Selaat arkistoa kohteelle viikonloppu.

01.09.2017

1.9.2017 Yleinen

Lapsena yksi suosikkileluistani oli parikymmensenttinen toimintafiguuri, jonka ihan oikea nimi oli Stinger. Se oli sellainen lihaksikas hahmo, jolla oli kasvojen paikalla sellainen pieni ”näyttö”, jossa näkyi pieni ”kasvonilmeanimaatio” aina, kun hahmo puhui. Sillä oli kolme nappulaa, joista kahdesta tuli puhetta ja yhdestä ampumisen ääntä. Toinen puheista oli ”Get out of my way!” ja toinen ”I’ll get you!”. Ukkelin mukana tuli sellainen pieni lappu, jossa luki kai jonkinlainen tarina siitä. Se oli englanninkielinen, ja itse olin jotain 5-vuotias, joten en vielä tietenkään osannut lukea sitä. Iskä sitten kerran ”luki” minulle sen, mutta hän sävelsi ihan omiaan ja kertoi, että tyyppi pystyy hyppäämään 30 m. eteenpäin ja kuulokin oli ihan yliluonnollinen ja mitä kaikkea. Olin vain iloinen, että leluni oli niin mahtava tyyppi! Minulla oli samaa sarjaa myös toinen lelu, jonka nimeä en muista. Ehkä sen nimi oli Raider? Sopisi ainakin sen toisen kaveriksi sillä nimellä. Sekin osasi puhua, mutta en muista mitä. Muistaakseni ainakin sanoi jotain tyyliin ”I’m out of ammo”. En ole varma. En tiedä, missä lelut nykyään ovat. Luultavasti vielä tallella iskän tai äidin luona.

Esikoulussa laitoin sitten vahingon kiertämään. Kaksi kaveria halusivat pelata Monopolia ja tarvitsivat minua lukemaan niitä pelin kortteja, koska eivät vielä itse osanneet lukea. No, minä taisin toisesta kaverista pitää enemmän kuin toisesta, koska tahallani sanoin koko ajan, että korteissa lukee, että hän saa paljon rahaa. Esikoulun työntekijä katseli vierestä ja varmaan kuvitteli, etten minäkään osaa lukea.

Muistan vielä, kun esikouluaikana käytin sellaista reppua, missä oli Turtleseiden kuvat. Turtlesit olivat silloin hieno juttu. Joku esikoulukavereistani sanoi, että ne ovat vääriä Turtleseita. Ilmeisesti kaupoissa myytiin hienomman ja huonomman näköisiä Turtles-figuureja, ja ne minun reppuni Turtlesit näyttivät niiltä jälkimmäisiltä.

Lapsena tykkäsin kovasti NES-pelistä Turtles II. Kun olin 5-vuotias, se taisi olla ainoa peli, jonka osasin läpäistä. Oli meillä muitakin pelejä, mutta ne tuntuivat vaikeammilta. Ja minä tosiaan olin aika hyvä siinä pelissä! Veli sanoi, että tottakai olen hyvä siinä, koska minun ei tarvinut käydä esikoulussa (niin kuin hän) ja sain pelata peliä rauhassa. Olisi kiva, jos jostain saisin käsiini sen pelin. Haluaisin nähdä, osaanko vielä pelata sitä. Mutta myimme koko NES-konsolimme ja kaikki sen pelit serkuille jo joskus 90-luvulla.

Eilen katsottiin isonveljen kanssa TV:stä illalla, kun Suomi pelasi Ranskaa vastaan koripallossa. Oli tosi jännittävä ottelu! Suomihan sen sitten lopulta voitti ja olimme molemmat tosi innoissamme. Mutta huomenna saattaa telkusta tulla jotain vielä viihdyttävämpää. 18:30 alkaa jalkapallon MM 2018 -karsinta, jossa pelaavat Suomi ja Islanti. Itse ainakin aion katsoa sen. Ja veikkaan, että Islanti voittaa 3-1! :)

Mutta mitähän sitä tänään tekisi? Illalla tulee Radio Novalta ainakin Retroperjantai, joka on tapani mukaan pakko kuunnella. Ostan ehkä vähän jotain karkkia, jos tekee myöhemmin päivällä mieli. Minulla on myös mielenkiintoinen kirja kesken, joten sitä haluan lukea. Ja ehkä pelata Quakea. Ja käydä äitillä, on kuulemma jotain ruokaa siellä tarjolla minullekin.

Hyvää viikonloppua kaikille! :)

”Mä maalaispoika oon!”

14.8.2017 Yleinen

No niin. Tulin vähän aikaa sitten maaseudulta iskän luota, missä hänen kanssaan vietin viikonlopun. Ostettiin sinne mennessä ensin hieno kaasugrilli yhdessä. Pariin otteeseen sitten pihalla grillailtiin makkaraa, kanaa, tomaattia, perunaa ja sen sellaista. Nami nami, oli oikein mukavaa ja sääkin oli välillä kohdallaan. Mutta lauantai-iltanahan oli sitten ukkosta ja sadetta, siitähän uutisissakin oli paljon. Seurattiin netistä salamatutkasta, kuinka salamia pamahteli lähiseuduilla. No, ei niitä tullut ihan lähelle, eikä mennyt edes sähköt poikki tällä kertaa.

Oli kiva käydä maalla, oli välillä taas muutakin tekemistä kuin kirjat, videopelit, musiikki, tietokone ja TV. Tosi hyvää vaihtelua. Tuli kuitenkin myös luettua Kindlellä monta monta tuntia, pikku hiljaa alkaa kirja ollakin luettu.

Ja sitten alkoi myös uusi sokerilakko, tällä kertaa parin viikon. En siis nauti ainakaan karkkia ja limsaa nyt. Osa sokerittomistakin herkuista on nyt pannassa. Pari sokeritonta energiajuomaa on kaapissa kuitenkin. :) Enpä olekaan juuri koskaan aikaisemmin juonut sellaisia, en edes niitä sokerillisia.

Ollaan viritelty iskän kanssa myös Osku mediatalon radiokanavaan minulle oma MUSIIKKIohjelma, joka soitetaan lauantaisin ja sunnuntaisin 19.00-20.00. Mutta on siellä radiossa oikeasti mielenkiintoisiakin ohjelmia, sellaisia, missä on kunnon juontajat. Musiikkia kun nykyään saa helpommin jostain Youtubesta tai Spotifystä yms. Kannattaa olla kuulolla ja vierailla Oskun sivuilla. Tässä linkki: http://osku.media/home/radio-2.html. Vaikka tätähän olen mainostanut ennenkin. :P

Sitten tosiaan, kun päästiin iskän kanssa kotikaupunkiini Kotkaan, haettiin isoveljeni ja mentiin hänelle ostamaan Gigantista uusi iPad Pro. Taitaa olla aika mainio vehje.

Päivitys, eli kuva:

Joulu tulee! O_o

16.12.2016 Yleinen

MOIKKA! :)

Ihan super kauan aikaa siitä, kun on viimeks kirjottanu ja mun piti kirjottaa monet kerrat ja heittää kuviakin mukaan vähä siitä, missä meitsi on tässä loppuvuoden aikana käyny, mutta noh, ei jotenkin ollu ihan hirveesti ”ylimäärästä aikaa” ja tää syksy on kyllä menny ihan hurjan nopeesti ja aika menee kyllä ihan jäätävää vauhtii, huhhuh… Mutta joo, voisin vähä kertoilla mitä mun syksyyn on kuulunu :)

No lähetää vaikka ihan perusjutusta; syksyllä oli parit yo-kirjotukset ja ne meni oikeestaan tosi kivasti :) Kirjotin psykologian ja ruotsin ja meni molemmat kyllä sillain, että olin tyytyväinen molempiin, erityisesti ruotsin tulos oli oikeestaan positiivinen yllätys, joten jäi hyvä maku niistä kummastakin aineesta :)
No sitten, jutska mitä oikeestaan jännitin ihan hirveesti, vaikka samalla odotinkin, niin olin pikkusen reilu viikon Ranskassa :) Se oli vähän kun sellanen vaihto-oppilas tyyppinen keissi, vaikka se olikin vaan sen 8 päivää kestävä juttu, kun se oli kouluprojekti, mutta oli kyllä ihan mahtava reissu! :)
En ite ees osaa ranskan kieltä ja sen puolesta vähän jännitti ja kun tiesin, että sen mun host-perheen vanhemmat ei puhu ollenkaan englantia niin se alustavasti ja etukäteen vähän jänskätti, mutta sit se host-isä osaskin edes ihan vähän niin siitäkin oli kyllä apua aina, kun se mun vaihtari ei ollu paikalla :)
Ja siihen liittyen, että jos joku miettii, että uskaltaako lähtee johonkin reissuun, niin uskaltakaa ihmeessä! Mä sitä itekin mietin, että mitä ihmettä mulle tapahtu tai on tapahtunu, kun mulla olis ollu vaihtoehtona lähtee turvallisesti luokkakavereiden kanssa yhteiselle lukion 2. luokkalaisten opintomatkalle, mutta sitten loppujenlopuks päätin repästä ja lähtee sinne Ranskaan ”ihan itekseni”. Mutta uskaltakaa lähtee ja matkustaa, jos teille tulee siihen vaan mahdollisuus :)

Ja vielä olis muutama koulupäivä tän vuoden puolella jäljellä ja sitten alkais kauan odotettu joululoma, vaikkakin väkisin joutuu ja pitääkin valmistautua kevään kirjotuksiin jo pikkuhiljaa :) Ens kerralla voisin kertoo vähän jatko-opiskelusta ja sen erilaisista jutskuista ja siihen liittyvistä asioista :) Mutta nyt, oikein hyvää viikonloppua kaikille ja rentoutukaa, jos vaan voitte! :) Loppuun voisin heittää vähän kuvamateriaalia Ranskan reissusta! :)
Heippa :)

– A

 

Viikonlopun kooste

2.10.2016 Sisustusideat, Yleinen

Viikonloppu alkoi oikein kivasti vaikka olikin myöhäinen työvuoro. Uudella työpaikallani on tapana arpoa perjantaipalkinto, jonka jokainen vuorollaan tuo. Minulla oli tuuria heti toisena perjantaina, jona pääsin osallistumaan. Sain ihanan Jukka Rintalan kuvittaman kynttilän ja saman sarjan servetit sekä valkosuklaata vadelmamuruilla. Hyvä aloittaa viikonloppu nautiskellen :P

045

052

5

6

Lauantaina lähdin vanhemman muksun kanssa käymään paikallisessa kauppakeskuksessa, jossa vietettiin Lasten lauantaita. Lähdimme ihan vain ilmapallon perässä, kun tyttöni sellaisen halusi. Eksyimme kuitenkin shoppailemaan ja matkaan tarttui tytölle Minni-legginsit, miehelle tennarit ja minulle uusi kattolamppu keittiön pöydän yläpuolelle. Lamppu löytyi Anttilan konkurssimyynnistä hyvällä alennuksella. En ollut etsinyt uutta lamppua, mutta tämä oli jokseenkin ”rakkautta ensisilmäyksellä”- tyyppinen löytö. Nyt keittiötä koristaa aiempaa ilmavampi ja kevyempi lamppu, joka antaa tilaa entistä paremmin ikkunasta avautuvalle näkymälle. Vaikka lamppu on tietyllä tavalla hyvinkin ”massiivinen” värin ja materiaalin puolesta, se ei ole raskas.

1

2

3

4

Sunnuntaina tein pieniä järjestelyitä työ-/vierashuoneen senkin päälle. Asettelin siihen lasketut koriste-esineet uuteen uskoon ja tuloksena on tietyllä tavalla ”minun juuret”. Samalla seinustalla on isin perintöä senkki, nahkareppu, vanha pullo ja pieni taskulamppu. Lisäksi on poron sarvia ja miehen mummin maalaama maisemataulu, jotka tuovat mieleen oman pohjoisen taustani ja tietyn ”metsän kaipuuni”. Kynttilät ovat kertyneet ajan varrella, viimeisimpänä sedältäni saadut Kastehelmet. Vanha kamera seinällä naulakossa taas muistuttaa rakkaudestani valokuvaamiseen. Into kuvaamiseen on lähtenyt äidiltäni, joka on aina ollut innokas kuvaaja ja olemme usein yhdessä katselleen kuvia. <3

010

031

015

032

Senkki on vanha ja tunnearvokas. Pohjaan on kirjoitettu myös pikkuveljeni nimi ja päivä, jolloin hän vielä mahtui alle mönkimään ;)

034

Ps. Aloitin myös ”pienen” projektin vessassa ;) Siitä varmaan ensi viikonloppuna ensimmäiset kuulumiset. Se tehdään mentaliteetillä ”jos ensi keväänä valmista”…

Karjalanpiirakkaa pöydässä, dubloja pitkin taloa… Ihana arki!

25.9.2016 DIY, Sisustusideat, tuunaus, Yleinen

Tällä viikolla palasin töihin yli vuoden kotona olon jälkeen. Ensimmäiset kaksi työvuoroa loppuivat myöhään ja kotona olin 1,5 tuntia ennen lasten iltapalaa ja -pesuja. Iltoihin ei jäänyt juurikaan aikaa kotihommille. Oikeastaan illat menivät melko hyvin sohvalla köllien nuorimmainen vatsan päällä ja isompi kainalossa piirrettyjä väsyneenä katsoen. Lapset olivat väsyneitä, allekirjoittanut oli väsynyt, mies oli väsynyt tiiviistä työ+kouluviikosta ja koira virtaa täynnä, kun oli päivät ollut pitkästä aikaa yksin ja varmaankin tuutinut koko päivän ;)

Perjantaina, kun viikonloppu alkoi ja pääsin vihdoin kotiin, päätin siivoilla viikon aikana kertyneitä sotkuja… Oli hyvä tilaisuus, kun nuorimmainen oli ruokittu ja leikki tyytyväisenä, isompi kera koiran mökillä isovanhempien kanssa ja mies naapurikaupungissa opiskelemassa.

Aloitin keittiöstä…

Pöydässä oli edelliseltä päivältä jäänyttä karjalanpiirakkaa, kun nuoren neidin mielestä sitä on kovinkin hauskaa läntätä kädellä pöytään. No sehän ei sitten kuivuttuaan lähde hevillä irti. Tarvittiin karkea sieni ja (tahdon)voimaa. Muistutuksena tästä; pyyhi pöydät HETI tai kadu!!!

Seuraavaksi raivasin keittiöstä sinne kuulumattomat tavarat kuten kangastussit, dubloja, tabletin laturin, vaatteita (äidin, joita pikku neiti tykkää ”testailla” ja kanniskella ympäri taloa), rasvapurkki, hiusten hoitosuihke, esikoisen ponkkareita, pipo… Muutaman nyt mainitakseni ;)

Lauantaina oli pyykkäys- ja imurointipäivä. Imurointi sujui muuten ihan hyvin, mutta keittiön lattia syöttötuolin kohdalla… Noh! Olihan siellä kaikkea… Ja ne karjalanpiirakan riisit ym. eivät irtoa pelkällä imuroinnilla vaan saat ensin rapsuttaa niitä irti ja sitten vasta saat ne imuriin. Vinkkinä; jos et jo omista, niin hommaa koira äläkä päästä sitä mökille. Koirasta saat varmasti reaaliajassa toimivan imurirobotin. Keittiön lattiaa siivotessa löytyi myös yks jos toinenkin dublo. Dubloja löytyi myös vierassängystä, sohvalta, puukorista, vessan lattialta, eteisestä ja vaatehuoneesta. Eteisestä siivosin lattialla lojuvat nuoren neidin levittämät villasukat, pipot, hanskat ja fleecet sekä villapaidat. Meillä nuo kaikki sijaitsee koreissa eteisen lattialla ja kenkäpenkin päällä, joten ovat oivallisia leikkivälineitä. Myös kenkäpenkistä on mukava kantaa kenkiä ympäri eteistä ja parhaimmillaan niitä löytyy keittiöstä tai vaatehuoneesta asti.

Niin sitten se pyykkishow. Viisi koneellista, kolme ehdin niistä pestä lauantaina. Jatkui siis vielä sunnuntaina. Pikku hiljaa viikon askareet taputeltiin ja ehtihän sitä sitten muutakin touhuilla.

Tässä parin viikon takaisen Ikea-reissun ostoksia, mitä laitettiin paikoilleen nyt viikonloppuna sekä Tukholman Granitista kesällä ostetut valot asennettuna paikoilleen. Pieniä suuria juttuja kotiin, mutta piristävät kummasti kun saa uutta ilmettä.

Wc-paperiteline päivitetty 80-luvulta tähän päivään Ikean Hjälmaren-telineellä

001

033

Kodinhoito/kylpyhuoneen paperiteline myös päivitetty

032

021

Järjestystä siivouskaappiin vetolaatikoilla

019

Tunnelmavalot työ/opiskelu/vierashuoneessa

011

014

Myös tytön piirtämä kettu löysi paikan tauluhyllyltä

009

Uusi asetelma vessaan koruille. Taulu on tehty alunperin valkoisista vanhoista lattialistan pätkistä ja juuttinarusta. Siinä on ollut häidemme ohjelma. Spreijasin sen taannoin mustalla. Kaipasin isoille kaulakoruille lisätilaa ja pelkästään naulakossa roikkumassa yksinään eivät näyttäneet oikein miltään. Kehys toi asetelmaan kivan särmän.

052

Viikonloppu alkaa olla lopuillaan ja huomenna taas uusi viikko edessä.

Ps. pyykkikaapin alla oli vielä dublo :D

050

Ihan tavallinen sunnuntai

28.2.2016 Yleinen

Hellurei!

Se olis sunnuntai 28. helmikuuta :)
Hyvillä mielin ja uutta puhtia täynnä on taas tähänkin sununtaihin herätty.
Talviset maisemat Etelä-Suomessa saa aikaan kauan odotetun talviloman tuntua.
Nyt voi rauhassa vähän mietiskellä ja nukkua seuraavan viikon pidempään, eikä tarvitse herätä niin aikaisin herätyskellon pirinään. En kuitenkaan ajatellut nukkua puolillepäivin, sillä siinä vaiheessa on jo päivä mennyt hukkaan.

Tällä kertaa en ole onnistunut hankkimaan itselleni röykkiöittäin ”must to do”- listaan asioita. Liian suunnitemallinen lomanvietto ei ole lomaa. Päivä kerrallaan ja katsotaan, mitä lomasta tulee. Turha miettiä liikaa tekemistä, joita pitäisi tehdä. Siitä aiheutuu vaan aivan turhaa stressiä, ja kuka sitä nyt lomalla kaipaa? :)
Vaikkakin ensimmäiset ylioppilaskirjoitukset jo kummittelee aivan lähiviikkoina, en aio ottaa liikaa stressiä siitäkään. Toki se jännittää, kun menee ensimmäistä kertaa hikoilemaan 6 tunniksi pulpetin ääreen, mutta eiköhän siitäkin selvitä, kaikki ajallaan.

Nyt, kun kerrankin on arkena vapaata, jää enemmän aikaa sellaisille asioille, joita ei välttämättä ehdi normaalisti arkena tehdä. Siispä aion viettää aikaa itseni kanssa ja tehdä asioita mistä tykkään, mutta joille ei ole tavallisesti aikaa, kuten valokuvaus, piirtäminen, spontaanit kävelylenkit ja yleinen ajavietto perheen kesken.
Toivottavasti Teillä on aikaa kaikkeen siihen, mistä tykkäätte ja mitä haluatte tehdä, vaikka Teillä ei nyt olisikaan lomaa. Kyllä arkenakin täytyy osata ottaa iisisti ja joskus täytyy osata myös hemmotella itseään. Mutta muistakaa viettää aikaa perheidenne kanssa ja laskea luurit pois käsistä, oikea maailma ei löydy sosiaalisesta mediasta ja erilaisista profiileista, vaan ympäriltä, välillä täytyy vain avata silmät ja katsoa ympärilleen :)

Mutta nyt toivotan kaikille oikein hyvää alkavaa viikkoa ja muistakaa nauttia, kevät sieltä kovaa vauhtia jo tulee.
Muistakaa olla ahkeria, mutta rajansa kaikella :)
Heissan :)

Inkanblogin joulukalenteri luukku IV ”Inkanblogin makeover”

4.12.2015 Joulukalenteri

Tää on kuva meiän pääovesta jouluvaloilla ja joulun aikaan. (2015)

Art

Tää kuva on tuolta Suomen etelä rannikolta (2015)

Mä eilen pidin hauskaa ja pidin makeoverin mun blogille. Laitan ne kuvat nyt tähän. Mä oon ite ottanut noi kuvat toinen on meillä kotona ja toinen eteläsuomen rannikolla. Mä oisin vaihtanut sen pinkin palkin väriä mut en saanut vaihdettua joten valitsin kuvan sen värin mukaan. Kommentoikaa alas jos tykkäätte ja laittakaa myös mistä ette pidä tai pidätte erityisen paljon. Mä aattelin myös laittaa tähän postaukseen muitakin kuvia, nauttikaa! :D

Toi on mun kissa Viiru.

Toi on mun kissa Viiru.

<3<3<3<3

<3<3<3<3

DSC_0486

Hyvää viikonloppua!!!! <3 Inka

 

En kaipaa nyt just muuta :)

22.5.2015 Yleinen

11174790_697542240373894_3692655809936145904_n

9 vuotta takana pianon soittoa, joista 8 vuotta Saivitaipaleen musiikkikoulussa hyvässä opetuksessa ja yksi vuosi Lappeenrannan Taidekoulu Estraadissa. Oon kyl niin onnelinen et oon saanu oppia kaiken tän näiden 9 vuoden aikana. Nytkin opetteleln itsenäisesti Amelie elokuvasta kappaletta Comptine d’Un Autre Été- Die fabelhafte Welt der Amélie Piano [Large Version 2010]. Jonka voit kuunnella napsauttamalla värillistä tekstiä :)

11219073_705886759539442_530276488746795512_n

Nyt on perjantai ja viikonloppu edessä. Maanantaihin on vielä aikaa :) Kesäkin on tulossa ihanaa.

Lunta sataa

10.4.2015 Yleinen

Olen jo kyllästynyt lumeen. En muutenkaan tykkää talvesta, enkä erityisemmin keväästäkään, se on masentavaa. Kaikki, ihmisetkin, puhkeavat kukkaan liian nopeasti. En pysy perässä, en osaa olla niin iloinen kuin kaikki muut.

Rakas tulee iltajunalla tänne viikonlopuksi. Ensi viikonloppuna hän ei pääse, koska hän on hyvän ystävänsä polttareissa. Se taitaa olla kolmas viikonloppu yhdeksän kuukauden aikana kun emme ole yhdessä. Nyt jo hirvittää miten ikävää jaksaa pari viikkoa.

Olen imuroinut ja pessyt lattiat, toinen koneellinen pyykkiä on menossa. Kossin kanssa tuli aamulla kiire, torkutin herätyskelloa liikaa ja sittenkin vielä nukahdin. Äitini vie Kossin arkisin päiväkotiin, ja äidin mies hakee hänet. Minä täällä päivät teen mitä teen. Päivähoito on Kossille hyväksi, niin sanovat sossuihmisetkin. Meidän, minun, täytyy pitää arkirutiinit kohdillaan.

Olin osastohoidossa 9.12.2014-5.2.2015. Sen jälkeen arkeen opettelu on sujunut hyvin. Sitä ennen olin ollut heinäkuusta asti työttömänä, ja ihan tuuliajolla. Kossi asui mummulassa, äidilläni, sen ajan kun olin sairaalassa. Olihan se vaikeaa, mutta tarvitsin hoitoa. Ahdistus oli liian suurta ja pelkäsin itseäni, mitä teen itselleni. Osastolla oli turvallista monella tapaa.

Moni ei usko, että samalla voisi olla äärettömän rakastunut, ja äärettömän ahdistunut. Mutta ahdistukseni ei johdu yksinäisyydestä, ei ulkoisista tekijöistä. Se on pääni sisällä. Tottakai rakastuminen, tärkeä rakas ihminen ehkä lievittää ahdistusta. Moni myös ajattelee, että minullahan on ihana terve lapsi, mikä minua vaivaa? En tiedä. En todellakaan tiedä. Sitä selvitetään terapiassa. Ja en minä ole koko ajan ahdistunut ja masentunut. En ole nytkään, kaikki on ok. Minulla vain oli syksystä alkaen vaikeampi kausi. Niitä on tullut yli kymmenen vuoden aikana. Ja on ollut myös hyviä vuosia.

Odotan että Rakas tulee tänne. Odotan että Kossi tulee hoidosta, pääsemme viikonlopun viettoon. Olen onnellinen.

 

1604829_1505766792972824_4893531760901993210_n

Viikonloppu!!!!

14.3.2015 Yleinen

Voikii haukotteleva maaorava olla sulonen.

Rupee ihan miutakii väsyttämää ku katto ton videon. Voishan sitä hetkeks pitkäksee käyäkii.