Selaat arkistoa kohteelle sokerimassaruusu.

Sadetta ja juustokakkua

23.5.2015 Yleinen

Kylläpä aika on hurahtanut eteenpäin aivan huomaamatta. Miehen lapset lähti maanantaina äidilleen ja ollaan nyt kahdestaan tämä viikko ja ensi viikko lauantaihin asti. Ylioppilaskirjoitusten tuloksetkin tulivat ja miehen vanhimmasta lapsesta tulee sitten ylioppilas. Juhlat pidetään miehen ex:n luona ja olen lupautunut leipomaan kaksi juustokakkua, joista toinen gluteeniton, ja kaksi gluteenitonta täytekaukkua. Enimmäkseen käytän kinuskikissan ohjeita. Siellä on niin mahtavan makuiset ja näköiset kakut sekä hyvät ja selkeät ohjeet. Miehen nuorimman lapsen kanssa teimme torstaina sokerimassaruusuja ja tänään sain juustokakut pakkaseen. Pakko yrittää tehdä näitä hommia etukäteen, koska muuten tulee kiire. Lomamatkalle lähtö on ylioppilasjuhlia seuraavana aamuna, joten juhlien lisäksi pitäisi järjestellä koti ja lapset matkakuntoon.

DSC_0003

Itsetehdyt sokerimassaruusut kokoamista vaille valmiina

Eilen käytiin miehen ja koirien kanssa samoilemassa kolmisen tuntia metsässä. Oli muuten oikein mukavaa, mutta reitti oli vielä vähän tulvassa, kengät, sukat ja lahkeet olivat aivan märät kun päästiin takaisin. Kotiin tullessa sitten grillattiin ja nautittiin kevää ensimmäisestä lämpöisestä päivästä paviljongissa viinilasillisten kanssa.

Metsäretken maisemia.

Metsäretken maisemia.

Olen yrittänyt opettaa kissoja ulkoilemaan valjaissa. Kahden kissan ulkoilut sujuu mallikkaasti, mutta kolmas saa aina niin karmean sätkyn, että joko venkoaa itsensä irti valjaista, tai sitten kiemurrellessaan raapii minut. Raukka viihtyy parhaiten sisällä, joten olenkin päättänyt olla sitä pakottamatta enää ulos. Sitten on tuo meidän oranssitapaus, joka yllätti meidät tulemalla itse ulos. Se oli itse avannut liukuvälioven ja ulko-oven. Ei auta kuin pitää ovi lukossa koko ajan ettei se karkaa. Eilen sitä meinaan sai sitten maanitella useamman tunnin sisälle.

Tänään onkin satanut koko päivän, joten päätin pitää siivouspäivän. Äsken tuuli ja vettä tuli niin paljon, etten taida edes uskaltaa katsoa, onko paviljonki vielä pystyssä. Siitä huolimatta, että miehen lasten pitäisi olla äidillään, niin meillä on kamala siivoo. Miehen nuorempi poika käy kavereidensa kanssa meiltä käsin softaamassa ja samalla he kuskaavat kaiken ravan ja roskan sisälle. Hänen vanhempi poikansa taas sai mopokortin ja käy joka päivä rassaamassa mopoaan meidän autotallissa. Eipä siinä, hyvä että viihtyvät täällä, mutta mukava olis, että jos on lapseton viikko, niin olisi sitten kanssa. Tänäänkin miehen piti lähteä kuskaamaan nuorinta lastaan ees sun taas, kauppaan ja kaverilleen, kun kaverilla on synttärit. Olen niin monta kertaa tästä miehelleni jo sanonut, etten enää edes jaksa, että jos hänen lapsensa ovat heidän äidillään, niin eikö se ole silloin äidin asia hoitaa nämä asiat. Eihän mekään, silloin kun heidän lapsensa ovat meillä, vaivata hänen ex:äänsä lasten viemisillä, hakemisilla yms. Vaikeita nämä uusioperhe kuviot välillä, mutta kyllä tämä nyt kolmen vuoden aikana on jo helpottanut, tai ehkä minä en enää vain jaksa välittää niin paljon…