Selaat arkistoa kohteelle totuus.

Syyllinen

29.12.2015 Yleinen


Kaikki on todella ristiriitaista, tekoni eivät vastaa periaatteitani. Koitin liikaa muuttaa itseäni, en halunnut olla se jota vedetään naruista. Mutta aina tulee suurempi seinä vastaan, aina löytyy parannettavaa. Nyt mietin kuka luulen olevani, piilotan aidon minäni. Kylmä käytös ei oo kaikkia varten, hävettää typerät valheet. Tarvittiin isku kasvoille, nyt tajuan olevani toisella puolella. Ei ole päivää jolloin en miettisi olisiko aika selittää, kertoa totuus. Ettei kaikki mennytkään niin kuin suunniteltiin, solmut solmin kahleisiin. Ettei mun oo hyvä olla, mutta pärjään kyllä. Odotan sopivaa aikaa jota ei tuu, sanat juuttuu kurkkuu. En voi kertoa kellekään, tarvitsin sua kuunteleen. Miten jättää ihminen joka uhkaa itsemurhalla, siihen en pysty. Olen heikko tän pienen hetken kun kirjoitan, sen jälkeen nostan pään. Ei ole varaa alkaa tunteilee. Mut sä vaadit mua unissa katse vakavana, mä en tee tätä tahallaan. On asioita joista ei voi puhuu, miltä tää pelko päiväst toiseen tuntuu. Katson ulos pimeään, ja mä muistan mitä ei pitäis. Kosketuksen, se saa musta hetken otteen. Olenko alussa, vai onko tää kaiken loppu?

 

Totuus vs Valhe

4.2.2015 Jotain sälää, Raiskaus ja väkivalta muistot

Sanotaan, että: totuus on valhetta vahvempi. Valheella on lyhyet jäljet. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.   Jokainen on varmasti kuullut jonkun näistä, tai jonkun vastaavan lausahduksen, eikö.

Pointtini on, että aina painotetaan pysymään totuudessa, että meitä ns. ”huonommat” ihmiset, he joilla on huono itsetunto valehtelevat. Olen tänä aamuna miettinyt erityisen paljon oikeudenkäyntiäni, MINÄ puhuin TOTTA ja vastapuoli valehteli sen minkä kerkesi. Miksi minua ei kuitenkaan uskottu, vaikka pysyinkin totuudessa? Miksei oikeus toteutunut?

 

Näitä miettiessä

-Elina