Selaat arkistoa kohteelle tiede.

Tieteen rajallisuus, tekoäly (eri juttu)

1.9.2017 tiede

Jos kaiken teoria löydetään, kelpaako se kaiken ennustamiseen?

Yle radio 1, tiedeykkönen pe 13.1.2017 uusinta 4.7.2017 Fyysikot etsivät niin sanottua kaiken teoriaa, joka selittäisi maailmankaikkeuden aineen rakenteen ja vuorovaikutukset ”yhden katon alla”. Jos tällainen teoria löytyisi, mihin se kelpaisi? Kelpaisiko se ennustamaan tai selittämään jopa ihmisen biologiaa tai toimintaa?

Keskustelijoina ovat prof. Kai Nordlund, dos. Syksy Räsänen ja prof. Ilpo Vattulainen Helsingin yliopistosta.

((Atomi koostuu protoneista, neutroneista ja elektroneista. Nämä taas koostuvat kvarkeista.))

Hapen kulku tuntemeton ilma – keuhkot – veri (Happiatomi jo liian monimutkainen vuorovaikutuksineen, tietokoneiden kapasiteetti ei riitä.)

Vesi: ei ymmärretä mitä vesi on.

Näkeminen ymmärretään: siinä vain yksi fotoni (kvantti) vaikuttaa yhteen molekyyliin.

Supertietokoneilla on päästy ”ymmärtämään” vain kvarkista protoniin. Siis protoni on suurin yksikkö, joka tunnetaan/ymmärretään (kaikki vuorovaikutukset tunnetaan).

Einstein: 1915 yleinen suhteellisuusteoria pätee yhä, ei ole todettu poikkeamia.

1916 gravitaatio, karkeampi kuin edellinen

Newton 1600-liuku: painovoimalaki pätee(?)

Pimeäaine vetovoima, pimeäenergia hylkimisvoima, näitä tutkitaan.

Näin ollen emme pysty mitenkään selittämään edes ihmisen biologiaa saati sitten käyttäytymistä. Edelleen kun mennään hyvän ja pahan selvittämiseen, jopa Jumalan olemukseen, niin tämähän on meille ihmisille täysin mahdotonta, kun supertiekoneillakaan ei päästä käsiksi kuin yhden älyttömän pienen protonin ”käyttäytymiseen”.

Olemme siten täysin riippuvaisia ulkopuolisesta ilmoituksesta. Samaan tapaanhan on koko universumimme käyttäytyminen termodynamiikan toisen lain mukaan mahdoton ilman ulkopuolista energiaa? Katso alempana ajatusleikki kohtaa!

Raamatun Jumalan ilmoituksen mukaan Jeesus on tie, totuus ja elämä. Toisin sanoen vain Jumalan Sana voi antaa meille tietoa mm. Hänestä itsestään ja siitä miten meidän ihmisten tulee/kannattaa elää. Vain hänen avullaan ihminen pystyy elämään kunnolla (Äiti Teresa, Martin Luther King ….). Vain Hän kykenee muuttamaan ihmisen ”hyväksi” (”Linu” Loikkanen, entinen murhamies, Jukka Tolonen, entinen narkomaani ….). Tässä perusteluja, miksi se ulkopuolinen ilmoitus tulee nimen omaan Raamatun Jumalalta. Myös erittäin hyvä perustelu Raamatun puolesta on uskovien vainoaminen. Hehän ovat järjestelmästä riippumatta yhteiskunnan kannalta parhaita jäseniä. Eivät valehtele, varasta, kierrä veroja, ryyppää, ovat uskollisia esivallalle, jollei se vaadi Raamatun vastaisia tekoja jne. Tämä järjettömyys jää muuten vaille selitystä. (Samoin juutalaisten vainoaminen vaikka esim. Nobeleita heillä paljon enemmän kuin muilla.)

Kuinka liberaaliteologi voi tietää mikä Raamatussa on totta (eli Jumalasta) mikä ei?

Miten koulun ”seksioppaan” kirjoittajat tietävät mikä on luonnollista?

Ajatusleikki: ulottuvuuksia 1 (viiva), 2 (taso), 3 (avaruus), 4 (”Jumala”)                     este (+) = esteen kierto ulottuvuun n kautta  1 piste +2,  2 neliö +3,  3 kuutio +4  paksuus”  kaikilla (viiva, taso, avaruus) on 0

Esim. olemme neliön sisällä, mutta voimme päästä sieltä pois 3. ulottuvuuden kautta hyppäämällä viivan yli. Jos jokin täyttää 3. ulottuvuuden (tason ylä- ja alapuolen, on se joka paikassa tasosta 0. etäisyydellä eli kaikkialla läsnä, mutta tasossa elävän saavuttamattomissa! Jos olemme kuution sisällä, voimme päästä sieltä pois 4. ulottuvuuden kautta. (Olisipa se mahdollista, niin ei tarvittaisi ovia eikä ikkunoita. Rakentaisimme vain tikkaat neljännen ulottuvuuden kautta ulos ja sisään, sekä johtaisimme valon ulkoa vastaavasti sisään.) Ymmärtääkseni asiantuntijoita, tiedemiehiä kannattaa kuunnella tämän maailman asioissa, mutta uskonasioissa ei, koska emme pääse kosketuksiin 4. ulottuvuuteen. Kannattaa kysellä Jumalalta suoraan, jospa Hän ottaisi yhteyttä tänne 3. ulotteisuuteemme. Toinen mahdollisuus on kuunnella heitä, joihin Jumala on jo ollut yhteydessä.

Tekoäly mullistaa työelämän, robotit.

Yle1 Tiedeykkönen 28.4.2017 dos. Osmo Kuusi 1. Eettisyys = uskonnollinen maailma 2. Turvallisuus 3. Elämän mielekkyys    Kohdat 1–3 hidastavat, jopa estävät kehityksen, mutta tietenkin pakko huomioida

Yle1 Leikola ja Lähde 28.4.2017 elikeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen ja psykologian prof. Göte Nyman     Kaikkien maiden robotit liittykää yhteen.    Tekoäly: parhaat mahdollisuudet pärjätä kehityksessä ovat Suomella ja Virolla. (automaatio luo työtä) Robotisaatio iskee tosi kovalla voimalla vähemmän kehittyneihin maihin. (muutos tosi nopea) Nyt meillä lähes 300 000 yksityisyrittäjää, joskus ennen vain 100 000. Nopea robotisaation (esim. Google) seurauksena tuho lähialueilla. Hirveetä! Miten tuostakin aiotaan selvitä? Keskustelijat eivät puuttuneet tähän kysymykseen. ”Riemuitsivat” vain oletetusta Suomen tulevasta menestyksestä.

Esko Valtaoja – Kotona maailmankaikkeudessa (kirja luettu)

19.5.2017 Yleinen

Muutaman kerran olen lukenut tämän kirjan. Se on mielenkiintoinen ja siitä voi oppia jotain uutta.

Kuten, että ihminen on 2/3 vetyä, 1/4 happea, 1/10 hiiltä ja 2% typpeä. Muita alkuaineita ihmisessä on vain yksi tuhannesta atomista, ja niistä yleisimmät ovat fosfori, kalsium ja rikki. :)

Olen lukenut muitakin Valtaojan kirjoja, ja nekin ovat olleet hyviä. Lukematta minulla on kirjahyllyssäni enää ”Nurkkaan ajettu Jumala?”.

Suosittelen kaikille helposta tieteestä kiinnostuneille!

Voit ostaa kirjan täältä (hintaa on 22,30 €):
http://cdon.fi/kirjat/esko_valtaoja/kotona_maailmankaikkeudessa-4261644

Seuraavaksi olisi tarkoitus lukea Torey Haydenin Aavetyttö, joka minulta jäi joskus kauan sitten kesken. Olisikohan ollut liian ahdistava silloin. No, uusi yritys nyt! :)

R.R. Subramanyan, Shobit Mahajan, Archana Madhukar, Suman Sahay, G.S. Roonwal – Tiede kautta aikojen – Antiikista nykyaikaan (kirja luettu)

23.1.2017 Yleinen

Tuli sitten tällainekin kirja luettua tästä aiheesta! Tiede on ihan hienoa luettavaa, mutta aika raskastakin. Ja tämäkin kirja oli ihan mielenkiintoinen. Taitaa tosin jäädä niihin kirjoihin, joita luen vain kerran. Kirjan saa esimerkiksi täältä hintaan 10,90 €:

https://www.prisma.fi/fi/prisma/tiede-kautta-aikojen-kovakantinen-kirja

Ja seuraavaksi keskityn paljon keveämpään kirjallisuuteen – Aku Ankkaan! :D

Lukemista se on tämäkin

30.7.2016 Yleinen

Kun minulla nyt on tällainen blogi, niin ajattelin taas, että voisin kertoa jotain itsestäni! Yleensähän kirjoitan vain jostain peleistä yms. mutta nyt aiheina ovat minä ja lukemisharrastukseni.

Yksi rakkaimmista harrastuksistani on jo pitkään ollut kirjat, suunnilleen kuuden vuoden ajan. Niitä on hauska ostaa ja lukea, ja joskus voi käydä niin onnellisesti, että niitä saa ilmaiseksikin. Esim. paikallisessa uimahallissa on kirjojenvaihtohylly, josta vähän aikaa sitten nappasin Esko Valtaojan (joka on muuten jossakin TV-ohjelmassa sanonut olevansa sitä mieltä, että kaikki tavarat ovat jaettavissa kahteen joukkoon: romuihin ja kirjoihin) ja Juha Pihkalan kirjan ”Nurkkaan ajettu Jumala?”, ja kirjastosta löysin samanlaisesta kaapista kolme Stephenie Meyerin kirjaa samalla kerralla.

Kirjastoista olen kirjoja aika paljon myös lainaillut, ja kirpputoreilta ja kirjakaupoista ostellut, mutta tietokoneella tai millään kirjojenlukulaitteilla (jollaista tosin tällä hetkellä harkitsen ostavani) en ole koskaan kirjoja lukenut, koska olen ajatellut, että se on epämukava tapa. Kalliita kirjoja en osta ja yleensä keskityn vain hyvin uusiin kirjoihin.

Mutta mikä on oma tapani lukea kirjoja?

No, minulla on sellainen kaappi, oikeastaan kaksikin, joissa on paljon kirjoja. Aina, kun olen lukenut yhden kirjan loppuun, laitan sen kaappiin ja otan kaapista yhden (jonka mieluiten haluaisin lähiaikoina lukea) ja asetan sen hyllylle. Sitten otan hyllystä kirjan jonka oikeasti haluan lukea heti. Olen myös lukenut joskus niin huonoja kirjoja, joita en halua enää säilyttää itselläni. En ole vielä keksinyt, mitä niille kannattaisi tehdä. Ehkä vien ne johonkin julkiseen kirjanvaihtokaappiin.

Kotonani luen kirjoja sängylläni ja iskällä ollessani sohvalla, lukuasentoni on selällä makaaminen (aina!). Välillä luen myös silmät kiinni, kunnes havahdun, että eihän minulla ole tässä mitään kirjaa! Johtuu varmaan siitä, että luen niin paljon.

Aina kun haluan lopettaa lukemisen, luen vielä aukeaman loppuun. Sitten laitan seuraavan aukeaman väliin monta vuotta käytössä olleen kuluneen pahvilappukirjanmerkkini.

Luen oikeastaan melkein minkälaisia kirjoja vain (pelkkä lukeminen on jo mielestäni kivaa), mutta eniten ehkä tietokirjoja. Olen ajatellut, että ne kehittävät ihmistä paljon enemmän kuin muut kirjat. Tällä hetkellä kiinnostaisi lukea tieteeseen ja politiikkaan liittyviä kirjoja (esim. Erkki Tuomiojan Siinä syntyy vielä rumihia on jonossa). Ei ole monta sellaista kirjaa, jonka lukemisen olen lopettanut kesken.

Jos kiinnostaa tietää, mitä kirjoja olen lukenut, voit vilkaista niitä tältä listalta. Niitä on kertynyt aika paljon, vaikka olen hidas lukija. Olen lukenut tätä kirjoittaessa vain englannin- ja suomenkielisiä kirjoja, mutta lähiaikoina olisi tarkoitus lukea myös ruotsinkielisiä kirjoja ja myöhemmin vielä muunkielisiä.

Esko Valtaoja sanoi hänellä olevan tavoitteena lukea puolessa vuodessa metri kirjoja. Minä en ihan siihen saavutukseen yllä, mutta Eskon entisen parran pituudelta ainakin saan luettua helpostikin. Epämääräisenä haaveenani on lukea kaikki koskaan kirjoitetut ja kirjoitettavat kirjat. Laskisin tosin, että periaatteessa luettavia kirjoja olisi silloin äärettömästi, joten unelma ei taida täyttyä (mikä on tietysti hyvä asia!). Mutta saahan sitä yrittää!

Ikäviä juttuja ovat väsymys ja nukkuminen, kun niiden aikana ei voi lukea tai tehdä jotain muuta mukavaa. Yleensä lopetan lukemisen viimeistään kello 22:30. Niihin aikoihin käyn sitten nukkumaankin, mikä ei ole kivaa, mm. koska uneni ovat usein tosi ahdistavia ja inhottavia, ja niissä nyt vanhempana on alkanut tapahtua enemmän suorastaan pahoja asioita.

Joskus haaveilen, ettei tarvitsisi nukkua – eräs Leonardo da Vincikin sanoi, että nukkuminen on ajanhukkaa! Unista voisin kuitenkin kirjoittaa joskus pidemmänkin artikkelin, jotain käyttöä tulisi niillekin!

Itse en ole koskaan kirjoittanut kirjaa, ei ole kauheasti mielenkiintoa tai mielikuvitusta niin isoon projektiin. Jotain lyhyitä juttuja silti, kuten runoja joskus vuosia sitten tein vihkoon (ja heitin lopulta roskiin). Se oli ihan hauskaa aivojumppaa. Laitoin nettiinkin, mutta enpä juuri saanut palautetta.

Suomi kuntoon

1.11.2015 Politiikka ja yhteiskunta

Jos seuraavat neljä asiantuntijoiden esittämää juttua radiossa otettaisiin vakavasti ja tehtäisiin niiden mukaiset korjaukset, niin mikäpä ois eläessä. Tähän astisesta touhustamme päätellen tämä ei tapahdu, vaan useimmille on tärkeämpää oma tai oman ryhmän etu. Nuorten (kuten myös lasten ja vanhusten) hyvinvoinnista ei ole niin väliä. Esimerkiksi tasokurssien poistamisen yhteydessä 1985 todettuihin tarpeeksi pieniin ryhmäkokoihin ei ole vieläkään päästy. Viimevuosina on tilanne vain huonontunut.

Katoaako sivistys kun viihde jyllää?
Yle Radio1 21.7 2015. Professori (uskontotiede) Rene Gothoni Helsingin yliopistosta ja professori Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Kimmo Pietiläinen.
Sivistyshenkilöt nyt hajallaan. Sata vuotta sitten ajateltiin koneiden tuomaa vapaa-aikaa käytettävän itsensä sivistämiseen. Kylän sivistäjä oli opettaja, sitten rakennettiin työväentalot ja nuorisoseurantalot. Kukin harrasti aatteensa mukaista sivistystä. Nykyään talot purettu. Viihde hävittänyt sivistyksen. Mitä viihdyttävämpää, sitä parempaa. Tulikin sivistyneiden sijaan joutilasluokka, kuten pelättiinkin käyvän.Tiede ei enää vastaa kysymykseen; miksi näin on? Jäädään monien selitysten ja mielipiteiden varaan.

Tiede ja poliittinen päätöksenteko, luovuus
Yle Radio1 Tiedeykkönen ti 7.7 2015 (uusinta kesältä 2014)
Rene Gothoni Kalle Michelsen pohtivat luovan prosessin olemusta. Millaisiin kysymyksiin tarvitaan luovuutta juuri tällä hetkellä? Toimittajana Sisko Loikkanen.
Ajatuksia viimeisiltä minuuteilta.
Tiedemiehistä tehdään tiedesankareita ja tieteenteko (luovuus) jää pois.
Tiede nykyisin ainoaa luotettavaa tietoa, sekin pirstaloitunutta ja epäjärjestelmällistä.
Sata vuotta sitten olivat kirkko, uskonnot, ideologiat, joilla oli legitimiteettiä ja joilla voitiin muuttaa arvoja, normistoja. (Yksinkertaisimmillaan legitimiteetti tarkoittaa järjestelmän hyväksymisenarvoisuutta kansalaisten silmissä.) Nyt tällaisia ei ole. Esim. työväenliike menettänyt ideologiansa.
Tapahtunut luovuuskato, ollaan kädettömiä ongelmien ratkaisemisessa.
Olisi koulutusta. Onko tiede ollut alun alkaenkaan se, joka meidät pelastaa? (ollut pelastuksen avain?)
Tieto ja päätöksenteko eivät kohtaa, ovat eriytyneet. Poliitikot eivät käytä riittävästi tiedettä. Poliitikot päättävät ideologiansa perusteella. Ei ole tiedeministeriä. Instanssi, jossa tieteilijät ja poliitikot kohtaisivat, puuttuu.
Demokratia: Tiede on yksi maailman epädemokraatisimmista instituutioista, täysin epätasa-arvoinen. (Maapallo on kuution mallinen, jos enemmistö on sitä mieltä. J. Kurosen lisäys)
Tutkimuksen tuloksia ei synny äänestämällä vaan tekemällä.
Haasteita: Ilmastonmuutos, Monikulttuurisuus valtava haaste, Nuorisotyöttömyys on maailmanloppu, sille ei löydetä mitään ratkaisua

Pakolaisongelma (Eurooppa) 7.10.2015 Yle1
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi
-elintasoerot tasoitettava
-meidän elintasomme ei säily
-demokratian vienti epäonnistunut täysin
-vietävä köyhyyden poistoa, ei demokratiaa
eurooppalaiset kolonalisoineet 350 vuotta muuta maailmaa, jättäen sen tilaansa
keinotekoiset rajat (Ranska ja Englanti): Libanon, Syyria, Irak, (Palestiina ja Israel)
Sopimukset
pakolaisten asema, ihmisoikeudet, EU:n tekniset säännökset
– avustuksessa minimistandardi, ei sama kuin suomalaisilla
– valtion on otettava käsittelyyn turvapaikkahakemus ja myönnettävä pakolaisstatus, jos ”ehdot” täyttyvät
((Saksassa järjestäytynyt rikollisuus (liigoissa eniten jäseniä Romaniasta ja Georgiasta) hallitsee alueita, joille ei edes poliiseilla ole ”asiaa”.))

Suomen talous ja työmarkkinat, Yle1, 7.10.2015 klo 8.10
teollisuustalouden professori Paul Lillrank, Aalto yliopisto?
”Synkin ongelma: Suomessa jäykimmät työmarkkinat maailmassa. (104:s sija eli viimeinen)
SAK määrää lähes yksin. Elinkeinoelämän pahin ongelma on yleissitoisuus. Muualla työläiset turvattu laeilla. (Säästää pitäisi. Sotesta pois 3 miljardia HUS:in ja Pohjois-Karjalan mallilla.)”

J. Kuronen: Seuraus: koulutettu joutuu heikkopalkkaiseen työhön. SAK: ”Koulutus palkalliseksi.” Mistä rahat?? ja mitä se auttaisi enää pitkällä opiskeluissaan olevia tai jo työssä käyviä?  Palkkauksen vääristymät yhä korjaamatta. Aina luvattu: ensi kerralla, mutta ei tällä työmarkkinakierroksella. Korjaus: koulutettujen palkkoja ylös päin muiden alemma. ((Ei kuitenkaan ihan alimmia, koska niillä ei tahdo tulla toimeen nytkään. Olemme siirtyneet liikaa kaikenlaisiin tasamaksuihin ja -veroihin. Huippuna Microsoftin uudet ohjelmat, joita ei saa omaksi, vaan käyttöönsä vain vuodeksi ja sitten on taas maksettava uusi vuosimaksu. Ennen oli meillä köyhillä mahdollisuus tyytyä vanhoihin ohjelmiin ja päästä näin paljon halvemmalla. Välivaiheena käytettin kone- ja henkilökohtaisia ohjelmia.))

Esko Valtaoja – Ensimmäinen koira kuussa (kirja luettu)

17.9.2015 Yleinen

Oli ihan OK kirja! Luulin, että käsittelisi enemmän tiedettä, mutta olikin hyvin kevyttä luettavaa. Lukekaa ihmeessä, jos avaruustähtitieteen professori Valtaojan ajatukset kiinnostavat. Tässä linkki, jonka kautta kirjan voi tilata:

http://cdon.fi/kirjat/valtaoja,_esko/ensimm%C3%A4inen_koira_kuussa-27040045

Seuraavaksi luen kirppikseltä löytämäni kirjan Otteita verkosta. Sen ovat kirjoittaneet Salla-Maaria Laaksonen, Janne Matikainen ja Minttu Tikka. Takakannessa lukee, että kirja on ensimmäinen suomenkielinen menetelmäopas verkkotutkimusta tekeville. Voi olla ihan hyvä, saa nähdä. :)

TV:stä tulee tänään mielenkiintoista ohjelmaa. Mm. naisten jalkapalloa (Suomi vastaan Montenegro), jotain uusia sarjoja (Kädettömät kokit, Antti Holma Show). Ja huomenna sitten esim. Vain elämää ja Posse. Kannattaa vilkuilla vaikka www.telsu.fi-osoitteesta, mitä muuta on tulossa!

Tiede, luovuus ja politiikka

30.7.2015 Politiikka ja yhteiskunta

Yle Radio1 Tiedeykkönen ti 7.7 2015 (uusinta kesältä 2014)
Professori (uskontotiede) Rene Gothoni Helsingin yliopistosta ja professori Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta pohtivat luovan prosessin olemusta. He pohtivat myös oman aikamme haasteita. Millaisiin kysymyksiin tarvitaan luovuutta juuri tällä hetkellä? Toimittajana Sisko Loikkanen.
Ajatuksia viimeisiltä minuuteilta.
Tiedemiehistä tehdään tiedesankareita ja tieteenteko (luovuus) jää pois.
Tiede nykyisin ainoaa luotettavaa tietoa, sekin pirstaloitunutta ja epäjärjestelmällistä.
Sata vuotta sitten olivat kirkko, uskonnot, ideologiat, joilla oli legitimiteettiä ja joilla voitiin muuttaa arvoja, normistoja. (Yksinkertaisimmillaan legitimiteetti tarkoittaa järjestelmän hyväksymisenarvoisuutta kansalaisten silmissä.)
Nyt tällaisia ei ole. Esim. työväenliike menettänyt ideologiansa.
Tapahtunut luovuuskato, ollaan kädettömiä ongelmien ratkaisemisessa.
Olisi koulutusta. Onko tiede ollut alun alkaenkaan se, joka meidät pelastaa? (ollut pelastuksen avain?)
Tieto ja päätöksenteko eivät kohtaa, ovat eriytyneet. Poliitikot eivät käytä riittävästi tiedettä. Poliitikot päättävät ideologiansa perusteella. Ei ole tiedeministeriä. Instanssi, jossa tieteilijät ja poliitikot kohtaisivat, puuttuu.
Demokratia:Tiede on yksi maailman epädemokraatisimmista instituutioista, täysin epätasa-arvoinen. (Maapallo on kuution mallinen, jos enemmistö on sitä mieltä. J. Kurosen lisäys)
Tutkimuksen tuloksia ei synny äänestämällä vaan tekemällä.
Haasteita:
Ilmastonmuutos
Monikulttuurisuus valtava haaste
Nuorisotyöttömyys on maailmanloppu. Sille ei löydetä mitään ratkaisua.

Faktat kuolevat

8.4.2015 Yleinen

Ei kannata rakastua liikaa totuuksiin. Asioihin, jotka ovat nyt juuri ja tässä tosia, totuutta. Asioihin, jotka tuntuvat oikeilta. Asioita, jotka ovat mielestäsi ehdottomasti oikein. Tieteentekijät ja erityisesti tieteen historiantutkijat tämän jo tietävätkin. Vain harva totuus on ikuista, jos mikään. Uusi tieto tappaa vanhan totuuden tai faktan.

Silloin, kun kyse on vaikkapa nuoresta soveltavan tieteen alasta, tosiasiat elävät aika lyhyitä elämiä. Uutta tietoa tulee koko ajan lisää. Kaikki ei tietenkään korvaa aiempaa tietoa, vaan ehkä täydentää sitä. Tai perustuu sille. Mutta siinä tietenkin se vaara piileekiin. Perustaa jonkun asian aiemmalle, totuudelle pitämälleen pohjalle. Monet historian mullistavat keksinnöt ja löydökset ovat syntyneet toisellakin tavalla. On romutettu vanha tieto ensin tai ainakinn kyseenalaistettu se voimakkaasti. Siten on saatu uusi näkökulma ja uusi tieto, jota ei ennen osattu aavistakaan.

Maailma oli ennen litteä. Noituutta oli ja siitä pääsi eroon roviolla. Homous oli sairaus. Näitä riittää ja taitaapa aiheesta olla kirjallisuuttakin tarjolla. Jos soveltaa tuota samaa faktan kuolemisen periaatetta vaikkapa uskomuksiin tai luuloon, on näkökulma vielä armottomampi. Luulet asian olevan jotenkin ja sitten yhtäkkiä se ei olekaan. Uskot olevasi jotain, mutta et sitten olekaan. Pitäisikö sitten olla jotenkin varauksellisempi ja epäluuloisempi? Arvelet olevasi hyvä jossain, mutta et olekaan. Arvelet olevasti huono, mutta paljastutkin hyväksi. Parempi niin päin.

Ehkä periaatteen soveltaminen ei ole ihan niin yksinkertaista kuitenkaan. Parempi ehkä vaan ajatella, niin että ei koskaan sano ei koskaan. Juuri siksi, että se mitä nyt on ja ajattelet olevan myös huomenna, ei ehkä olekaan niin. Erityisesti, jos asia ei ole omassa vaikutuspiirissäsi. Silloin asia voi muuttua. Eikö kannata siis vaalia niitäkään? En tiedä. Ajatus menee jo monimutkaisemmaksi näin. No, ainakin se on faktaa, että faktat kuolevat. Niinkuin Neuvostoliitto teki.