Selaat arkistoa kohteelle vapaakirjonta.

Kirjonta kokeiluja

25.8.2014 Kirjonta, ompelu

Katselin viime vuoden puolella mummoni nurkista minulle siirtyneitä kapioliinoja. Monet oli vielä alkuperäisillä viikauksilla kun ei hienoja pellavaliinoja oltu koskaan otettu käyttöön. Yhteistä näille kaikille parille kymmenelle liinalle oli kauniisti kirjaillut nimikirjaimet. Niitä katsellessa rupesin miettimään, että siinä voisi olla hauskataito opetella vielä kun on hyvät silmät ja näkee mitä tekee.

SONY DSC

Mummoni tyttönimen nimikirjaimet, kauniisti kirjottuina

Niin eihän siinä sitten muuta kuin tuumasta toimeen. Aluksi päätin kokeilla valkokirjontaa ja tehdä siihen samaan muutaman reikäpitsin (kunnian himo ihmisen tiellä pitää ja sitä rataa.) Oppaana tässä projektissa olivat kirjat kirjomalla kaunista (wsoy 2010) jonka on kirjoittanut Monica zatterström ja Ingrid Eggimann-Jonsson:in kirja Lumoavat ruusukirjailut(wsoy 2012). Varsinkin Eggimann-Jonssonin kirjassa on todella selkeät kuvat eripisto tyypeistä. Sieltä löytyi myös tuohon reikä pitsiin hyvä ja selkeä ohje. Eli jos meinaa nollasta aloittaa, eikä ole lähipiirissä ketään joka voisi kädestä pitäen opettaa, niin suosittelen vilkaisemaan nuo läpi.

valkokirjontaa ja reikäpitsiä

Ensimmäinen kirjonta työni

 

Ensimmäinen kirjontatyöni oli tyynynliina. Keskelle liinaa kirjailin nimen Antti ja muutamia kukkia ja lehtiä. Kukat ei perinteisesti ole kauhean miehekkäitä aiheita, mutta ne on perinteisiä kirjonta aiheita. Toki olisin voinnut tehdä tämän jollekkin naisellekkin, mutta eihän se silloin juolahtanut pieneen mieleeni kin inspiraatio oli kova. Hyvä puoli nimessä Antti on että siinä on paljon suoraa. Itse koin kaarevien pintojen kirjomisen huomattavasti haastavampana. Eli siinä mielessä nimi valinta oli osuva.

Kuva kirjailusta on heti sen valmistuttua. Ensimmäinen pesu tasoitti noita kankaan kiristymiä joita kokematon kirjoja teki. Käytössä reikäpitsi on kestänyt yllättävän hyvin! Pelkäsin että tyynyn liina jää lyhyt ikäiseksi mutta se on ylittänyt odotukseni huimasti! Suurin virhe minkä tein oli valita liian ohut puuvillakangas pohjaksi. Kangas ei oikein pysy ryhdissään käytössä ja sen kirjailu oli vaikeaa kun alusta oli niin vetelää.

SONY DSC

Laakapisto kirjontaa

Tämä valkokirjontatyö oli kuitenkin niin inspiroiva, että päätin jatkaa harjoituksia. Päätin seuraavaksi vaihtaa vähän tyyliä ja kokeilla laakapistokirjontaa. Suunnittelin kuvion itse google haulla löytyneiden unikon kuvien perusteella. Suurella kukalla on leveyttä noin 7cm ja korkeutta 14cm. Laakapisto kirjonta oli hauskaa! Vähän kuin värityskirjan varittämistä langoilla sen jälkeen kun oli luonnostellut aiheen kankaalle. Työ oli helpompaa koska tällä kertaa valitsin sopivamman kankaan alustaksi. Tämä työ löysi paikkansa valkoisen essun etumuksesta.  Se mikä harmittaa niin unohdin kuvata työn kunnolla sen valmistuttua. Tämä kuva mikä tässä on esillä on jo nähnyt vuoden verran elämää ja pesuja. Ehkä näistäkin virheista ihminen viisastuu ja joskus muistaa kuvata kaiken ennen kuin ottaa sen aktiivikäyttöön.