Selaat arkistoa kohteelle vituttaa.

Uusvuos

31.12.2016 Fiilikset matalalla

Oikeen awesome uusvuos. Jos olisin päihteisiin taipuvainen ihminen vetäisin pään täyteen mitä tahansa. Eipä tarvii mökillekään tulla enne ku isän kohdal o kuoppa kaivettu ja perään todettu aamen. Kumma juttu ku mua ei kiinnosta tulla mökille, oikeen helvetin kumma juttu. Elikäs koitan kertoa tämän jutun mahdollisimman hyvin, jotta asia olisi helpompi ymmärtää. Koitan kirjoittaa selkosuomella.

Tänään isä riehaantui jo kerran tyhjästä. Nyt savusaunalla uudelleen. Homma meni näin: Isäni on itse herkkä persus, eikä kestä lämmintä saunaa laisinkaan (silti hänen pitää tulla saunaan kun se on kuumimmillaan, älkää multa kysykö miksi). Äitini taasen harrastaa avantouitia +hän on pahimman luokan vilukissa ja järvessä vielä syväjäädyttää itsensä. Äitini ei pelkästään jäätymisen vuoksi heitä kunnon löylyjä vaan hän muutenkin rakastaa lämpöä.

Isäni kitisi jälleen kerran kun sauna on niin helvetin kuuma, että ovea pitäisi pitää sepposen selällään, että saunas tarkenis olla. Äitini kävi tapansa mukaan uimassa (n. 4C asteisessa vedessä), joten hänen oli turkasen kylmä. Äidin uidessa isä istui terassilla. Kun äiti tulee uimasta hän tietenkin heittää löylyä tavallista enemmän, jotta lämpenisi mahdollisimman nopeasti. Melkein heti isäni tuli takaisin saunaan ja alkoi karjumaan, että ovi pitäis pitää auki, ei se lämpö mihinkään karkaisi. Öö mitä helvettiä, äidin pitäisi kärsiä kylmää, kun herkkä nahkainen isäni ei voi sitä hetkeä istua ulkona tai alempana rappusilla. Just joo ei sovi mulle.

Isäni huusi kuinka olen niin saatanan kovapäinen, etten usko ja ymmärrä puhetta. Tämä kyseinen vatipää uhkasi nostaa koko oven pois paikoiltaan, mikäli se ei pysyisi auki. Hän huusi kuinka oven kanssa on ollut iän kaiken ongelmaa, kuinka sitä on aina pidetty kiinni, vaikka se juurikin pitäis pitää auki. (Itse asiassa rakas idiootti lämpö karkaa harakoille, eikä todellakaan jää lämmittämään saunojia. Vieläpä koska ovea auki pidettäessä suoraan järveltä puhaltava voimakas tuuli jähdyttää saunaa vaikka ovi olisi auki vain ⅓ osan..)

Tässä kohdassa totesin, että mulle riittää, etten aio jäädä kuuntelemaan moista paskaa. Miksi mun (täysikäisen ihmisen) muka pakolla pitäis jäädä kuuntelemaan kun toinen karjuu pää punaisena. Mun ei ole pakko jäädä kuuntelemaan sen riehumista, jos en halua. Jos tarkkoja ollaan, mun ei ole enää koskaan pakko tulla mökille, jos mua ei kinosta, kukaan ei voi pakottaa.

Kuka tahansa kenellä on aivot ja rippusen empatiaa, ymmärtää tilanteen. Vieläpä koska savusaunassa löylyt ovat paljon pehmeämmät kuin perus puu-/sähkösaunas. Savusaunassa lämpenee luita ja ytimiä myöden kun puu-/sähkösaunas kärventyy vain nahka. Tässä syy miksi äidilläni on paljon suurempi hinku uimaan päästessämme savusaunaan.

Tätä kaikkea ei hiukkaakaan helpota isäni tulinen luonne, jonka perin häneltä. Äitini on luonteeltaan paljon rauhallisempi, lempeämpi ja tietenkin alistuu herkästi isäni edessä. Veljeni puolestaan kulkee äitini jalanjäljissä. Viimeiset (ehkä) 5 vuotta olen liki täysillä kapinoinut isääni vastaan, koska näen ja tiedän mitä hän tekee äidille ja hänen psyykkiselle voinnilleen. Äitini ei ole varmaan koko aikana kun hän on isän tuntenut (tietty alussa mennyt paljon paremmin, en tiedä milloin nämä vaikeudet ovat alkaneet) laittanut tälle kertaakaan kampoihin, joten olen alkanut tulisen luonteeni voimin puolustamaan häntä ja näyttämään etten aio taipua isän edessä. En aio antaa isälle periksi, en piiruakaan.

Otin siis ritolat saunalta ja menin yläkertaan sisälle purkamaa oloanämän tekstin muodossa. Tietty mullakin tunteet kuohas oikeen kunnolla, ei kai, joten menin sisälle rauhouttumaan.  Äitini tuli yläkertaan ehkä 20-30min myöhemmin, tuli vaan käväseen ja manaan isän käytöstä. Melkeen samoin tein hän läksi alakertaan pesul. Ehkä hieman reilu tuntii myöhemmin pikkuveli laitto viestii aikoisinks tul viel takas saunal, isä oli kuulemma jo kyllästyny ja poistumas saunalta. Menin sit veljen seuraks saunal (olisin menny muute yksin), isosisko-pikkuveli-laatuaikaa. Jutellaa ja chillataa kahdestaa. Ollaa pariki kertaa tehty näin, kaiken paras isä ei oo tääl ja saadaan jutel meen keskisii juttui, joita ei vanhempien kuullen puhuta.

Nyt oonkin jo oikeestaan täysin rauhoittunut, mut oli kyl karsee fiilis. Ajatukseni olivat justki tyyliä: isä hengiltä ja omaa hautaa kaivamaan. Tää ei oo tasan eka eikä vika kerta kun toivotan isäl tervemenoo hautaan, koska hän. Tiedän isä ei tuu koskaan muuttuun paremmaks, joten pakko kestää niin kuin tähänkin asti.

Joten hyvää yötä ja parempaa seuraavaa vuotta!

-Elina

Kirjoitinko mä eilen tuon tekstin

13.2.2015 Salilla, Yleinen

Tuntuu kummalliselta, että se oli eilen kun kirjoitin tuon edellisen tekstin. Sen jälkeen olen ollut jo kaksi kertaa salilla. HAH! Tässä tulee esiin mun maanisdepressiivisyys. Välillä masentaa niin ettei usko ikinään selviävänsä ja sitten seuraavana päivänä lentää siivillä kuin Lokki Joonatan.

Eilen kiukutti. Treenari ja kaveri eivät päässeet samaan aikaan salille ja mä olin jo ihan hiilenä. Pakkasin tavarani ja painoin salille polkeen kuntopyörää. Siinä hetken pojettuani nuo molemmat treenari ja kaveri tulevat omia aikojaan salille. Argh! Teki mieli purra molemmilta pää poikki. No sitten katsoin kaveria ja treenaria ja kysyin treenataanko.

Olen tosi paljon miettinyt minkälaista lähestymistapaa kannattaisi käyttää painojen nostossa ja liikkeissä. Kun painot koko ajan kuitenkin lisääntyvät ja voimat kasvavat. Treenarin treenaustapa on kuitenkin se, että lopuksi vedetään niin painavilla painoilla, että 10 toistoa ei onnistu. Silloin kehittyy eteen päin ja jaksaa seuraavalla kerralla enemmän. Olen monesti ottanut rintapäivänä penkkipunnerruksessa ajatuksia mukaan siihen että miten nostan painoja. Olen ajatellut ikäviä, minulle väärin tehtyjä ajatuksia ja asioita joista olen vihainen ja suuttunut.

Mutta mä katoin itseäni peilistä ja päätin tehdä kaiken juuri päin vastoin. Meillä oli pystypunnerrus seisten ja kun mä otin tangosta kiinni mä aloin hymyillä. Mä katsoin kaveria ja hymyilin. Mua nauratti se koko tilanne ja mä nostin mun poskipäät kohti kattoa. Ja mitä tapahtu? No mä tein enkat tietenkin! Viime treeneissä mä sain nostettua pelkkää tankoa (20kg)10 ja 8 kertaa sekä 22,5kgx10. Nyt mä nostin 10×22,5 / 10×25 / 9x 27,5. Harmittaa, että toi viimeinen ei noussu ja siinä pääsi muutama vittukin suusta, mutta ei se vain noussu.

Mitä tästä opimme? Hymyile ennen toistoja. Naura itselles ja tilanteelle. Viimeisessä toistoissa 7 jälkeen tuli ”vittu, saatana”, 8 jälkeen ”et helvetti koske siihen tankoon” (tän sanoin mielessäni koska en halua urputtaa treenarille, 9 jälkeen tuli vittu ja liike pysähty eli treenari auttaa sen kympin ylös.

Sit tehtiin vielä vatsoja. Salilla oli niin paljon porukkaa, että oikeesti ei kauheasti haluttanut häväistä itseäni siinä kaikkien keskellä. Kävin tekemässä toisella puolen salia vatsoja ja sitten tehtiin vielä sekasalin puolella yhdessä vatsoja jalkoja nostamalla penkillä. Kyllä niitä saatiin muutama tehtyä ja tuntuihan ne.

Vitutti mutta helpottikin. Joskus se on vain terapiaa se salilla käynti.

Tänään käytiin sitten vielä aamulla kaksin kaverin kanssa salilla nostelemassa painoja. Oli ihan hauskaa, naurettiin enemmän kun oltiin kaksin ja treenari ei ollut siinä mukana. Nyt viikonlopun viettoon joka sisältää yhden kotitreenin ilmeisesti kahvakuulan kanssa. Muru tykkää kahvakuulasta ja koska se on ostanut uuden kirjan jossa on hyviä liikkeitä niin sieltä saan kuulemma treenin.

vintique_20150213_133726

Töistä kotiin ja kotoota töihin…

4.5.2014 Yleinen

Ensimmäinen artikkeli. Koskaan en oo tällein kirjottanu mihinkää.. lapsena korkeintaan paperille ja neki tuli revittyä ja laitettua roskiin, jotta omat ajatukset häviäis sekajätteen mukana maailmalle.. pois läheisten silmistä.

Nyt on niin paljon pään sisällä, että jonnekki nää on purettava. Eli sen takia tätä blogia kirjotan. Tarkotuksena on saada oma ajattelu niin sanotusti seuraavalle tasolle. 23-vuotiaana on ärsyttävä tajuta, että enhän mä ole enää 16.. :/ kaikki vastuu täytyy ottaa ite. Nykyyään pientenki päätösten teko vaatii äitini, miesystäväni, työkavereitten..jonkun hyväksynnän. Jos saisin itse päättää, palkkaisin holhoojan joka hoitais raha asiat, lääkäri soitot, laskujen maksun.. kaikki. Mä voisin käyä töissä, tulla kotiin hoitaa koti työt ja keskittyä vaikka harrastamaan jotain. Nyt teen kaikista arjen pienistä asioista itelleni tosi suuria. Turhautuminen elämään on niin viimisessä pisteessä, että vaikka jotain haluaisi tehdä, en saa itestäni niin paljoa irti että tekisin. Kiva perjantai illan vapaa menee siihen, että juon itteni humalaan koti sohvalla ja mietin, kuinka mun sielu kuolee ja elämä valuu hukkaan.

Kaks asiaa mitä jaksan tällä hetkellä tehä on työ..ja valittaa. Katkeroidun varmasti ja tajuan, että on liian myöhästä korjata asioita.

 

Sitte tähän päivään..  Työt alkaa 13.30.. huomaan olevani töissä jo yhdeltä..ei kotona ollu mitään tekemistä ni mitä mä siellä teen. osa vapaa ajastakin menee työ paikalla. Johtunee varmaan siitä, että kavereita on sen verran mitä peilistä kattoo ja mitä Samppa (miesystäväni) jaksaa kotona pyöriä. Taas oli niitä työ päiviä jotka alkaa sillä, että pinna kiristyy sekuinneissa johtoportaaseen, joka ei oman firmansa pyörittämiseksi viitsi välillä vaivautua tekemään YHTÄÄN mitään. Onneksi ärsyyntyminen laantuu muutamassa tunnissa, kun mukavat asiakkaat piristää kommenteillaan ja huomaan ajatuksissani taas nauttivani työstäni. Rakastan mun työtä. Oon varma että ilman sitä, mun sielu kuolis tasan viikossa. Harmaana kulkisin katuja..toivoisin että satais aina.

Yheksältä ovet kiinni ja muutama viiminen iltapuuha ja kotiin. on se voittaja fiilis kun lyöt oven takanas kiinni.. pääset kotiin muutamaks tunniks.. kuueks sit takas. Onneks aina ei oo tälläsiä työvuoroja.

Koti oven kun saa auki, kuulee samantien sota äänet olkkarista, niimpä tietenki, taas se pelaa.. Hetken raivon partaalla puuskuttaen avaan TAAS oluen.. ja istun koneelle.. ku ei jaksa seinääkään tuijottaa. Pelaaminen ei mua haittaa, niin kauaa jos muut hommat hoituu.. tänään mukava sauna ilta meneeki sit pikasuihkuun, koska saunaa ei oltu muistettu lämmittää.. petivaatteet on onneks vaihettu…puoliks. MISSÄ UUDET LAKANAT PRKL?! kysyn vaan..

kai se on ite mentävä.

Milla