Selaat arkistoa kohteelle terveys.

Ovatko lisäravinteet välttämättömiä urheilijoille?

2.9.2016 Yleinen

Yleistä

Moni ajattelee, että mikäli vain syö terveellisesti, niin lisäravinteille ei ole tarvetta. Se on tietenkin järkevä lähtökohta, että pyrkii syömään terveellisesti ja monipuolisesti, mutta aina se ei riitä. Sen vuoksi on hyvä täydentää ruokavaliota tietyillä ravintolisillä ja hivenaineilla, joista saattaisi muuten tulla pulaa. Toki se vitamiinipilleri yksinään ei riitä eli ei voi tuudittautua siihen, että syö huonosti ja luottaa siihen, että purkista saa kaiken tarvittavan.

Mikä lisäravinne?

Termiä käytetään joskus hieman harhaanjohtavasti, mutta yleisesti kaikki ravintolisät, vitamiinit, kivennäisaineet,levävalmisteet,probioottivalmisteet, kuituvalmisteet, yrtti- ja kasvisvalmisteet, ja hivenaineet ja muut ravintolisät kuuluvat lisäravinteiden piiriin. Lisäravinteet saattavat olla todella tehokkaita moneen vaivaan, koska joskus tietämättään saattaa ruokavaliosta puuttua joitakin tiettyjä vitamiineja tai muita tärkeitä aineita.

Urheiluravinteet

Urheiluravinteet ansaitsevat oman kategoriansa, koska ne ovat kaikista suosituimpia lisäravinteita. Tarjolla todella paljon erilaisia tuotteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Aivan aluksi onkin syytä pohtia sitä omaa käyttötarkoitusta ja tutustu hieman ihmisen fysiologiaan. Tokihan sen jo maalaisjärkikin sanoo, että mikäli juoksee pitkien matkojen juoksuja, niin silloin ei tietenkään kannatta syödä massanlisääjiä, kun taas monelle kehonrakentajalle ne ovat tuote numero uno.

Eli ensin oma tarve tulee miettiä ja tarkkaan harkita, että mistä voisi olla eniten hyötyä. Nykyään tarjolla on paljon tietoa ja monelle urheilulajille ominaiset lisäravinteet on listattuna erinäisiin tietokantoihin ja niistä on helposti tietoa saatavilla. Mikäli kokee, että ei oikein tiedä mistä aloittaa ja kuitenkin harrastaa urheilua enemmän tai vähemmän tosissaan, niin silloin voi myös kääntyä ammattilaisen puoleen. Mikäli käy kuntosalilla, niin voi vaikka varata ajan personal trainerille, jonka kanssa voi yhdessä miettiä sopivaa ruokavaliota, saliohjelmaa ja sopivia lisäravinteita. Toki on myös mahdollista varata aika ravintoterapeutille, jolla on takuulla enemmän tietoa ravitsemuksesta. On kuitenkin myös aina hyvä muistaa, että ihmiset ovat yksilöitä ja se mikä sopii jollekin ei sovi jollekin muulle.

Mistä niitä saa?

Tarjolla on monia paikkoja, joista voi hankkia lisäravinteita. Kannattaa kuitenkin nähdä hieman vaivaa asian suhteen, koska vaikka tuotteissa ei välttämättä ole valtavan suuria hintaeroja, niin silti parhaimillaan saattaa onnistua nappaamaan hyvän tarjouksen jä säästää rahaa. Esimerkiksi lisäravinne.fi on hyvä paikka aloittaa, koska siellä on monia liikkeitä listattuna ja samalla näkee helposti useiden kauppojen uusimmat tarjoukset. Varsinkin, kun ostaa useampia tuotteita, niin etuja kannattaa ehdottomasti hyödyntää, koska silloin saavuttaa suurimmat säästöt.

 

 

 

Lihasvoimasta huolehtiminen

11.3.2016 Yleinen

Jokaisen henkilön pitäisi kantaa vastuuta myöskin lihasvoimastaan. Tosi kauan on ajateltu ainostaan vahvan kestävyyskunnon riittävän, ja yhä monesti löytyy useita jätkiä, ketkä keskittyvät ainostaan lenkkeilyyn ja muuhun aerobiseen liikuntaan. Se on varmasti tosi hyväksi itselle; ja tämän lisäksi oikein hyvä asia, kuitenkin se ei aivan joka tapauksessa riitä täydelliseen laajaan kunnon hoitamiseen. Isot lihakset ovat hyväksi aivan erityisesti vanhana, sillä tyypin ikääntyessä tulee heikoksi tämän lisäksi ihmisen lihakset! Useimmat ikääntyvien liikkuvuusongelmat ovatkin liittyneet huonoon voimaan. Vahvat lihakset helpottavat esimerkiksi seisomaan pystyssä jään päällä, jaksamaan liikkua helpommin suurempia reissuja– sekä harrastaa useita sporttilajeja yhä vielä ikääntyneenäkin.

 

Kannattaisi joka tapauksessa hakea joltain fiksulta tyypiltä ohjeita. Tohtorit voivat joka tapauksessa tutkia veriarvosi.. Tuo kannattaa tehdä mieluiten talvella, aivan erityisesti lopputalvesta, jolloin tasot onkin normaalisti heikoimmat. Talvella useilla onkin yhä vielä vahvat veriarvot syksyn seurauksena, mutta ne laskevat talven aikana ulos kehosta. Fixaamalla tämän puutoksen, saattaa estää monia kevään haittoja vaikkapa masennusta tai kaiken lisäksi pahoinvointia. Verikokeen hankkiminen maksaa noin 55 – sata € Mehiläisessä, julkisella osastolla ottamisesta itselläni ei vaan löydy kokemusta.

 

 

New year, new me! (taasko) ?

29.12.2015 Yleinen

Tai minun tapauksessani uusi vuosi, samat vanhat lupaukset.

Tiistai-iltaa! ?

Kohta saamme heittää toisen kalenterin paperinkeräykseen (toivottavasti muutkin tekevät niin hömhöm..) ja toisen naulaan. Avata uuden sivun, aloittaa puhtaalta pöydältä, antaa itsellemme ja toisille anteeksi, jättää unholaan edellisen vuoden toilailut, nollata vuosi 2015, mitä näitä nyt on.

Minulta onkin jo pariin otteeseen kyselty uuden vuoden lupauksia. Se on ollut joka vuodenvaihdon aikaan sama: ”Lopetan tupakoinnin, juon enemmän vettä, lenkkeilen useammin ja alan syömään pienempiä ruoka-annoksia tiheimmin ateriointivälein..” Silti vuoden lopussa huomaan olevani taas samassa jamassa kuin olin samaan aikaan edellisvuonnakin.

En voi estää itseäni ajattelemasta: ”Tulenko koskaan pitämään lupaustani vuoden loppuun asti?” Tai pidemmäksi asti. Koska olisi joskus mukavampi tehdä uusiakin lupauksia.

Tänään minun piti testata joululahjaksi saamaani kahvakuulaa, löysin itseni kuitenkin santsaamasta rasvaista buffetruokaa PizzaBuffassa ja katsomasta Kostoa käteni Geisha-karkkeja hamuten.

Onneksi tiedän, etten ole tässäkään asiassa yksin. Tammikuuthan ovat tunnetusti kuntosalien ja ryhmäliikuntatuntien kulta-aikaa, ainakin yrityksille. Silloin some räjähtää lounassalaattien kuvista, ja kuntosalissa peilin kautta otetuista treenikuvista. Meistä syntisimmät saattavat langeta jo treenitammikuun aikana joulusta jääneisiin suklaakonvehteihin.

Uuden vuoden lähestyminen saattaakin tuntua ikävästi puristavalta kengältä. ”Taas sitä pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni.. Jos nyt taas alottaisi terveellisen elämän.. ” Mitä hauskaa tuossa nyt on, saanko kysyä? Ehkä tammikuun juuri ja juuri jaksaakin huhkiessa totisena salilla hokien kutakuinkin tällaista mantraa: ”Sinun on pakko, et voi enää jatkaa sohvalla löhöilyä..”

Terveellisemmän elämän ei tarvitse olla tuollaista niuhottamista. Saatan itse välillä katsoa Youtubesta reggae dance-tutorialin (ja joskus tehdä sen jopa itse) ja sen jälkeen tömähtää sohvalle syömään sipsejä. Ja liikunta on oikeasti kivempaa ystävän kanssa, silloin on joku joka kannustaa ja on samassa tilanteessa itsekin.

Päätin kuitenkin, että tänä vuonna uudenlupaukseni on koruttomasti se, että kaikessa mitä teen, pidän hauskaa sitä tekiessäni. Enkä tuomitse ketään, joka päättää luvata lopettaa juomisen, tupakoinnin tai herkkujen syönnin. Tulen luultavasti itsekin yrittämään joitain noista. Mutta en lupaa. Yritän, ja pidän hauskaa koitoksen lomassa.

Oikein hauskaa uutta vuotta 2016 lukijat & muuten vain Ilkikuristen valtakuntaan eksyneet ?!

Koitan päivitellä blogia ahkerammin ensi vuonna. Ja ei, tämä ei ollut kuitenkaan lupaus ?

 

Taustat, miten tähän päädyinkään

11.7.2015 Yleinen

Kaikki lempiruokani on tehty joko viljasta tai sokerista, pullaa, kakkuja, pastaa…

Miksi sitten kokeilla muuta, elämänhän kuuluisi maistua 😃

 

Perussairauteni on aikuisiällä puhjennut astma, tänä kesänä tila romahti ja kunnon paranemiseen tarvittiin viisi eri lääkettä.

Turhauduin siihen tosiasiaan, että terveyskeskuksessa sairauttani hoidettiin vain lääkkeillä, joten lähdin etsimään kotikonsteja netin ihmeellisestä maailmasta.

Ensimmäistä kertaa törmäsin tietoon, että viljat voivat pitää kropan tulehdustasot ylhäällä ja olla yhteydessä jopa yli 150 sairauteen, esim. nivelreumaan, syöpiin, MS-tautiin sekä myös astmaan.

Keräsin lisää tietoa netistä ja löysin hyviä artikkeleita varsinkin lääkäri Antti Heikkilältä viljattoman ja sokerittoman ruokavalion hyödyistä. Heikkilä on esim. hoitanut 2. tyypin diabetesta sairastavia vähähiilihydraattisella ruokavaliolla ja osa potilaista on jopa voinut jättää insuliini lääkinnän kokonaan pois. Luin myös kirjan Heikkilältä; Ravinto ja Terveys, sekä James Bralyn ja Ron Hogganin; Vaaralliset viljat.

Ensimmäisiä ajatuksiani kuitenkin oli, että mitä sitä sitten söisi! Netistä olen kuitenkin löytänyt valtavan määrän erilaisia viljattomia reseptejä sekä vinkkejä leivontaan (esim. raakakakut, kikhernejauhot).

Joten miksipä ei voisi kokeilla jotain mikä luultavasti parantaa elämänlaatua, nälkädieetistä ei kuitenkaan ole kyse!

Eli tästä se alkaa, tervetuloa mukaan ihmettelemään… 😉

ruokaremontti osa 1; viljat ja sokerit pois

11.7.2015 Yleinen

Vähähiilihydraattinen ruokavalio auttaa monia epämääräisistä vatsaoireista kärsiviä, sitä käytetään myös liikalihavuuden, sekä monien tulehdusperäisten sairauksien hoitoon.
VH-ruokavalio on myös hyvä keino tavallisessa painonhallinnassa.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio TODELLA lyhyesti

Lihaa, kanaa, kalaa, riistaa, kananmunia
Maan päällä kasvavia vihanneksia, palkokasvit, sienet
Salaatit
Rasvaiset maitotuotteet, jogurtit, voi
Pähkinät, siemenet
Marjat, omena

Syö niin paljon, että tulet kylläiseksi

Ateriarytmi on yleensä kolmesti päivässä

pähkinöitä suositellaan välipalaksi jos tarvetta (kourallinen kerrallaan, joku kalorisuositus ollut 2 kourallista päivässä,toisessa tutkimuksessa kaloreilla ei suoranaisia rajoja kun ei käytä sokereita/viljoja…?? 😤?)

Suosi rasvaisia tuotteita, vältä kevyt tuotteita

Suosi luomua, vältä pitkälle käsiteltyjä ruokia.

ÄLÄ KÄYTÄ VILJATUOTTEITA, SOKERIA SISÄLTÄVIÄ TUOTTEITA, PERUNAA, PASTAA, RIISIÄ….

Alussa suositellaan välttämään myös hedelmiä sillä päästäksesi eroon sokerinhimosta sinun pitäisi luopua kaikesta sokerista, hedelmien syöminen voi ylläpitää sokerin himoa.

Jotkut lopettavat viljat ensin kokonaan, mutta aloittavat aamupuuron syönnin vatsan rauhoittumisen jälkeen. Kaura paras vaihtoehto kuulemma tähän.

Tämä tietopaketti on heitetty hyvin tiiviinä ja lyhennettynä joten jos kiinnostaa, muista ottaa kunnolla selvää hyvästä ja riittävästä vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta!

Itse syön lisäksi monivitamiinitabletteja, joiden tehosta/turvallisuudesta on myös väitteitä suuntaan jos toiseen. Kuin myös maitotuotteista ja monesta muustakin. Kasvissyönnistä haaveilen, joten ehkä siitä syntyy jonain päivänä ruokaremontti osa 2…?

Netistä löytyy nykypäivänä niin paljon erilaista tietoa, joten suhtaudu aina kaikkeen pienellä varauksella ja muista ennenkaikkea kuunnella omaa kroppaasi ja mieltäsi! 💃 🙆

Osa itse lukemistani linkeistä:

ellit.fi/liikunta-ja-terveys/ravinto-ja-laihdutus/haaveissa-viljaton-ruokavalio-12-vinkkia-joiden-avulla-voit-luopua-viljoista-helposti

www.anttiheikkila.com/terveysklubi/

lifetastegood-nanne.blogspot.fi/2014/10/10-1-hyvaa-syyta-kayttaa-kikhernejauhoja

– googlettamalla esim. Sanoilla viljaton ruokavalio, raakaruoka, raakakakku, gluteeniton tai sokeriton, luomuruoka ym. löydät varmasti lisää kiinnostavaa tietoa 😉

 

SUOMI tar­vit­see työ- ja toi­min­ta­kyi­siä ter­vei­tä kan­sa­lai­sia

8.5.2015 Yleinen

vuorela.juhani

Sosiaali- ja terveydenhoitomenot ovat kuntien ylivoimaisesti suurin menoerä. Tuleva työkyisyys heikkenee jo lapsuusiässä

MILLOIN NÄITÄ ONGELMIA ALETAAN OIKEASTI RATKAISTA, PUHUMISEN SIJASTA

Terveyttä ja myöhemmin työkykyisyyttä heikentää fyysisesti passiivinen elämäntapa, sekä huonot ruokailutottumukset. Ruokavalion puutteet vaikuttavat suoraan lasten fyysiseen aktiivisuuteen, ylipainon lisääntymiseen ja myöhemmin aikuisiällä työkykyisyyteen ja enneaikaiseen eläkkeelle siirtymisen, kun terveydentila ei kestä työelämän vaatimuksia.

Varusmiesten kuntotaso kertoo juuri tämän ongelman laajuuden, joka alkaa jo lapsuudessa, kun merkittävä osa varusmiespalvelukseen tulevista ei kestä normaalia alokasajan fyysistä toimintaa. Lasten liikunnan määrään vaikuttaa kodin ohella myös liikunnan suorituspaikkojen saavutettavuus ja niihin pääseminen erityisesti ilta-aikaan klo 16–20. Toinen merkittävä tekijä on seurojen tarjoaman liikunnan harrastamisen kustannukset, jotka ovat viime vuosina voimakkaasti nousseet. Kolmas tekijä seuroissa on se että urheilu karsii tehokkaasti kuntoilijat seuran toiminnasta.

Aikuisikään ehtineiden fyysisen kuntoilun esteet ovat osin samoja kuin lasten kohdalla. Lasten ja aikuisikään ehtineiden fyysinen voimataso on usein heikko ja vaikuttaa suoraan mm. ryhtiin ja fyysisiin suorituksiin, aiheuttaen tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. Paras tapa kehittää voimatasoa osana suorituskykyä on monipuolinen voimaharjoittelu. Kehittävän voimaharjoittelun edellytyksenä ovat hyvät voimaharjoitteluolosuhteet, välineet ja ammattitaitoinen ohjaus. Kaikilla tähän ei kuitenkaan ole mahdollisuutta pienten tulojen, työttömyyden vuoksi, koska voimaharjoittelutilojaan mainostavien yksityisten kuntosalien hintataso, palveluineen ylittää monen pienituloisen maksukyvyn. Kunnallisen puolen ongelmana on sisäliikuntapaikkojen vuorojako perusteet, erityisesti ilta-aikaan, jotka suosivat urheilutoimintaa, ei kuntoliikuntaa.

Mitä näille ongelmille tulisi tehdä? Liikunnan ja urheilun käsitteiden ero tulisi ymmärtää. Urheilussa tavoitteena on ensisijaisesti kilpailumenestys. Liikunnan ensisijainen tavoite on jo alle kymmenen ikäisenä alkaa vähitellen kehittämään hyvää fyysistä toimintakykyä, monipuolisesti liikkuen, noudattaa monipuolista ruokavaliota ja jatkaa liikunnallisia, terveyttä edistäviä harrastuksia myös aikuisiällä ja ylläpitää aktiivisuutta läpi elämän. Voimaharjoittelua varten tarvitaan matalan hintatason peruskuntosaleja, ilman kalliita, hyödyttömiä laitteita ja koneita, lisäksi tarvitaan ammattitaitoista ohjausta, josta ei vaadita erillistä maksua. Ravitsemuspuolella tulee lopettaa rasvakammon lietsominen ja rasvattomien maitotuotteiden perusteeton suositteleminen.

Ravitsemusneuvonnan tulisi perustua ihmisen kuormitus- ravitsemusfysiologian perusteisiin, joiden keskeisin asia on ravinnon energialähteiden jakauma, jonka tulisi mukautua fyysisen kuormituksen tehon ja keston perusteella. Tämä tarkoittaa sitä että matalatehoinen, jatkuva fyysinen suoritus käyttää energiakseen pääasiassa rasvoja. Korkeatehoinen jatkuva fyysinen suoritus käyttää pääosin hiilihydraatteja. Matalan suoritustason kohdalla runsashiilihydraattinen, eli ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on keskeinen tekijä lihavuuden lisääntymiseen, rasvakammon lietsonnan ja rasvattomien maitotuotteiden ohella.

Juhani Vuorela perussuomalaisten varavaltuutettu Joensuun Työterveyden Liikelaitoksen Johtokunnan jäsen

Tavoitteena terveempi elämä?

5.3.2015 Yleinen

ENNEN KUIN PÄÄSEN VAUHTIIN, NIIN HIEMAN SANASTOA:
(Ei tosikoille..)

Laihdutus. Toiselta nimeltään kärsimys? Inhotus? Elämänilojen pilaaminen? Kidutus? Nälkää näkeminen? Itsensä tappiin asti liikuttaminen? Väsymys? Huono ja mitäänsaamaton olo?

Maanantai. Se päivä, kun aloitetaan tuo edellämainittu laihdutus. Tätä edeltää koko viikonlopun mässäily. Koska sittenhän sitä ei saa enää tehdä ikinä! Vielä paketillinen Aino-suklaajäätelöä ja pitkä lonkero sunnuntai-iltana, koska maanantaina se alkaa, ihan varmasti alkaa! Ja myös loppuu. Ainakin tiistaina. Jopa keskiviikkoon astikin voi mennä. Pää on kyllä siinä vaiheessa jo kipeä. Ei varmaan oikein sovikaan elimistölle tää laihdutus. Siispä lepoa ja elimistö varmaankin tarttee nyt hiilareita ja sokereita, joten Aino-suklaajäätelöä. Ja eikös alkoholikin sitä aineenvaihduntaa kiihdytä, joten se yksi lonkero. Ja jälleen tulee se viikonloppu, jolloin varmuuden vuoksi vois vähän mässäillä, koska maanantaina voi TAAS aloittaa ja sitten en enää voi herkutella koskaan.

Alkuinnostus: Se edellämainitun maanantain tila, jolloin vedät koko päivän aikana vain pari purkkia rahkaa, juot vettä ja päätät lähteä kuukausien liikkumattomuuden jälkeen juoksulenkille. Kävelet ensin satametriä ja sit, antaa palaa! Huoh, olipas tää rankkaa… Voi ei, tätä tietä on vielä monta sataa metriä ja ihmiset tuijottavat. On pakko juosta, ei voi laittaa kävelyksi, koska ihmiset katsovat, kun ei jaksakaan. Mitä muut ajattelis! Pakko vaan juosta. Ja hymyillä. Ei voi puuskuttaa. Jalat kyllä jo laahaa, kyljestä pistää, sydän tais lyödä vähän ylimääräisiä, tais jättää lyönnin välistäkin, mutta ei voi lopettaa. Kun vihdoin on pois ihmisten näkyvistä, voi puuskuttaa rauhassa. Ja miettiä, kehtaisiko soittaa puolison kotoa hakemaan. Ei. Parempi laahustaa itkua vääntäen kotiin. Onneksi pakkasessa on jäätelöä. Ja tälläisen suorituksen jälkeen on tietysti ansainnut tortillojakin. Huomenna on kyllä jo tiistai, joten jospa aloitan sittenkin vasta edellämainittuna maanantaina. Nyt siis ekana grillille hakee hamppari.

Ahdistus: Tyytymättömyys. Itseinho. Peilikuva. Se tunne, mikä tulee, kun et vain ole tyytyväinen itseesi. Ja ihan sama, vaikka joku sanoo, ettei sun tartte laihduttaa, oot nätti noin, niin sillä ei ole merkitystä. Joillain ihmisillä se on ulkoista ja haluaisi näyttää hoikemmalta. Usein luullaan, että laihdutus on vain sitä. Haluaa olla mallin mitoissa. Ahdistusta on kuitenkin myös muunlaista. Se tunne, kun vihaat omaa heikkouttasi, huonoa itsekuriasi. Kuinka ihminen voikaan olla näin heikko ja laiska, ettei itseään saa kuriin, vaikka terveellisimmillä elämäntavoilla voi varmasti paremmin? Selvästi huono ihminen. Lisäksi ahdistusta aiheuttaa vielä ihan konkreettisesti mm. se mässäily. Se tunne, kun ei pysty syvään hengittämään, kun on vetänyt pullamössöä niin, että palleassa asti ahdistaa. Vatsa on turvoksissa, jaloissa nestettä. Vatsavaivoja. Siitäkään ei  kuitenkaan opi, vaikka olo on niin huono ja ahdistava, että ihan oksettaa!

Terveys: Jokainenhan nyt sen tietää, mitä on terveys! Se on sitä, että syö vain omenoita, porkkanoita ja on tosi laiha! Silti jaksaa juosta ainakin 50km hengästymättä, ei edes hikoile, näyttää hyvältä, on tosi lihaksikas ja ei ole mitään kansansairauksia! Eikös vaan? Mikä ihmeen terveysliikunta? Aina vaan täysillä kohti fitness-kisoja, onko muka muita vaihtoehtoa?

Mitä jos lopettaisikin laihduttamisen? Sen ikuisen projektin. Ei edes käyttäisi sitä sanaa?

Mitä jos maanantain tilalta aloittaisikin terveysliikunnan jo tänään? Ei ole väliä vaikka aamupala olisi ollut eilisillan pizzan jämiä. Juuri nyt on oikea hetki. Ei sen jälkeen, kun on ensin syönyt jo jääkaappiin ja pakastimeen varatut herkut. Terveysliikunnan voi aloittaa heti tänään. Ja se voi olla aluksi vaikka kilometrin kävelylenkki. Pääasia on oppia sisällyttämään päivään edes se pieni hetki.

Mitä jos alkuinnostuksen sijaan aloittaisikin järkevästi? Pienillä muutoksilla, järkevällä aikataululla, ja ennen kaikkea OMAN TÄMÄNHETKISEN KUNNON mukaisesti. Kärsivällisesti.

Mitä jos ahdistuksen sijaan asettaisikin itselle terveellisiä tavoitteita? Ei tarvitse näyttää fitness-tähdeltä kuukauden päästä? Pienetkin muutokset jo auttavat ahdistukseen ja sitä kautta jaksaa kohti suurempia muutoksia, jos niin haluaa. Jokainen kokee oman tavoitteensa yksilöllisesti. Joillekin riittää vähempi kuin toiselle.

Terveys on paras tavoite. Eikö jokainen haluaisi olla terveempi tai pysyä terveenä? Jos tavoite on terveellisempi elämäntapa, niin hyvinvointi ja tarvittaessa painonpudotus tulevat kaupan päälle!

Minä en käytä enää sanaa laihdutus. Se ei toimi minulle. Minä elän terveellisesti ja harrastan TERVEYSLIIKUNTAA, stressittömästi! Kun perusasiat on kunnossa ja pääsee ahmimisesta ja itsesäälistä, niin herkuttelutkaan eivät silloin tällöin haittaa ja mikä pääasia, herkuttelusta ei tarvitse potea edes huonoa omaatuntoa, kun sitä ei edes halua enää tehdä usein. Hyvä olo, painonpudotus ja iloinen mieli ovat tulleet siinä samalla.. Pian terveellistä elämää ei tarvitse edes miettiä, koska se on automaattista! :-)

Aamu

21.2.2015 Yleinen

Kuva kertoo aamun tunnelmista. Aamuun kuuluu sitruunaveden hörppiminen. Se on hyvä päivän aloitus. Miksi sitruunaveden juonti kannattaa? Tukea vastustuskyvylle, tekee kehon emäksiseksi, auttaa ruuansulatusta, kirkastaa ihoa, edistää paranemista, nesteyttää ja energisoi. Yksi hyvä tapa aloittaa aamu! :)

sitruunaveden valmistus

sitruunaveden valmistus

yhteiskunnan hylkiö

3.2.2015 Yleinen

 

työtön ja sairas sossupummi.

Siinä se. Niin miusta ajatellaan. Kukaan ei vaan oo viittiny avata silmiään tai korviaan tai välittää miksi, miten ja minkä takia.

jokainen on oman onnensa seppä.

Ei aina. Kaikki on kiinni kaikesta. Jokainen asia on riippuvainen toisesta. Kaikkiin asioihin ei vaan voi vaikuttaa.

toiset vaan on syntyny kultalusikka suussa.

Itelläni tää lusikka oli suussa. Jossain vaiheessa vaan joko lusikan kulta himmeni tai sit se vaan katosi. Toivon, että vaan himmeni ja joku päivä huomaan et se onkin aina ollu kultaa.

 

no kuitenkin… voin väittää et oon onnistunu elämässäni jollain tasolla. Oon kirjoittanu ylioppilaaks, kukaan ei uskonu et pystyn siihen enkä usko et kovinkaa moni ”hyvän päivän-tuttu” uskoo sitä edelleenkää.

Oon kasvattunu koiran. Se ei ehkä oo maailman paras tottelemaan, mutta se tietää rajat ja se osaa perus käskyt eikä se vahingoita ketään, ainakaa tahallaan.

Oon ollut vakituisessa työpaikassa. Näin oli 7kk, kunnes aloin kärsimään sydämen tykytyksistä, kohonneesta sykkeestä ja pelosta. Miule ei juurikaan vaihtoehtoja annettu, irtisanouduin ja kadun, etten vienyt asiaa pitemmälle.

Rauhotuin ja kokeilin työelämää uudelleen ja hyvä niin. Kesätyö jatkui talven yli ja pääsin opiskelemaankin. Kukaan ei vaan varoittanut, että nuorikin voi palaa loppuun. Koulua ja töitä, aina. Toinen kärsi, ja se oli koulu. Vapaata aikaa oli saatava ja se vapaa-aika meni aivan muuhun kuin lepäämiseen. Yritin kuitenkin kovasti ja siinä ei hyvin käynyt. Kävin ylikierroksilla ja en osannut enää rauhoittua. En tuntenut väsymystä mutta olin kuin humalassa koko ajan. Lääkäriin ja sairaslomaa.

Unilääkkeet. Koulusta eroaminen. Töistä irtisanoutuminen.

koko kesä meni…se vaan meni. Muistaakseni suurimman osan ajasta olin ”radalla”. Syksyllä menin kouluun..ja erosin koulusta. Talvella hain kouluun, pääsin sisälle. Ajattelin että nyt on sopiva ala ja tätä oon aina halunnu tehä. Eikä koulutuskaan kestä kuin 2v. Juuri ennen koulun alkua tarjottiin töitä. Lottovoitto on saada töitä hakematta sitä. 2kk koulua ja töitä. Tiesin mihin rupesin ja tiesin että riski loppuun palamiseen on suuri, mutta ajattelin että se on vain 2kk. Ne pari kk oli raskaita. Ne vei ajan, rahat, parisuhteen.

huhtikuu 2013. Uus asunto, uus alku, päätös että takapeiliin vilkasusta tikku silmään. Tikku ei osunu silmään, se räjäytti sydämen. Uhkaus koulusta erottamisesta poissaolojen takia. Kiinnosti ja halusin mennä, mutta en jaksanut ja en toisaalta taas halunnu. Koulussa oli onneks luotettava henkilökunta, joka oli todella huolestunut miusta. Lupasin, että kesälomalla kerään itseni kasaan ja syksyllä tulen ja oon reipas.

kaikkee voi aina luvata,mut kuka sano et lupaukset ois pakko pitää.

skippaan vuoden välistä. Se vuos..se oli niin rankka henkisesti käsitellä et käsittelen sen ensin. Lyhyesti; asioita arvostaa vasta sitten, kun ne menettää. Touko-elokuu, kosteeta aikaa. Olin opiskelija ilman kesätyötä, mutten ollut työtön, sillä olin koulun kirjoilla. Silloin kuulin sen, sossupummi. se sattu. Niin läheinen sanoi sen ja valmiiksi maahan tampattu ihminen, se ei voi enää murtua, mutta se voi lohduttaa itseään. Niin mie teinkin, mitään en vaa siitä irti saanu.

syksy 2014. valmistuin koulusta. Jälleen aika aloittaa alusta. Tällä kertaa varmistan uuen alun ja muutan toiseen kaupunkiin sillä tekosyyllä et on töitä tarjolla. Niin piti ollakin, mutta oli pari muuttujaa tilanteessa. Näin olin siis palannut takaisin siihen, mistä yritin nousta. On työttömyyspäivärahaa, asumistukee, sosiaalitukee, on vuokraa, auton ylläpitoa, koiran lääkärimaksuja, nettimaksuja ja ruokaakin olis saatava. Koulun kirjoilta ulos 3.11, tutkintotodistus oli kirjattu vasta 16.12. Tällä välillä minusta tuli yhteiskunnan hylkiö. en ollut oikeutettu edes asumistukeen. Joulukuussa sain asumistuen ja veronpalautukset. Maksoin vuokran.

Ennenku kukaan miettii päässään et ylimääräsiä menoja ni haista p…

1. Auto. Miule on sama vaikka sitä ei ois. Se tarkoittas vaa sitä et tukiverkko kotikunnalla menis kauemmaks. Minähän se olen joka kotikunnille palaa, muilla kun on työt ja menot. Isäni maksaa auton isoimmat kulut.

2. Koira ja el.maksut. se koira on syy miun hymyyn. Se on miun lapsi. Kaikki kaikessa. Pihistän omista menoista, jotta sillä on kaikki tässä heti nyt. Suuren kiitoksen( ja määrän rahaa) olen velkaa vanhemmilleni, mutta he tietävät että koira on viimeinen asia, josta luovun.

3. Netti. Se on hyvä et vaaditaan kaikki sähkösenä. Sähköseen asiointii tarvitaan netti. Ja onhan asiat helppo netissä hoitaa ja tarkistaa ja miusta netti kuuluu joka talouteen. Tavalla tai toisella.

4. Ruoka. En sano muuta kuin että on syöty puuroo ja juotu kahvin sijaan teetä ja oltu syömättäkin ja ruoka korvattu ihan vaan veden juomisella. Onhan tässä painokin paikkakunnan vaihtamisen jälkeen tippunut 4kg. Ihan vaan itsestään. Olen myös sairastellut ja kärsinyt järkyttävistä hammaskivuista, mutta ei ole varaa nyt itseään hoidattaa. Joululahjatkin ostin pullonpalautusrahoilla, jotka eivät olisi kuuluneet minulle.

nykytilanne. Töitä saatu uudelta paikkakunnalta. Vielä on vaan epäselvää milloin ne alkavat. Tai..soitettiin että nyt sait töitä ja varmistettiin tiedot jne..työsopimusta tässä vaan ollaan ooteltu ja tarkempaa tietoa. Tammikuussa en saanut kuin asumistuen. Maksa sillä sit laskut ja vuokra. Maksoin vuokrasta osan. Olin väsynyt ja kuumeillut joulusta asti, muita oireita ollut läpi syksyn.. ajattelin vaa et stressi näyttää voimiaan. Kun kuulin että saan töitä, halusin tulla vielä kotikunnalle moikkaamaan miule tärkeitä ihmisiä ja olla kaikkien kanssa. Sairasteluni vähän arvelutti, mutta uudella paikkakunnalla minua ei otettu lääkäriin vastaan, sillä kotikuntani oli muualla. Siispä pakkasin koiran ja laukut autoon.

ei. Päivä kotimaisemissa ja kaikki leviää käsiin. Koiraa taas eläinlääkäriin, autoo katsastamaan ja omakin terveys alkaa pettämään. Olin jo sitä mieltä et auto seisontaa ja lisää luottotilejä kehiin, koira kuntoon. Äitini maksoi auton katsastuksen…ja koiran eläinlääkärin. Ja passitti minut menemään päivystykseen. Sain antibioottikuurin ns.yleiseen naisten vaivaa. Sanottiin että soittele parin päivän päästä tarkempia tuloksia. Soitin, yleinen vaiva oli vähä pahempi ku aluksi luultiin, mutta soita jos ei lääkkeet auta. 2 päivää tuskaa ja kipua ja kuumeilua. Soitto lääkäriin ja heti sairaalaan. Tää yleinen vaiva olikin vähä karannu vaarallisemmille vesille, todettiin munuaisaltaan tulehdus. Uutta lääkekuuria ja käskettiin lisätutkimuksiin ja jos olo ei ala paranemaan niin soittoa takaisin. Täysin viimeiset rahani menivät lääkkeisiin, niihin, jotka olivat väärät ja niihin, joiden nyt pitäisi auttaa. Koitin varata aikaa lisätutkimuksiin, soitin kuuteen eri numeroon, kukaan ei tiennyt mitään. epätoivo.

samalla huomaan että tammikuun ajalta on maksettu ttpvraha ja helmikuun asumistuki. Kaivoin kalenterini esiin ja selasin laskujen eräpäiviä. kirosin.  Kotivakuutuksesi irtisanoutuu, eräpäivän jälkeen ulosmitataan, maksumuistutus, koron lisäys… romahdin. Hetki meni, että kokosin itseni. Aloin laskemaan ja laskin monta kertaa. Ei auttanut muu kuin maksaa laskut, etten ole luottokelvoton sillä tarvitsen vielä luottoa, maksoin helmikuun vuokran ja osan tammikuun loppuvuokrasta ja laitoin viestiä vuokranantajalle että tammikuun vuokrasta puuttuu edelleen vähän.. hän oli onneksi ymmärtäväinen.

tällä hetkellä kuumetta 38, olo on aika sekava ja vähän sattuu kylkeen. Auton vakuutukset erääntyy ylihuomenna, muut maksut hoidettu tai soviteltu ja se riittää miule. Tätä kirjoittaessa on mennyt aikaa ja kello on paljon. Ei ollu työsopimus tullu postissa vieläkään ja aamulla alkaa taas selvittely jatkotutkimuksista että missä ja milloin. Terveeksi haluan ja tiedän etten voi suinpäin jonojen ohi kiilata, mutta haluan omaan kotiin toiselle paikkakunnalle ja en välttämättä kivuiltani kestä matkaa kokonaan, enkä nyt välttämättä haluaisi nalkuttaa, mutta kaksi väärää diagnoosia saaneena ilman kunnon tutkimuksia..miun sisällä on nyt jotain vikaa ja kukaa ei tiiä mistä sitä käytäs selvittää. Eka lääkärihän sanoi miule päivystyksessä ”kokeillaan nyt kepillä jäätä”.

ja näin olen töiden alkua odottava, terveytensä ja toivonsa menettänyt ”sossupummi” vaikka sossun luukulle en vaan enää taivu.

En usko parempaan huomiseen, uskon opettavaiseen eiliseen.

Hyvää yötä :*

Minun elämääni verhojen takana

15.4.2014 Yleinen

Lähdin aamulla kouluun, minua väsytti ja vihaan mennä tietyllä linkillä kouluun. Vihaan aamulla nähdä tuttuja vanhasta koulusta, koulusta jossa mua kiusattiin koko peruskoulun ajan. Hymyilen, sanon huomenet, menen kaverini viereen istumaan. Yritän keskittyä, opinkin ehkä jotain.

Pitäisi lähteä syömään, ei huvita. On nälkä, mutta entä jos lihon? Pelkään aivan liikaa, että lihon. Olen 175cm pitkä, enkä hyväksy jos painoni menee yli 60kg. Painan nyt noin 58kg, eli aivan liikaa. Pitäisi taas laihduttaa, mutta en osaa. Olen tuomittu olemaan aina hieman pyöreä. Ja ennen kuin kukaan tulee kommentoimaan, että minulla olisi syömishäiriö, kerjään huomiota tai muuta vastaavaa. Voin sanoa, että minä kyllä tiedän milloin mulla on anoreksia/bulimia. Tiedän että painoindeksini on alhainen. Ja jos tämä on teidän mielestänne huomion kerjäämistä, perustelkaa. Blogini on nimetön, ette voi nähdä minua ettekä näe oikeasti vartaloani. Eli syytä ei ole. Ja enköhän minä tiedä milloin minulla on ylimääräistä ja millon ei.

Tästä onkin hyvä jatkaa ihmisten tottumuksiin. Toiset pitävät juurikin minun kokoisiani laihana, kun itse taas katson ihaillen vielä hoikempia ihmisiä. Haluaisin lautamaisemman kehon, en näin isoja tissejä, enkä leveää lantiota. En halua olla näin naisellinen ja muodokas. Muodokas=LÄSKI! Toiset ihailevat hoikkia, isotissisiä naisia. Hei terve, täällä olisi yksi! Kuppikoko on tosiaan 70E. Ei kovin normaali luonnostaan, ei ja minua inhotti jo siinä vaiheessa kun kokoni oli 65C. Entäs nyt. Kyllä koko 65 menisi muuten, mutta kuppikoot eivät vain riitä missään. Miksi olen perinnyt tälläisen kehon, miksi?

Kuitenkin ruokalasta päästessäni menimme seuraavalle tunnille, en jaksanut enää keskittyä edes tunteihin. Onneksi pääsimme jo kello 15.00. Lähdin siitä sitten linkillä toidelle puolen kaupunkia, ja äitini tuli hakemaan minut sieltä, kun hän kävi itse samalla kaupassa.

Onko kellään teistä koskaan sellaista oloa, että kun katsotte peiliin ja inhoatte itseänne yli kaiken? Silmänaluset on tummat, posket roikkuu, hiukset on huonosti, kulmia ei ole nypitty, tai jotain muuta. Sitten, kun meikaatte ja saatte itsenne näyttämään jopa ihan hyvältä, yksinkään kuva ei onnistu, ja facebookin profiilikuva olisi jo hyvä päivittää. Niin, minä tiedän tämän tunteen todella hyvin. Miksi se kuva sitten pitäisi päivittää? No minulla syynä on ainakin se, kun blondaus operaatio on menossa ja vihaan näitä hiusten välimuotoja, en halua katsella niitä edes facebookissa.

Eipä minulla tällä kertaa ole muuta!
Xoxo Jessika<3