Selaat arkistoa kohteelle sopeutuminen.

Suomen kielen oppimisen haasteet

19.11.2014 Yleinen

Maahanmuuttajat ovat Suomeen muuttaneita ulkomailla syntyneitä henkilöitä. Vuonna 2009 Suomessa oli n. 233 183 ulkomailla syntynyttä henkilöä ja n. 155 705 ulkomaan kansalaista. Maahanmuuttajien määrä on Suomessa melkein kymmenkertaistunut vuodesta 1990 vuoteen 2010. Vuonna 2013 maahanmuuttovirasto myönsi yli 20 000 lupaa pelkästään EU:n ulkopuolisista maista tuleville ihmisille. Suurin osa maahanmuuttajista tulee kuitenkin Euroopan valtioista, mutta myös muualta muutetaan Suomeen, esim. muuttoliike Aasian valtioista on kasvanut nopeasti. Suomeen muutetaan eniten juuri töiden perässä. Toiseksi yleisin syy Suomeen muutolle on perhesiteet.

Tutkimusten mukaan maahanmuuttajanaiset ovat syrjäytyneempiä kuin miehet ja he jäävätkin helposti työmarkkinoiden ulkopuolelle. Työttömyys saattaa usein johtaa pitkäaikaiseen syrjäytymiseen, huono-osaisuuteen, riippuvaisuuteen sekä asunnottomuuteen. Maahanmuuttajanaisten syrjäytymiseen on monia syitä, mm. kielitaidottomuus, lukutaidottomuus, kouluttamattomuus, perhetilanne sekä kulttuuriset roolit ja asenteet. Kielitaidottomuus aiheuttaa sen, etteivät maahanmuuttajanaiset pääse työelämään, hoitamaan omia asioitaan tai edes tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Siksipä maahanmuuttajanaiset ovatkin usein syrjäytyneet juuri omaan etniseen yhteisöönsä. Monet maahanmuuttajataustaiset naiset ovat hyvin korkeasti koulutettuja mutta eivät kykene saamaan koulutustaan vastaavaa työtä juuri kielitaidon puutteen vuoksi. Suomen kielen taito avaisi monille ovet työelämään sekä helpottaisi sopeutumista osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Suomen kielitaidon ansiosta nainen pääsee toteuttamaan itseänsä ja näyttämään omaa osaamistaan ja taitoaan.Valitettavasti kuitenkin useille maahanmuuttajille tarjotuille kielikursseille on todella pitkät jonot eivätkä kaikki halukkaat pääse opettelemaan suomen kielen alkeita, mikä lisää syrjäytymistä.

Erityisen vaikeaksi maahanmuuttajanaisten kotoutuminen on todettu tilanteissa, joissa lähtömaan tasa-arvotilanne poikkeaa huomattavasti vastaanottajamaan tilanteesta. Näissä patriarkaalisessa yhteisöissä naisen paikan katsotaan olevan kotona ja naisille jääkin usein hoitovastuu perheestä. Tämän seurauksena monilla maahanmuuttajanaisilla ei siis ole samanlaisia mahdollisuuksia kouluttautua tai kasvaa osaksi yhteisöä kuin miehillä. Tästä johtuen usein juuri naiset eivät esimerkiksi opi suomen kielen alkeita. Erityisesti perheellisten maahanmuuttajanaisten kotoutuminen Suomeen on huonolla mallilla, kun kotiäidit saattavat jäädä jopa vuosikausiksi työvoiman ulkopuolelle. Sukupuolten tasa-arvon väliset erot tulevat näkyviin enemmänkin naisen osallisuuden kautta, joten erityisesti haluaisimme kiinnittää huomiota naisten  suomen kielen osaamiseen.

Maahanmuutto Suomeen on vilkasta ja suomalaisesta yhteiskunnasta tulee päivä päivältä entistä monimuotoisempi. Tämän takia maahanmuuttajien kotoutuminen sekä hyvinvointi ovat todella tärkeässä roolissa koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Uuteen maahan muutettaessa kulttuurishokin lisäksi maahanmuuttajat kohtaavat useita erilaisia arjen haasteita, jotka saattavat kohdistua eri tavalla miehiin ja naisiin. Tästä huolimatta maahanmuuttotutkimus on ollut jo pitkään niin sanotusti sukupuolisokeaa, vaikka naisten ja miesten muuttosyyt, kotoutuminen sekä uuden elämän aloittaminen kulkevat useasti täysin eri teitä. Tämän vuoksi halusimme keskittyä erityisesti maahanmuuttajanaisten sopeutumisen edistämiseen.

– Tittamari Bilund, Johanna Blomberg, Camilla Boman, Milja Fagerlund, Zubeyde Gur

Johdanto

16.11.2014 Yleinen

Useiden tutkimusten mukaan suuri osa maahanmuuttajanaisista kokee sopeutumisprosessin haastavaksi ja syitä sopeutumattomuuteen onkin monia. Kotoutuminen on monimutkainen prosessi, jonka onnistumiseen vaikuttavat useat tekijät kuten esimerkiksi maahanmuuton syyt, kulttuurilliset erot, uskonto, terveys, elämäntilanne sekä kielitaito.  Päätimme ryhmässämme keskittyä erityisesti maahanmuuttajanaisten kielitaidon parantamiseen sillä koemme, että kielitaito on yksi merkittävimmistä asioista sopeutumista ajatellen. Kielitaidon myötä heillä on mm. paremmat mahdollisuudet kouluttautua, työllistyä, itsenäistyä, saada uusia ystäviä sekä toimia aktiivisena osana suomalaista yhteiskuntaa.

Huomasimme, että tehtävän rajaaminen osoittautui aluksi haastavaksi, koska aihealue tuli rajata vain yhteen ongelmaan, jota haluamme erityisesti käsitellä. Päätimme kuitenkin loppujen lopuksi, että haluamme paneutua Suomen kielen opiskeluun, koska se on ensimmäisiä askeleita kohti sopeutumista uuteen maahan ja kulttuuriin. Suomen kieli on erityisen tärkeää työnhaussa, vaikkei perheellisille maahanmuuttajanaisille työpaikan saaminen olekaan se ensisijainen tavoite. Suomen osaaminen on kuitenkin tärkeä avain myös sosiaalisessa kanssakäymisessä monessa paikkaa. Maahanmuuttajanaiset saattavat jäädä monen toiminnan ulkopuolelle juuri heikon kielitaidon vuoksi.

Valitsimme tämän aiheen, koska se vaikutti ryhmämme mielestä kiinnostavalta, ajankohtaiselta asialta. Maahanmuuttajat ovat suuri asiakasryhmä sosiaalialalla, mutta mielestämme erityisesti naisten sopeutumisesta uuteen maahan ei juurikaan ole tietoa. Olemme huomanneet, että monet vuosia Suomessa asuneet maahanmuuttajanaiset eivät osaa juuri ollenkaan edes Suomen kielen alkeita. Mistä tämä voisi johtua ja miten voisimme siihen toiminnallamme vaikuttaa?

Vaikuttamiskanavaksemme valitsimme blogin kirjoittamisen, sillä siten pystymme helposti jakamaan ajatuksemme ja herättämään keskustelua ihmisten kesken. Nykyään blogit ovat valtavan suosittuja ja niitä lukevat monen ikäiset, sekä naiset että miehet. Toivomme, että blogiamme lukisi mahdollisimman moni, jotta maahanmuuttajanaisten huono sopeutuminen Suomeen tulisi usean ihmisen tietoisuuteen. Suurimpana tavoitteenamme onkin, että blogillamme olisi edes pieni vaikutus siihen, että Suomessa alettaisiin tekemään tulevaisuudessa parannuksia maahanmuuttajanaisten sopeutumisen edistämiseksi, juurikin esimerkiksi parantamalla ja lisäämällä suomen kielen opetusta ja korostamalla sen merkitystä sopeutumisprosessissa.

Tekstiemme lisäksi aiomme käydä tutustumassa Asukastalo Kylämajan kurssilla, jossa opetetaan juurikin maahanmuuttajanaisille suomen kieltä. Käynnillämme haluamme nähdä kuinka suomen kielen opetus on järjestetty, onko siellä kävijöitä ja kuinka aktiivisia sekä innokkaita maahanmuuttajanaiset ovat tulemaan suomen kielen kursseille. Toivomme, että saisimme kuulla joltakin kävijältä hänen omakohtaisia kokemuksia ja ajatuksia, esimerkiksi siitä kuinka hyvin hänen mielestään Suomessa on järjestetty kotouttaminen.

Tittamari Bilund, Johanna Blomberg, Camilla Boman, Milja Fagerlund ja Zübeyde Gür