Selaat arkistoa kohteelle ylipaino.

Minä vuosina 2002-2015

25.11.2015 Yleinen

Askartelin illan ”iloksi” kuvan itsestäni. Siinä näkee painoni useilta vuosilta. Esimerkiksi vuonna 2003 olin pudottanut reippaasti kiloja Painonvartijoissa. Sitten taas se loppui jossain vaiheessa ja vuonna 2005 olin jo melkoinen syöttösika! Itsestä sallittakoot niin sanottavan. :D

Kesällä 2014 painoin 112 kg, minulle oli kokeiltu useita lääkityksiä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön (joka diagnoosi sitten kumottiin tarkemmissa tutkimuksissa 12/2014) ja voin tuossa kuvassa todella huonosti. Tärisin ja liikkeeni olivat hitaita ja kömpelöitä. Tuon reissun jälkeen hautasin viimeisen lääkekokeilun ja vaadin tarkempia tutkimuksia. Lääkkeiden ansiosta laihduinkin sitten pikkuhiljaa, kunnes hakeuduin Cambridgeen syyskuussa 2015. Lopun voitte lukea blogin teksteistä. Painoni on tällä hetkellä 79,5 kg ja tavoite olisi päästä 65 kg. Pystyy pystyy! Tämä kuva lähinnä tsemppaamaan itseäni. Haastankin blogia lukevat Cambailijat tekemään omasta elämästään samanlaisen.

eri_vuosilta2002_2015

Miksi ylipainoa?

1.9.2015 Yleinen

OrvokitOlen aikuisikäni ollut enemmän tai vähemmän ylipainoinen. Kun muutin vanhempieni luota pois vuonna 1995, painoni oli 55 kg ja ikää 18 vuotta. Salakavalasti paino alkoi nousta ja oletin sen johtuvan epäsäännöllisistä elämäntavoista. Kun sitten eräällä risteilyllä (1997) eräiden kenkien kauneus peittyi pursuvaan jalkaan, hakeuduin lääkäriin. Paino oli tuolloin noussut jo 75 kiloon.

Verikokeiden tuloksista nähtiin, että minulla on erittäin paha kilpirauhasen vajaatoiminta. TSH oli 619! Ultrassa oli nähtävissä, että normaalisti luumunkokoinen kilpirauhaseni on herneenkokoinen. Sain heti Thyroxin-lääkityksen.

Pari vuotta lääkitystä säädeltiin ja oikeaa annostusta haettiin. Kuitenkin jonkinasteinen turvotus jatkui ja jatkui.

Kesällä 2011 lääkäri diagnosoi minulle kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Kolmen vuoden aikana siihen kokeiltiin kaikenlaisia lääkkeitä, eikä mikään tuntunut toimivan. Kesällä 2014 söin Litoa (litium) ja olin ihmisraunio. Paino huiteli 112 kilossa ja tärisin, vapisin ja vaapuin. Silloin kyseenalaistin diagnoosin. Otin asian puheeksi, koska aloin itse vähentää Litoa. Sain lähetteen Auroran sairaalaan tutkimuksiin.

Tutkimukset kestivät pari kuukautta ja niiden tulos oli… diagnoosi kumotaan! Kärsin vain toistuvasta masennuksesta. Tutkimusten aikana olin täysin lääkkeetön mielialalääkkeiden osalta ja siksi sen tulos oli varma. Painonikin oli tuossa vaiheessa tippunut yli 10 kg.

Kaiken kaikkiaan ennen viime viikolla tekemääni päätöstä putosi painoni 23 kg ja toki takaisin on tullut 5 kg. Eli olen nyt 18 kg kevyempi kuin viime kesänä. Odotan tuloksia ja tulevaa mielenkiinnolla ja innolla.

1. postaus, 1. oikea yrityskierto – löydätkö haikara perille?

11.10.2014 Yleinen

Tästä me lähdetään. Taas. Tää on varmaan.. kuudes aloittamani blogi, mutta toinen tästä aiheesta. Kadotin tunnukset jo kuukausia sitten siihen blogiin, joten tästä on hyvä alottaa nyt ihan uusi puhtaalta pöydältä. Täytyy taas opetella vähän jäsentämään ajatuksiaan. Kyseessä nyt kuitenkin vauvayritysblogi, ja siinä sivussa painonpudotusta, perhe-elämää ja elämänkiemuroita.

Periaatteessahan tämä on jo (vai vasta?) viides yrityskierto, mutta kun mukana on ollu mun kysta ja sen leikkaus, ja Ämmän masennuslääkitys 4-5 kuukautta – nyt 2 viikkoa ollu ilman niitä lääkkeitä ja ovulaatio oli noin viikko sitten. En jaksa innostua ja toivoa että tärppäis näin hätäsesti, koska mä haluan alkaa laskemaan että tää on meidän eka yrityskierto.. Pääasia on, että kaikki on nyt valmiina vauvan tuloon ja siihen vaikuttavat ongelmat hoidettu pois tieltä :)

Koulun pääsykoekutsut tulee postin mukana ensi viikolla – jännätään että kolahtaakohan kutsu meidänkin postilaatikkoon.. työt loppuu kuukauden päästä, ja jos en pääse kouluun niin sitten on vaan sopeuduttava siihen elämäntilanteeseen ja elettävä niillä varoilla mitä on. Aina kaikki järjestyy, tavalla tai toisella. Trust me.

Kierto mulla oli hormonikierukan poiston jälkeen (huhti-toukokuussa) säännöllinen 27 päivää ja menkat alko aina melkein tunnin tarkkuudella.. viime menkat olikin 2 päivää myöhässä, ja huomasin jo sillon niitä edeltävän ovulaation ajankohdan olevan pari päivää myöhässä. Nyt sitten oon vähän arponu että jatkuukohan se tolla 27 päivän kierrolla vai 29? Ovulaatio oli viikko sitten ja se täsmäsi tohon 29 päivän kiertoon. Menkat pitäis alkaa laskennallisesti ensi viikonloppuna, saa nähdä mikä se päivä sitten on, on varauduttava hyvin jos alkaavatkin aikasemmin – tai jospa ne ei tulis enää ollenkaan..

Ämmä on alkanu puhumaan paljon kuinka vauva olis ihanaa, ja onhan se jo isi mun tyttärelle mun aiemmasta suhteesta, maailman ihanimmalle ja kauneimmalle prinsessalle – se prinsessa on ansainnu vain parasta, ja sitä Ämmä on.

Aa, tyttäreni, täyttää vuodenvaihteen jälkeen 4 vuotta! 4 kokonaista vuotta, melkein yhtä monta kun on yhdessä kädessä sormia! Siitä on 3,5 vuotta kun pakattiin Aan kanssa tavaramme ja jätettiin bioisä – ja siitä on liki 2 vuotta kun bioisää on viimeksi kiinnostanu tavata tytärtään. Onneksi Ämmä on ollu paras isi kohta jo kolme vuotta, joten eiköhän meille olis pian suotu onni yhteisestä lapsesta, pikkuveljestä tai -siskosta Aalle joka on niin ihana pikkuäiti.

Mä uskon kohtaloon, ja siihen että kaikille on oma polkunsa. Tää on meidän polku, ja näin jälkeenpäin ajateltuna se kaikki on ollu tämän elämän arvosta. Oltaisko me saatu tätä kaikkea, jos ei oltais kärsitty ja oltu kivitettynä? Jos oltais saatu, oltasko me osattu arvostaa tätä?

Elämä on mystistä, monimutkasta ja jopa pelottavaa. Tää maailma on niin suuri, ja sitä ohjaava käsi..

Meille on vähän painoa kertyny tässä vimpan vuoden aikana, joten tavotteena olis alottaa nyt pudottamaan painoa 10-14kg. Vaikeaksi sen tekee diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta ja lääkitysten tasapainon haku edelleen, lääkäreissä ravaaminen ja labroissa käyminen, ja tää järkyttävä väsymys. Mutta minkäs teet, pakko on kuitenkin yrittää, ja ei tää nyt ainakaan huonompi ruokavalio vois olla joten jo pelkkä herkkujen poisjättäminen ja liikunnan lisäys voi tehdä ihmeitä. Katotaan mihin suuntaan tää alkaa sutjaantumaan :)

Me jäädään odottamaan ens viikonloppua, menkkoja tai niiden poisjääntiä ja jostain taiottavaa itsekuria, että pystyy pudottamaan sitä painoa. Muah, ja ens viikkoon! :*