Selaat arkistoa kohteelle totuus.

Media ja totuus

21.9.2019 Media, Politiikka ja yhteiskunta

Media ja ”totuus”  Mistä löytyy edes uutisia, joihin voi luottaa?

Yle Radio1 15.7.2017 juornalistiikan prof. Henna Nikkanen (vuosi Tampereen yliopistollaUutiset Ylen varassa, koska muualta karsittu toimittajia niin, etteivät pysty ”tarkistamaan” uutisia. Totuuden kriisi on alle vuoden vanha. Syynä ansainta logiikka eli mitä enemmän klikkauksia sitä ”parempi” uutinen. Seurauksena mm. se, että keksitään uutinen. Kehui vuottaan Tampereella. …. Nuoret käyttävät kepeämmin mediaa. Viihteellisyyteen ja jopa trollaukseen ei yhdistetä niin voimakkaita moraalisia kantoja, kuin mitä ehkä vanhemmat median käyttäjät yhdistää. On täysin mahdollista olla nuori ja hyvinkin valistunut, medialukutaitoinen ihminen. …. joka aina välillä jakaa hyvinkin epämääräisiä sisältöjä mediassa ja kokee sillee niinkuin vitsillä, että ei tiedä mikä on totta mikä ei. Sillä on kuitenkin oma arvonsa . …. leikkimisen maailmaa, mitä internet on aina ollut ja mitä media on yhä enemmän ja enemmän. Toimittaja: ”Hämärtyykö mikä on oikeasti totta?” Tottakai se hämärtyy jonkin verran, mutta onko se paha, jos se hämärtyy ja minkä tyyppisissä asioissa?… Paha jos se hämärtyy niin kuin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavissa asioissa. ..((pätkä vallankäyttäjistä)) … Proffa ei ole huolissaan nuorista tiedottajista vaikka: nuorilla kepeämpi, viihteellisempi, hauskempi kulttuuri, juksataan, leikitellään, huijataan tunnistettavilla vitseillä. Mikään ei ole sitä miltä näyttää. Nuoret ovat parempia tunnistamaan monenlaisia uskottavan näköisiksi tehtyjä huijauksia. On huolissaan keski-ikäisistä, koska ottavat ensin totena, vasta sitten alkavat miettiä jos tulee jotain erityistä syytä, että huijattiinko mua nyt. Vallankäyttäjät vääristelevät totuutta. Tämä ei ole uutta vaan normaalia politiikkaa.

((Alussa ollaan huolissaan totuuden kriisistä myöhemmin ei. Eli heidän pitäisi saada tosiasiat, mutta he voisivat levittää vähemmän totta olevia juttuja. Kovin ristiriitaista.))

6 kuvaa 10. ja 11.6.2017 Lenita Airisto (elämäkerta omistettu veter …….) 1970-luku (– 1980-luku) Ns. älyköt, taistolainen stalinismi erityisesti Tampereen yliopiston tiedotusopin professorit Hemanus ja Nordenstreng ”opetuslapsineen” puhuivat sontaa DDR:stä. Jo silloin oli valheuutisia, ne eivät ole Trumpin keksintö. Airisto voitti oikeusjutun heitä vastaan.

Yle1 Laajakulma 4.5.2017 juornalistit Reetta Meriläinen ja Hanna Nikkanen, sosiologian apulaisprof. Eeva Luhtakallio Epäkunnioittava suhtautuminen median ja poliitikkojen välillä kuuluu asiaan. Englannissa poliitikot toimittajien kusitolppana. Juornalistit sitä mieltä, että meilläkin pitäisi siirtyä lähemmä heidän tapaansa. (törkeää, huom! kaikki naisia!)

Sunnuntai Kolumni HS 26.11.2017 Annemari Sipilä (Median HS ohjeita kasvatukseen) Suomalaisessa kasvatuksessa on yksi paha puute: Emme osaa valehdella luontevasti Inhorealistinen totuudessa pysyminen ei sovi kaikkiin sosiaalisiin tilanteisiin, kirjoittaa kolumnissaan Annamari Sipilä. Suomalainen koulutus ja kasvatus antavat hyvät eväät elämään ja maailmalle, mutta yhdessä suhteessa olisi parantamisen varaa: emme osaa valehdella luontevasti tai edes vaieta totuudesta tyylikkäästi  ………………….. Totuuden välttely on kovaa työtä. Usein en ole ehtinyt sanoa edes kissaa saati sitten ajatella, kun totuus jo punkee edelle ja hyppää suustani kuin rupinen sammakko.
Siinä se,
totuus, sitten paistattelee itsetietoisena lattialla, eikä kenelläkään ole enää kivaa.
TOTUUDELLISUUTEEN pyrkimisessä on tietysti omat hyvät puolensa, etenkin kun totuutta harjoitetaan turvallisesti suomalaisten kesken. Yhteiskunta toimii ja elämä sujuu, kun voi luottaa siihen, että toinen puhuu totta. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan alla olen ylpeä ja kiitollinen siitä, että voimme ainakin lähtökohtaisesti luottaa siihen, mitä meille esimerkiksi suomalaisviranomaisten ja -median taholta kerrotaan…………………….
TOTUUDEN laiminlyönti on tietysti kamalan vaikeaa. Se vaatii sinnikästä harjoittelua joka päivä. 
((Välillä kehutaan valehtelua, välillä suomalaisten luotettavuutta, ristiriitaista tämäkin.))

Syyllinen

29.12.2015 Yleinen


Kaikki on todella ristiriitaista, tekoni eivät vastaa periaatteitani. Koitin liikaa muuttaa itseäni, en halunnut olla se jota vedetään naruista. Mutta aina tulee suurempi seinä vastaan, aina löytyy parannettavaa. Nyt mietin kuka luulen olevani, piilotan aidon minäni. Kylmä käytös ei oo kaikkia varten, hävettää typerät valheet. Tarvittiin isku kasvoille, nyt tajuan olevani toisella puolella. Ei ole päivää jolloin en miettisi olisiko aika selittää, kertoa totuus. Ettei kaikki mennytkään niin kuin suunniteltiin, solmut solmin kahleisiin. Ettei mun oo hyvä olla, mutta pärjään kyllä. Odotan sopivaa aikaa jota ei tuu, sanat juuttuu kurkkuu. En voi kertoa kellekään, tarvitsin sua kuunteleen. Miten jättää ihminen joka uhkaa itsemurhalla, siihen en pysty. Olen heikko tän pienen hetken kun kirjoitan, sen jälkeen nostan pään. Ei ole varaa alkaa tunteilee. Mut sä vaadit mua unissa katse vakavana, mä en tee tätä tahallaan. On asioita joista ei voi puhuu, miltä tää pelko päiväst toiseen tuntuu. Katson ulos pimeään, ja mä muistan mitä ei pitäis. Kosketuksen, se saa musta hetken otteen. Olenko alussa, vai onko tää kaiken loppu?

 

Totuus vs Valhe

4.2.2015 Jotain sälää, Raiskaus ja väkivalta muistot

Sanotaan, että: totuus on valhetta vahvempi. Valheella on lyhyet jäljet. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.   Jokainen on varmasti kuullut jonkun näistä, tai jonkun vastaavan lausahduksen, eikö.

Pointtini on, että aina painotetaan pysymään totuudessa, että meitä ns. ”huonommat” ihmiset, he joilla on huono itsetunto valehtelevat. Olen tänä aamuna miettinyt erityisen paljon oikeudenkäyntiäni, MINÄ puhuin TOTTA ja vastapuoli valehteli sen minkä kerkesi. Miksi minua ei kuitenkaan uskottu, vaikka pysyinkin totuudessa? Miksei oikeus toteutunut?

 

Näitä miettiessä

-Elina