Selaat arkistoa kohteelle tavoite.

Keskeneräisyys on pelkoa

2.5.2017 Yleinen

Kela korvaa lähetteellä aloitettua psykoterapiaa kolmen vuoden ajan siten, että jokaisesta käyntikerrasta jäljelle jää vain muutamien eurojen hintainen omavastuu. Kun ensimmäinen terapiavuosi oli kulunut siihen, että aloin luottaa terapeuttiini, ja toinen siihen, että uskalsin alkaa horjuttamaan suojamuurejani yhdessä hänen kanssaan, päästiin vasta kolmantena vuotena asioiden ytimeen. Työskentely oli intensiivistä ja raskasta, mutta toisinaan vaikeat solmut vaativat auetakseen enemmän kuin valtio on valmis tukemaan. Kolmen tiiviin terapiavuoden jälkeen olin edelleen keskeneräinen.

Kun viimeinen Kelan tuellinen puolivuotinen alkoi lähestyä, keskustelimme terapeuttini aloitteesta ensimmäistä kertaa vakavasti siitä, mitä tapahtuisi kun jokainen 45-minuuttinen tulisi maksamaan minulle 65 euroa. Ennen sitä en ollut pitänyt terapian jatkamista tuen loppumisen jälkeen edes vaihtoehtona. Valtio oli asettanut rajan, johon mennessä minun pitäisi olla valmis, enkä missään vaiheessa ollut kyseenalaistanut sitä. Aika kuitenkin kului nopeasti välittämättä siitä, että Anoreksian sotkujen siivoaminen käy hitaasti.

Kun minulla oli puoli vuotta jäljellä, aloin muodostaa terapiasta Anoreksian mittapuun mukaista tavoitetta, joka oli verrattavissa anorektiseen urheilusuoritukseen. Tekisin jokaisella kerralla aivotyötä ainakin kolminkertaisen määrän, ja lopettaisin vasta kun olisin valmis aikarajaan mennessä.
Oletettavasti ihmismielen kuntouttaminen ei kuitenkaan käy kuntosalien kesäkuntokampanjoiden tavoin, ja huomasin sen pian itsekin. Myös ääripäisyyteni ymmärsi suunnitelmani mahdottomaksi, ja keikautti täten mieleni kuntoutustavoitteet jo muutamassa viikossa toiseen ääripäähän. Sen seurauksena makasin kotona peittojen alla ja koko olemustani varjosti tuo kaikuvana kummitteleva sana: keskeneräinen. Minä olin keskeneräinen. Kolme pitkää vuotta oli kulunut, ja silti, kaiken jälkeen, olin edelleen keskeneräinen.

En uskaltanut kertoa kenellekään siitä, että joutuisin jatkamaan terapiassa. Vaikenin asiasta täysin terapiahuoneen ulkopuolella, ja aloin suorittamaan laskutoimituksia siitä, miten saisin maksettua käyntini. 130€ kuukaudessa vielä vuokran ja muiden kustannusten lisäksi tuntui mahdottomalta. Samalla mietin, miten onnistuisin käymään terapiassa kenenkään huomaamatta. Ajatusmyrskyn luoma pelko ja epätietoisuus olivat raskaita yksin kannettaviksi, ja ne häiritsivät vahvasti viimeistä Kelan tuellista puolivuotista.

Tiesin, että vanhempani tukisivat minua terapiamaksuissa miettimättä hetkeäkään. Tiesin, että heille minun terveyteni tulisi aina asettumaan kustannusten edelle, ja tiesin, että heillä olisi kyllä varaa auttaa minua. Kaikki se tieto kuitenkin lisäsi ajatuksia velkaantumisesta. En uskonut, että vanhempani pitäisivät kirjaa terapiasummista ja perisivät ne minulta myöhemmin. Sen sijaan uskoin, että olisin heille velkaa terveyteni. Ajattelin, että jos he maksaisivat minun terapiani, olisi minulla velvollisuus tulla terveeksi. Ongelma oli yksinkertainen: En voinut hankkiutua terveyden velkakierteeseen, koska en tiennyt tulisinko koskaan terveeksi. Kuka olisi taannut minun lainani, kun sitä ei ollut mahdollista taata?

Lopulta kolme vuotta oli kulunut ja tiesin vastauksen vain yhteen kysymykseen: Minulla ei olisi varaa maksaa terapian jatkumista itse. Muistan kun otin asian puheeksi äitini kanssa. Tunsin itseni huonommaksi kuin pitkään aikaan. Olin pettänyt itseni. Olin valinnut terapian aloittamisen, mutta en ollut pärjännyt tarpeeksi hyvin. Olin pettänyt koko valtion. Se oli antanut minulle mahdollisuuden parantua tietyssä ajassa, mutta minä en ollut tullut valmiiksi. Nyt minusta tuntui, että petin myös vanhempani. Jouduin pyytämään apua asiaan, jota ei pitänyt tapahtua.
Äitini reagoi kuten olin ajatellutkin. Hän ei empinyt hetkeäkään sitä, etteivätkö he auttaisi minua kustannuksissa. Kun yli puoli vuotta pyörittämäni velka-ajatukset lopulta virtasivat ulos suustani kuin purkautuva pato, minua pelotti ja hävetti. Kaiken jälkeen minulle kuitenkin vakuutettiin, että terapiaa jatkettaisiin, eikä minun tarvitsisi keskittyä mihinkään muuhun kuin paranemiseen, sillä erotuksella ettei se olisi minulle velvollisuus. Minun oli vaikeaa hyväksyä sitä, että olin ollut niin epäonnistunut tytär, ja silti minuun panostettiin suurilla rahallisilla summilla. Tiesin, että se oli puhdasta rakkautta, mutta en voinut olla ajattelematta rahan arvoa. Minusta tuli lottokuponki. Summa oli vakio, mutta voitosta kukaan ei tiennyt mitään.

2.8.2016, Tiistai klo 18:21
”Ehdotin että pian vähennettäisiin käynnit yhteen kertaan kahdessa viikossa. Tiedän että tarvitsen kaikki mahdolliset mutta äiti ja iskä maksaa ne, eikä ne todellakaan ole halpoja. Ajattelen sitä joka kerta. Taina sanoi että hänen mielipiteensä on että kuntoni pitäisi olla edes sellainen mitä se oli vuosi sitten, jotta se olisi kannattavaa. Kukaan ei pysty ennustamaan milloin sellainen jakso tulee, jos se tulee ollenkaan. Tuntuu vaan, että ei mitään radikaalia ehdi tapahtua jouluun mennessä niin vahvasti positiiviseen suuntaan että olisin valmis. Joten terapia tulee kuitenkin loppumaan kesken. En aio jatkaa enää joulun jälkeen vaikka tilanne olisi mikä. Ellei minulla sitten ole varaa itse maksaa sitä, mutta mistä saisin yhtäkkiä niin paljon rahaa? Lisäksi tämä on niin hidasta apua ettei muutamasta lisäviikosta varmaankaan olisi suurta hyötyä. Rahallisesti sekin tuntuisi. Ja sen takia; vaikka saisinkin jostain rahaa, käyttäisin sen mieluummin esim. matkusteluun. Sillä saisin taatun helpotuksen edes siksi aikaa kun matka kestäisi. Ja tässä tilanteessa maksaisin siitä mieluummin kuin parista viikosta terapiaa, joka saa minut lyhytnäköisesti niin voimattomaksi.”

”Jos katson taaksepäin näitä vuosia, niin terapiasta on ollut ihan hullu apu, niin raskasta kun se onkin… Mutta on kulunut pitkä aika. Ja yhä on jaksoja jolloin en halua parantua. Uskon että terapia on antanut minulle ymmärrystä ja työkaluja, mutta se halu on löydettävä itsestäni ja minun on itse kaivettava se esiin. Siksi niin usein Taina toistaa ne samat sanat: Mitä sinä oikeasti haluat. Hän käskee minun kysyä sitä itseltäni päivittäin. Tunneittain… Aina kun ajatukset lähtee väärille raiteille. Ja se on raskas ja iso kysymys.”

Kului muutama kuukausi ennen kuin ymmärsin, että lottokupongiksi heittäytyminen veisi voittoa kauemmas. Rahan miettiminen terapiaistuntojen aikana tulisi kalliimmaksi kuin terveyteen keskittyminen. Olin pelännyt keskeneräisyyttä, velkaantumista ja epäonnistumista niin paljon, että olin taas ajautunut pois siitä, mikä on tärkeää. Ei ole olemassa keskeneräisiä tai valmiita ihmisiä, eikä psykoterapia tee ihmisistä valmiita. On olemassa vain ihmisiä jotka elävät, oppivat ja ymmärtävät, ja nämä kolme asiaa jäävät kesken ainoastaan, jos niiden toteuttaja jää kiinni pelkoon.

8.9.2012, Lauantai klo 17:55
”Pelko. Jos vain voisin heittää sen pois harteiltani kuin selkärepun… Ja hyppiä sen päällä niin, että kerrankin voisin nauttia jokaisesta kilosta joka lanteillani on. Koska jokainen kilo painaisi sitä pelkoa lyttyyn enemmän ja enemmän.”

Vanhempani maksavat edelleen psykoterapiani, mutta nykyään pyrin jokaisella terapiakerralla kohtaamaan pelkoni katsomalla sitä silmiin. Kun kysyn itseltäni mitä minä oikeasti haluan, tiedän, että haluan elää, oppia ja ymmärtää. Pelko ei enää kasva minussa. Se on vain yksi pala elämää, jota pitää oppia ymmärtämään. Kun sitä ymmärtää, se kyllästyy ja muuttaa muotoaan. Se on aina olemassa, mutta ilman valtaa se on vain varjo joka muodostuu taakseni kun aurinko paistaa.

 

Seurantakäynti 8, alaspäin mentiin

1.2.2016 Yleinen

viikko21Paino junnaa paikallaan… Valmentajan punnituksessa edellisen käynnin sijaan kuitenkin oli pudonnut yli kaksi kiloa! En enää juurikaan kyttää vaakaa vaan sitä, millainen olo on. Toivon todella, että ensi kerralla voisin jo hehkuttaa -20 kg pudotusta ;)

Painonpudotukseni ja ”kadonneet sentit”
löytyy täältä »

Mukavaa uutta viikkoa :)

Seurantakäynti 7, ensimmäinen plussatulos

10.1.2016 Yleinen

viikko18Kävin tänään seurantakäynnillä valmentajalla ja osasin odottaakin, ettei paino ole kolmessa viikossa kauheasti pudonnut. Plussaahan se näytti, ekan kerran 18 viikkoon. En silti lannistu. Hormoonit ovat sekaisin ja niihin saan toivottavasti gynekologilta ensi perjantaina apua/vastauksia.

Aikataulua laitettiin vähän uusiksi, kun tuntuu siltä, että pitäisi paastota :) Eli päivittelin tuon aikataulunkin samalla.

Ei kun etiäpäin ja kohti tavoitetta :)

Seurantakäynti 6, pudotus hidastuu

21.12.2015 Yleinen

viikko15Oli mukava jälleen käydä Valmentajalla. Punnitus oli ihan ok ja muidenkin arvojen laskeminen.

Yhteensä tämän ohjelman aikana on siis pudonnut 17,2 kg. Tavoite laitettiin 65 kg eli vielä olisi rutistettava 13,1 g :) Aikataulu tehtiin uusiksi ja tavoitteen pitäisi olla saavutettu 3.3.2016. :)

Täältä voi katsoa muiden arvojeni laskemista »

Olen tyytyväinen pudotukseen ja tähän projektiini <3

Tavoitteena terveempi elämä?

5.3.2015 Yleinen

ENNEN KUIN PÄÄSEN VAUHTIIN, NIIN HIEMAN SANASTOA:
(Ei tosikoille..)

Laihdutus. Toiselta nimeltään kärsimys? Inhotus? Elämänilojen pilaaminen? Kidutus? Nälkää näkeminen? Itsensä tappiin asti liikuttaminen? Väsymys? Huono ja mitäänsaamaton olo?

Maanantai. Se päivä, kun aloitetaan tuo edellämainittu laihdutus. Tätä edeltää koko viikonlopun mässäily. Koska sittenhän sitä ei saa enää tehdä ikinä! Vielä paketillinen Aino-suklaajäätelöä ja pitkä lonkero sunnuntai-iltana, koska maanantaina se alkaa, ihan varmasti alkaa! Ja myös loppuu. Ainakin tiistaina. Jopa keskiviikkoon astikin voi mennä. Pää on kyllä siinä vaiheessa jo kipeä. Ei varmaan oikein sovikaan elimistölle tää laihdutus. Siispä lepoa ja elimistö varmaankin tarttee nyt hiilareita ja sokereita, joten Aino-suklaajäätelöä. Ja eikös alkoholikin sitä aineenvaihduntaa kiihdytä, joten se yksi lonkero. Ja jälleen tulee se viikonloppu, jolloin varmuuden vuoksi vois vähän mässäillä, koska maanantaina voi TAAS aloittaa ja sitten en enää voi herkutella koskaan.

Alkuinnostus: Se edellämainitun maanantain tila, jolloin vedät koko päivän aikana vain pari purkkia rahkaa, juot vettä ja päätät lähteä kuukausien liikkumattomuuden jälkeen juoksulenkille. Kävelet ensin satametriä ja sit, antaa palaa! Huoh, olipas tää rankkaa… Voi ei, tätä tietä on vielä monta sataa metriä ja ihmiset tuijottavat. On pakko juosta, ei voi laittaa kävelyksi, koska ihmiset katsovat, kun ei jaksakaan. Mitä muut ajattelis! Pakko vaan juosta. Ja hymyillä. Ei voi puuskuttaa. Jalat kyllä jo laahaa, kyljestä pistää, sydän tais lyödä vähän ylimääräisiä, tais jättää lyönnin välistäkin, mutta ei voi lopettaa. Kun vihdoin on pois ihmisten näkyvistä, voi puuskuttaa rauhassa. Ja miettiä, kehtaisiko soittaa puolison kotoa hakemaan. Ei. Parempi laahustaa itkua vääntäen kotiin. Onneksi pakkasessa on jäätelöä. Ja tälläisen suorituksen jälkeen on tietysti ansainnut tortillojakin. Huomenna on kyllä jo tiistai, joten jospa aloitan sittenkin vasta edellämainittuna maanantaina. Nyt siis ekana grillille hakee hamppari.

Ahdistus: Tyytymättömyys. Itseinho. Peilikuva. Se tunne, mikä tulee, kun et vain ole tyytyväinen itseesi. Ja ihan sama, vaikka joku sanoo, ettei sun tartte laihduttaa, oot nätti noin, niin sillä ei ole merkitystä. Joillain ihmisillä se on ulkoista ja haluaisi näyttää hoikemmalta. Usein luullaan, että laihdutus on vain sitä. Haluaa olla mallin mitoissa. Ahdistusta on kuitenkin myös muunlaista. Se tunne, kun vihaat omaa heikkouttasi, huonoa itsekuriasi. Kuinka ihminen voikaan olla näin heikko ja laiska, ettei itseään saa kuriin, vaikka terveellisimmillä elämäntavoilla voi varmasti paremmin? Selvästi huono ihminen. Lisäksi ahdistusta aiheuttaa vielä ihan konkreettisesti mm. se mässäily. Se tunne, kun ei pysty syvään hengittämään, kun on vetänyt pullamössöä niin, että palleassa asti ahdistaa. Vatsa on turvoksissa, jaloissa nestettä. Vatsavaivoja. Siitäkään ei  kuitenkaan opi, vaikka olo on niin huono ja ahdistava, että ihan oksettaa!

Terveys: Jokainenhan nyt sen tietää, mitä on terveys! Se on sitä, että syö vain omenoita, porkkanoita ja on tosi laiha! Silti jaksaa juosta ainakin 50km hengästymättä, ei edes hikoile, näyttää hyvältä, on tosi lihaksikas ja ei ole mitään kansansairauksia! Eikös vaan? Mikä ihmeen terveysliikunta? Aina vaan täysillä kohti fitness-kisoja, onko muka muita vaihtoehtoa?

Mitä jos lopettaisikin laihduttamisen? Sen ikuisen projektin. Ei edes käyttäisi sitä sanaa?

Mitä jos maanantain tilalta aloittaisikin terveysliikunnan jo tänään? Ei ole väliä vaikka aamupala olisi ollut eilisillan pizzan jämiä. Juuri nyt on oikea hetki. Ei sen jälkeen, kun on ensin syönyt jo jääkaappiin ja pakastimeen varatut herkut. Terveysliikunnan voi aloittaa heti tänään. Ja se voi olla aluksi vaikka kilometrin kävelylenkki. Pääasia on oppia sisällyttämään päivään edes se pieni hetki.

Mitä jos alkuinnostuksen sijaan aloittaisikin järkevästi? Pienillä muutoksilla, järkevällä aikataululla, ja ennen kaikkea OMAN TÄMÄNHETKISEN KUNNON mukaisesti. Kärsivällisesti.

Mitä jos ahdistuksen sijaan asettaisikin itselle terveellisiä tavoitteita? Ei tarvitse näyttää fitness-tähdeltä kuukauden päästä? Pienetkin muutokset jo auttavat ahdistukseen ja sitä kautta jaksaa kohti suurempia muutoksia, jos niin haluaa. Jokainen kokee oman tavoitteensa yksilöllisesti. Joillekin riittää vähempi kuin toiselle.

Terveys on paras tavoite. Eikö jokainen haluaisi olla terveempi tai pysyä terveenä? Jos tavoite on terveellisempi elämäntapa, niin hyvinvointi ja tarvittaessa painonpudotus tulevat kaupan päälle!

Minä en käytä enää sanaa laihdutus. Se ei toimi minulle. Minä elän terveellisesti ja harrastan TERVEYSLIIKUNTAA, stressittömästi! Kun perusasiat on kunnossa ja pääsee ahmimisesta ja itsesäälistä, niin herkuttelutkaan eivät silloin tällöin haittaa ja mikä pääasia, herkuttelusta ei tarvitse potea edes huonoa omaatuntoa, kun sitä ei edes halua enää tehdä usein. Hyvä olo, painonpudotus ja iloinen mieli ovat tulleet siinä samalla.. Pian terveellistä elämää ei tarvitse edes miettiä, koska se on automaattista! :-)

treeniä luonnon armoilla

19.10.2014 Treeniblogi, Yleinen

1658568_10204470797266047_8619156914127748253_o

Heippa!

Suomessa taitaa olla Kaamos aika parhaillaan, tai juuri alkamassa? Joten nyt ihmiset liikunta varsinkin ulkoilu on erittäin tärkeää että pysyy mieli virkeänä. Sveitsissäkin on syksy alkanut, mutta päivä on vielä pitkiä ja aurinkoisia. Välillä tuntuu kuin olisi kesä ja voi huoletta lähteä hellevaatteissa ulos kun taas toisinaan sataa ja on todella kylmä. Täällä sää on hyvinkin vaihtelevaa, mutta tuskin alle 10 asteen on vielä päästy. Sveitsi on siis unelma paikka ihmisille jotka palvovat aurinkoa ja lämmintä säätä. Itse taas ikävöin suomen syksyä, tykkään kylmyydestä ja pimeydestä. Syksy vaan jotenkin antaa minulle lisää virtaa lähteä luontoon liikkumaan. Edellisessä kirjotuksessa mainitsin että olen koiran vahtina ollut tämän viikko ja ai että siinä on fiksu eläin. Tämä koira kyllä tietää mitä haluaa ja pitää huolen siitä että saa pitkän lenkin. Jos hän päätti että tietylle polulla koira jumahti polun eteen ja katsoi minua kysyväyti. Jos olin erimieltä kävely reitistä minun täytyi istua maahan ennen kuin koira suostui liikkumaan sinne minne minä halusin. Eli paljon tuli myös kyykky harjoituksia..

Yleensä kun koiran kanssa lähtee ulos niin on jokin tietty lenkki, eikö totta? Talon vierestä lähtevä pururata , puisto tai naapuruston kiertävä asfalttitie jota on helppo ja mukava kävellä tuttu ja turvallinen ympäristö. Lenkkeilystä monesti tulee rutinoitua, napit korvilla hölkkäämistä tai ihan vaan kävelyä, aluksi kivaa mutta siihen kyllästyy nopeasti. Sitä se minulla on ainakin ollut ja koiran vahtina ollessani huomasin kolmantena päivä että lähden taas samaan suuntaan, kierrän taas lähes saman lenkin ja silloin päätin että anna koiran viedä, koska aloin jo tuntea tätä kylää ja tiesin etten voisi eksyä. Koira lähti ovelta ihan eri suuntaan minne olimme tottuneet menemään ja vau mikä lenkki me kierrettiin näin matkalla mm. aaseja ja lehmiä. Siinä vaiheessa ohjasin vielä sen verran että kävelimme teitä pitkin ja en suostunut lähtemään ihan joka paikkaan minne koira olisi halunnut. Perjantaina taas päätin että ny koira voi päättää suunnan koska ensinnäkin se tuntee paikat paljon paremmin kun minä, ja toisekseen mitä menetettävää minulla on jos poikkeanki tieltä metään tai pellolle. Ja KYLLä se oli todella kannattavaa. Tuli monen laista treeniä yhdellä lenkillä, ensin kävelimme eläimien muokkaamalla pellolle siinä tuli tasapainottelua ja se oli aika raskasta koska maa oli pehmeä, eli todella hyvä pakara ja jalka treeni. Sitten mentiinki jyrkkää ylämäkee eli jalat, pakarat, lantionseutu ja keskivartalo ylipäätään treenautu. Välillä taas vähän tasottelua ja lepoa lihaksille eli kävelimme hetken tasaista tietä. Ei me tietä kävelty kun ehkä 5 min niin lähdettiinkin takaisin metsään. Rämmittiin ryteikössä, tasa painottelin kaatuneiden puiden päällä vaikeata siinä oli se että ne saattoivat liikku ja pyöriä, hypin kantojen yli ja ai että se oli virkistävää ja hauskaa, koska luonnossa pystyy tekemään kaikenlaista ja olen varma että saa olla rauhassa eikä tarvitse välittää miltä näyttää. Mahtava liikunta muotosuosittelen testaamaan fiilis on mainio ton jälkeen, mä voin sen luvata. Sitten juostiinkin ylämäkeen pieni spurtti ja kotiin käveltiin alamäkeä haliitusti eli lihakset töihin. Voin sanoo että oli kyllä hiki ja tiesin liikkuneeni, illalla olikin ihana rauhoittua telkkarin ääreen katsoa Alvin ja pikkuoravat ja venytellä. LUXUSTA! Lenkillä kädet ei saanut treeniä melkein yhtää, paitsi tietysti kun välillä siirtelin puita/pölkkyjä/kantoja jotta sain tehtyä pientä esterataa. Noh mutta käsitreenin sainkin sitten lauantaina ja tänään kun lapsia nostellut ja kanneltu.

10704345_10204470803386200_1629697983279474163_o

(Noitten tukkien päällä oli mukava taiteilla, yleisöäkin sai kun autoja ajoi ohi.)

10710333_10204470804466227_503016969663013940_o

(rämmittiin risukossa.)

Haaste:

Haastan siis nyt kaikki että unohdatte muutamaksi päiväksi salitreeni ja rutiini lenkit. Kokeile uusia lenkki polkuja/ reittejä, etsi rauhallinen paikka keskeltä metsää ja hyödynnä sitä tee vaikka salitreeni luonnossa eli käsipainojen sijaan nostele vaikka puupélkkyjä. Kokeile juosta haasteellisessa ympäristössä missä joudut oikeasti keskittymään siihen mihin astut miten astut ja joudut hyppimään kantojen tai kivien yli, se on hauskaa! Eli nyt jokainen kipin kapin ulos ja piristämään mieltä näin kaamosajan kunniaksi. Tsemppiä, olkaa rohkeita kokeilemaan! Mutta tervettä maalais järkeä saa käyttää ei tarvitse extreme juttuja ruveta tekemään.

10661897_10204470807626306_3925192067757635198_o

(kivoja portaikkoja oli välillä vastassa

10496254_10204470805386250_616018947613722271_o10403868_10204470806026266_2704980543523778394_o

(tasapainottelua paksulla pöllillä ja sitten Välillä vähän ohuemmalla

10694482_10204470802506178_1838036729462666646_o

(juoksua ylämäkeen, mäki jyrkkenee kokoajan)

10697259_10204470800506128_4913470061183788757_o10623584_10204470799386100_8184041016870679126_o

(välillä mentiin sähköaitojen ali ja yli, mukula peltoo eli siis hyvin epätasainen)

10624780_10204453324549240_3979596367325293335_n10516829_10204453323789221_6464123189773278411_n10659371_10204453323149205_2799365685698990255_n

(Eläin ystäviä joita tapasin lenkillä ja muuta mukavaa, tällaisissa maisemissa saan lenkkeillä ja kuntoilla, kyllä kelpaa)

Eilen muistu mieleen että olen lomalla, joten sen kunniaksia taisin maistella muutaman lasillisen viiniä… Olo aamulla ei ollut mitenkään hyvä teki mieli vetää peitto korville ja uppoutua jonnekin syvälle patjojen uumeniin. Mutta lapset herätti minut eikä lähteneet huoneesta ilman minua, joten pakkohan se oli nousta. Siinä sitten muroja vetäsin aamupalaks kun en jaksanut ajatella sitä mitä sinne suuhuni juuri nyt laitan ja tais mennä muutama lasillinen vettäkin. Aamupalan jälkeen lähdettiin sienimetsään, en ole varmaan koskaan ollut sienimetsässä. En ollut mitenkään innokas lähtijä, mutta onneksi lähdin se oli todella kivaa ja jännää. Ja kotimatkalla tajusin että hei mullahan on hyvä olla eli elämä voittaa!

Minun vihjeeni siis tälläaiseen edellisillasta johtuvaan aamuiseen pahoinvointiin on että lähde liikkuumaan, juo paljon vettä tai vichyä ja syö hyvin sekä terveellisesti. Liikkuminen mielellään kevyttä kävelyä ulkona, marjastamista tai sienestämistä. Ihan sama mitä tekee kuhan on ulkoilmassa, liikkuu että veri lähtee kiertämään mutta ei kuitenkaan rasita tai hengästytä itseään. Jätä sokerilitkut pois eli mehut ja limpparit. Vichy auttaa paljon tehokkaammin kun limppari. Vichyssä on suoloja, vitamiineja se on hapokasta ja hyvän makusta eli mikä voisi olla parempaa? Vaikka usein tekee mieli syödä pitsaa tai hampurilaista eli kaikkea rasvaista, en suosittele. Koska ethän sinä muutenkaan syö aamupalaksi pitsaa, tai ainakin toivon ettet syö. Elimistö on joutunut rasitukselle edellis illasta sitten jos tankkaat elimistön täyteen rasvaa ja suolaa, itselle tulee paha olo eikä elimistö tykkää. Elimistö joutuu nimittäin tässä tapauksessa työskentelemään monen kertaisesti eikä saa lepoa joten palautuminenkin pitkittyy. Eli syö suht terveellisesti krapula aamuna!

esim. Lihaa joku mehukas pihivi tai kanaa, siihen sienikastike itsepoimituista tai tuoreista sienistä ja riisiä tai perunaa. Lisäksi raikas salaatti. Eli tee hyvä salatti makusi mukaan ja laita sitruuna mehutiivistettä sekaan, NAM! Sitruuna ja lime auttavat myös krapulaan. En tiedä syytä mutta näin on kerrottu. Ja jälkiruoaksi jäätelöä. Wolaa sulla on edessäsi ihana suht terveellinen ruoka joten bon appètit!

10687484_10204470808066317_1714318861608694347_o

 

auringon lasku eilen illalla)

1912359_10204470808666332_2705075973261037256_o

(samakohta tänä aamuna, oli pilvi meidän kohdalla)

10517372_10204470812426426_7131431535356223576_o

 

(näitä me kerättiin tänään, ei hajuakaan mitä noi on, mut hyvää ruokaa niistä sai. varmaan litran saalis oli kun pois lähdettiin.)

 

10700104_10204470813066442_2414804728513740917_o

( niin pieni ja söpö, ei kuitenkaan tiedetty mikähän sieni mahtaa kyseessä.)

 

10710333_10204470811506403_6733216471882099753_o

 

Hyvää syksyn jatkoa kaikille!

p.s. Pitää ehkä hankkia oikea kamera, alkaa ärsyttämään tää kuvan laatu…

 

Täydellistä lomailua

18.10.2014 Treeniblogi, Yleinen

Heippa kaikki!

 

On ollut ihana huomata että aika moni on jo vierraillut blogissani, yhteesä 272 ! wohoo kiitos siitä kaikille. Odotan vielä että ihmiset uskallatte rohkeasti kommentoida tekstejäni ! ;)

Mutta palataas taas asiaan eli nykyhetkeen minun 7 viikko. L O M A tarviseeko edes enempää sanoja siihen kuinka nautin olostani, ei tarvitse siivota, vahtia lapsia. tehdä ruokaa, saan vain olla minä, saan nauttia hyvästä seurasta ja viettää omaa aikaa, eikä minun tarvitse olla sosiallinen jos en sitä halua. Kuten aikasemmin jo mainitsin niin olen siis talon vahtina aivan ihanassa luksus talossa, olo kuin olisin hotellissa. Seuranani aivan mahtava koira joka suojelee ja vahtii, mihinkään en voi mennä silleen etteikö koira käy tarkistamassa että siellä on turvallista. Yöt koira nukkuu sängyn vieressä oven edessä ja vahtii. Olo kuin kuningattarella. Nautin poreammeesta ja viinistä, herkuttelin suklaalla ja hyvällä ruoalla, päivittäin pääsin käymään koiran kanssa ulkona parin tunnin ajan. Olen nauttinut viikosta siis täysin siemauksin. Parasta on ollut Oma aika eli lepo ja olen saanut annettua aikaa myös ystäville ja perheelle , skype siis on soinut paljon iltaisin, koska välillä olo tuntui hieman yksinäiseltä. Ajatukseni ovat pyörineet paljon unelmassani, sen suunnittelussa ja blogin kirjoittamisessa. Huomenna olisikin paluu host perheen luokse, ikävöin perhettä jo kovasti ja maanantaina alkaakin sitten taas arki, ihanaa! Lomailu on kivaa mutta liian pitkäksi aikaa se ei sovi minulle, huomasin nimittäin että olen siivonnut täällä tuttavani talossa, järjestellyt lasten lelukorit uusiks yms. joka ei todellakaan ole tapaistani. Ehkä olen jo niin tottunut tiettyyn arki rytmiin niin siitä on vaikea päästä eroon.

 

Olen minä tehnyt muutakin kuin vain löhöilly, kävin Tiistaina zürichissä. Ensin kiertelimme katselemassa kaunista kaupunkia, erilaisia nähtävyyksiä, söimme eväät piknikillä laiva satamassa ja pitkän kävelyn jälkeen hemmottelimme itseämme kylpylässä. Kylpylä oli aivan ihana thermal baths & spa, mutta paljon pienempi mitä kuvissa näkyy. Spa:n katolla oli iso poreallas josta kauniisti näki kaupungin, katselimme sieltä auringon laskua ja nautimme olosta. Kuitenkin meillä oli vain päivän junalippu joten jouduimme jo 7 aikaan illalla lähtemään kohti kotia. Kiva päivän reissu ja selvittiin noin 100fr. junalippuineen päivineen. Normaalisti junalippu nyoniysta-zürichiin maksaa 80fr. suunta, mutta Sveitsissä kommuuni taloista saa päivän junalipun 42 fr. ja sillä voit matkustaa minne vaan yhden päivän aikana. Mutta tämä lippu pitää hankkia tarpeeksi ajoissa, koska niitä on vain tietyn verran aina päivää kohden, eikä niitä voi ostamisen jälkeen vaihtaa tai muuttaa. Suosittelen jokaiselle Sveitsin matkaajalle että kä zürichissä, se on kaunis kaupunki ja meillä sattu hyvä tuuri kun oli vielä aivan mainio aurinkoinen sää. Poistuin minä keskiviikkonakin talosta, kun kävin ranskan tunnilla ahkerasti taas opiskelemassa ;)

Korviini on kantautunut tässä lähi viikkojen aikana ihania uutisia kavereilta. Moni on menossa naimisiin, ostelee taloja, saa lapsia, alkaa seurustelemaan ja menee kihloihin, olen onnellinen kavereideni puolesta, mutta minulle itselle alkaa tulla paniikki. En ole tajunnut vielä että olemme jo siinä iässä että pitäisi alkaa perhettä miettimään.. En kyllä itse ole vielä valmis asettumaan aloilleni, kyllä minä kerkiän sitten joskus!

 

10700556_10204453322589191_2740456369930516075_o-210662110_10204465072522932_3976627504031857508_o

(zürichin nähtävyyksiä, myös suomalaisten perustama sauna, joka on järven päällä. Ei päästy nyt siellä käymään, mutta joku kerta aion senkin käydä kokemassa, näytti hienolta)

 

10659027_10204465071682911_3510638093021655890_o

 

 

10714077_10204465070802889_540449600766635891_o10628900_10204465070162873_2339375791376748755_o

 

(piknik hyvässä seurassa, kauniissa maisemissa kera hyvän viinin)

 

10387118_10204465069082846_2226089839680042330_o 10661794_10204465056282526_1404503814801678763_o

( pieni pala zürichin kaduilta ja rautatie asema )

 

10633396_10204465055322502_672416398829436151_o  10496123_10204465053522457_1979572659355123203_o

 

( Freitag:in liike, rakennettu konteista, kallispaikka, mutta katolta hienot näkymät)

10668788_10204465054562483_8401284731184304960_o10679956_10204465052682436_7172980043745808421_o

 

Lähellä freitagia oli myös klubi nimeltä Helsinki, ei ole tietoa onko tällä jotain tekemistä suomalaisuuden kanssa vai ei, koska pääsimme katsomaan vain ulkopuolelta. ja taas katto näkymää freitagilta.)

10603703_10204465051322402_8913737399583980157_n

 

(välillä myös kaunistauduin itse )

Mutta onnea kaikille jotka ovat saaneet ihania uutisia ja minä kiitän lukioitani! puss*

viikko ennen lomaa..

18.10.2014 Treeniblogi, Yleinen

Ennen lomaa eli kuudes viikko. Lapset olivat mitä ihanimpia, Kävin shoppailemassa nuoremman kanssa, ostin kahdet uudet kengät, huivin, 2 paitaa ja lompakon, sain kaiken tämän 80 fr. joten ei olleskaan paha hinta. Arki oli hyvinkin normaalia, minä vain olin jotenkin hajamielinen ja ehkä väsynyt Yritin mm Pukea itselleni nuoremman pojan kenkiä ja mietin miksi en saa kenkiä jalkaan, yritin lämmittää ruokaa jääkaapissa ja ihmettelin kun ei lämpiä.. Joo olin oikeasti loman tarpeessa. Viikolla sattui ja tapahtui ihania asioita. Se tunne kun laulat sohvalla ja puolitoista vuotias lapsi kampeaa viereesi, painaa päänsä rintaasi vasten, takertuu tiukasti kiinni ja nukahtaa syliisi. Se teki minut todella onnelliseksi koska silloin tiesin että hän oikeasti välittää ja luottaa minuun. Jatkoin laulamista ja vähän väliä poika takertuu yhä tiukemmin ja tiukemmin kiinni. Silloin tiesin että olen löytänyt mahtavan perheen jonka lapsia saan hoitaan. Muutama päivä myöhemmin pelasin host-äidin ja vanhemman pojan kanssa lauta peliä. Yhtä äkkiä kesken pelin poika sanoo minulle Emmi mä tykköön sinusta, liikutuin se tuli niin sydämestä melkein rupesin itkemään onnesta. Eli siis todella hyvin mielin voin lähteä viikon lomalle. Onnellinen aupair.

 

10733859_10204461953524959_1450232132012799650_o

 

(Jeeeee, Emmi sulla on muumi mukissa kahvia!!)

 

10344425_10204461927964320_7013537483069242233_o

(sausinko määki vähän maistaa sitä?)

10669127_10204461928924344_8223944002505746023_o

(ai miten niin en saa?!? mä kyllä haluan kahvia…)

1836656_10204461929604361_2455518236775368911_o

 

(Hähää tiesin että saan tahtoni läpi kun tarpeeksi söpösti katson, tiedän että olen söpö ja saan haluamani, kahvi love)

Voisin siis kuvitella että Nuorempi poika näin ajatteli tilanteessa, ei hän osaa puhua. Poika menee aina ihan hulluksi kun näkee kahvia ja parasta jos se on muumipappa mukissa, koska sen se osaa sanoa.

10291089_10204461921884168_5908319148208906857_n10359086_10204461921284153_4171715298847928651_o

 

(mun pojat <3)

10419609_10204461925364255_2607385212463390113_n

(näin meillä nukutaan päikkärit <3)

Perjantaina lähdin aupair porukan kanssa hieman viihteelle Lausanneen ja meillä oli ihan todella mukavaa. Meno oli hullua, tanssittiin läpi yön ja aamulla 7 aikaan kotiin. Kiitos mukana olleille, nyt on todella hyvä aloittaa lepääminen. Tulin vahtimaan tuttavani koiraa ja taloa loma viikoksi st- georgeen, talo on aivan ihana kolme kerroksinen,kaunis näköala ikkunoista ja terassilta, on poreammeesta lähtien kaikki tarvittavat. olo kuin olisi hotellissa, onneksi koira on täällä koska muuten olisin saattanut pelätä. Tai no olisin pelännyt kovasti yksin. Elämä täällä siis rullaa hyvin ja olen alkanut tottua jo elämään Sveitsissä.

10599243_10204461922684188_5675071689644824488_n

Mutta palatakseni tähän minun unelmaani/ tavoitteeseeni kesällä 2016. Tänään toin asian julki facebookissa ja instagramissa vain muutamat ihmiset on tiennyt tästä aikaisemmin. Aihe alkoi puhuttamaan joitakin ihmisiä, että kuinka luulen pystyväni tuollaiseen matkaan ethän ole mikään huippu urheilija yms.  Joo se on totta että en ole mikään huippu urheilija tai muutenkaan tarpeeksi hyvässä kunnossa oleva nainen, vielä.. Sen takiahan minä olen alkanut treenaamaan hieman jo muuttamalla esim. ruokailu tottumuksia terveellisempään. Tiedän 3000 km on pitkä matka ja minulla on lyhyt aika se kävellä, koska suomen kesä ei ole mitenkään järjin pitkä. Mutta teen sen itseni vuoksi koska haluan, haluan kokeilla millaista se on ja jos en pysty siihen 5 kuukaudessa niin sille ei voi mitään kävelen niin pitkälle kuin pystyn ja ehdin. 3000km on vain tavoite johonka pyrin. Pää ideana mulla ei ole kiirehtiä vain nauttia siitä mitä teen ja mihinkä pystyn. Tsemppaamista minä tarvitsen ennemminkin kuin haaveeni lyttäämistä tai kommentteja siihen miten hullu tai tyhmä olen tehdessäni tuommoista.Jokaisen oma asia tietysti mitä mieltä on asiasta, mutta pitäkää ne sitten omana tietona. kiitos. Mutta kritiikkiä saadessani olen saanut myös uutta puhtia touhuun, haluan näyttää näille epäröiville ihmisille että pystyn siihen ja että minä teen sen!

10440839_10204461923924219_5505572042409430329_n10557062_10204461924804241_61176656960185555_o

Kuten sanoin olen alkanut jo hieman muuttamaan ruoka tottumuksia, unohdin sen edellisessä postauksessa mainita.

Kahden viikon ruokailemiseen on kuulunut:

Munia joka muodossa (valkuaisia), Erilaisia salaatteja suurimmaksi osaksi vihreitä vihanneksia, siemeniä, omega 3 öljyä, puuroa kera pakaste marjojen, maustamattoman jogurtin ja maito rahkan välimuotoa (täällä ei löydy nrmaalia maitorahkaa), activiaa (koska en ole löytänyt täältä muuta rasvatonta jogurttia), paljon lihaa, kalaa, kanaa, vähän riisiä,perunaa, pastaa ja muutama pala leipää. JA paljon paljon vettä sekä vichyä. Olo on todella hyvä kun on muuttanut ruokailu tottumuksia hieman. Sallin itselleni myös herkut jos tekee mieli, mutta ei oikeestaan edes ole karkkia tehnyt mieli näillä viikoilla johtuen ehkä innostuksestani terveelliseen elämään… :D En niinkään kiinnitä huomiota kalorimääriin tai siihen paljonko painan, kuuntelen omaa kehoani se kyllä kertoo minulle kun on hyvä olla. Nykyään en enää esim. hotki ruokaani tai syö mahaani täyteen ja illalla syön maitoharkan tapasta jogurttia kera ananaksen niin aamulla herätessä minulla on ollut hyvä olla. Syön tuhdimmin aamulla, juon paljon vettä, pyrin syömään säännöllisin aika välein n. 5-6 kertaa päivässä ja iltaa kohden kevennän syön vähemmän niin jaksan paremmin.

Liikun paljon enemmän parin viikon liikuntaan on kuulunut:

Lenkkeilyä juosten (illalla pieni lyhyt juoksu lenkki auttaa jaksamaan ja päästämääN päivän höyryt pihalle, kävelyä hyvällä sykkeellä (pieni tai iso lenkki, mutta tulee ulkoiltua), dvd:n mukana erilaisia harjoituksia (zumba, pilates on ollut nyt mukana, mutta dvd harjoittelu ei oikein ole minun juttu.kokeilin kuitenkin), Normaalia lihaskuntoa (toistoja), Ylämäki juoksua sekä ylämäki kävelyä ( ai että tää on sitä mun suosikkia), Leikkiminen lasten kanssa (jalkapallon pelaaminen, juoksemin, kiipeilytelineessä temppuilu yms. ja hyvällä sykkeellä siivoaminen. Päivään mahtuu aina paljon erilaisia liikunta muotoja, mutta ensi viikolla kerron tarkemmin liikunnastani ja ruokailustani.  Ja kun liikkuu paljon niin ei tarvitse koko ajan olla vahtaamassa kalorimääriä yms. PYH semmoset mä sanon, haluan ite ainakin syödä just sitä mikä maistuu hyvälle enkä jaksa tehdä hirveetä prosessia ruokailusta tai kaupassa käynnistä.10633660_10204461926324279_9129666101659858636_o10483128_10204461927004296_8261102523204709245_o

(poikain kanssa pellaamassa jalkapalloo, kyllä siis oikeesti pelattiinki mut oli vaan pieni lepotauko…)

Katsotaan mitä tästä nyt tulee ja toivotaan parasta!

Zermatt

17.10.2014 Treeniblogi, Yleinen

5 työ viikosta ei ole mitään ihmeellistä kerrottavaa, ainut että olen oppinut jo hieman ranskaa! Pääsen tunneilla jopa hetkeksi mukaan aiheeseen, mutta sitten tipun taas kärryiltä..

Innostukseni kävelemiseen kasvaa ja päätin ilmottautua Link aupairin järjestämälle vaellukselle Zermattiin. Mahtava reissu! Aamulla aikasin lähtö, Zermattissa ei ole autoja niin siellä oli jotenkin hyvin raikas ilma. Ja aivan mahtava kylä muutenkin. Ohjelmaa kaiken ikäisille ja kaunis maisema. Lähdimme aamulla aikasiin liikenteeseen eli taas 6:00 soi kello ja siitä matka starttasi. Olin todella innoissani reissusta. Ekana päivänä kävelimme noin 2km ylämäkeen ja se oli todella uuvuttavaa, mutta kyllä kaunista siellä ylhäällä oli. Itse kärsin vaan korkean paikan kammosta, joten matkalle meinasi tulla hieman mutkia… Polku ylöspäin mennessä kapeni kapenemistaan, mutta minä selvisin siitä hitaasti mutta varmasti! ai että olen ylpeä itsestäni ja tietysti kiitos ihanille kavereille jotka jaksoivat tsempata minua koko ajan eteenpäin. Illalla kävimme katsomassa hieman yöelämää, ei ollut itenkäàn ihmeellistä. No me olimmekin liikenteessä jo 9 aikaa ja jo ennen 12 lähdimme hotellille nukkumaan koska seuraavana päivänä on pitkä vaellus edessä ja kaikki oli ihan poikki. Olen kuullut huhuja että Zermattissa on kova yöelämä.

Aamulla taas porukka lähti liikenteeseen, hypättiin alppi junaan (oli muuten hieno kokemus) ja kohta oltiinkin yli 3000 km korkeella. WOW mitkä näkymät, 5-6 tuntia meillä meni kävellä sieltä alas ja kyllä oli paikat jumissa ihan taas muutaman päivää, mutta kuvat kertonee taas paremmin mun fiiliksistä.

10542005_10204710568068677_2311293278698821182_n

 

(voittaja fiiilis)

 

 

10710797_716150631767625_721338566599975703_n

 

(ekalta päivältä)

 

10710639_10204362355635074_8096984936914361914_n

 

(lösin uusia kavereita)

1922005_10204362357955132_3172990968595547587_n

 

(edelweiss, paikallinen omenapaistos, kahvitauko kauniissa maisemissa ja pääsin sytyttämään kynttilän kaikkien rakkaitteni muistoksi <3)

 

10653381_10204362360155187_1881498018513239113_n

 

(maisemia matkan varrelta)

10514657_10204362364795303_5519888341339850603_n

10703568_716150535100968_4071149882749386540_n

10698457_716150671767621_3644741186438832479_n

10628297_716150698434285_7063067543552602061_n

(yöelämää kahtelemassa, hauskaa oli)

1238996_716150785100943_4042887297940360815_n

1381909_716150855100936_7106656101480011326_n

 

(scandinavian group)

Kesä 2016

17.10.2014 Treeniblogi, Yleinen

heippa!

4 viikolla alku viikko meni voivotellessa kipeitä paikkoja ja yrittäessä saada lihakset vertymään. Illat meni aika hyvin sängynpohjalla ja siinä ehtikin mietiskelemään todella paljon. Vaikka olin hyvin kipeä silti tästä Lausanne- begnins lenkistä sain, hurjan idean joka ei ehkä ihan jokaiselle tulisi mieleen. Eli aijon kesällä 2016 lähteä kävelemään Kuopiosta vaasaa kohti, sieltä länsipuolta käsivarteen, käsivarresta utsjoelle ja sieltä sitten idän puolta kohti kuopiota. Tarkkaa reittiä en vielä tiedä ja kävellessä se vasta lopullisesti selviää, mutta matkan pituudesta pitäisi tulla yli 3000 km. Sveitsissä ollessani olen tajunnut sen kuinka ihanaa on kävellä. Yritän päästä lähtemään toukokuun alkupuolella, mutta jos olen opiskelemassa niin Lähtö siirtyy toukokuun loppupuolelle. Kävelylle annan aikaa elo- syyskuulle riippuen taas olenko koulussa vai en. Joten tarkoituksena on siis kävellä parikuukautta, mukana ruokaraha, teltta ja reppu johon saan vaatte et yms. Kesä 2016 on tarkoitus elää luonnon armoilla, retkeillen ja nauttien elämästä. En todellakaan aio yöpyä hienoissa hotelleissa vaan laavuilla, erämökeissä/ kodassa ja teltassa. Jos sattuu kavereita ja tuttavia asumaan matkan varrella niin saatan käydä, mutta yöksi lähden luontoon. Ainut talo missä aijon yöpyä on mummoni mökki pudasjärvellä, jos mummo on silloin siellä, silloin sallin itselleni muutaman päivän loman. En myöskään aijo kävellä välttämättä jokapäivä, jos löydän jonkun viihtyisän paikan, missä on enemmänkin katseltavaa saatan viettää yhdessä paikassa useammankin yön. Noniin nyt tämäkin tuli sitten julki, joten tästä ei voi enää perääntyä. Olen niin innoissani ja tämä on tavoitteeni kesälle 2016!

10733936_10204459011771417_8741800376040106334_o

(fondue kylästä, kyllä muuten pelotti kuvan otto tilanteessa!)

Blogissani aion edelleen kertoa au pair vuodestani, mutta samalla myös tulee postauksia tavoitteeseen liittyen, kuinka valmistaudun siihen ja tarkempia tietoja reitistä.

Mutta palataan taas Aupair vuoteen. Ja elämme siis neljättä viikkoa. Eli Ranskan kurssi meni taas ihan puille, mutta erotin kyllä jo sanoja sieltä täältä, kova opiskelu into, jee! Opettaja alkoi menettää toivon minun suhteen koska en osannut vastata mihinkään, silloin päätin että alan ahkerammin kotona harjoittelemaan. Tulin niin kipeäksi kävely reissusta että jouduin menemään lääkäriin. Eli siis poliisien ja lääkärien palvelut testattu ja kyllä toimii! Lääkäri määräsi niin hyvät rohdot että parissa päivässä olin jo paremmassa kunnossa. Koitti viikonloppu ja oli luvassa se lehmätapahtuma, suklaata ja juustoa. Herätys soi kuuden aikaan, bussiin kiirellä ja puoli kahdeksan aikaan lähti matkabussimme Nyonista. Kauniita maisemia matkan varrella ja näimme auringon nousun, se oli upea!

10699846_10204458928129326_4469274520523504082_o-2

tässä ei lähellekkään kaikki lääkkeet ole)

10669059_10204458928849344_8141514703171613673_o-2

(menossa lehmä häppeninkiin, auringon nousu)

Aina vaan noustiin ylemmäs ja ylemmäs kohta olimme samalla tasolla kuin alemmat pilvet ja kohta jo niiden yläpuolella. WOW se oli hienoa. Astelimme ulos bussista ja kemut olivat jo kovassa vauhdissa, vanhat miehet soittivat pitkiätorvia, ihmis jono meni soittaen isoja lehmän kelloja, Paikalliset olivat pukeutuneet hienosti, kojuja erilaisia siellä täällä, paljon turisteja ja tietyn aika ajoin lehmä kulkue kulki tiellä, lehmillä oli hienot kukkaseppeleet päässä, paimnilla ihanat vanhoilliset karjapaimen asut, olin onnellinen koska tapahtuma oli niin hieno. Välillä saimme nauttia kansan tansseista ja saimme maistella erilaisia leivoksia, juustoja, toffeeta, maistoin elämäni parasta fondueta ja kaikkea mitä oli tarjolla. Lehmä kulkueissa oli niin lapsia paimentamassa niitä kuin vanhoja konkareitakin, en edes voi kuvitella kuinka pitkän matkan he joutuvat kävelemään lehmien kanssa… Mutta Suosittelen kaikille kaikki oli näkemisen arvoista! Koitan itse palata ensivuonna katsomaan tapahtumaa. Saman laisia tapahtumia järjestetään ympäri seitsiä eri päivinä jotta voi valita sen mihinkä pääsee, itse olin Gruyères in tienoilla. Se oli ihan mahtava paikka suosittelen, kaunista. Mutta kuvat kertovat enemmän tästä tapahtumasta.

10714173_10204458929889370_8881909138277189513_o-210697315_10204458930809393_1475433031612906864_o-2

 

(tervetuliais komitea, Lehmän kellon soittajat)

10710466_10204458943809718_4286396381639873820_o-210704010_10204458942769692_7276181138662734111_o

 

(torvi soittokunta, vaate joka miehellä on yllä on kai jonkin näköinen kansallispuku)

10507077_10204458969970372_7155633928903973005_o-210636517_10204458968810343_5122133556300103755_o-2

 

(Näin tehdään juustoa)

1559296_10204458966770292_4294760785519277551_o-2 10710310_10204458947769817_7315602615935899532_o-2

 

(kansan tanssijat)

 

 

 

10537292_10204458945689765_2242127842054782006_o-2  10608793_10204458944489735_4447355866649422966_o

 

( lehmä saattue, seppeleet päässä)

10733397_10204458939929621_4366598742180277620_o-2 10668974_10204458938649589_7854062258399063926_o-2

 

(karja paimenet)

10265664_10204458946489785_5896047167668368441_o-2

(välillä mukana oli hevosia, lampaita, kilipukkeja ja kaiken karvaisia eläimiä)

10688219_10204458941689665_8940502480936517741_o-2

(lehmityttö)

 

Sitten suuntasimme Brociin Caillerin suklaa tehtaalle. WOW se oli hieno paikka! Aluksi oli tehty hieno esittely suklaan historiasta, se oli kuin uusi seikkailu, pelottava, kiinnostava ja hauska yhtäaikaa. Sopii niin lapsille kuin aikuisillekkiin ja sisäänpääsy vaivaiset 10 fr. joten ei paha laisinkaan! Suklaan historia kierroksen jälkeen pääsimme vilkaisemaan itse tehdasta, siellä oli papuja mistä suklaa tehdään EN SUOSITTELE MAISTAMAAN, yäk. tehtaassa oli mielenkiintosia laitteita ja se tuoksu mikä siellä vallitsi! Suuntasimme innolla kohti maistelu huonetta, ähh mikä pettymys näin pieni… Ei tässä voi tulla suklaa ähky, varmaan on lisää maistelu huoneita ajattelimme. Kiltisti aloimme maistelemaan suklaita, emme tajunneet että yhdellä tarjottimella saattoi olla montaa eri makua, viimeisellä suoralla alkoi tuntua jo pahalta, mutta suklaat olivat aivan jumalaisen hyviä, muutama suklaa maku jäi maistamatta koska olisin varmasti oksentanut jos olisin yhtäkään palasta enää ottanut.. Enä muuten syönyt yli viikkoon yhen yhtä suklaata. Eli ei pidä antaa pienenkoon hämätä.

10710319_10204458971410408_7769465018687525957_o-2

10636384_10204458972450434_338755935398595582_o-2

10519718_10204458974690490_4812782770668510550_o  1495239_10204458973770467_3154061005595359862_o-2

10397021_10204458975370507_7696200463859406919_o

 

(kuvia suklaa tehtaalta, Läysin taas lehmä ystävän, tosin suklaasta tehdyn…)

Seuraavana vuorossa oli juusto tehdas, no se ei ollut ihan niin hieno kun olin ajatellut. Hieman pitkäveteistä oli kuunnella kaukosäätimestä tulevaa puhetta. Hyvät maistiaiset saatiin ei siinä mitään, mutta sen olisi voinut käydä ihan vaan nopeasti kiertämässä ja en kyllä itse maksaisi siitä mitään. Mutta jos jotakin kiinnostaa kuulla enemmänkin juustosta ja lehmistä niin todella hyvä paikka saada tietoa :) Kaikki aupairit olivat ähkyssä ja väsyneitä, kun saimme kuulla ohjaajilta että seuraavaksi lähdemme pieneen kylään jonne kävellään jyrkkä ylämäki ylös joten ei auta kuin lähteä urheilemaan. Pieni ponnistelu oli kyllä sen arvoista, mäen päällä oli pieni kylä jossa oli paljon ravintoloita ja fondue oli tämän kylän tunnus merkki. Kaikkialla oli fondue kattiloita ja ihmiset nauttivat. Kylän ylhäällä oli linna ja sieltä oli todella kauniit näkymät nautin taas joka hetkestä. Paljon nähtävää. Reissun lopuksi menimme paikalliseen ravintolaan, ai että mitkä ruuat. itse söin juusto keiton ja oij se oli todella hyvää! Sitten olikin kiva vieriä bussille vatsa täynnä ja väsyneenä, huokasin helpotuksesta kun pääsin kotiin sänkyyn nukkumaan.

10708692_10204458976650539_2260468659891990788_o10683509_10204458976050524_5376726063579361942_o

( juusto tehtaalla, Tommosesta kapulasta kuunneltiin tietoa juuston tekemisestä yms. Vàsyneenä se oli hauskaa… ja sitten tietysti varastot oli täynnä juustoo.)

 10700119_10204459018091575_4778610253276963081_o10644651_10204459015971522_3184828359348172554_o

 

Fondue kylässä katselemassa paikkoja ja kiertelemässä nähtävyyksiä)

10580761_10204459025371757_4207436557703664393_o

 

(näkymää kylältä)

10257490_10204459008611338_4225562724337222165_o

 

(kylä päivällä)

1890621_10204459026851794_4760046731147053862_o

 

( mie ja ihanat tyttöset kiipeemässä kylään)

1795895_10204459010971397_8795809198187541031_o10452992_10204459013691465_6023508204104086996_o

 

(tarjoilioiden asut, ja torvisoittokunnan lippumestari/ taiteiija / jöngläri)

10454509_10204459015011498_420356800547301208_o1294511_10204459007891320_554464432585612787_o

(kirkollisuutta)

1960809_10204459019371607_6734397094611393389_o

 

(hyvä keitto jonka söin)

10734089_10204459020691640_5360791719228414571_n

 

(mieli lepää)

 

1618146_10204459020131626_7937796966692991687_o

 

( auringon lasku fondue kylässä, mahat täynnä ja himaan pötköttää, KIITOS!)