Selaat arkistoa kohteelle työttömyys.

Päivä 115, kaupungilla kiertelyä ja uusi lompakko

30.12.2015 Yleinen

2015-12-30 13.04.58Lähdin tänään aamupäivällä keskustaan. Tarkoituksena käydä IFK Pop Up Storessa. Siellä ei kuitenkaan ollut ostettavaa mulle, joten jatkoin kierrellen mm. Stockalla.

Olen pitkään jo haaveillut Michael Korsin lompakosta. Katselin niitä Stockalla, mutta päätin lähteä vielä heidän liikkeeseen. Se kannatti, sillä kerrottuani millaista hain, myyjä kiikutti mulle sellasen alehyllystä. Eli -30% alella läks mukaan.

Koska olin tyytyväinen ostokseen, päätin käydä Kolmen Sepän Aukiolla juomassa glühweinin. Ihana joulufiilis tuli taas ja oli onnellinen olo.

Kuitenkin sitten pari ilkeää kommenttia sai mielialan laskemaan ja tässä illan aikana on tehnyt mieli itkeäkin. Miten julma voi ihminen olla 20151230_160320toisella?

Olen ollut yli vuoden työttömänä ja siitä syystä punnitsen paljon, mitä ostan ja mitä en. Kuitenkin iloisena uudesta lompakosta sain kommentin ”no on sitä pätäkkää työttömälläkin”. Siis mitä tuo oli? Kateutta? Katkeruutta? Mä olen niiiiiin loppu siihen, että olen aina se, joka lohduttaa ja jolle voi purkaa mieltään ja joka aina on käytettävissä. Mullakin on tunteet, mullakin on menoni, mäkin olen ihminen! Siinä pohdittavaa…

Ateriat

  • klo 7.45 Cappuccinopirtelö, 138 kcal
  • klo 11.00 Kahvi ja mallaslimppua, 122 kcal
  • klo 13.30 Glühwein, 100 kcal
  • klo 16.00 Chocolate Velvet, 153 kcal
  • klo 17.00 HeMaPo ja itsetehty bolognesekastine, 256 kcal
  • klo 19.00 Olut, 132 kcal

Mitä vuoden aikana on tapahtunut?

1.11.2015 Yleinen

KreikkaruokiaTänään tuli tasan vuosi täyteen virallista työttömyyttä. Eli siirryn kastiin ”pitkäaikaistyöttömät”. Ei ole herkkua, mutta tilanteelle vaan ei voi mitään. Laitan viikossa 5-10 työhakemusta. Vastauksen saan joistain paikoista. Yleensä vain, että ovat valinneet jo kiinnostavat haastatteluihin tai ovat jo tehneet valinnan ja se ei kohdistunut minuun. Olen hakenut laajasti töitä ja esim. myyjän tehtäviin haettaessa on sanottu minun olevan ylikoulutettu. Sitä en ymmärrä. Töitä haluaisin tehdä, mutta mihinkään ei huolita.

Alkuun olo oli todella ahdistunut ja tulevaisuus huoletti. En tiennyt paljonko tulen saamaan ansiosidonnaista ja miten pärjään sillä. Kun kuulin, että 20 vuoden työhistoriasta sen saan korotettuna, olin helpottunut. Kuitenkin kävi ilmi, että työkokemus pitää olla ansaittu täysi-ikäisenä. Multa jäi puuttumaan 10 viikkoa!

Pikkuhiljaa asiat sutviintuivat ja yritin sopeutua. Meni varmaan 3 kk, kun aloin terveellä tavalla tottua siihen, että olen kotona. Keksin tekemistä ja menemistä vastapainoksi kotona makaamiselle. Kesän nautin niistä vähäisistä aurinkoisista päivistä, joita suotiin.

Monet kaverit sanoivat ”helppohan sinun on, kun on puoliso”. Kyllä joo, mutten halua elää toisen rahoilla. Ja myös kulut on kahdella, eli enemmän rahaa menee kuin sinkkuna. Kun käteen saa päälle tonnin kuussa ja omalta osaltani asumiseen menee yli puolet siitä, ei naurata!

Asioita, joista en ole tinkinyt on mm. matkailu. Työttömyyden aikana olen käynyt Wienissä pitkän viikonlopun vietossa sekä Kreikassa viikon matkalla. Parin kuukauden kuluttua lähdemme jälleen pitkäksi viikonlopuksi kaupunkilomalle. Yksin kertaisesti masentuisin, jos joutuisin jättämään tämän takia matkoja väliin.

Toinen asia on oma ja eläinten hyvinvointi. Lääkäriin ja muuten hoitoa saamaan on päästävä, jos tarve tulee. Yksi näistä ”hoidoista” on rakennekynnet. Ne minulla ovat olleet vuodesta 1999 enkä ilman osaisi olla.

Jotta pysyttäisiin aiheessa vielä, eli painonpudotuksessa. Tämän vuoden aikana painoni on tippunut huikeat 29 kg!!! Vuosi sitten vaaka ilmoitti 112 kg ja tänään se näytti 83 kg. Onnellinenko, kyllä! Terveyden kannalta siis olen elämäni kunnossa.

Näihin mietteisiin ja tunnelmiin. Jossain vaiheessa se oma paikka työelämässä löytyy toivottavasti minullekin.

Päivä 53, uraohjausta ja urheilua

29.10.2015 Yleinen

IMG_20151023_092631Kuulostaapa otsikko hyvältä :D Kävin tänään työkkärissä uraohjauksessa. Oli mielenkiintoinen tapaaminen ja sain hyvää palautetta psykologilta. Muutama mieltäni askarruttanut kysymyskin sai vastauksen. Lisäksi asioista, joista psykologi ei tiennyt, minulle tuli jo sähköpostilla selvitys. Loppuvuodesta onkin pari asiaa tulossa työn alle ja katsotaan mitä ne poikii.

Työkkärin jälkeen huomasin ystäväni soittaneen. Soitin takaisin ja hän oli käymässä keskustassa. Niinpä törmäsimme. Kävimme ihailemassa joulukoristeita Stockalla, syömässä Picnicissä sekä ostamassa loput joulukorttitarpeet. Oli oikein mukava nähdä. :)

Kotona sitten pohdin kuntosalille menoa. En mennyt, alkaa jo kolmelta olla ruuhkaa ja haluan käydä hiljaiseen aikaan. Sen sijaan laitoin 15.40 Facebookiin statuksen ”Jos klo 16.00 mennessä 20 ihmistä tykkää tästä, lähden lenkille”. No eipä niitä tullut kymmentäkään. Lähdin silti :D

2015-10-29 16.44.45Lenkillä otin jo ekat juoksuaskeleenikin. Tänään on tullut juostua siis 4 minuuttia! Pohdin itselleni jonkun tavoitteen juoksuun vielä ;) Hyvä fiilis, en olisi puoli vuotta sitten vielä uskonut :)

Ateriat

  • klo 6.25 Key Lime Pie -pirtelö, 144 kcal
  • klo 12.45 Picnicissä salaatti: Salaattia, avokadoa ja kylmäsavulohta, 252 kcal
  • klo 17.50 Chocolate Velvet, 153 kcal
  • klo 20.00 Cashew-pähkinöitä 20g, 116 kcal
  • klo 21.15 Cappuccinopirtelö, 138 kcal

2015-10-29 08.32.06

Työttömyys alkoi

30.8.2015 Yleinen

Sinne meni ne viimeiset kuusi työpäivää. Nyt on ollut muutama päivä aikaa sopeutua kotona olemiseen. Vielä on ollut helppoa, koska televisiosta on tullut yleisurheilun MM-kisoja, joten ei ole tarvinnut hirveästi pohtia, mitä tekisi. Toisaalta on myös mukavaa kun on aikaa imuroida ja pyyhkiä pölyjä hiukan useammin. Kolme sisäkissaa kun aiheuttaa välillä sellaisen karvakaaoksen ettei paremmasta väliä. Kanalintujen metsästysaikakin alkaa 10.9., joten senkin suhteen työttömyys sattui sopivaan aikaan, koska ei tarvitse järjestellä vapaita metsälle pääsyä varten. Luultavasti myös miehen nuorempi tyttö on mielissään, kun joku on aina kotona hänen tullessaan koulusta.

Työttömyydessä on tietysti se huono puoli, että tulotaso tipahtaa melkoisesti. Olen kyllä yrittänyt saada menot pienennettyä, mutta tuntuu että se on täysin mahdotonta. Vaikka kuinka karsisin, niin tulojen tipahtaminen alle puoleen töiden aikaisesta, aiheuttaa isoja ongelmia. Laskuja puskee jatkuvana virtana postilaatikosta, mutta rahat eivät riitä alkuunkaan. Jotekin täytyisi vaan vielä saada kiristettyä vyötä. Autosta on tosiaan jo luovuttu, mutta siitä jäi siltikin vielä velkaa. Muitakaan lainoja ei saa pyyhittyä pois, vaikka kuinka yrittäisi. Oikeastaan ainoat asiat, joista vielä voisi säästää ovat omat harrastukset ja tarpeet. Niitä ei kyllä ole juurikaan ollut tähänkään asti, mutta nyt niitä ei sitten ole enää senkään vertaa. Kaikesta huolimatta olen kuitenkin hyvin optimistinen. Nyt mennään tiukalla budjetilla ja koitetaan selvitä päivä kerrallaan. Jossain vaiheessa tämän on pakko muuttua paremmaksi. Onhan ne muutkin selvinneet, jopa miljoona veloista yms, niin miksen minäkin selviäisi.

Minun piti viikonlopuksi lähteä kaverin kanssa mökille, mutta se peruuntui, koska hänen isänsä sairastui vakavasti. Mieheni puolestaan lähti kavereidensa kanssa jälleen kalalle koko viikonlopuksi. Sain siis viettää rauhallisen kotiviikonlopun, mikä onkin hyvä, koska miehen lapset tulevat maanantaina taas kolmeksi viikoksi, joten rauhaa ei taas hetkeen ole tiedossa.

Vihdoin kesä!

23.8.2015 Yleinen

Ihanaa tämä viikko on kyllä pitkälti paikannut koko kesän kurjat säät. Maanantaina pyöräilin jälleen töihin. Työpaikalle päästyäni huomasin että minulla onkin vapaapäivä! Hetken siinä sitten hengähdin ja lähdin hyvillä mielin pyöräilemään takaisin kotiin. Onneksi sää oli hyvä pyöräilyyn, eikä sekään haitannut yhtään, kun neljän päivän vapaa muuttuikin viiden päivän vapaaksi ja koko viikolle oli luvattu aivan mahtavaa ilmaa. Vapaapäivät menivätkin sitten loikoillessa paviljongissa, mattoja pestessä, nurmikkoa leikatessa ja koko kämpän puunaamisessa. Lasten huoneita siivotessani, en voinut kuin ihmetellä kuinka kamalaan kuntoon miehen nuorempi poika saa huoneensa. Yleensä en tuon ikäisten lasten huoneita enää siivoa, koska kyllä heidän pitää ne jo itse osata siivota ja laittaa kuntoon, mutta nyt kun pesin matot, niin en halunnut viedä niitä sisälle ennen kuin kaikki huoneet oli siivottu.

Rentoutumista pihalla

Rentoutumista pihalla

Kävimmepä me pyörähtämässä veneajelullakin, kun mies vei äitinsä ja isäpuolensa saareen mökille. Myöskin miehen vanhempi tytär lähti matkaan. Mikä siinä oli veneillessä, kun aurinko paistoi ja järvi oli lähes tyyni. Miehen pojat ovat myös käyneet meillä lähes joka päivä, joko softaamassa, rassaamassa mopoa, uimassa tai  veneilemässä. Mieskin kävi veljensä kanssa yhden yön reissun uistelemassa, ja kyllä kannatti lähteä, koska saivat elämänsä isoimman taimenen uistelemalla. Taimenen mitat olivat 80cm ja 7,4kg. Melkoinen möhkäle!

Veneilyä

Veneilyä

Eilen minulla alkoi viimeiset kuusi työpäivää ennen työttömyyttä. 21 vuotta olen tehnyt töitä ja vain yhden kuukauden ollut työttömänä kun muutin toiselle paikkakunnalle. Nykyisellä työnantajallakin ehdin olla jo 11 vuotta. Kyllähän se on vaatinut melkoista asenne muutosta, että olen pystynyt hyväksymään tämän asian. Toisaalta ehkä se on joskus ihan hyvä vaan ollakin ja irrottautua pätkätöiden oravanpyörästä. Isommalla paikkanunnalla varmasti löytyisi aina jotain työtä, jos ei muuta niin tuurauksia kaupan kassalla, mutta näin pienellä paikkakunnalla työt ovat kyllä kiven alla ja hakijoita aina melkoinen joukko.

SI­VU­TOI­MI­NEN YRIT­TÄ­JYYS OSANA PE­RUS­TU­LOA

2.5.2015 Yleinen

PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄN LISÄTULOLÄHTEEKSI SIVUTOIMINEN YRITTÄJYYS Monella yrittäjyydestä kiinnostuneella työttömällä on jonkin alan osaaminen tai muuten elämänsä aikana syntynyt erityistaito tehdä jotakin mutta sitä ei usein pääse missään käyttämään. Hyvä keino tarjota omaa osaamistaan käytettäväksi, on myydä sitä sivutoimisen yrityksen kautta.

Toiminimellä sivutoimisesti työskentely ammatinharjoittajana tuo lisätuloja, jotka kohentavat toimeentuloa. Perus-, tai ansiosidonnaisella päivärahalla oleva voi hakea sivutoimisen yrityksen yritystuloon nähden soviteltua päivärahaa kun liittää jokaisen hakemiskuukauden liitetiedoksi tuloslaskelman, josta selviää yritystoiminnan kannalta hyväksyttävät tulot, menot ja tulos.

Sivutoimisen yrittäjyyden harjoittaminen vähentää harmaata taloutta ja lisää työttömän ostovoimaa ja tuottaa verotuloja, kun yritys on virallisesti rekisteröity ja tehty ilmoitukset eri viranomaistahoille. Se voi olla lisätulolähde esim. erääntyneen kulutusluottovelan hoitoon. Tämä edellyttää usein sopimusta velkojien kanssa, siitä miten velan hoito toteutetaan.

Kenelle palveluita sitten myydään? Palveluiden ostajina voi olla yritykset, yhdistykset, tai kotitaloudet. Toiminimellä tehdyn työn sopiminen ei edellytä työsuhteen solmimista, vaan tehdään mielellään kirjallinen toimeksiantosopimus. Työn laskutus on yksinkertaista ja maksajan velvoitteeksi jää ainoastaan bruttosumman maksaminen. Lasku laaditaan niin että siinä on laskun muiden tietojen lisäksi arvonverolisäveron erittelyt, mikäli maksaja on arvonlisäveronmaksu velvollinen yritys, tai yhteisö. Kotitalouksien maksamissa laskuissa se ei ole välttämätön mutta oman arvonverolisäveron kirjanpidon kannalta se kannattaa olla eriteltynä koska myynnin- ja ostojen arvonlisäveron erotus tulee tilittää valtiolle, mikäli on ilmoittautunut verovelvolliseksi.

Sosiaalietuuksien täysimääräinen säilyminen määrättyyn ansiotasoon nähden kannustaisi tehokkaasti aloittamaan sivutoiminen yritystoiminta. Sosiaalietuuksien leikkurit ovat usein esteenä siihen että omatoiminen itsensä työllistäminen ja lisätulojen hankkiminen ei ole järkevää, miksi tehdä työtä jos leikkurien vaikutuksesta nettotulot ovat lähes samat kuin täysin sosiaalietuuksilla eläessä?

Merkittävä este toiminnan aloittamiseen on myös tiedon puute siitä miten työttömänä ollessa sosiaalietuuksiin nähden sivutoimisen yrittäjyyden edellyttämät viranomaisvelvoitteet hoidetaan ja ilmoitetaan.

Sivutoimista yrittäjyyttä harkitseva työtön voi aloittaa selvitystyön esittämällä suunnitelmansa mm. verotoimistossa, työvoimatoimistossa, KELA:ssa, ja mikäli on toimeentulon piirissä, niin selvittää lisätulojen vaikutus sosiaalietuuksiin. Selvitystyö kannattaa tehdä, koska sivutulojen kautta tuleva nettotulojen kasvu lisää aina omaa osto- ja maksukykyä.

Juhani Vuorela, Joensuun PS- varavaltuutettu, -sihteeri ja -taloudenhoitaja

Pohdintoja

27.4.2015 Yleinen

Tänään se iski: syvä masennus. Uusi työvuorolista nenän eteen ja siinä ne on viimeiset säännölliset työvuorot. Mitä kesäkuun jälkeen? Töitä olisi vissiin tarjolla muutama päivä kuussa. Eihän sillä kukaan elä! Muitakaan töitä täällä päin ei ole tarjolla, tai ei ainakaan sellaisia, joihin minun koulutuksellani olisi asiaa. Masentavinta tässä on se, etten ole ollut eläessäni kuin kuukauden työttömänä ja silloinkin ainoastaan sen takia että muutin uudelle paikkakunnalle ja täytyi etsiä sieltä töitä. Nyt on sitten pakko vissiin alistua kohtaloon… Tästä suosta ei ole enää suunta kuin ylös päin. Jotenkin sitä aina kuvitteli, että jos on joustava ja tunnollinen työntekijä, niin kyllä työnantaja joskus palkitsee. Väärin luulin! Yli kymmenen vuotta olen ollut samalla työnanatajalla, vaikkakin useassa eri tehtävässä, ja tässä on se kiitos. Ei auta. Vielä kun olen sattunut valitsemaan uran, jolla ei ole Suomessa kuin yksi työnantaja. Eteen päin sano mummo lumessa. Kyllä tää tästä vielä iloksi muuttuu.

Ei kaikki kuitenkaan ole aivan huonosti. Yritän tässä kaikesta ahdistuksesta huolimatta keskittyä nauttimaan tulevasta vierailusta miehen parhaan ystävän perheen luokse Kuopioon, koulutusmatkasta, vierailusta äidin luokse ja ensi kuun lopussa häämöttävistä miehen vanhimman lapsen ylioppilasjuhlista ja koko perheen lomamatkasta Kyproksella. Onneksi on positiivisiakin asioita, joita odottaa. Eilen oli myös aivan mahtavat kuntonyrkkeilytreenit. Meillä on nyrkkeilyssä tosi mahtava porukka ja siellä jos jossain saa päästellä suurimmat paineet huolella ulos takomalla säkkiä. Sain pitkästä aikaa yönikin nukuttua suhteellisen hyvin, koska illalla oli sen verran takki tyhjä treenien jälkeen. Normaalisti vaellan yöt ympäri taloa vaihtaen nukkumapaikkaa sen mukaan, missä olisi mahdollisimman hiljaista ja pimeää. Pimeän paikan löytäminen näillä leveysasteilla on kyllä työn ja tuskan takana seuraavat kolme kuukautta, mutta ihanaa kun tulee kesä ja lämmin.

Miehen lapsetkaan eivät tulleet tänään, koska heidän äitinsä halusi lähteä heidän kanssaan johonkin reissuun vapuksi, kun on kerta pitkä viikonloppu koulustakin. Ollaan siis poikkeuksellisesti vielä tämäkin viikko kahdestaan, mikä sopii kyllä minulle vallan mainiosti. Tarkoittaahan se minulle vähemmän hommaa kotona. Vaikkakin kyllä keskiviikkona lähdetäänkin jo kohti Kuopiota ja tullaan takaisin kotiin sunnuntaina. Miehen lapsetkin tulevat meille joko sunnuntaina tai ensi viikon maanantaina. Mulle se luultavasti selviää vasta sitten kun heitä tuodaan tai lähdetään hakemaan. Avoimen yliopiston tehtävätkin ovat edistyneet siten, että luultavasti saan taas yhden oppimistyön palautettua ennen Kuopioon lähtöä. Tietysti töiden loppumisessa on se hyvä puoli, että jää enemmän aikaa opiskelulle. Luultavasti jatkankin sitten aineopintoihin ja aloitan jonkun toisenkin aineen opinnot, jos vaikka sitä kautta saisin mahdollisuuden uuteen uraankin.

Aivan mahtavaa tämä ajatusten purkaminen auki näin kirjoittamalla! Nyt on jo huomattavasti parempi mieli. Maailma ei näytä enää ollenkaan niin harmaalta. Aurinko paistaa ja tulevaisuutenkin löytyi uusia tavoitteita ja haasteita. Nyt ulos lenkille!

 

Lunta sataa

10.4.2015 Yleinen

Olen jo kyllästynyt lumeen. En muutenkaan tykkää talvesta, enkä erityisemmin keväästäkään, se on masentavaa. Kaikki, ihmisetkin, puhkeavat kukkaan liian nopeasti. En pysy perässä, en osaa olla niin iloinen kuin kaikki muut.

Rakas tulee iltajunalla tänne viikonlopuksi. Ensi viikonloppuna hän ei pääse, koska hän on hyvän ystävänsä polttareissa. Se taitaa olla kolmas viikonloppu yhdeksän kuukauden aikana kun emme ole yhdessä. Nyt jo hirvittää miten ikävää jaksaa pari viikkoa.

Olen imuroinut ja pessyt lattiat, toinen koneellinen pyykkiä on menossa. Kossin kanssa tuli aamulla kiire, torkutin herätyskelloa liikaa ja sittenkin vielä nukahdin. Äitini vie Kossin arkisin päiväkotiin, ja äidin mies hakee hänet. Minä täällä päivät teen mitä teen. Päivähoito on Kossille hyväksi, niin sanovat sossuihmisetkin. Meidän, minun, täytyy pitää arkirutiinit kohdillaan.

Olin osastohoidossa 9.12.2014-5.2.2015. Sen jälkeen arkeen opettelu on sujunut hyvin. Sitä ennen olin ollut heinäkuusta asti työttömänä, ja ihan tuuliajolla. Kossi asui mummulassa, äidilläni, sen ajan kun olin sairaalassa. Olihan se vaikeaa, mutta tarvitsin hoitoa. Ahdistus oli liian suurta ja pelkäsin itseäni, mitä teen itselleni. Osastolla oli turvallista monella tapaa.

Moni ei usko, että samalla voisi olla äärettömän rakastunut, ja äärettömän ahdistunut. Mutta ahdistukseni ei johdu yksinäisyydestä, ei ulkoisista tekijöistä. Se on pääni sisällä. Tottakai rakastuminen, tärkeä rakas ihminen ehkä lievittää ahdistusta. Moni myös ajattelee, että minullahan on ihana terve lapsi, mikä minua vaivaa? En tiedä. En todellakaan tiedä. Sitä selvitetään terapiassa. Ja en minä ole koko ajan ahdistunut ja masentunut. En ole nytkään, kaikki on ok. Minulla vain oli syksystä alkaen vaikeampi kausi. Niitä on tullut yli kymmenen vuoden aikana. Ja on ollut myös hyviä vuosia.

Odotan että Rakas tulee tänne. Odotan että Kossi tulee hoidosta, pääsemme viikonlopun viettoon. Olen onnellinen.

 

1604829_1505766792972824_4893531760901993210_n

TE-keskuksen miehiä

23.6.2014 Vakavasti otettava, Vapaa-aika, Yleinen

Ilmoittauduin tänään ekaa kertaa TE-keskukseen eli työkkäriin. Kahdesti. Ensin puhelimella ja sitten henk.koht. paikan päällä. Nautin joka sekunnista.

Em. yhteydenottojen lisäksi kirjoitin TE-keskukseen kotonani lausunnon niistä syistä, miksi jäin omasta tahdostani työttömäksi. Harmi, että heidän nettisivullaan oli varattu tilaa vain 2000 merkin pituiselle tekstille, mult ois lähtenyt helposti monin verroin pidempikin eepos sinne. Hui hai, siellä se nyt lepää.

Oon todella vapautunut!