Selaat arkistoa kohteelle seurakunta.

Jeesus on seurakunnan pää

11.9.2016 Raamatusta

Kolossalaiskirje 1:15-18

Hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen, ennen koko luomakuntaa syntynyt. Hänen välityksellään luotiin kaikki, kaikki mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvä ja näkymätön, valtaistuimet, herruudet, kaikki vallat ja voimat. Kaikki on luotu hänen kauttaan ja häntä varten. Hän on ollut olemassa ennen kaikkea muuta, ja hän pitää kaiken koossa. Hän on myös ruumiin pää, ja ruumis on seurakunta. Hän on alku. Hän nousi esikoisena kuolleista, jotta hän olisi kaikessa ensimmäinen.

Onko Jeesus meidän elämämme Herra? Saako hän johtaa meitä vai panemmeko Jumalan pieneen boksiin ja sanomme, että tässä on alue jota saat johtaa, minä hoidan muun? Hän on ruumiin pää ja ruumis on seurakunta. Jos kutsut itseäsi Jumalan lapseksi, silloin kuulut Jumalan perheeseen, seurakuntaan. Sen lisäksi voit kuulua paikalliseen seurakuntaan paikkakunnalla jossa asut.

Mutta kenen seurakunta on? Kuka omistaa sen? Se ei ole ihmisten, vaan Jumalan. Jeesus on tämän seurakunnan pää. Ymmärremmäkö me, että jos emme kuulu paikallis seurakuntaan ja palvele siellä, emme toimi silloin niinkuin Jumala tahtoo? Jumalan tarkoitus on seurakunta. Hän on perustanut seurakunnan, eivät ihmiset. Se on hänen luomuksensa, aivan kuten jokainen ihminen on. Kuvittele, että sinulla ei olisi päätä ja yrittäisit elää. Eikö silloin olisi mahdotonta ajatella, nähdä ja kuulla? Pää ohjaa koko ruumista. Saako Jeesus johtaa sinua?

Kotiseurakunnassani on parhaillaan menossa saarnasarja seurakunnasta. Pastori Ville Pitkänen opetti eilen Seinäjoen illassa seurakunnan tärkeydestä. Puheen otsikko oli lauma suojelee sinua. Villen sana rakentui pääosin seuraavalle jakeelle, joka puhuttelee minua, toivottavasti myös sinua.

Apostolien teot 2:43

He pysyivät apostolien opetuksessa, keskinäisessä yhteydessä, leivän murtamisessa ja rukouksissa.

Minulle tää jae kertoo alkuseurakunnan syvästä yhteydestä. Kuinka apostolit, jotka olivat eläneet Jeesuksen kanssa noin kolmen vuoden ajan olivat omaksuneet hänen toimintatapansa. He pyrkivät siirtämään sen eteenpäin, jotta seurakunta voisi kasvaa ja juurtua Jeesukseen. Sen lisäksi, että uskovat tulivat yhteen ja innokkaasti vastaanottivat Jumalan sanan opetusta, kokivat yhteyttä, nauttivat ehtoollista ja rukoilivat, he hoitivat kukin omaa jumalasuhdettaan yksityisesti. Mielestäni seurakunnan vaikutus perustuu kahteen osaan: Yksityiseen ja yhteiseen rukoukseen. Se helpottaa yhteyden kokemista myös seurakunnan keskellä, kun tulee Herran edestä seurakuntaan, ja on täyttynyt Jumalan rakkaudella.

Jos emme vietä aikaa Herran lähellä, silloin emme koe välttämättä niin suuressa määrin yhteyttä muiden uskovien kanssa. Vanha luontomme ei nuku koskaan, ja jos emme naulitse sitä päivittäin ja hetkittäin ristille, kylpemällä Jumalan läsnäolossa, se heijastuu ihmissuhteisiin myös seurakunnassa. Eihän meistä täydellisiä tuu tää täällä ajassa, mutta koska tehtävämme on imitoida Jeesusta, voimme oppia rakastamaan lähimmäisiä heidän puutteistaan huolimatta, niin kuin hän.

2 Korinttolaiskirje 5:14-15

Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: Yksi on kuollut kaikkien puolesta, siispä kaikki ovat kuolleet. Hän on kuollut kaikkien puolesta, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen vaan hänelle, joka on heidän tähtensä kuollut ja noussut ylös.

Oma suhteeni seurakuntaan muuttui muutettuani lapsuuden kodistani toiselle paikkakunnalle ja kauppakoulun toisella luokalla aloin jäämään viikonlopuiksi sinne. Silloin antauduin ensimmäistä kertaa palvelemaan seurakunnassa, teetupatyössä, mikä opetti todella paljon. Menimme perjantaisin tuntia ennen ovien aukaisua rukoilemaan illan ja ihmisten puolesta, joita tulisimme tapaamaan. Iltaisin lähdin usemmankin kerran kahden frendin kanssa kadulle kutsumaan nuoria teelle ja kahville. Tämä muutti sydäntäni, kun päätin alkaa palvelemaan ja aloin oikeasti kiinnostumaan nuorten tarpeista, ja kun heihin sai kontaktin, he tervehtivät kadullakin.

Kun tänään Jumalan armosta saan palvella Seinäjoella, tiedostan, etten olisi tässä ilman sitä, että Herra sai minut kerran Oulaisissa palvelemaan häntä. Ilman sitä, että sydämessäni syttyi halu kuunnella ja keskustella ihmisten kanssa, en varmasti olisi tänään tässä palvelutyössä, koska itse teemme päätöksemme, tahdommeko astua ensimmäisen askeleen, jonka jälkeen Jumala alkaa johdattaamaan meitä eteenpäin. Ymmärrän asian niin, että kun sain halun palvella Herraa, sen jälkeen hän tahtoi johtaa minua myös syvempään jumalasuhteeseen, jotta minulla olisi jotain annettavaa toisille. Rukouksen ja Sanan tutkimisen merkitys on kasvanut paljon näiden vuosien aikana.

Herra todella tarvitsee sinua. Ei siksi, ettei hän voisi tehdä mitään ilman sinun käsiäsi ja jalkojasi, vaan siksi, että hän on päättänyt valita yhteistyön lapsiensa kanssa maailman pelastamiseksi. Sinä edustat häntä maan päällä. Miten edustat häntä? Millaisen kuvan Jumala meidän kauttamme saa ihmisten mielissä? Käsitämme oman pienuutemme ja täydellisen riippuvuussuhteemme Jeesukseen, jotta voisimme välittää tuoreella, avoimella ja rakkaudellisella tavalla sanoman Jumalan sydämeltä.

Jumala on siis valinnut seurakunnan väyläkseen tehdä pelastuksen tunnetuksi. Hän odottaa, että hänen omistamansa seurakunta rakastaa toinen toistaan, aivan kuten hän rakastaa. Hän odottaa, että nousemme yhdessä rintamassa vastustamaan maailman arvoja ja syntiä, joka liian helposti kietoutuu jalkoihimme. Hän odottaa, että me asennoidumme samalla tavalla syntiin kuin hän. Hän vihaa syntiä, mutta rakastaa syntisiä. Hän odottaa, että hänen morsiamensa, seurakunta, rakastaa häntä intohimoisesti ja täyttää hänen suunnitelmansa!

Hän odotttaa, että me eroamme maailman arvoista selkeästi ja annamme ihmisille tarpeen tulla samanlaisiksi kuin me, koska rakastamme Jeesusta täysillä. Me olemme selkeä muutos verrattuna maailmaan. Emme tahdo enää koskaan tehdä kompromissejä maailman kanssa, vaan antautua kokosydämisesti Herrallemme. Silloin myös meistä heijastuu Kristuksen kirkas valo ja voimme tarjota todellisen vaihtoehdon pettyneille, ahdistuneille, masentuneille ja toivottomille ihmisille.

Meidän ei tule keskittyä tuomitsemaan ihmisiä ja syntiä heidän elämässään, vaan rakastaa heitä niin kuin hän rakasti. Asenteemme syntiä ja maailman arvoja kohtaan täytyy olla kaiken aikaa selkeä, jottemme itse lankea samaan liemeen. Jeesushan rukoili osuvasti: En rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta vaan että varjelisit heidät pahasta (Joh. 17:15)

Miten sitten varjellumme pahasta? Johannes 17:17 vastaa: Pyhitä heidät totuudessa. Sinun sanasi on totuus. Jumala tahtoo pyhittää meitä jatkuvasti Sanansa kautta, joka on peili hengelliselle elämällämme. Kun tutkimme sitä, emme lankea pois, vaan rakastumme seurakunnan Herraan ja kaikkiin lähimmäisiimme, joista hän on maksanut kalliin hinnan Golgatalla. Rukoilen, että voisimme ymmärtää seurakunnan merkityksen elämässämme päivä päivältä kirkkaammin ja sitoutua siihen. Jumalan siunausta elämääsi :)

Hengelliset esikuvat ja johtajat

27.7.2015 Raamatusta

Monet ihailevat, jopa kadehtivat heitä. Heitä arvostellaan ja tuomitaan raakasti. Perkele ja sen joukot ahdistavat heitä ja heidän perheitään jatkuvasti. Kuinka helposti unohdetaan, että hekin ovat vain ihmisiä? Monet tahtoisivat tulla hengellisiksi johtajiksi, mutta eivät ymmärrä millaisen hinnan heidän perheensä maksavat siitä, että päättävät palvella Jumalaa. On hengellisiä johtajia, jotka eivät ole nimettyjä seurakuntien pastoreita. He toimivat seurakunnan parhaaksi pyyteettömästi ja johtavat esimerkillään yhtä tai useampaa henkilöä. Ilman heidän panostaan seurakunnat kuolisivat. Jumalan valtakunta tarvitsee jatkuvasti uusia esikuvia, jotka näyttävät elämällään kehen he todella uskovat. He jatkavat, vaikka vaikeuksia tuleekin. He kunnioittavat kaikkia Jumalan lapsia ja rohkaisevat jatkamaan taistelua.

Heitä koetellaan jatkuvasti, ja he alistuvat siihen. He hyväksyvät sen, että kaikenlaiset hyökkäyksen osuvat heihin. Näissä koetuksissa heidän luonteenlujuutensa testataan äärimilleen ja kun he läpäisevät ne, he iloitsevat ja Herra saa kunnian. Silti helläkin on omat heikkoutensa, jotka sielunvihollinen tietää tasan tarkkaan ja säännöllisesti hyökkää niitä hyväksikäyttäen. 

Jaakob 4:5-8a

Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: ”Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka on pannut meihin asumaan”? Mutta vielä suurempi on armo, jonka hän antaa. Siksi Raamattu sanoo: ”Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.” Olkaa siis Jumalalle alamaisia mutta vastustakaa Paholaista, nii hän pakenee luotanne. Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.

Nämä ehkä tututkin jakeet paljastavat melko pajon Isän sydämestä. Taivaallinen Isämme halajaa jatkuvasti olla yhteydessä lapsiinsa. Mikä valtava etuoikeus! Maailmankaikkeuden Luoja tahtoo viettä aikaa juuri sinun kanssasi. Ajattele nyt. Tää on ihan posketonta. Ne, jotka päättävät seurata Jumalaa, viettää aikaa hänen läheisyydessään, alkavat muuttua Kristuksen kaltaisiksi. Heille Jumala osoittaa armoaan, jotta he voivat osoittaa sitä taas eteenpäin. Ja koska sielunvihollinen vihaa heitä jotka alkavat muuttua Jeesuksen kaltaisiksi, heitä vastaan hyökätään. Nämä jakeet paljastavat miten voimme vastustaa perkelettä: Olemalla kuuliaisia, tottelevaisia, suhteessa Jumalaan. Silloin suljemme oven viholliselta päästä sotkemaan elämäämme. Meidän on syytä sisäistää se fakta, ettei paholaisella ole koskaan laillista pääsyä sekoittamaan elämäämme, muuten kuin siten että me annamme sen vallan olemalla tottelemattomia suhteessa Jumalan tahtoon. Silloinkin, kun olemme kaatuneet, tehden syntiä, meillä on aina pääsy Herran eteen Jeesuksen tähden. Katumalla syntiämme sydämestämme koemme Jumalan rauhan täyttävän olemuksemme ja vihollinen joutuu pakenemaan. Huomioi, että Kristuksen voitto saatanasta on voimassa, tuntui sinusta parannuksen jälkeen miltä tahansa, mutta Herra suuressa armossaan monesti vahvistaa meitä antamalla rauhansa. Luota siis täysin Jeesuksen voittoon. 

Moni voi haluta johtajien voitelun, mutta moni ei näe niitä taisteluita, sitä hintaa, jonka he maksavat. Heillä ei ole vain mahtavaa palvelutyötä vaan myös vastuu niistä ihmisistä joita he johtavat. Jos he lankeavat julkisesti, se vaikuttaa moniin ihmisiin, riippuen heidän vaikutusalastaan. Kukaan ei voi nauttia pelkästään julkisuudesta ja välttää vastuuta, vaan ne kulkevat käsikädessä. Myös johtajat ovat auktoriteetille alamaisia. Seurakunnan vanhimmisto on vastuussa seurakunnan tilasta Jumalalle ja pastorit ovat heille alamaisia. Jos johtajat voisivat johtaa mielensä mukaan, ilman auktoriteettia, jotkut eksyisivät ja eksyttäisivät monia. Siksi Jumala loi myös tämän toimintamallin, varjellen seurakuntaansa. Loppukädessä jokainen Jumalan lapsi on vastuussa omasta vaelluksestaan Mestarilleen. Se on hyvä muistaa kaikissa olosuhteissa. Jumalan seurakunta tarvitsee aina uusia esikuvia, jotta työ voi jatkua sukupolvesta toiseen. Tarvitaan opetuslapseuttamista, jotta hiljainen tieto voi siirtyä sukupolvelta toiselle. Kuten olemme huomanneet, nöyryys, kuuliaisuus ja arvostus liittyvät aina hyvään johtajuuteen. 

Kuka voi toimia hengellisenä esikuvana, johtajana? Kuka tahansa Jumalan lapsi, juuri sinä. 

Efesolaiskirje 4:11-16

Hän antoi toiset apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi tehdäkseen pyhät valmiiksi palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen, kunnes me kaikki saavutamme ykseyden uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, kypsän miehuuden, Kristuksen täyteyden täysi-ikäisyyden mitan. Silloin emme enää ole alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja ovat kaikkien opintuulten heiteltävinä ihmisten arpapelissä ja eksytysten kavalissa juonissa, vaan noudatamme totuutta rakkaudessa ja kaikin tavoin kasvamme häneen, joka on pää, Kristus. Hänessä koko ruumis, yhteen liittyneenä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa ja rakentuu rakkaudessa sen voiman mukaan, joka kullakin ruuminosalla on. 

Roomalaiskirje 12:4-5

Sillä niin kuin meillä yhdessä ruumissa on monta jäsentä, joskaan kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä, samoin me monet olemme yksi ruumis Kristuksessa mutta olemme kuitenkin toistemme jäseniä. 

Nämä jakeet kannattaa lukea oikeasti monta kertaa, jotta voimme ymmärtää, mitä Herramme tahtoo opettaa meille asemastamme ja tehtävästämme. Kun näitä tutkin, välittyy sellainen ajatus, että osa Jumalan seurakunnasta on kutsuttu toimimaan apostoleina, profeettoina, evankelistoina, paimenina ja opettajina. Jumala on kutsunut heidät tähän tehtävään. Joku voi olla armoitukseltaan opettaja, vaikkei toimisi seurakunnan pastorina. Seurakuntapastorimme Ville Pitkänen opetti joskus selkeään tyyliinsä, että kun joku henkilö seurakunnassa siunataan evankelistaksi, se EI tarkoita sitä, että muiden joilla on evakelistan virka lakkaa toimimasta. Jumala tahtoo siis käyttää meitä kaikkia, riippumatta siitä, mikä on meidän tehtävämme Jumalan valtakunnassa. 

Mitä varten Jumala antoi nämä virat seurakunnalleen? Jotta seurakunta, sinä ja minä, voisimme yhdessä toimia Jumalan valtakunnan viestinviejinä omassa vaikutusalassamme tehokkaasti, saaden tukea hengellisiltä auktoriteeteiltamme. Kun yhdessä teemme ilosanomaa tunnetuksi, koemme yhteyttä toistemme kanssa, rakennumme hengellisenä rakennuksena kuten Sana myös kuvaa asiaa ja voimme turvallisessa hengellisessä kodissamme kasvaa Jumalan tuntemisessa ja kasvaa hengellisiksi aikuisiksi. Kaiken päämäräänä on, että uskovien yhteys, Sana ja rukous kasvattaa meistä vahvoja hengelisiä työntekijöitä, keskipisteenä Jeesus. Kun seurakunnalla on yhteinen näky kasvaa Kristuksen kaltaisuuteen, keskinäinen rakkaus lisääntyy ja niiden jotka eivät vielä tunne Jeesusta on helppo tulla tällaiseen rauhalliseen, turvalliseen, rakkaudelliseen ilmapiiriin ja antaa elämä Herralle. 

Päätä siis tänään tehdä oma osasi Jumalan valtakunnassa: Tule Jumalan eteen ja pyydä, että saat olla hänen lähellään, oppia tuntemaan hänet syvällisellä tavalla, opetella rakastamaan kaikkia ihmisiä, rohkaista ja siunata heitä ja kasvaa hengelliseksi aikuiseksi, jota mitkään harhaopit eivät saa otteeseen, koska olet rakentanut Kristus kalliolle, joka ei sorru koskaan. Ole siunattu Jeesuksen nimessä :)

Mitä YTM todella on?

17.3.2015 Raamatusta, Yleinen

Yhdessä Tekemisen Meininki. Se kumpuaa toimintatavasta. Opetellaan tekemään asiat yhdessä. Vartuin lapsuuteni Kärsämäellä, Miilurannan kylässä (pohjois-pohjanmaalla), ja mieleeni muistui monta juttua. Lähdimme keräämään mansikoita ja lakkaa. Meillä oli vanha rintamamiestalo,  ja ulkorakennus, jossa oli melko iso liiteri. Lapsuudessa muistan, että ennen kuin tuttu kirvesmies rakensi taloomme saunan, kävimme saunassa siellä ulkorakennuksessa. Kova pakkanen (tyyliin -30) ja ei kun saunaan, tähtitaivas, ei parempaa! (Juha Tapio: ”minä muistan pakkastalvet” :) ) Mieleeni muistui siihen liiteriin liittyen, kuinka joskus oli niin, että oli paljon puuta, joka piti pieniä sirkkelissä, ja heitellä sisään. Tässä on ihan oikeasti kuva YTM:stä! Ensimmäinen nosti pitkän puun sirkkeliin, kokenut mies sirkkelöi, jonka jälkeen puut tippuivat maahan, sen jälkeen annettiin seuraavalle, joka heitti puut liiteriin. Tätä toistettiin useampi tunti. Käytiin syömässä ja kahvilla välissä ja taas jatkettiin. Eihän se pikkupojalle mitään älyttömän hauskaa todellakaan sillon ollut, kun oli komia 20-30 asteen aurinkoinen päivä, olis halunnut futista pelata ennemmin, mutta nyt ymmärrän, mistä yhteisöllisyys kumpusi aiemmin!

Menetelmät muuttuvat, tästä sirkkelöinnistä ei mennyt montakaan vuotta, kun sen korvasi valmiiksi  pienitty puukuorma, joka toimitettiin monen kuution eränä. Oli siinäkin oma yhteisöllisyytensä, kun nakkelimme niitä liiteriin… Mutta silti, vanha tapa oli enemmän, kun teimme asiat yhdessä monta tuntia: teimme töitä, söimme yhdessä, kävimme välillä pienellä tauolla ja taas mentiin! Ei ihme, että ihmiset olivat melkoisen terveitä, kun tehtiin oikeasti ruumiillista työtä. Kun mietin itseäni nyt, ja vertaan sitä lapsuuteeni, sillon tehtiin ite, nyt istun kerrostalossa ja oletan kaiken tulevan mulle niin kuin manulle illallinen. 

Missä sitä yhteisöllisyyttä tänään voi kokea? Esimerkiksi seurakunnassa. Niin minä sen aattelen. Carl-Gustaf Severin vieraili valloita maa konferenssissa tammikuussa Seinäjoella ja kertoi myös yhteisöllisyydestä, jota koki pienessä seurakunnassa, jossa alkoi nuorena käydä. Hän kertoi vanhemmasta Jumalan naisesta, joka rukoili monien kansojen puolesta ja myöhemmin ymmärsi, että oli julistanut juuri noiden kansojen keskellä ilosanomaa Jeesuksesta!

1. Joh. 5:1-4

Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on syntynyt Jumalasta, ja jokainen, joka rakastaa isää, rakastaa myös hänen lastaan. Siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, että rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjään. Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa. Kaikki, mikä on syntyisin Jumalasta, voittaa maailman. Ja tämä on se voitto, tämä on maailman voittanut: meidän uskomme.

Uskomme siis näkyy, tulee eläväksi, kun rakastamme Jumalan lapsia. Apostoli Johannes, Pyhän Hengen vaikutuksesta kirjoittaa, että ”siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, että rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjään.” Se on selkeä asia. Kun alamme soveltaa tätä Jumalan asettamaa periaatetta elämässämme, siitä tulee valittu toimintatapa. Rakkaudesta kumpuaa rohkaiseminen, rinnallakulkeminen, ystävyys, uskollisuus, hyvyys, kärsivällisyys, itsehillintä ja kaikki muut Hengen hedelmät. Ja ajattele, että rakkaudesta kumpuava uskomme, se voittaa maailman! Kun ihmiset jotka ovat rikki sisäisesti, näkevät ja kokevat Jumalan rakkauden (agapee) meissä, herää kiinnostus, koska aidon tunnistaa. Meidän tulisi siis välittää Jumalan rakkautta siinä vaikutusalassa jonka Herra on antanut meille. 

Katsotaanpa pari aiheeseen liittyvää kohtaa: 

Jaakob 2:1, 8, 26

Veljeni, te jotka uskotte meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen, kirkkauden Herraan, älkää erotelko ihmisiä. Jos te noudatatte lain kuningaskäskyä niin kuin se Raamatussa on: »Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi», te teette oikein. Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja. 

1. Joh. 4:19-21

Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä. Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa mutta vihaa veljeään, hän valehtelee. Sillä se, joka ei rakasta veljeään, jonka on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota ei ole nähnyt. Tämän käskyn me olemmekin häneltä saaneet: joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään. 

Voimme varmaan todeta Jaakobin ja Johanneksen kanssa, että ei ole mitään epäselvää tässä asiassa. Jumala on rakkaus, ja hänen käsittämätön rakkaus tuli julki hänen Pojassaan, kun hän tahtoi ja tahtoo edelleen, pelastaa vihollisensa, jumalattomat. Jos todella ymmärrämme, että Jumala on pyhä, ettei hänessä ole mitään syntiä itsessään, vaan erottuu siitä, ymmärämme sen valtavan eron hänen ja meidän välillämme, jotka olemme syntisiä. Ainoa, joka pystyi tuon kuilun poistamaan, oli Jeesus Kristus. Miten se onnistui? Jeesus nöyrtyi ja tuli ihmiseksi. Hän eli niin kuin me. Silti hän oli myös Jumala ja koska eli synnittömän elämän, uhrasi itsensä jokaisen ihmisen tähden, ja sovitti kaikki syntimme ja teki sen, minkä synti oli tuhonnut: Toi meidät takaisin yhteyteen Jumalan kanssa. Tähän voisi sanoa halleluja :D

Tähän perustuu todellinen yhteys ja rakkaus. Jos todella tahdot kokea aitoa yhteyttä ja rakkautta, tule Jumalan luo. Jos koet, ettet osaa rakastaa, opettele viettämään aikaa Jumalan läsnäolossa. Jos tahdot kokea yhteyttä, ala käymään säännöllisesti seurakunnassa, tutustu uskon veljiin ja sisariin. Ja ihan oikeasti: Ala palvella seurakunnassa, siitä tulee hyvä mieli, kun rakkaudesta Herraa kohtaan voit palvella toisten kanssa. Jos sitoudut seurakunnan yhteyteen ja kasvat Jumalan rakkaudessa luonnollinen seuraus on se, että alat antamaan omastasi Jumalan valtakunnan eteenpäin viemiseksi paikkakunnallasi ja aina maailman ääriin saakka. Meistä kasvaa antajia :) 

Meidän kolmiyhteinen Jumalamme on täydellinen kuva keskinäisestä harmoniasta, yhteydestä :) ole siunattu ystäväni :)

Kiitollisuus feat. Suuruutes äärellä

11.11.2014 Raamatusta

iphone4s 123Ei terve miten kiitollinen voi olla :D

Suurutes äärellä tapahtuma lähestyy kovaa kyytiä, kun viikon päästä perjantaina (21.11) Seinäjoen helluntaikirkossa räjähtää klo 20, kun ILTA live johtaa ainutlaatuiseen ylistykseen, johon kaikki yhtyvät! Tiedän sen, koska nää frendit treenaa hullun lailla ennen tapahtumaa ja seurakunta rukoilee! Kun kelataan, että tapahtumaa valmistetaan rukouksin, julistaen Jumalan aikaansaamaa läpimurtoa ihmisten elämässä, lopputulos voi olla ainoastaan timanttia! Se on siinä. 

Alan innostua päivä päivältä, koska olen huomannut, kuinka nuoret ovat innostuneet tästä :) Ihan esimerkkinä voin mainita, että Ani-Sofia Hietala ja Tuulia Koponen ovat innostaneet rukoilemaan tapahtuman puolesta sekä yksityisesti että porukalla :) Herra on sytyttänyt heidät ja monet muut, etsimään Kaikkivaltiaan kasvoja, jotta todella voimme kokea jotain sanoinkuvaamatonta Isän kirkkauden vaikutusta tapahtumassa. Tuon janon on Herra asettanut henkeemme. Kyse on hellittämättömästä rukoustaistelusta, johon Pyhä Henki tahtoo johtaa kaikki uskovat, oli asia mikä tahansa, saamme ylistää, palvoa ja kiittää mitä Isä tekee! Ja kun tapahtuma on ohi, ja toteamme, että Isä yllätti meidät aivan täysin, huomaamme, kuinka tärkeää meidän on taistella rukouksessa ja rakastumme syvästi häneen :)

Mistä olen kiitolinen juuri nyt? Siitä, että Jumala on nostanut Seinäjoen illan vastuuseen uusia, lahjakkaita nuoria, jotka sydämestään palvovat Herraa. Viime lauantaina kun pastori Jacob Huttunen opetti Herran kunnioittamisesta, saimme kokea pyhyyden kosketuksen voimallisesti. Se oli jotain sanoinkuvaamatonta. Olen varma siitä, että Herra tulee näyttämään pyhyteensä suuruuden tapahtumassa, jota emme uskalla edes kuvitella! Siksi pyydän sinua rakas lukijani, rukoile tapahtuman puolesta päivittäin, jotta Herran kirkkaus lankeaa voimallisesti :) Kiitos sulle! 

”Tahdon sinusta juopua, Isä sä olet ainoa, tahdon enemmän sinua, siks tässä oon. Tahdon sinusta juopua, sinun virtaasi upota. Jeesus, tässä oon.” (Laske Henkesi)

Kun sunnuntaina ajoin autolla Kokkolaa kohti, yhdyin Pekka Hautakankaan johtamana ylistykseen edellämainitun biisin mukaan, jotain murtui sisälläni. Hoksasin, että Herra on todella asettanut sydämiimme syvän janon hänen puoleensa, jotta emme olisi tyytyväisiä, vaan janoisimme mahdottomia Isältä, joka voi kaiken. Ylistys johtaa palvontaan, jossa kohtaamme pyhän Jumalan, jossa voimme viipyä vaikka kuinka kauan, siitä ei saa kyllikseen. Kuten Jacob mainitsi lauantaina, että kun Herra ilmestyi pyhyydessään, se 1,5 tuntia tuntui kolmelta minuutilta ja on yksi syvimpiä kokemuksia hänen elämässään. 

Paavalin kirje Efesolaisille 1:17-23

Minä rukoilen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, jotta tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, miten suuri on hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja miten äärettömän suuri on hänen voimansa meitä kohtaan, jotka uskomme, hänen väkevän voimansa vaikutuksen mukaan. Tällä voimallaan hän vaikutti Kristuksessa herättäessään hänet kuolleista ja asettaessaan hänet istumaan oikealle puolelleen taivaallisissa, ylemmäksi kaikkea hallitusta ja valtaa, voimaa ja herruutta ja jokaista nimeä, joka mianitaan, ei vain tässä maailmanajassa vaan myös tulevassa. Jumala on alistanut kaiken hänen jalkojensa alle ja asettanut kaiken hänen jalkojensa alle ja asettanut hänet kaiken yläpuolelle, pääksi seurakunnalle, joka on hänen ruumiinsa ja täyteytensä, hänen, joka kaiken kaikessa täyttää. 

Tähän jaejaksoon sisältyy todella paljon, enkä yritäkään avata sitä kokonaan, koska se vaatisi kokonaisen saarnan valmistamista, niin valtava aarre on Raamattu. 

Kiinnitämme huomion joihinkin kohtiin:

  • antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan
  • valaisisi sydämemme silmät

jotta tietäisitte:

  • mikä on se toivo johon hän kutsunut
  • miten suuri on on perintönsä kirkkaus
  • miten äärettömän suuri on hänen voimansa

Pelkästään näihin jakeisiin sisältyy jotain käsittämätöntä, jota voimme vain arvailla ja pyytää Pyhää Henkeä avaamaan, mitä näiden jakeiden taakse kätkeytyy. Muistan kun Koskenrannan Arttu joskus sanoi, että jotain mieletöntä kätkeytyy näihin sanoihin, jotka eivät yksinkertaisesti riitä kuvaamaan. Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan :)

Mistä apostoli puhuu näissä jakeissa? Voin vain anoa, että Herra opettaisi pyhässä läsnäolossaaan ja avaisi näkemään taivaallisiin, ilman rajoittunutta katsetta näkyvään maailmaan, jotta voisimme ymmärtää mitä tässä todella sanotaan. Uskon, että että Paavali on todella ollut rukouksen mies ja kun hän on etsinyt Jumalaansa, hänen pyhyytensä on avannut näkemään jotain todella timanttia! Siksi hän rukoilee sitä Efeson seurakunnallekin. Voimme anoa, että Isä ”anna silmävoidetta, jotta voin nähdä taivaallisiin, nähdä kuka sinä todella olet ja kaikki tilanteet sinun näkökulmasta” ja saamaan kirkkaita näkyjä, kuinka suurta Jumalaa palvelemme! 

Miksi? Jotta ymmärtäisimme kuinka valtavan suuri lahja pelastus (toivo) on. Kuinka saamme periä Isän lapsina taivaan kirkkauden ja voimme kiinnittää katseemme häneen ja nähdä tilanteet hänen auktoriteettiasemastaan käsin. 

Ja kuinka suuri hänen voimansa sitten on, joka vaikuttaa elämässämme? Se on ääretön, koska tuolla samalla voimalla hän herätti Poikansa kuolleista ja asetti hänet istumaan oikealle puolelleen taivaallisissa. Istuminen tässä asiayhteydessä kertoo hänen kuninkaallisesta valta-asemastaan ja sen vahvistaa seuraavat jakeet. Voimme vain todeta, että jos pikkuhiljaa alamme ymmärtämään, kuinka suuri, Pyhän Hengen voima asuu sisällämme, voimme voittaa kaikki paholaisen valheet ja koukut elämässämme. Kuten jae 22 sanoo: 

”Jumala on alistanut kaiken hänen jalkojensa alle ja asettanut hänet kaiken yläpuolelle, pääksi seurakunnalle…”

Mitä jää jäljelle? Ei mitään. Jeesus on kuningasten Kuningas. Voiko uskova elää Kristuksen voitossa, eläen hänen kirkkauttaan todeksi? Kyllä voi, tämän Jumalan sanan mukaan. Rajoitteet ovat meissä, ei Jumalassa. Huomaa myös miten jae loppuu. Jeesus on pää, me olemme oksat. Hänessä on voima, ei meissä. Kuuliaisuus Kristuksen tahdolle saa aikaan menestyksen kaikessa mitä teemme. Jumala kasvattaa omiaan jatkuvasti nöyryyden kautta, jotta näemme, ymmärrämme ja hyväksymme riippuvuussuhteemme häneen. 

Joten kiinnitetään katseemme Jeesukseen ja hänen täydelliseen voittoonsa perkeleestä. Saamme nähdä miten hän tulee näyttämään valtasuuruutensa sinun ja minun elämissä, jossa ymmärrämme, että ilman Jeesusta emme voi tehdä mitään, mutta hänen voimassaan voimme kaiken! Ole siunattu Jeesuksen nimessä :)

Jumala, Pekka Perho ja ylivertainen suunnitelma

5.10.2014 Raamatusta, Yleinen

Sunnuntaina 5.10.14 tuli riemullinen uutinen rakkaassa kotiseurakunnassa, joka tuli aivan puun takaa. Siksi tämä kirjoitus, johon liittyy Jumalan suunnitelman toteutuminen omassa elämässäni, joka sivuaa rakasta kotiseurakuntaani myös..

Pekka vauhdissa :)

Pekka vauhdissa :)

Herra laittoi kaipuun sydämeeni muuttaa Seinäjoelle, mahdollisti sen 31.6.2011, siunasi kodilla, joka on juuri sopiva solutyötä varten. Pastori Ville Pitkänen haastoi mukaan solutyöhön ja solujohtajaksi tavatessamme seurakunnassa ja kun sain kutsun äijäsoluun, innostuin. Pian sen jälkeen sain kutsun solujohtajaksi kyseiseen soluun yhdessä toisen veljen kanssa.

Vihollinen hyökkäsi Jumalan sunnitelmaa vastaan, ihastuin naiseen, joka oli juuri tullut uskoon ja eronnut poikaystävästään. Herätyskellot eivät soineet, vaan annoin tunteiden viedä. Seurakuntayhteys oli rinnalla, seurustelu ykkösenä. Vaikka kävimme seurakunnassa joskus yhdessä, homma ei skulannut. Onneksi solussa sain olla täysin avoin tästä suhteesta ja Jumala uudisti ja virvoitti. Toisinaan rukousillat ystävien kanssa rohkaisivat valtavasti, jossa Pyhän Hengen virvoittava vaikutus ja armolahjat saivat toimia. Samoin äijäsolussa armolahjat toimivat ja huomasin kuinka arvokkaita ystäviä Herra on johdattanut elämääni.

Kevät talvella parisuhde loppui ja juuri silloin, kun eniten tarvin rinnalla kulkijoita, Herra antoi ystävien olla tukemassa ja seurakunta eri työmuotojen mukanaan rohkaisi valtavasti. Tutustuin pikkuisen Koskenrannan Arttuun ja Lauraan ja Niemelän Niklakseen ja Tanjaan. Seinäjoen ILTA alkoi tuntua kodilta, kun pääsi paremmin tutustumaan ihmisiin.

Talvella alkoi myös solujohtajuuskoulutus ja sain rohkaistua ja kasvaa. Syksyllä 2012 sain aloittaa seurakunnan Raamattukoulun jossa ansiokkaasti Tuomo Läntelä, Jukka Rajala ja pastori Ville pääasiassa opettivat tärkeistä asioista. Solutyö edelleen tuli rakkaammaksi ja jossain kohtaa armolahjat alkoivat virittyä käyttöön myös omalla kohdallani. Raamattukoulun vaikutuksesta Jumalan sana sai kasvattaa syvempään Jumala suhteeseen. Aloin myös palvella Seinäjoen illan tykkitiimissä ja koin sen tärkeänä palvelupaikkana :) Huippuhetkenä oli ensimmäiset yhteistyöhetket pastori Pekka Perhon kanssa, kun hän julisti Unique Youth tapahtumassa marraskuussa ja sain kaivaa Raamatunpaikkoja skriinille hänen julistaessaan.

Jumalan siunaus solutyössä tuntui ja niitä piti lisätä. Jumala kasvatti melkoisesti, kun piti huolehtia laumasta :). Seurakunnan merkitys kasvoi jatkuvasti, aivan sama oliko keskiviikko vai lauantai ilta vai sunnuntai, niin kirkkolle piti päästä :) Keväällä 2013 huomasin väsyväni, kun palvelin monessa työmuodossa ja kesälomalla hyvien ystävieni kanssa keskustelun jälkeen päätin jäädä kahdesta hommasta sivuun. Helpotti valtavasti. Sain keskittyä nyt solutyöhön, rukouspalveluun sateet lähetä illoissa ja rukoustiimin vetoon nuorten keskellä. Näiden ohella saan edelleen jatkaa teologian opintoja Global University Finlandissa (etänä).

Syksyllä sain mahdollisuuden ensimmäistä kertaa matkustaa Israeliin upean ryhmän kanssa. Nuorten porukka (vissiin 25) tiivistyi matkan aikana ja saimme ilta hetkissä kokea mahtavia hetkiä Jumalan läsnäolossa. Lähes kaikki taisivat todistaa vuorollaan mitä Jumala oli tehnyt omassa elämässä. Ryhmästä tuli tiivis ja matkan jälkeenkin monta kertaa kokoonnuimme yhteen ja näistä sisarista ja veljistä on tullut erittäin rakkaita itselleni. Yhteys on pysynyt vahvana ja tulee pysymään, sehän on selvä :D

Helmikuussa 2014 nuorisopastorit Niklas Niemelä ja Johannes Saranpää veivät nuorten ryhmän Tukholmaan, jossa päätarkoituksena oli tutustua Hillsong Stockholmiin. Se opetti paljon. Sydämeen jäi palo nähdä saman toteutuvan Seinäjoen helluntaiseurakunnassa: Että kaiken ikäiset Jumalan lapset palvovat Jumalaa Pyhässä Hengenssä ja totuudessa. Näky siitä yhteydestä jota tuolla ilmeni oli sanoinkuvaamatonta.

Matkan jälkeen opin vielä enemmän arvostamaan kotiseurakunnan pastoreita, kaikkia työntekijöitä ja vanhimmistoa, jotka ovat antaneet koko elämänsä Jumalan käyttöön kysymättä palvelushintaa. Aloin siunaamaan aamuhetkissä pastoreita ja heidän perheitään, koska he ovat hengellisiä auktoriteettejani, jotka Isä viisaudessaan on asettanut. Toisaalta edelleen huomasin surevani sukupolvien välistä kuilua. Miten olisi mahdollista saada koko seurakunta kokoon yhdessä palvomaan ja palvelemaan Jumalaamme?

Sitten tapahtui se, että vanhimmisto ilmoitti, että pastori Markku Tuppurainen yhdessä vaimonsa Mirjan kanssa tulevat työyhteyteen Seinäjoelle 1.7. alkaen ja Markku aloittaa seurakunnan johtavan pastorin työt 1.1.2015. Se tieto rauhoitti syvästi. Oikeastaan kukaan ei voi korvata pastori Martin paikkaa, mutta Markku on Jumalan mies ja Isä kasvattaa häntä siihen tehtävään varmasti, jossa hän saa viedä seurakuntaa uusiin haasteisiin. Olen kokenut yhteistyön Markun kanssa luontevaksi ja voimaannuttavaksi, ei voi kuin kiittää Jumalaa hänestä :)

Syksy on ollut yllätyksiä täynnä, kun Arttu ja Laura Koskenranta muuttivat takaisin Kanadasta Thunder Bayn Saalemin työyhteydestä. Yllätys oli myös, kun rakkaat nuorisopastorit perustavat uuden seurakunnan. Tänään, seurakunnan ehtoolliskokouksessa, kirkon ollessa täynnä, tuli yllättävä tieto, että Pekka, Neea, Linnea ja Adeline Perho muuttavat Seinäjoelle keväällä 2015 ja Pekka aloittaa pastorin työt seurakunnassa. Nyt voi olla todella kiitollinen Jumalan suuresta suunnitelmasta ja aikataulusta!

Keskustelut Pekan kanssa ovat aina olleet valtavan rohkaisevia. Hän on todella Jumalan mies, hän elää läpinäkyvää elämää. En rehellisempää, aidompaa miestä voisi toivoa pastoritiimiimme, joka on vailla vertaa! TERVETULOA siis Pekka ja perhe!

Vuodet ovat vierineet, mutta Jumalan ainutlaatuinen suunnitelma on voimassa jokaisen uskovan kuin myös seurakunnan kohdalla! Tiedän, että jokaisen uskoa koetellaan, mutta kaikki vaikuttaa niiden parhaaksi jotka Jumalaa rakastavat. Kasvuahan ei oikeastaan voi tapahtua, ellei tule koskaan haasteita.

Roomalaiskirje 5:1-5

Koska siis olemme tulleet uskosta vanhurskaiksi, meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen kauttaan me olemme päässeet uskossa tähän armoon, jossa nyt olemme, ja me kerskaamme Jumalan kirkkauden toivosta. Emmekä ainoastaan siitä, vaan me kerskaamme myös ahdistuksista, tietäen, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä, kärsivällisyys koetuksen kestämistä ja koetuksen kestäminen toivoa. Mutta toivo ei tuota pettymystä, sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.

Uskon koko sydämestäni, että sukupolvien välinen kuilu pienee ja poistuu ajan saatossa seurakunnastamme. Sen vuoksi notkistan polveni Isän edessä ja kiitän hänen valtavasta rakkaudestaan joka ei koskaan lopu. Olen varma, että Jumala tulee pitämään huolta omistaan kaikkina päivinä, tuli sitten minkälaisia haasteita tahansa vastaan, koska hän on niin luvannut Sanassaan. Ole siunattu!