Selaat arkistoa kohteelle täydellinen uhri.

Heprealaiskirjeestä

24.5.2015 Raamatusta

Morjesta! Tällä kertaa kirjoitan Heprealaiskirjeestä. Syy siihen löytyy teologian opinnoistani Global University Finlandille, koska suoritan parhaillaan kurssia kyseisestä Raamatun kirjeestä. Kurssi on ollut erittäin avartava, voin todella rehellisesti myöntää, ettei tämä kirje ole ollut suosikkieni joukossa, koska se on ollut osittain vaikeatajuinen. Viittaukset Vanhaan testamentiin, uhreihin, Moosekseen, Joosuaan ja enkeleihin ovat tuntuneet kaukaisilta. Mutta kun aloin tekemään tätä kurssia ja sen rinnalla lukemaan Heprelaiskirjettä, se on alkanut elämään aivan uutta elämää. Tässä yhteydessä täytyy myöntää, että kun Jumala on armossaan antanut minulle halun lukea Raamattua säännöllisesti, myös Vanhaa testamenttia, olen päässyt paremmin syvälle tähänkin kirjeeseen. Sitä voin suositella kaikille, jotka tahtovat sisäistää paremmin Heprealaiskirjeen sanoman.

Mikä on avaimena Heprealaiskirjeen ymmärtämiselle? Mielestäni se, että ymmärtää, että tässä kirjeessä puhutaan kahdesta liitosta: Uudesta ja vanhasta. Me, jotka olemme vastaanottaneet Jumalan tarjoaman pelastuksen, elämme uudessa armoliitossa, joka on tullut voimaan Jeesuksen täydellisen sovitustyön kautta. Vanha liitto joka perustui Jumalan säätämään lakiin on kumottu ja uusi liitto astunut voimaan. 

Heprealaiskirje vertailee vanhaa ja uutta liittoa monella tavalla, ja osoittaa, kuinka meidän tulee elää armoliitossa. Se fakta, että Jeesus syntyi ihmiseksi, eli ihmisen elämän, sovitti täydellisesti kaikki syntimme ja siksi meillä on pääsy Jumalan perheeseen saa meissä tahdon rakastaa takaisin. Kun käsitämme Jeesuksen maksaman hinnan suuruuden, se saa aikaan halun palvella, rakastaa ja antautua kokonaan hänelle. Sen saa aikaan terve Jumalan pelko, siitä kunnioituksessa on kysymys. Heprealaiskirje varoittaa myös siitä puolesta, jos emme arvosta pelastustamme ja jatkamme tietoisessa synnissä elämistä, ei ole enää uhria edestämme (10:26). Toki on hyvä muistaa, että Jumalamme on todella kärsivällinen meitä kohtaan, kun ihminen nöyrtyy tekemään parannuksen sydämestään aidosti, hän armahtaa! Kun elämme Jumalaa kunnioittaen, elämästämme näkyy väistämättä hyvä hedelmä ja Jumalan Henki ohjaa meitä.

On hyvä muistuttaa myös yhdestä tärkeästä teemasta, nimittäin siitä, että Jeesus on meidän ylipappimme:

Heprealaiskirje 7:26-28

Sellainen ylipappi meille sopikin: pyhä, viaton, tahraton, syntisistä erotettu ja taivata korkeammaksi tullut. Hänen ei tarvitse noiden ylipappien tavoin joka päivä uhrata ensin omien syntiensä ja sitten kansan syntien vuoksi, sillä sen hän teki yhdellä kertaa uhratessaan itsensä. Lakihan asettaa ylipapeiksi ihmisiä, jotka ovat heikkoja, mutta valan sana, joka tuli lain jälkeen, asettaa ylipapiksi Pojan, joka on tullut iankaikkisesti täydelliseksi. 

Eikö ole lohduttavaa, että Jeesus on sinun ja minun ylipappi? Hän eroaa täysin muista ylipapeista, jotka joutuivat uhraamaan omien syntiensä edestä ennen kuin voivat palvella ja auttaa muita. On järisyttävää ymmärtää, että Jeesus on täydellinen ylipappimme: hän suhtautuu kärsivällisesti tietämättömiin ihmisiin, hän opettaa meitä, sekä on kärsivällinen eksyvien lastensa kanssa, varoittaen ja johtaen takaisin. Kyse on siitä, että sielunvihollinen yrittää valehdella Jumalan lapsille jatkuvasti, että katso nyt kuinka taas lankesit syntiin, luovuta jo! Sen sijaan Jeesus nostaa ylös ja rohkaisee meitä: Me teemme oman osamme, kadumme syntejämme, jotka Pyhä Henki näyttää ja koemme kuinka Jumalan rauha täyttää sydämemme! Meidän ei tarvitse enää kuunnella perkeleen valheita, vaan uskoa Jumalan iätikestävää Sanaa, joka on voimassa loppuun asti! 

Katso mitä Sana sanoo, usko omalle kohdallesi ja ala elämään elämääsi Jumalan armosta käsin:

Heprealaiskirje 10:11-14

Jokainen pappi seisoo päivittäin palvelemassa ja uhraa toistuvasti samoja uhreja, jotka eivät koskaan voi poistaa syntejä. Kristus sen sijaan on uhrannut yhden ainoan uhrin syntien vuoksi ja istuutunut ikuisiksi ajoiksi Jumalan oikealle puolelle. Tästä lähtien hän odottaa, kunnes hänen vihollisensa pannaan hänen jalkojensa astinlaudaksi, sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pystyvästi täydelliseksi ne, jotka pyhitetään. 

Kumpa todella ymmärtäisimme, mitä näissä jakeissa sanotaan. Tulkoon Pyhä Henki valaisemaan meille asemaamme Kristuksessa. Kun pikku hiljaa alamme ymmärtämään, meistä kasvaa uskossa vahvoja, joita erilaiset koetukset eivät saa luovuttamaan, vaan riippumaan kiinni, luottamaan syvästi Jumalan Sanan lupauksiin, jotka eivät voi raueta tyhjiin milloinkaan. Pyhitys, josta tässä puhutaan, tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että Jeesuksen pyhyys luetaan meidän yllemme. Se tarkoittaa sitä, että meillä on vapaa pääsy Jumalan perheeseen. Toinen asia on pyhityselämä, jossa voimme kasvaa vaeltaessamme kohti taivasta. Näitä kahta ei tule sekoittaa keskenään: Pelastava pyhitys tulee jokaisen uskoon tulleen kohdalle, eikä sitä oteta pois. Pyhityselämämme kautta voimme kasvaa hengellisestä lapsuudesta vastuullisiksi aikuisiksi, kun tahdomme oppia tuntemaan Jumalamme syvällisellä tavalla.

Jumala rohkaiskoon meitä tutustumaan, rakastumaan ja soveltamaan Raamattua arjen keskellä :) Ole siunauttu!