Selaat arkistoa kohteelle tarvikepula.

Kesäloma, tekemisiä ja tarvikkeet lopussa

2.7.2014 Yleinen

Jonkinlainen kesäloma menossa. Siis muutenkin kuin koulusta. Työpaikka on lomalla joten ei minullakaan ole päivätöitä. (Tarvittaessa kusuttavalla ihmisellä nyt vaan ei virallista lomaa oikein ole, kun jokainen viikkoa on erilainen ja usein vähän vajaa, mutta kai tätä kesälomaksi voi kutsua).

Muutama projekti tässä käynnissä loman ratoksi. Villatakin neulominen jatkuu taustalla, mutta tuo mohair on niin kiusallisen hidasta neuloattavaa (http://kasistakateva.omablogi.fi/2014/06/30/lanka-esittely-online-linie-263-fidelity/). Olen takakappaleen saannut hihansuihin asti, mutta nyt aidosti huolettaa että riittääkö minulla lanka koko takkin valmiiksi saamiseen. Ensimmäinen kerä on melkein lopussa ja vielä pitäisi 18cm saada sillä korkeutta että oltaisiin varman puolella. (minulla on tuota valkoista vain 2 kerää, vaikka sen gramma määrällisesti pitäisikin riittää niin tällä hetkellä huolestuttaa.) Kiertelin Tampereen lanka kauppoja toissa päivänä, mutta en onnistunut löytämään samaa lankaa lisää. Hommage lankaa jossa silkin korvaa keinokuitu niin kyllä löytyy. täytyy ehkä tyytyä siihen jos pahalta näyttää koska väri ja suuruus täsmää, sormissa eron kyllä näiden kahden langan välillä huomaa, mutta toisaalta toista laatua menisi kuitenkin aika vähän. Mutta katsoo nyt kunhan se akuutti lanka kriisi lopulta puhkeaa.

Muita projekteja:

Meidän mökki on aika askeettinen, ja sen sisustus on enemmän tapahtunut kuin suunniteltu. Nyt päädyttiin sitten siihen, että sille sisustukselle tehdään jotain. Sisältä mökki on paneloitu männyllä kauttaaltaan, joten aluksi mietittiin maalaamista. Kaikki mökin käyttäjät kuitenkin pitävät mökin hämyisestä tunnelmasta, ja maalaaminen voisi olla liian radikaali muutos, josten päädytiin ainakin alkuun vain tuomaan vaaleampia tekstiilejä ja yhtenäistämään sisustusta muilla tavoin. Jos seinät tuntuu liian tummilta, vielä muiden uudistusten jälkeen niin, sitten vasta tartutaan siveltimeen.

Minun osuutuni tässä mökin uusiksi sisustuksessa on ommella uudet verhot. Se projekti alkoi tänään. En ole ommellut pitkään aikaan yhtään pitään, joten kyllä tuntui kömpelöltä hurauttaessa ensimmäiset saumat. Päädyttiin valelaskoskappoihin.  Tämä päivä meni oikeastaan aika pitkälle sommitellessa sopiva laskoksia ja piirtäessä kaavaa että kaikista 7 verhosta tulee saman mittaiset ja malliset. Tästäkin projektista tulee varmaan jossain vaiheessa vähän pidempi päivitys kunhan saan noita verhoja vähän pidemmälle ja enemmän valmiiksi.

Päätettiin että kiinnitettään verhot seinään liimattavalla tarranauhalla. Kävin toissa päivänä ostamassa tarvikkeita. Sain kaiken muun paitsi tuon verhoon ommeltavan tarranauhan. Pistin tilalaukseen ja minulle soitetaan kun nauha saapuu arviolta 2 viikon kuluttua. kirotut kesälomat, kun ei rahtikaan kulje silloin kun inspiraatio olisi parhaimmillaan.  Tuolla se ensimmäinen verho on valmiina odottamassa tarranauhanb ompelua. Ei tämä mikään maailman loppu ole, mutta kyllä jokainen joka joskus on tämmöistä projektia tehnyt niin varmaan tietää sen tunteen kun haluaisi jatkaa mutta ei ole mahdollisuutta materiaali puutteen takia!  Oikeastaan on jopa järkevämpää tehdä kaikki samaan vaiheeseen asti valmiiksi ja ommella tarrat yhtä aikaa kaikkiin kiinni. Olisin halunnut vain tehdä tuon ”prototyypin” loppuun asti valmiiksi.

päiväkirja

 

Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, otin myös opikseni tuosta bolero fiaskosta (http://kasistakateva.omablogi.fi/2014/06/12/pitsineule-bolero-utu/) . Tästäeteen päin lupaan olla parempi ihminen ja kirjoittaa kaikki tekemäni muutokset ja suunitelmat heti ylös niin ei tarvitse sitten jälkikäteen tarvitse enää arpoa että mitä mahdoin ajatella silloin kauan sitten. Tuo bolero oli ensimmäinen käsityö missä yritin pitää minkäänlaista kirjaa, mutta kun tein muistiin panoja milloin millekkin paperille ja kuitin taustalle niin ei kokonaisuuden hahmottaminen ollut kovinkaan helpoa jälkikäteen. Nyt minulla on uusi kirja, johon myös olen alkanut tehdä merkintöjä näiden projektieni tiimoilta! Ehkä minulla on toivoa kasvaa paremmaksi ihmiseksi.