Selaat arkistoa kohteelle verkko.

KalaVerkkomiehen seikkailut osa 1

4.2.2015 kalastus, Yleinen

Normipäivä Kala-alalla

Tilasin Samfishing verkkokaupasta:) viisi metriä korkean Kivikankaan markkinoiman, mutta ilmeisesti Kiinassa poljetun käsin pauloitetun Lokka halpis-verkon. Verkko on 55 millinen, 60 metriä pitkä ja 0,17 millin langalla tehty monofiili ja siis viisi metriä korkea.

Näitä tarttis saada lisää..

Kuhat mielessä sen hankin 49 € hintaan, eli hinta oli varsin kohtuullinen.
Olen todennut ko. verkot 3 metrin korkuisin todella hyvin kalastaviksi.
Vertasin niitä esim. viime keväänä ja syksynä Kivikankaan Pietarin verkkoihin, ja totesin nämä  paremmin kalastaviksi.

Niin Lokka Verkko on siis käsin pauloitettu, todella herkkä, johtuen pienestä yläpaulan nosteesta. Pieni noste taas johtuu kevyistä, kalastuslangan vahvuisista apupauloista. Myös pääpaulat on hieman ohuempia kuin normiverkossa. Eli kun verkko on kevyt, yläpaulan kellutustarve on pienempi myös, ja kala ei tunne verkossa suurta vastusta uidessaan liinaan eikä rupea peruuttelemaan ennen kuin on liian myöhäistä.

Tuntuukin, että kinuski on saanut halpaa tehdessään kerrankin vahingossa? aikaan  myös hyvin toimivan verkon.

Verkon huonona puolena on sen repeily suht helposti jos jääpi esim. pohjahakoihin tai ahtojäihin kiinni. Mutta mielestäni verkon päätehtävä on kuitenkin kalastaa, ja siihen tämä kinuski Lokka on erinomainen.

Viime maanantaina sitten käytiin Jukan kanssa uittamassa verkko Pohjois-Kallaveteen. Oli tarkoitus samalla selata aiemmin vuoden vaihteessa  uitetut neljä verkkojataa. Mutta tarkistamatta jäi ! Uittohomma meinasi mennä munilleen moneen kertaan, kun uittolautaa ei näkynyt eikä kuulunut jään alla.  Puuskittainen kova tuuli ja lumisade haittasivat vielä laudan kuulumista entisestään.  Luotiin jäätä puhtaaksi ja pumpattiin hulluna kairan reiästä vettä jäälle jotta lauta näkyisi, mutta turhaan. Hämäräkin alkoi jo haitata.

Homma venyi viiden tunnin askarteluksi, kuitenkin lopulta verkko saatiin uitettua, kun tehtiin uittoreitille ”väliavanto puoleen väliin.

Lisäharmina oli jäällä lumen alla oleva vesi, joka tarttui haalarin lahkeisiin lumen kanssa. Lahkeissa olikin monen kilon paakut lumipallomaisia jääkokkareita kun lopulta pääsin kotiin niitä sulattelemaan.  Haalari oli onneksi kalvomallia, muuten ne olisi polvet ja muukin kohta ollut läpimärkänä.
Myöskin ”veturi” eli ahkio, jossa kuljetamme tuuran, lapiot ym. tykötarpeet, nappasi itseensä ja jäätyi puuterilumen ja veden yhdistelmässä  ”kyntöauraksi” tai ”lanaksi”,
ja oli muuten helevetin raskas vedettävä jopa kahden ison miehen toimesta. Toki puhdistelin sitä välillä, mutta illan jo hämärtyessä ei viitsinyt koko ajan pysähdellä.
Tulipahan kunnon kuntoilu tehtyä ja eipä tarvinnut illalla unta suuremmin houkutella.

Lauantaina on tarkoitus tsekata verkot, joita nyt on sitten viisi 60 metriä pitkää jataa lähellä toisiaan.
Saapa nähdä onko kuhia ja haukia eksynyt palkaksi kovasta työstä. Käyhän tsekkaamassa tätä treenaus blogiani niin saat kuulla myös saaliista kuvien kera !

-KalaVerkkomies