Selaat arkistoa kohteelle Tietokirjat.

Dinokoulu – D

16.4.2016 Yleinen

Dinosaurukset yleensä kiinnostavat lapsia, joten johdatteluna D-kirjaimeen päätimme leikkiä yhdessä dinokoulua. Dinokoulussa tutustuimme dinosauruksiin ja opimme samalla D-kirjaimeen liittyviä tavuja ja sanoja. Dinokoulussa luimme, leikimme ja teimme toiminnallisia tehtäviä.

Aloitimme Dinokoulun lukemalla lasten tietokirjaa Dinosaurukset, joka sisälsi perustietoa dinosauruksista. Lähdimme siis etsimään ja tutustumaan dinoihin kirjan mukana.

dinot

Ensin kuulimme siitä, millaisia dinosaurukset olivat aikoinaan olleet – niiden värityksestä, ulkomuodosta, koosta ja ihosta. Tämän jälkeen kirjassa esiteltiin kasvinsyöjä-dinoja, joiden nimet vaativat hieman suujumppaa ennen kuin me pystyimme ne lausumaan. Sen verran vaikeita niiden nimet olivat! Siispä esiin Ville Virtahevon suu- ja kielijumppa ohjeet ja kielet kippuralle. Kielijumpan ja muuta lapsen puheen kehitykseen liittyvää materiaalia löydät ainakin Maija-Leena Hakamon Puhekuplia -kirjasta.

puhe

Naaman lihakset vetreinä aloimme lausua dinosaurusten nimiä. Ope luki nimen ja me sanoimme huudahtaen perässä…

Brachiosaurus!

Saurolophus!

Diplodovus!

Triceratops!

Dinot tunnetusti munivat munia, joista pikkudinosaurukset kuoriutuivat. Niinpä me leikimme dinosaurus discoa, jossa oli myös dinojen munia. Ensin tarvitsimme tietysti dinojen discoon sopivaa musiikkia, jota löysimme tietenkin Hevisaurukselta – Dinosaurusten maa -biisin muodossa.

Sitten laitoimme luokan lattialle oli vanteita (=dinojen munia), joiden sisällä oli D-kirjaimella alkavia tavuja. Musiikin soidessa tanssittiin tai liikuttiin eri tavoin ja musiikin tauotessa ope huusi jonkun ”munien” sisällä olevista tavuista. Sitten vaan nopeasti kaikki oikean munan sisään!

image image

Seuraavaksi ope kertoi meille lihansyöjä dinosauruksista – ne olivat aika hurjia. Ennen kuin opettelimme niiden nimiä, harjoittelimme D-kieltä ja D-tavuja pareittain. Saimme nipun tavukortteja ja hernepussin. Toistimme jokaista tavua 10 hernepussin heiton ajan. Sen jälkeen sujuivat lihansyöjä dinojen nimet taas huudahtaen open mallin mukaan hienosti!

Velociraptor!

Spinosaurus!

Tyrannusaurus rex!

image image

Viimeisenä leikkinä pelasimme Kuka pelkää dinosaurusta -leikkiä. Tavoitteena oli päästä luokan päästä päähän ilman dinosauruksen kosketusta. Mikäli dino sai kiinni, jäi apuriksi, joka taas kurkottelemalla yritti saada muita leikkijöitä kiinni. Ope oli ensin alueen keskellä dinosauruksena. Liikkeelle sai lähteä ensin open huutaessa D-kirjaimella alkavan sanan. Toisella kierroksella liikkeelle lähtö tapahtui, jos kuuli sanan, jossa D-kirjain oli sanan keskellä.

Dinokoulun lopuksi tutustuimme D-kirjaimen muotoon vihkotehtävän avulla. Ensimmäiselle sivulle taiteilimme D-kirjaimen suureen kokoon. Toiselle sivulle harjoittelimme 20 hienointa D-kirjain. Kolmannelle vihkon sivulle piirsimme oman dinosauruksen.

imageimageimageimageimageimageimage

Kirjat vastaan elokuvat

30.3.2015 Yleinen

Pitkään aikaan en ollut kovin kiinnostunut elokuvista. Ihmettelin, että millaisille ihmisille ne on tehty. Varsinkin silloin, kun joskus vuonna 2010 kiinnostuin kirjoista, ajattelin, että ne ovat paljon paljon parempia kuin leffat. Etenkin draamoille olisin sanonut siihen aikaan ehdottomasti EI.

Katselin juuri elokuvan Blues Brothers. Jo pikkupoikana tykkäsin katsella sitä. Isä on kertonut sanoneensa minulle, että siinä on jokin hauska kohta ja katselin sitä sen takia uudestaan monta kertaa löytääkseni sen. Itse muistan, että katselin sitä siksi, että olin kiinnostunut siitä, miten Blues-veljekset yritetään tappaa useasti, mutta selviävät kaikesta. Se oli jotenkin lapsena mielestäni hauskaa.

Netflixin katselun myötä olen kiinnostunut kaikenlaisista elokuvista. Aikaisemmin vain harvat elokuvat olivat minusta kivoja. Tässä parhaita niistä: Back to the Future -trilogia, Inception, Matrix-trilogia, Kaunis mieli, Hots Shots 1 ja 2, Hei, me lennetään, Hei, taas me lennetään, Tahraton mieli, Indiana Jones ja viimeinen ristiretki, Avaruusboltsit, Kuka viritti ansan, Roger Rabbit?, Alaston ase -sarja ja Spy Hard. Tällä hetkellä ei tule muita mieleen, mutta kyllä niitä varmasti on.

TV-sarjoja olen mielelläni aina katsellut. Simpsonit, Futurama, Salatut elämät, Pasila yms. olivat joskus hyviä. Viime aikoina suosikkini on ollut Stargate-sarja. Mm. Putousta olen myös tarkasti seurannut. Mutta näin muuten katson telkkaria hyvin vähän. Melkein pelkästään DVD:itä katselen.

Kirjoista taas ei monet erotu joukosta parempina muita. Ready Player One ja Dan Brownin kirjat ovat kuitenkin tosi hyviä. (Lapsena paras oli Pikku prinssi, jonka luin useasti ja josta pidin esitelmän ala-asteella. Kaikki onneksi tuntuivat pitävän esityksestäni.) Olen lukenut paljon tietokirjoja, mutta en jaksa muistaa, mitkä ovat olleet niistä parhaita. Kaikki tietysti omalla tavallaan hyödyllisiä, koska ne sivistävät ja kehittävät.

Lukiessa saa kulkea omaa tahtiaan ja kuvitella itse ison osan asioista. Kirjat myös kestävät pitempään ja ovat yksityiskohtaisempia. Elokuvissa taas ei tarvitse olla niin tarkkana. Ja saa nähdä kuvaa ja kuulla ääntä.

Eli kirjat eivät korvaa elokuvia eivätkä elokuvat kirjoa. Molemmat ovat mukavia harrastuksia! Jos joku tarjoaisi minulle kirjaa tai elokuvaa, en ole ihan varma kumman ottaisin. Vähän aikaa sitten olisin ilman muuta vastannut, että kirjan, mutta kyllä ne elokuvatkin on hyviä. Joten riippuu kirjasta ja elokuvasta. Kirjat tosin ovat usein arvokkaampia!

Mutta nyt kun sain tämän Blues Brothers -elokuvan katsottua, taidan taas siirtyä kirjan pariin! :)