdessä aikaansaama talous on muuttunut Taloudeksi, olioksi johon ei juuri uskalleta puuttua. Talous on liian arvaamaton ja liian suuri voimaltaan. Sen on siis parempi olla ja yritetään sopeutua osaamme. Juoksemaan yhä lujempaa omassa pyörässämme.

Entä jos ei.
Joku taannoin väitti, että kansantaloudellinen tulos, bkt, voidaan toteuttaa alle puolen tunnin per päivä, tehtäessä tehokkaasti. Suomen bkt on 47 kE/hlö. Jaettuna per päivä, tuo tekee 128 E/pv/hlö.
Äkkiseltään tuo summa vaikuttaa suuruusluokaltaan samalta kuin isännöitsijäntodistuksen laatiminen, työmaan valvontakäynti, putkimiehen kääntymiskeikka, yksityisen lääkäriaseman terveyskäynti tai jokin muu ns. ammattiryhmän suorittama työsuoritus.

Väittäisin että isännöitsijä, työmaan valvoja, putkimies, yksityisen puolen terveydenhoitaja ovat ns. keskituloisia ammatti-ihmisiä. Joten laskelma on ehkä oikean suuntainen. Miksi sitten käytämme töissä aikaa sen 7,5h + matkat? Mihin se tehty työ katoaa?
– – –
Suomessa on poikkeuksellisen hyvä tietous talouden liikkeistä ja verotuksen taustoista, väitän. Koska siihen on panostettu.

Suomessa on poikkeuksellisen hyvä tietous terveyden muodostumisesta ja sairauksien hoidosta, väitän. Koska tähän on panostettu systemaattisesti vuosikymmeniä. Yksilöimättömiä terveystietojamme käytetään yhteiseen hyvään.

Suomessa on poikkeuksellisen hyvä tietous ympäristöasioista, väitän. Koska nämä ovat kiinnostaneet ihmisiä laajalle jakautuneen maan omistuspohjan ja vapaa-ajan mahdollistamina.
– – –

Jos koostamme yhteiskuntamme toiminnan käsiteltävään muotoon. Pystymme ohjaamaan kaikkia osa-alueita ylhältä päin, mutta myös käytännön tasolta.

Meidän on pakko. Katainen oli selkä seinää vasten talouden heittäessä rodeovaihteen päälle 2009.
Nyt on vastaava tilanne tai paljon paljon pahempi Venäjällä.

Talous on jäsentymättömänä liian suuri voima, se tarvitsee rinnalleen ymmärrystä ja suitset. Talous ei ole kuitenkaan muuta kuin ihmisten ajatusten rakentama immateriaalinen laite. Oikeasti talous koskettaa vain ihmisten ja ympäristön välityksellä meihin. Joten mekin voimme koskettaa taloutta ihmisten ja ympäristön kautta.

 

Me emme ymmärrä emmekä hallitse tai edes ohjaa. Olisiko syytä?

Iso pipi tuli!

1.12.2014 Aikakausi kaksi lasta

Kuopuksen saamisen jälkeen olen pohtinut, mitä kohta kaksi-vuotiaalle esikoiselle voi kertoa satuttamisesta tai kuolemasta. Siis, että jos pikkusiskon päälle pomppaa tai jos hänen koppansa kaataa sängyltä lattialle, hän voi kuolla. Tai ainakin voi tulla iso pipi.

Meillä on kirjastosta lainassa Pikku-Mirjan eläinlauluja. Siinä eräässä laulussa kerrotaan Otto-pojasta, jolla oli kolme kania. Ensimmäinen sai nuhan ja tukehtui siihen. Toisen söi koira ja toinen ui pakoon ja jäi sille tielle. Sen jälkeen Otolla ei ole enää ole ollut kaneja. Kyseessä on siis hilpeä rallatus. En tiedä miltä vuodelta kyseinen kipale on, mutta jotenkin tuntuu, ettei nykyään kirjoitettaisi enää noin.

Ennen maatalojen lapsille oli kai enemmän selvää, ettei se rakas Putte-possu selvinnyt vuoden vaihteeseen. Ja ehkä katovuodet olivat karsineet myös sisarparvea. Miten on nykylasten laita? Käsittävätkö he kuolemaa, jos omat isovanhemmat yhä leikittävät ja hyppyyttävät joka sunnuntai? Toki esikoiseni on saanut osumaa, lähinnä itse kaatumalla tai lyömällä itsensä. Hiekkalaatikolla muutama kaveri on saattanut vähän tönäistä, mutta varsinaista käsitystä ihmisen haavoittuvaisuudesta hänellä tuskin vielä on. Tiedän hänen olevan mustasukkainen, mutta jotenkin haluaisin saada hänet ymmärtämään, että vauva on niin pieni ja avuton, ettei sille voi tehdä mitä haluaa. Tuskin hän pahuuttaan käy välillä mätkäisemässä tai halimassa turhan tiukalla otteella.

Olen itse saanut tukkapöllyä, tai tukkapöllöä, kuten meillä sanottiin. Huonosta käytöksestä seurasi fyysinen kuritus, tosin hyvin lievä sellainen, joten jo suhteellisen pienenä tiesin, mitä satuttaminen tarkoittaa. Nykyään lapsen fyysinen kurittaminen on kiellettyä laissa. Jos lapsi ei ole koskaan kunnolla satuttanut itseään, voiko hän siis ymmärtää tuottavansa toiselle tuskaa? Ja onko edes moralisesti oikein kuormittaa kaksivuotiasta sillä ajatuksella, että hän voisi tehdä jotain, joka saisi pikkusiskon lakkaamaan olemasta?