Selaat arkistoa kohteelle taidenäyttely.

Bussitarina

12.1.2017 Yleinen

Kaksi valittua oppilasta pääsivät Oulun taidenäyttelyyn. He olivat Eemil  ja Janne. Pekka-ope oli luokan opettaja. Bussimatka museolle sai alkaa!

Voi ei, vähän matkan päästä bensa oli lopussa! Kuljettaja oli unohtanut tankata bussin ennen retkeä. Bussikuskin oli pysähdyttyvä tunneliin ja hakea bensaa lähimmältä huoltoasemalta. Kun kuski oli täyttämässä bensakanisteria, tunneli sortui.

Bussikuski ei kuullut jysähdystä,  koska hänellä on aika huono kuulo. Hän ei myöskään ole mitään fiksuinta sorttia ja tilasi lounaan bensa-asemalta ja unohti, että bussi on yhä tunnelissa. -Ei, mitä me nyt tehdään? kysyi opettaja hätääntyneen näköisenä. -Sinullahan on puhelin, soita sillä apua, sanoivat lapset yhteen ääneen. -Joo.. Hetkinen, missä puhelimeni on? Kohta opettaja katsoi lattialle ja meni ihan hiljaiseksi. Puhelin oli lattialla säpäleinä. Molemmat pojat alkoivat itkeä: mitä me nyt tehdään? -Onko teillä ne eväät jotka annoin teille lähtiessäni? kysyi opettaja. -Ethän sinä eväitä antanut! -HÄH! sanoi ope. Opettaja unohti antaa eväät lapsille.

Kahden tunnin päästä nälkä alkoi jo närppiä. -Mitä jos me jäädään tänne ikuisuudeksi? kysyivät lapset. -En kyllä tiedä. Lapsilla alkoi olla aika tylsä, koska he eivät olleet tehneet kahteen tuntiin mitään. -Mitä me tehdään? -Minulla on tylsää? kysyi janne tylsistyneenä. -Hei, taskussani on jotakin, sanoi Eemil. -Hei tiedän mitä me tehdään! -Minun taskussani on korttipakka! huudahti Eemil iloisena. He pelasivat monta tuntia.

Muutaman tunnin päästä kaikilla oli todella kova nälkä ja jano. -Ei näytä hyvältä. -Jos me ollaan täällä vielä kaksi tai kolme tuntia enää meille käy huonosti. Tunnin päästä:  -Kuulen jyrinää. -Mitä jos he ovat rakennusmiehet? sanoi Janne. -Kuulit varmaan väärin, en minä ainakaan kuule mitään, sanoi opettaja. Jyrr Jyrr. -Hetkinen, sieltä oikeasti kuuluu jotain jyrinää! huudahti Eemil. -Hei, me pelastutaan jos työmiehet ovat ottamassa kiviä pois päältämme! huudahtivat kaikki yhteen ääneen. Kohta ikkunoista pilkistyi valo ja nosturi oli ottamassa kiviä pois päältä. Työmies hämmästyi kovasti kun kivien alta ilmestyi bussi ja kolme ihmistä. -Jes, ollaan vapaita!! huusivat kaikki. JESSS!! -Hetkinen… meidän pitää ilmoittaa museon ohjaajalle mitä meille on tapahtunut. :D Janne katsoi lehteä seuraavana päivänä ja huomasi mielenkiintoisen uutisen. Hän huomasi sortumisen syyn: ”Tunneli oli vanha ja huonokuntoinen”.

 

 

 

 

 

 

Mielenpahoitus matka?

2.12.2015 Yleinen

Hellou!

Täällä jälleen ja jotain annettavaa mukanani. Nimittäin, käväisin Kiasmassa muutama viikko sitten ja siellä oli melko mielenkiintoinen näyttely meneillään.
Kävin Jani Leinosen ”Tottelemattomuus koulu” nimisessä näyttelyssä ja täytyy sanoa, että reissu sinne oli ajatuksia herättävä ja ihan paikallaan.

Itse näyttelyssä oli ideana kulutus ja siihen liittyvät seuraumukset. Lähinnä se, että mitä valinnoillamme saamme aikaan ja mitä valitsemiemme tuotteiden taustalla oikeasti onkaan… Kuinka monen tuotteen taustalla onkaan epäeettiset valmistus- ja toimintatavat? Jos tietäisimme kaikensen epärehellisen työn ja epäeettisen toimintavan, niin ostaisimmeko enää tuotetta?
Kaikista julminta on se, että emme tiedä. Ja vaikka tietäisimme, niin emme ehkä osaa ajatella. Aivan kuin olisimme jotain systeemin orjia, jotka vain kaavamaisesti toimii ajattelematta yhtikäs mitään.
Enkä tarkoita nyt sitä, että olisin jonkinlainen ”viherpeukalo”, jonka tarkoituksena on ruveta harjoittamaan ekoterrorismia ja käskyttää kaikkia alkamaan tuijottelemaan jokaisen ruokapaketin etikettejä tai vaatteiden lappusia. Ehei, ei missään nimessä. Toivon vain, että ihmiset avaisivat hieman silmiään ja katoisivat asioita muustakin näkövinkkelistä.

”Tottelemattomuus koulussa” tuttuakin tutumpia brändejä ja tuotemerkkejä oli tuotu esille erilailla siihen nähden miten niitä normaalisti näkee. Tällä kertaa niillä oli myös jokin sanoma.
Täytyy sanoa, että se oli jokseenkin jopa ahdistava paikka. Ihan kuin seiniltä olisi kaikunut ”tuhoatte vielä itsenne”. Ehkä se kertoo myös siitä, että minussa henkilökohtaisesti se herätti ajatuksia ja uusia näkemyksiä… Mutta kokonaisuudessaan näyttely oli oikein mielenkiintoinen ja oli näkemisen arvoinen.
Ohessa vielä kuvia, joita reissusta jäi mukaan.
Niiden myötä mukavaa loppuviikkoa itse kullekin sielulle! (: