Selaat arkistoa kohteelle sivutoiminen yrittäjyys.

SI­VU­TOI­MI­NEN YRIT­TÄ­JYYS OSANA PE­RUS­TU­LOA

2.5.2015 Yleinen

PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄN LISÄTULOLÄHTEEKSI SIVUTOIMINEN YRITTÄJYYS Monella yrittäjyydestä kiinnostuneella työttömällä on jonkin alan osaaminen tai muuten elämänsä aikana syntynyt erityistaito tehdä jotakin mutta sitä ei usein pääse missään käyttämään. Hyvä keino tarjota omaa osaamistaan käytettäväksi, on myydä sitä sivutoimisen yrityksen kautta.

Toiminimellä sivutoimisesti työskentely ammatinharjoittajana tuo lisätuloja, jotka kohentavat toimeentuloa. Perus-, tai ansiosidonnaisella päivärahalla oleva voi hakea sivutoimisen yrityksen yritystuloon nähden soviteltua päivärahaa kun liittää jokaisen hakemiskuukauden liitetiedoksi tuloslaskelman, josta selviää yritystoiminnan kannalta hyväksyttävät tulot, menot ja tulos.

Sivutoimisen yrittäjyyden harjoittaminen vähentää harmaata taloutta ja lisää työttömän ostovoimaa ja tuottaa verotuloja, kun yritys on virallisesti rekisteröity ja tehty ilmoitukset eri viranomaistahoille. Se voi olla lisätulolähde esim. erääntyneen kulutusluottovelan hoitoon. Tämä edellyttää usein sopimusta velkojien kanssa, siitä miten velan hoito toteutetaan.

Kenelle palveluita sitten myydään? Palveluiden ostajina voi olla yritykset, yhdistykset, tai kotitaloudet. Toiminimellä tehdyn työn sopiminen ei edellytä työsuhteen solmimista, vaan tehdään mielellään kirjallinen toimeksiantosopimus. Työn laskutus on yksinkertaista ja maksajan velvoitteeksi jää ainoastaan bruttosumman maksaminen. Lasku laaditaan niin että siinä on laskun muiden tietojen lisäksi arvonverolisäveron erittelyt, mikäli maksaja on arvonlisäveronmaksu velvollinen yritys, tai yhteisö. Kotitalouksien maksamissa laskuissa se ei ole välttämätön mutta oman arvonverolisäveron kirjanpidon kannalta se kannattaa olla eriteltynä koska myynnin- ja ostojen arvonlisäveron erotus tulee tilittää valtiolle, mikäli on ilmoittautunut verovelvolliseksi.

Sosiaalietuuksien täysimääräinen säilyminen määrättyyn ansiotasoon nähden kannustaisi tehokkaasti aloittamaan sivutoiminen yritystoiminta. Sosiaalietuuksien leikkurit ovat usein esteenä siihen että omatoiminen itsensä työllistäminen ja lisätulojen hankkiminen ei ole järkevää, miksi tehdä työtä jos leikkurien vaikutuksesta nettotulot ovat lähes samat kuin täysin sosiaalietuuksilla eläessä?

Merkittävä este toiminnan aloittamiseen on myös tiedon puute siitä miten työttömänä ollessa sosiaalietuuksiin nähden sivutoimisen yrittäjyyden edellyttämät viranomaisvelvoitteet hoidetaan ja ilmoitetaan.

Sivutoimista yrittäjyyttä harkitseva työtön voi aloittaa selvitystyön esittämällä suunnitelmansa mm. verotoimistossa, työvoimatoimistossa, KELA:ssa, ja mikäli on toimeentulon piirissä, niin selvittää lisätulojen vaikutus sosiaalietuuksiin. Selvitystyö kannattaa tehdä, koska sivutulojen kautta tuleva nettotulojen kasvu lisää aina omaa osto- ja maksukykyä.

Juhani Vuorela, Joensuun PS- varavaltuutettu, -sihteeri ja -taloudenhoitaja