Selaat arkistoa kohteelle Yhteenlasku.

Eskareiden joululahjat, osa 3

16.12.2015 Yleinen

Paketti #6: Piparkakkuja

Jouluun liittyy niin paljon kaikkea, mikä kiinnostaa lapsia. Piparkakut lienevät monien suurta herkkua, joten eskareiden pakettiin numero kuusi kääräistiin makoisia pipareita eri muodoissa. Mitä kaikkea, siitä seuraavassa.

Piparkakkupoika

Aloitimme piparkakku-teeman sadulla. Perinteinen Piparkakkupoika tarina kuunneltiin ja katseltiin tällä kertaa Ipadillä pienissä ryhmissä. Satu piparkakkupojista löytyy myös iki-ihanasta Hanhiemon satuaarre -kirjasta, josta on luettavissa esittely täällä: http://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2014/11/hanhiemon-satuaarre Tässä kuitenkin kertomus tekstimuodossa.

121px-Hanhiemon_satuaarre

Olipa kerran ukko ja mummo, jotka asuivat pienessä mökissä metsän keskellä. Heillä ei ollut yhtään lasta ja he kaipasivat kovasti omaa pientä poikaa.

Eräänä aamuna mummo paistoi piparkakkuja. Silloin hän päätti tehdä ukolle piparkakkupojan. Hän otti palan taikinaa, kauli sen ohueksi ja muodosti siitä pojan, jolle hän pani rusinoista silmät, ison nauravan suun ja takkiin kolme nappia. Hän taputti sitä hellästi ja työnsi sen uuniin. Kun hän arveli pojan kypsyneen, hän nauroi mielissään ja katsoi uuniin. Hän ei ehtinyt muuta kuin avata uuninluukun, kun piparkakkupoika hyppäsi ulos ja juoksi pirtistä suoraan metsään. Mummo kiiruhti perästä ja huusi:

  • Tule takaisin!

Mutta piparkakkupoika vain nauroi ja huusi vastaukseksi:

  • Juokse vain, juokse vain!

Minua et kiinni saa, minä olen piparkakkupoika. Eikä mummo saanut sitä millään kiinni. Ukkokin näki pojan juoksevan ohitseen ja huusi:

  • Tule takaisin!

Mutta piparkakkupoika vain nauroi ja huusi vastaukseksi:

  • Juokse vain, juokse vain!

Minua et kiinni saa, minä olen piparkakkupoika, pääsin pakoon mummoa ja sinuakin pääsen. Pääsenpäs vain!

Ja niin se hävisi metsään. Metsäreunassa nakerteli paksu pupu vihreitä lehtiä. Se huomasi piparkakkupojan kun tämä juoksi ohi ja huusi pojalle:

  • Tule takaisin!

Mutta piparkakkupoika vain nauroi ja huusi vastaukseksi:

  • Juokse vain, juokse vain!

Minua et kiinni saa, minä olen piparkakkupoika, pääsin pakoon mummoa ja ukkoa ja sinuakin pääsen. Pääsenpäs vain!

Pupu juoksi minkä koivistaan pääsi, mutta ei saanut kiinni piparkakkupoikaa, joka juoksi yhä syvemmälle metsään. Pörröturkki karhunpentu oli juuri nuuskimassa hunajaa, kun piparkakkupoika kulki ohi, ja se huusi:

  • Tule takaisin!

Mutta piparkakkupoika vain nauroi ja huusi vastaukseksi:

  • Juokse vain, juokse vain!

Minua et kiinni saa, minä olen piparkakkupoika, pääsin pakoon mummoa ja ukkoa ja pupua, ja sinuakin pääsen. Pääsenpäs vain!

Ja niin se hävisi metsään. Karhunpentu löntysti pojan jälkeen, mutta eihän se saanut sitä kiinni. Piparkakkupoika juoksi yhä syvemmälle metsään.

Kettu kurkisti piilopaikastaan, kun näki piparkakkupojan ja huusi:

  • Tule takaisin!

Mutta piparkakkupoika vain nauroi ja huusi vastaukseksi:

  • Juokse vain, juokse vain!

Minua et kiinni saa, minä olen piparkakkupoika, pääsin pakoon mummoa ja ukkoa ja pupua, karhua ja sinuakin pääsen. Pääsenpäs vain!

Mutta kettu ei juossutkaan sen perässä, vaan sanoi lempeästi:

  • En minä tahdo ottaa sinua kiinni, piparkakkupoika. Mutta kohta tulet joelle. Minä vien sinut yli häntäni päällä, ja sitten mummo eikä ukko eikä karhunpoika saa sinua kiinni.

Piparkakkupoika katsoi jokea ja katsoi metsää ja sitten se katsoi kettua.

  • Hyvä kettu, koska sinun häntäsi on niin kaukana suusta, tulen mukaasi, se sanoi.

Se hyppäsi ketun hännälle ja kettu lähti uimaan joen poikki. Mutta kun vesi syveni, se huusi piparkakkupojalle:

  • Hyppää selkääni tai muuten kastut

Piparkakkupoika hyppäsi ketun selkään, ja matka jatkui. Mutta vesi syveni yhä, ja kettu huusi:

  • Hyppää pääni päälle tai muuten kastut.

Piparkakkupoika hyppäsi ketun pään päälle. Mutta kettu heilautti päätään, aukaisi suunsa ja piparkakkupoika putosi suoraan sen suuhun. Ja niin sen piparkakkupojan loru loppui.

Sadun kuuntelemisen jälkeen kertasimme sen tapahtumat yhdessä. Lisäksi pohdimme hieman sadun rakennetta ja huomasimme, että piparkakkupoika juoksi montaa kertaa karkuun, joten tarinassa oli paljon toistoa. Lopuksi tehtävänä oli miettiä vielä sadun opetusta ja sitä, mikä teki sadusta sadun.

Satuun liittyen teimme tehtävän, jossa piparkakkupojan koristeisiin tuli ratkaista joulupähkinä. Lapset saivat piparkakkuhahmon ja kolme lukua, joista heidän piti muodostaa kaksi erilaista yhteenlaskua. Koska  emme juurikaan olleet vielä harjoitelleet yhteenlaskua, ope näytti yhden ratkaisumallin taululla.

image

Suurin osa eskareista osasikin ratkaista pähkinän aika nopeaan ja kaikki pienen avustuksen jälkeen. Lopuksi jokainen sai vielä tuunata piparkakkuhahmon oman näköisekseen. Sitten piparkakut vaan pellille paistumaan!

image image image image image

P niin kuin Piparkakku

PEPPI

Kirjaimiin tutustumisessa hyppäsimme p-kirjaimeen, koska se sopi niin hyvin teeman. Johdatteluna aiheeseen luin Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjasta kohdan, jossa Peppi päättää leipoa juuri pipareita. Tässä lapsille luettu teksti.

Juuri sinä aamuna Peppi paistoi piparkakkuja. Hän oli tehnyt jättimäisen taikinan ja kaulinut sen keittiön lattialle.

– Tiedätkö mitä? sanoi Peppi pikku apinalleen. – Leivinlaudalla ei ole mitään virkaa, jos on leivottava vähintään viisisataa piparkakkua.

Hän oli nelin kontin lattialla ja leikkasi piparkakkusydämiä täyttä vauhtia.

– Älä kömmi taikinaan, Herra Tossavainen, hän sanoi kiukkuisesti juuri kun ovikello helähti.

Peppi juoksi avaamaan. Hän oli kiireestä kantapäähän valkoinen kuin mylläri, ja kun hän pudisti sydämellisti Tommin ja Annikan kättä, heidän päälleen pelmahti kokonainen jauhopilvi.

– Hauskaa että tulitte pistäytymään, hän sanoi pölyttäen esiliinaansa niin, että jauho ryöppysi. Annika ja Tommi saivat niin paljon jauhoja kurkkuunsa, että heitä rupesi yskittämään.

– Mitä sinä puuhaat? kysyi Tommi.

– Niin, jos väitän olevani nokikolarina, et usko minua kuitenkaan, niin ovela sinä olet, sanoi Peppi. – Suoraan sanoen minä leivon. Mutta olen ihan kohta valmis. Voitte istua sillä aikaa puulaatikolla.

 Peppi osasi panna töpinäksi. Tommi ja Annika istuivat puulaatikolla ja katselivat, miten hän kulki eteenpäin pitkin piparkakkutaikinaa ja heitteli kakut pellille ja paiskasi pellit uuniin. Heistä tuntui, että kaikki kävi aivan kuin elokuvissa.

– Selvä, sanoi Peppi lopulta ja läimäytti viimeisten peltien jälkeen uuninsuun kiinni niin että pamahti.

Lukemisen myötä lapset arvasivat aika nopeasti, että tällä kertaa harjoittelemme p-kirjainta. Ennen pysäkkitehtäviä mietimme, mitä hassua Pepin tavassa leipoa piparkakkuja oli ja mihin teksti päättyi. Lisäksi lapset kuvittelivat kämmenestään piparkakun, johon koristelivat sormella 15 P-kirjainta. Tehtäväpisteillä harjoittelimme p-kirjainta lisää ja kertailimme aiemmin tutuksi tulleita äänteitä ja kirjaimia.

Kirjaimen muoto ja piirtäminen

Harjoittelimme P-kirjaimen piirtämistä isolle valkoiselle rullapaperille, johon teimme viisi parasta P-kirjainta liiduilla. Kirjaimen ympärille jokainen sommitteli piparkakun reunat.

image

Oikean piparkakun koristelimme ihan oikeasti, tottakai P-kirjaimin. Sen jälkeen piparit jätettiin pellille odottelemaan herkutteluhetkeä. P-kirjainta harjoiteltiin vielä Molla ABC pelissä ipadillä.

image

Aarteenetsintää leikimme Peppi Pitkätossun hengessä. Tarkoituksena oli löytää mahdollisimman monta piilotettua piparkakkua ja käydä aina kirjoittamassa taululle P-kirjain yhden piparin huomattuaan.

P-kirjaimia leivoimme innolla muovailuvahasta. Jokainen muotoili vähintään kolme upeaa P-kirjainleivosta.

image

Piparkakkupeli

Piparkakkupelissä piparkakkupoika ja -talokorttien sisään oli piilotettu kirjaimia. Pareittain pelattuna käänsimme kortteja vuorotellen ja jos osasi kirjainta vastaavan äänteen, sai kortin itselleen. Joukossa oli myös ”oh no” -kortti, jonka käännettyään pelaajan oli laitettava yksi kortti pois. Piparkakkupojat ja -talot sisälsivät vain lapsille ennestään tuttuja kirjaimia ja äänteitä. Lopuksi laskettiin kummalla oli enemmän kortteja.

image

Kuva-sanapeli

Pareittain yhteistyönä oli tavoitteena löytää oikea kuva-sanapari. Pelissä oli mukana P-kirjaimella alkavia sanoja. Lukutaito ei ole mitään välttämättömyys tässä pelissä, sillä päättelemällä ja poissulkemalla oli mahdollisuus löytää oikeat parit.

image

Piparkakkupojan juoksupeli

Piparkakkupoika juoksi ympäri automattoa karkuun, mutta hänen piti pysähtyä aina lukemaan vastaan tulleet äänteet, tavut ja sanat.

image

Peppi Pitkätossu-tehtävät

Ensimmäisessä tehtävässä Peppi-tarinasta oli poimittu sanoja, joista lapset valitsivat kolme. Tämän jälkeen sanat piti kirjoittaa Ipadin piirto- ja kirjoitusohjelmalla. Tässä tehtävässä mukana olleet sanat.

PEPPI

PIPARKAKKU

LEIPOA

APINA

NOKIKOLARI

LEIPURI

PUULAATIKKO

UUNIPELTI

UUNINLUUKKU

Toisessa tehtävässä muisteltiin, miten Pepin piparkakkujen leipominen päättyi ja lasten tuli jatkaa tarinaa kuvittamalla. Tarinan lopussahan Peppi laittoi piparipellin uuniin ja paukautti uunin luukun kiinni.

Lapset pääsivät myös keksimään Pepille sopivia joululahjoja. Tehtävänä oli piirtää ja kirjoittaa Peppi Pitkätossulle mieluinen lahja…

image

Vihkotyöskentely

Teimme vihkoihin ensimmäiselle sivulle suurikokoisen P-kirjaimen liiduilla. Seuraavalle sivulle harjoittelimme kymmenen hienointa P-kirjainta hieman pienempään kokoon. Kolmannelle sivulle kirjoitimme aiemmin Peppi-tarinasta poimittuja sanoja. Neljännelle sivulle liimasimme aiemmin värittämämme Peppi Pitkätossu leipoo kuvan.

image image image

Piparintuoksuista lukukäsitteen kertausta

Olemme syksyn aikana tutustuneet matemaattisiin peruskäsitteisiin, joista tärkeimpänä tietenki lukukäsite. Lukumäärät, lukujonot ja numeromerkit kerrattiin jouluisin ja piparkakuntuoksuisin pysäkein… Lapset kiersivät pysäkeillä pareittain.

1.Piparkakkupeli 1

Heureka-materiaalista löytyvässä piparkakkupelissä heitetään noppaa vuorotellen. Nopanheiton antamaan tulokseen kaksi lisäämällä saa peittää pelilaudalta vastaavan luvun. Eenmmän lukuja päittänyt pelaaja on voittaja.

image

2. Piparkakkuhahmo

Pelaaja saa tässä pelissä eteensä tyhjän piparkakkuhahmon, johon hänen on nopanheiton mukaan lisättävä koristeet, mm. silmät, napit, karkkikeppi, huosut tai hame, paita ja suu.

image

3. Joulutontun peitto

Lasten tehtävänä oli kutoa joulutontulle peitto. Koska tonttu on pieni, on peittokin kapea. Tällä kertaa peitto piti rakentaa viiden mittaisista värisauvoista. Tavoitteena oli löytää mahdollsimman monta erilaista raitaa.

4. Arvaa mitä lukua ajattelen

Lukusuon ja kahden piparkakkupojan sekä kysymysten avulla tuli selvittää, mitä lukua toinen pareista ajatteli. Kysyä sai esim. ”Onko luku suurempi kuin 5”. Piparkakkupoikia lukusuoralla liikuttelemalla oli mahdollista löytää oikea luku.

image

5. Jouluinen yhdistämistehtävä

Tämä Ipad pelin myötä kertailtiin lukujonoja. Tehtävissä piti yhdistää viivoilla kuvia, joista paljastui jouluisia asioita. Pelejä oli eri tasoisia, lukujonoja oli tarjolla 1-30 välillä.

image

6. Piparkakkupeli 2

Toisessa piparkakkupelissä väriteltiin joulukuusenpalloja nopan heiton mukaan. Nyt kuitenkin piti värittää joulukuusenpallo, jossa luku oli yksi enemmän kuin nopanheiton tulos.

image

Tässä olivat Eskarin toiminnalliset joululahjat tällä kertaa. Monenlaista muutakin tekemistä eskarin tontuilla riitti, mutta kaikkea jouluvalmisteluihin liittyvää ei sovi paljastaa, vai mitä. ? Kaikki eskarilaiset toivottavat tämän blogin lukijoille oikein mukavaa joulunaikaa! Tavataan taas ensi vuonna uusin kujein.