Selaat arkistoa kohteelle uhrautuminen.

Uhrautuvasta auttamisesta pyyteettömään auttamiseen

29.9.2014 Yleinen


Kiltin tytön/pojan rooliin liittyy vahvasti, että sinulle on opetettu olemaan avulias ja ystävällinen. Mitä avuliaampi, sen parempi, mitä anteliaampi, sen parempi. Avuliaisuus on toki hieno piirre ihmisessä, mutta jos sillä paikataan huonoa itsetuntoa, silloin homma menee usein pieleen. Pahimmillaan ylenpalttinen miellyttäminen karkoittaa ihmisiä luoltasi.

Ahdistus ja huono itsetunto pysyy, vaikka kuinka uhrautuisit toisten hyvinvoinnin eteen. Saatat jopa esittää jonkin sorttista marttyyriä kun autat toista, vaikka jalka oli kipeä, migreeniä pukkaa, flunssakin kaatuu päälle ja itse asiassa äitin 80 v. synttäritkin jäivät nyt väliin. Ikävä kyllä et saa siitä mitään bonuspisteitä. Janoat kiitosta ja ärsyynnyt jos sitä ei tipu. Loukkaannut, jos joku kieltäytyy avustasi, pahimmillaan syyllistät avusta kieltäytyjää. Toisaalta sinun hyväntahtoisuuttasi voidaan käyttää surutta hyväksi.

Kun autat toista pyyteettömästi, et koe uhrautumista, et janoa kiitosta, et ole marttyyri, etkä odota vastapalveluksia. Sen sijaan tunnet aitoa iloa.

Jos tunnistat itsesi uhrautuvaksi auttajaksi; lopeta palvelukset ja miellyttämiset hetkeksi kokonaan ja katso mitä tapahtuu. Keskity vain itseesi, nauti elämästä. Vasta kun saat itsesi enemmän tasapainoon, osaat hahmottaa omia rajojasi paremmin ja ymmärrät mistä pyyteettömässä auttamisessa on todella kyse. Kun autat vain ja ainoastaan auttamisen ilosta, silloin auttamiseen ei liity mitään negatiivisia tunteita.