Selaat arkistoa kohteelle sadut.

Oudot aakkoset – B, C, F, G, Q, W, X, Z

17.5.2016 Yleinen

Aloitimme vierasperäisiin kirjaimiin tutustumisen muutamalla lämmittelyleikillä. Hulla Bulla -leikissä valitsimme ensin kaksi Hulla Bullaa, joista toinen sai pienen pehmeän pallon ja toinen ison jumppapallon. Hulla Bullan tehtävänä oli palloa vierittämällä osua muihin leikkijöihin. Muut taas yrittivät parhaansa mukaan väistellä palloja. Kahden pallon käyttö toi haastetta havainnoitiin ja lisää säpinää peliin.

image

Hulla Bullasta jatkoimme kirjan pariin… Aino Havukaisen ja Sami Toivosen riemastuttavassa Tatun ja Patun Oudot aakkoset -kirjassa käydään läpi kaikki kirjaimet huumorin ja Tatun ja Patun hieman outojen silmälasien läpi. Kirjassa esitellään myös Outolan oma kirjain. Luimme tällä kertaa kirjasta vain kohdat, joissa käsiteltiin vierasperäisiä kirjaimia.

Aino Havukainen Ð Sami Toivonen Tatun ja Patun oudot aakkoset JŠrisyttŠviŠ paljastuksia Outolan poikien vauhdikkaan elŠmŠn varrelta! Tatu ja Patu lšytŠvŠt ullakolta laatikon, joka pursuaa vanhoja valokuvia ja muistoja vuosien varrelta. Laatikko on todellinen runsaudensarvi: siellŠ on lomakuvia Barbadokselta, otos curling-kerhon discosta ja JŠrvenpŠŠn joulumarkkinoilta. Pojat ovat pŠŠtyneet myyntiluettelon mainoskuviin ja sanomalehden uutiskuvaan. Laatikon kŠtkšistŠ lšytyy myšs Patun pieleen mennyt poseeraus passikuva-automaatissa. Mukana on myšs aiemmista seikkailuista tuttuja tilanteita, kuten ryhmŠkuva pŠivŠkoti Esikosta tai dokumentaarinen kuvasarja siitŠ, mitŠ tapahtui, kun Tatu ja Patu olivat Veeran kanssa rantapiknikillŠ. Laatikon pohjimmaisena on kuva poikien synnyinpaikasta Outolasta. Mutta harmin paikka: kuva on pahasti kŠrsinytÉ Aino Havukaisen ja Sami Toivosen suursuosioon nousseiden kuvakirjojen menestystarina huipentui, kun Tatun ja Patun Suomi palkittiin Finlandia Juniorilla vuonna 2007. TekijŠpari on saanut myšs Rudolf Koivu -palkinnon 2001, Kaarina Helakisa -palkinnon 2006, ja Tatu ja Patu HelsingissŠ ylsi Finlandia Junior -ehdokkaaksi 2003. Maineikkaat Outolan pojat seikkailevat myšs kirjoissa Tatun ja Patun outo unikirja, Tatu ja Patu tyšn touhussa, Tatun ja Patun oudot kojeet, Tatu ja Patu pŠivŠkodissa sekŠ neljŠssŠ Veera-kirjassa. TekijŠt ovat julkaisseet myšs kaksi albumillista aikuisille suunnattua Himaset-sarjakuvaa. 32 sivua / 230 x 290 mm / NelivŠrinen kuvitus / L 84.2 978-951-1-23687-0 Julkaisuaika 10/2009

Tatun ja Patun innoittamina leikimme outoa tuolileikkiä, jossa teimme kaksi vastakkaista riviä tuoleista. Menimme tuoleille istumaan ja ope kuiskasi vuorotellen riveille, millaisella tuolilla he istuvat. Toinen tuolirivi toimi yleisönä ja yritti arvata, mitä tuolilla oli. Tässä erilaisia vaihtoehtoja:

  • tuoli on liukas
  • tuoli on kuuma
  • tuoli on kylmä
  • tuolilla on nasta
  • tuolilla on liimaa
  • tuoli on pompputuoli

Voit itse keksiä lisää, jos haluat!!

Seuraavaksi jatkoimme taas vierasperäisten kirjainten parissa, kun leikimme tuttua noppapeliä. Taskunopan eri sivuille oli kirjoitettu sanojen alkutavuja ja meidän piti keksiä niihin sopia sanoja. Alkutavut oli poimittu Oudot aakkoset -kirjassa esiintyneistä sanoista, mikä helpotti urakkaamme.

image

Bingo-tehtävässä oli tällä kertaa luvassa, yllätys, yllätys, vierasperäisillä kirjaimilla alkavia sanoja. Saimme pareittain tehtäväksemme etsiä luokasta ja käytävästä sanakortteja, joita vastaava kuva oli bingoruudukossa.

image

Kirjoitimme aina oikean sanan oikean kuvan kohdalle – kunnes koko ruudukko oli täynnä. Hienosti selvisimme aika vaikeistakin sanoista ja osasimme päätellä tai lukea, mihin mikäkin sana piti kirjoittaa.

imageimage

Nyt jäljellä oli enää kirjainmuotojen opettelu. Teimme harjoituksia ensin pareittain Molla ABC-pelillä ja sitten liitutaululle suureen kokoon. Lopuksi jokainen teki omaan vihkoonsa kirjainmuotoja. Ensin isommat kirjaimet jokaisesta ja sitten vielä yhden rivin vähän pienempänä…

image image

Nyt on meidän seikkailut kirjainten parissa ohi… Aakkoset ovat tulleet meille tutuiksi, joten tästä on mukava jatkaa kouluun!

Jäätelöä, ötököitä – J, Ö

8.4.2016 Yleinen

Jäätelöä – J

Kesäaikaan siirrymme eskareiden kanssa yhdessä humauksessa, kun lähdimme todellisen kesäherkun, jäätelön, pariin. Jäätelö-teema johdatteli meidät kuin huomaamatta, arvatenkin, J-kirjaimeen. Aluksi tutkimme Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatun ja Patun oudot kojeet -kirjaa, jossa esitellään jäätelöpallopeliä.

tatunjapatunoudotkujeet

Tatun ja Patun hassun jäätelöpallopelin jälkeen leikimme Jäätelökone-leikkiä, jossa lapset jaettiin jäätelömakujen perusteella kolmeen ryhmään – esim. ”mansikat”, ”päärynät” ja ”mangot”. Luokan päädyt toimivat turva-alueina, jonne piti liikkua open huutojen mukaan. Ope toimi alueen keskellä samalla hippana. Mikäli ope huusi: ”Jäätelökone!”, oli kaikkien leikkijöiden lähdettävä liikkeelle. Mikäli hippa sai kiinni, pääsi hipan apulaiseksi ottamaan muita kiinni kurkottelemalla. Leikissä liikuimme eri tavoin, esim. kinkaten, pomppien ja kyykkykävelyllä.

Seuraavaksi siirryimme testaamaan sitä, kuinka hyvin tunnemme eri jäätelömaut. Jäätelö-bingo pelissä etsimme ympäri luokkaa ja käytävää piilotettuja sanalappuja, joihin oli kirjoitettu jätskimakuja.

image

Pareittain saimme bingo-ruudukon, jossa oli jäätelömakuja vastaavia palloja. Tavoitteena oli täyttää ruudukko yhdistämällä oikea kuva ja sana. Jäätelötuotteita löydät mm. täältä: https://www.pingviini.fi/tuotteet/

image

Jäätelöstä mieleemme tuli vähitellen myös J-kirjain. Jättinoppa -leikissä oli tällä kertaa mukana J-kirjaimella alkavia tavuja. Heitimme noppaa vuorotellen ja yritimme keksiä nopan osoittamalla tavulla alkavia sanoja… Lähemmin J-kirjaimeen tutustuimme pistetyöskentelyn parissa.

Kirjaimen piirtäminen

J-kirjaimen muotoa harjoittelimme tutusti Ipadin Molla ABC pelin avulla. Lisäksi kirjaimia piirrettiin taululle suureen kokoon ja monistetehtävässä pieneen kokoon.

image

Äänteet, tavut ja sanat

Alkuäännettä opettelimme tunnistamaan rakentamalla jätsitötteröitä J-, K-, V-vohveleihin. Jäätelöpalloissa oli kuvia, joita vastaavien sanojen alkuäänne oli joko J, K tai V. Hienosti osasimme toimia jäätelökioskilla ja saimme alkuäänteet selvittyä…

image

Toisessa jäätelöaiheissa tehtävässä kertasimme aiemmin tutuksi tulleet jätskimaut. Kuva jäätelöpallosta ja kirjoitettu jäätelömaku muodostivat parin.

image

Irtokirjaimista muodostetusta J-Ä-Ä-T-E-L-Ö-A-N-N-O-S sanasta tehtävänämme oli rakentaa uusia sanoja. Tehtävä osoittautui haastavaksi, mutta muutamia sanoja saimme kuitenkin muodostettua. Uudet sanat kirjoitimme paperille.

image

Ristinollaa pelasimme äänteillä, tavuilla tai sanoilla. Tavoitteena oli lukea oikein 3×3 ruudukon äänne, tavu tai sana ja saada pelikiekko kyseiseen ruutuun. Kolmen suora pystyyn, vaakaan tai vinottain tiesi pelin voittoa.

Vihkotyö

Lopuksi teimme vihkoihin J-kirjaimia. Ensin piirsimme kirjaimuodon suureen kookoon, sitten liimasimme moniste-tehtävän. Seuraavalle sivulle piirsimme tai kirjoitimme kolme J-kirjaimella alkavaa sanaa. Sitten saimme vielä suunnitella unelmien jäätelöannoksen viimeiselle sivulle.

image image imageimage image image image image

Ötököitä – Ö

Kesään kuuluvat myös ötökät ja kesäaikaan siirtymisen kunniaksi jatkoimme siis ihanien tai kamalien ötököiden parissa. Aloitimme aiheeseen tutustumisen loruilemalla ja liikkumalla.

”Hämä-hämähäkki kiipes langalle.  Tuli sade rankka hämähäkin vei. Aurinko armas kuivas satehen. Hämä-hämähäkki kiipes uudelleen.”

”Muura-muurahainen kortta kuljettaa. Ahkerasti aina työssä ahertaa. Kohta on valmis keko komea. Muura-muurahainen kortta kuljettaa.”

”Heinä-heinäsirkka soittaa viuluaa. Heinikossa hyppii sinne tänne vaan. Pieni sinikello käypi nukkumaan. Heinä-heinäsirkko soittaa viuluaan.”

”Lennä, lennä leppäkerttu ison kiven juureen. Siellä isäs, äitis keittää siulle oikein hyvää puuroo.”

Nämä monille tutut lorut lausuimme istuen kuiskaamalla ja sormenpäillä lattiaan naputtaen. Seuraavaksi menimme kyykkyyn ja taputimme kämmenillä lattiaa lausumisen rytmissä. Lopuksi loruttelimme runot samalla hyppien rytmissä.

Ötökän metsästyksessä pääsimme tutustumaan erilaisiin ötököihin. Loruista tuttujen leppäkertun, hämähäkin, heinäsirkan ja muurahaisen lisäksi löysimme ainakin ampiaisen… Etsimme ja kirjoitimme siis 3×3 ruudukon ötökkä kuvien viereen ympäri luokkaan piilotettujen sanalapuista oikeat ötököiden nimet.

image image

Ötökät johdattelivat meidät Ö-kirjaimen pariin. Ensin harjoittelimme piirissä kirjaimen piirtämistä. Edellä olevan selkään sormella piirtäen syntyi 20 Ö-kirjainta.

image

Jatkoimme kirjaimesta tavuihin tuolipiiri-leikillä, joka oli sovellettu aiheseen sopivaksi. Tuoli asetettiin piiriin ja tuoleille asetettiin tavukortti. Musiikin soidessa marssimme ympäri piiriä, kunnes ope pysäytti musiikin. Silloin istuimme nopeasti vapaalle tuolille ja otimme tuolilla olevan tavukortin käteemme. Tavukortit luimme vuorotellen… Korteissa oli lyhyitä Ö-kirjaimia sisältäneitä tavuja.

image image

Musiikiksi tähän teemaan sopivat mm. Ipanapa 1 löytyvä ötökän elämää tai vaikkapa Ellan ja Aleksin Mc koppakuoriainen!

parhaat_laulut-15116792-frntlipa

Pysäkeillä tutustuimme Ö-kirjaimeen lähemmin…

Kirjaimen piirtäminen

Tavutikkaat -pelissä heitimme noppaa, johon oli kirjoittettu Ö-tavuja. Heittojen mukaan kirjoimme tavut monisteeseen oikean tikkaan kohdalle.

image

Voimapaperille, liitutaululle teimme kumpaankin Ö-kirjainta kymmenen kertaa isoon kokoon. Molla ABC-pelin avulla harjoittelimme lisää kirjaimen piirtämistä.

Äänteet, tavut ja sanat

Kala-pelissä harjoiteltiin Ö-äänteen tunnistamista. Kaloihin oli kirjoitettu sanoja, jotka joko alkoivat Ö-kirjaimella tai sisälsivät Ö-kirjaimia. Lapsi valitsi kalan ja ope luki siihen kirjoitetun sanan. Mikäli tunnisti sanan alkuäänteen, sai kalan itselleen. Jos sana ei alkanut Ö-kirjaimella tehtävä oli laskea sanassa esiintyvien Ö-kirjainten määrä.

imageimage

Ötökkäjahdissa lätkittiin paperille piirrettyjä ”koppakuoriaisia”, joissa oli Ö-kirjaimen sisältäviä tavuja. Peliä pelasimme pareittain. Ope luki tavun kortista ja oikeaa ”koppakuoriaista” nopeimmin lätkäissyt sai kortin itselleen. Lopuksi laskettiin pisteet eli korttien määrä.

image

Vihkotyö

Vihkoihin teimme ensin ison Ö-kirjaimen. Tavutikkaat -monisteen liimasimme seuraavalle sivulle ja harjoittelimme vielä 10 hienointa Ö-kirjainta. Lopuksi saimme vielä piirtää joko lempi tai inhokki ötökkämme vihkoihin.

image image image image imageimage image image image

MUKAVAA KESÄN ODOTUSTA!!

Pääsiäinen!

27.3.2016 Yleinen

Pääsiäisen aikaan kuuluu paljon lapsille sopivaa ja hieman jännittävääkin tekemistä virpomisineen, suklaamunineen ja noitineen. Päätimme eskareiden kanssa tutustua pääsiäisen perinteisiin ja samalla saatoimme oppiakin jotakin hyödyllistä. Matkasimme myös pääsiäiskertomuksen keinoin 2000 vuotta ajassa taaksepäin ja samoihin maisemiin ”Ylös Jerusalemiin” näytelmän mukana.

Lasten on ehkä hieman helpompi lähestyä pääsiäistä juuri tarinoiden ja niihin liittyvien, lapsille sopivien, perinteiden myötä kuin uskollisten kertomusten. Siksi toimimme pääsiäisen aikaan paljon leikkien, pelien ja ilmaisun kautta. Näin koimme ja pääsimme lähelle pääsiäisenkin yhdinsanomaa, toivoa ja iloa!

1. Virvon varvon palmusunnuntaina – V

Kohti palmusunnuntaita mentäessä lasten mieleen tulee tietenkin virpominen ja etenkin se palkka. Toki ennen palkkaa on valmistettava virpomavitsa ja opeteltava virpomaloruja… muutama noita-aiheinen loru pääsi mukaan, kun aloitimme V-kirjaimeen tutustumisen tutulla arvonta-leikillä jättinopan kanssa.

image

”Virvon varvon sinut täällä, kevätpajun oksanpäällä, kiedon valonsäteisiin, käärin tuulta purjeisiin. Tunteet suorin siloiseksi, mielen kampaan iloiseksi. Koko vuoden että jaksat – hymylläsi palkan maksat!”

”Nuhainen noita ja sen kissa, asuivat naapurissa. Se aivasti ja niisti, mutta aina kiisti tehneensä taikoja.”

”Olipa kerran pikkuinen noita-akka, ja noidalla sininen noitavakka. Oli vakassa punainen noitapilli ja pillissä noitasävel villi. Kun noita puhalsi pilliin kerran, satoi karamelleja tonnin verran. Kun noita puhalsi kertaa kaksi, kasvoi kissa taloa suuremmaksi. Kun noita pilliä kolmesti soitti, niin uni kaikki voitti. Ja noita pani pillinsä vakkaan, sillä uni tarttui myös noita-akkaan.”

”Virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, vanhasta nuoreks. Sulle vitsa, mulle palkka.”

”Virpoi varpoi tuoreeks terveeks. Lupaat sie munan kanastais, voilusikan lehmästäis, kaakun taikinastais, lupaat sie munan vai kanan?”

”Virpoi, varpoi vitsa uusi, kaunis niin kuin kukkiva kuusi. Elämän onnea toivotan sulle, parhaat lahjat annat sä mulle.”

Lorujen lausumisen jälkeen lähdimme etsimään virpomispalkkaa. Ensin meidän oli löydettävä myrkkymuna ”oikeiden” suklaamunien joukosta. Leikimme siis myrkkymuna-leikkiä V-kirjaimella alkavien tavujen avulla. Valitsimme ensin joukostamme munien kerääjän, joka meni hetkeksi luokan ulkopuolelle. Sillä välin muut valitsivat pahvilautasille piirrettyjen munien ja tavujen joukosta myrkkymunan. Munien kerääjän saadessa suklaamunan, muiden tuli lukea munassa oleva tavu. Myrkkymunan osuessa kohdalle huudettiin kovaa: ”Myrkkymuna!”

image

Lisää palkkoja oli luvassa Munien etsintä -leikissä, jossa tavuarvoituksia sisältäviä munia oli piilotettu ympäri luokkaa ja käytävää. Etsimme pareittain munan ja yritimme ratkaista arvoituksen, jonka ratkaisuna oli 2-4 tavuisia V-kirjaimella alkavia sanoja. Tämän jälkeen kirjoitimme vastaukset vastauslomakkeeseen.

image image

Nyt olimme löytäneet virpomispalkan, joten oli aika siirtyä pistetyöskentelyn pariin.

Kirjaimen piirtäminen

V-kirjaimen piirtämistä harjoittelimme tutusti I-padin Molla ABC -pelillä. Lisäksi teimme kirjaimia kolmeen eri kokoon voimapaperille ja liitutaululle. Lisäksi harjoittelimme sanojen kirjoittamista tabletilla Finger paint -ohjelmalla, johon kirjoittelimme malliin mukaan V-kirjaimella alkavia sanoja. Kirjoittamista jatkettiin vielä noppapelin parissa, jossa piti kirjoittaa aina nopan silmälukua vastaava sana.

Äänteet, tavut ja sanat

Noidan hattu -pelissä saimme nostaa noidan hatuista kirjainkortteja, joista piti muodostaa tavuja. Toisessa hatussa olivat konsonantit ja toisessa vokaalit – molemmista otettiin yksi kortti…

image

Munien lätkiminen -peliä pelattiin pareittain vastakkain. Molemmille pelaajille annettiin kärpäslätkä ja kirjainkortit. Opiskelijamme Leila toimi pelin ohjaajana tuomarina sanoen äänteen, jota vastaava kirjainta pelaajien oli mahdollisimman nopeasti lätkäistävä. Nopeammalle palkinnoksi tuli munakennoon muna. Voittaja oli se pelaaja, joka ensimmäisenä sai kennon täyteen.

image

Vihkotyöskentely

Lopuksi pääsimme vihkotyöskentelyn parin. Piirsimme vihkoihin V-kirjaimen suureen kokoon, harjoittelimme 20 hienointa V-kirjainta, keksimme 3 V-kirjaimella alkavaa sanaa (piirtäen tai kirjoittaen) ja saimme suunnitella oman virpomavitsan.

image image image image

2. Liikunnallinen malkamaanantai

Pääsiäis-teemaan sopivaa liikuntaa harrastimme mankamaanantaina. Liikuntaleikit ja pelit olivat joko muokattu pääsiäisaiheeseen soveltuvaksi tai sitten ne olivat peräisin eri leikkikirjoista pääsiäiseen valmiiksi mietittyjä. Käsikirjoina sopiviin liikuntaleikkeihin toimivat mm. Hippasilla -kirja ja open oman monisteet OKL:n ajoilta.

Munanryöstö

Aloitimme rohkeasti munanryöstö -leikillä, jossa kaksi joukkuetta kisaili siitä kumman pesässä olisi enemmän munia (tennis- ja sählypalloja) leikin lopuksi. Open merkistä lähdettiin liikkeelle ja ryöstää sai yhden munan kerrallaan.

image image

Pääsiäistulva

Tähän leikkiin tarvitsimme musiikkia ja jumppapatjoja lautoiksi. Musiikin soidessa liikuimme tipun, pääsiäispupun tai pääsiäismunan tapaan open komentojen mukaan. Musiikin tauotessa piti nopeasti juosta lautalle turvaan.

image

Taikahippa

Valitsimme leikkijöiden joukosta noidan, joka lähti kosketuksellaan muuttamaan muita leikissä mukana olevia eläimiksi. Noidan piti sanoa taikasana ja kertoa miksi eläimeksi leikkijä muuttuu. Tämän jälkeen yritimme matkia kyseistä eläintä liikkein ja äännellen. Pelastaa saattoi koskettamalla ”eläintä”, jolloin tämä pääsi takaisin hippaan mukaan tai muuttui noidan kätyriksi oman valintansa mukaan.

Noidan kattila

Noidan kattila -leikkiin tarvittiin yksi noita, jonka kosketuksesta joutui noidan kattilaan keskelle salia (esim. keskiympyrään). Siellä tämän oli odotettava pelastajaa, jonka kanssa oli vielä päästä sovitulle turva-alueelle ennen kuin pääsi takaisin leikkiin mukaan. Mikäli noita sai pelastajan ja pelastettavan kiinni matkalla turvaan, joutuivat molemmat kattilaan!

Munan kuljetus

Leikimme viestileikkiä tyhjillä yllätysmunan kuorilla. Meidät jaettiin 3-4 lapsen joukkueisiin ja jokainen joukkue sai yhden yllätysmunan kuoren. Tarkoituksena oli open kertomalla tai lasten keksimällä tavalla kuljettaa muna tietyn matkan ja tuoda se seuraavalle. Mikäli muna tippui maahan, se piti nostaa ja jatkaa kuljettamista paikasta, johon se oli pudonnut.

imageimage

Munan piilotus

Munan piilotus oli koodausleikki, jossa toimimme pareittain. Toinen pareista meni seinää vasten silmät suljettuina ja toinen piilotti yllätysmunan kuoren. Tämän jälkeen piilottajan oli koodattava parinsa kätkemänsä munan luokse robottimaisilla käskyillä, esim. ”Mene neljä askelta eteenpäin”, ”Käänny oikealle”.

Tipu, kukko ja kanat

Tässä leikissä valitsimme ensin yhden tipun ja yhden kukon. Muut leikkijät menivät käsi kädessä pareittain kanoiksi ympäri salia. Sitten kukko alkoi ottaa tipua kiinni. Tipu saattoi mennä kuitenkin turvaan jonkun kanaparin luo, jolloin se kana, jolle se käänsi selkänsä muuttui tipuksi. Jos kukko sai tipun kiinni, vaihtuivat roolit.

image

3. Suuri munan metsästys tikkutiistaina

Yhdessä ykkösten kanssa matkasimme koulun saliin suureen munan metsästykseen. Kyse oli suunnistuksen, bingon ja aarteenetsintä -leikin sekoituksesta, jonka tavoitteena oli saada selville koodinasana. Koodisanan avulla taas löysimme kadonneet suklaamunat.

image image

Leikki aloitettiin muodostamalla etsintäryhmät. Jokaiseen ryhmään tuli sekä ykkösluokkalaisia että eskareita. Ryhmät saivat ison bingoruudukon, jossa oli pääsiäiseen liittyviä kuvia, johon piti etsiä ympäri salia piilotetut oikeat sanat. Ruudukon toisella puolella taas oli numeroruudukko, johon kirjoitettiin jokaisen kuvakortin vierestä löytyvä kirjain.

image image

Salissa alkoikin hirmuinen tohina, kun ryhmät lähtivät yhdessä etsimään kirjainvihjeitä ja pääsiäiseen liittyviä sanoja… Hienosti kaikki onnistuivat etsinnöissään ja palkkioksi saimme suun makeaksi suklaamunista, NAM!

image

4. Kana kot kellokeskiviikkona – K

Kellokeskiviikkona kana sanoi kot ja lähti kertomaan kuninkaalle, että taivas on putoamassa. Tämä englantilainen satu johdatteli meidät sopivasti K-kirjaimen pariin. Sadussa Kana Kot eläinystävineen matkaa siis kuninkaan luo, kunnes viekas kettu johdattaa ilkeästi koko lintu joukon kotiluolassaan olevaan kuoppaan. Henkihän siinä meni kaikilta paitsi Kanalta, joka juoksi nopeasti takaisin kotiin ja kuningas ei saanut koskaan tietää, että taivas on putoamassa… sadun löydät mm. Hanhiemon satuaarre -kirjasta.

121px-Hanhiemon_satuaarre

K-kirjaimeen lähdimme tutustumaan Kanat ja kettu -leikillä, jossa valitsimme ensin ketun, joka lähti ottamaan lapsia kiinni. Mikäli kettu sai leikkijän kiinni, tämä muuttui kanaksi, joka liikkui kyykyssä kanamaisesti ja toisteli K-äännettä. Valitsimme myös kukon, joka saattoi kosketuksellaan muuttaa kanan taas lapseksi. Leikkijät liikkuivat eri tavoin, esim. kinkaten tai tasajalkaa hyppimällä.

Toisena K-kirjaimeen johdattelevaa leikkiä leikimme taskullisella jättinopalla. Nopan taskuihin oli laitettu K-kirjaimella alkavia tavuja. Heitimme noppaa vuorotellen ja jokainen yritti keksiä tavulla alkavan sanan. Kaikki sanat kerättiin taululle.

image

Seuraavaksi lähdimme pysäkkityöskentelyn kautta tutustumaan lisää K-kirjaimeen…

Kirjaimen piirtäminen

Molla ABC -peli oli edelleen ahkerassa käytössä, kun harjoittelimme K-kirjaimen muotoa. Lisäksi piirsimme K:ta suureen kokoon voimapaperille ja liitutaululle.

image

Äänteet, tavut ja sanat

Tällä kertaa tutustuimme K-kirjaimeen ja kertasimme aiemmin opittuja kirjaimia erilaisia pelejä pelaten. Muna-curlingissa pelattiin pareittain vastakkain. Matot merkkasivat maalialuita, joissa oli kirjaimia. Curlingia pelasimme tennispalloilla, jotka piti saada vieritettyä tarkasti jonkin kirjainmaton päälle. Mikäli tiesi kirjainta vastaavan äänteen tai yhden munan ja jos keksi kyseisellä kirjaimella alkavan sanan sai toisen pisteen.

image

Riko muna -pelissä oli yllätysmunan kuorien sisään piilotettu kirjaimia, joista muodostui K-kirjaimella alkava sana. Kun sai sanan selville, niin se tuli vielä kirjoittaa monisteeseen oikeaan kohtaan.

image

Ristinollaa pelattiin sanoilla, tavuilla tai äänteillä. Pelialustana toimi 3×3 ruudukko, jossa oli joko eri kirjaimia, K-kirjaimella alkavia tavuja tai K-kirjaimella alkavia sanoja. Pari valitsi tasolleen sopivan alustan ja mikäli tunnisti tai osasi lukea ruudussa olevan äänteen, tavun tai sanan sai laittaa pelikiekon sen päälle. Voittaja oli se pelaaja, joka sai suoran joko vaakaan, pystyyn tai vinottain.

image

4. Ylös Jerusalemiin kiirastorstaina

risti

Kiirastorstaina matkasimme ylös Jerusalemiin yhdessä koululaisten kanssa. Perinteinen pääsiäisvaellus oli tällä kertaa rakennettu perinteiseksi näytelmäksi koulumme saliin. Pienimmille katsojille pääsiäisen tapahtumissa riitti ihmeteltävää, mutta hienosti me eskarilaisetkin jatkoimme kuunnella ja katsella kertomusta. Alla oleva kuva on Lappeenranna ev. lut. seurakuntien sivuilta…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ylös Jerusalemiin on Lauritsalan seurakunnan näytelmä, jossa avataan 2000 vuoden takaisen pääsiäisviikon tapahtumia. Ääneen pääsevät tapahtumia todistaneet ja niihin vaikuttaneet ihmiset. Itse Jeesusta näytelmässä ei kuitenkaan näy, vaan Hänen tarinaansa tarkastellaan aikalaisten ja silminnäkijöiden näkökulmasta. Tästä pääset Lappeenrannan ev. lut. seurakuntien sivuille: http://www.lappeenrannanseurakunnat.fi

5. Pitkäperjantai, lankalauantai, 1. ja 2. pääsiäispäivä lomaa!

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Talven taikaa

20.3.2016 Yleinen

Eskarit ovat tutustuneet hieman luontoon ja luonnon ilmiöihin tämän pohjolan kylmimmän vuodenajan, talven, aikana. Tavoitteena oli leikkien, toiminnallisten tehtävien ja tutkimisen kautta saada tietoa kasvien ja eläinten talven vietosta sekä veden olomuodoista. Vinkkejä tehtäviin ja erilaisiin leikkeihin saimme erityisesti Helsingin ympäristökeskuksen Talven taikaa -materiaalista. 

Toisena lähteenä käytimme Lumen ja jään valtakunnassa -opetuspakettia.

Alkusysäyksenä talven luontoon tutustumiselle toimi kuitenkin Järven tarina -elokuva, jonka kävimme elokuvateatterissa katsomassa. Vaikka Järven tarinassa vuodenajat vaihtuivatkin, niin siinä esiintyi paljon talven eläimiä sekä lumen tai jään alla että päällä.

1. Kasvit talvella

Ensimmäisen kokoontumiskerran aloitimme marssimalla läheiseen metsään lapioiden kera. Jakauduimme pieniin tutkimusryhmiin ja kaivoimme kuoppia lumeen. Tarkoituksena oli löytää talveaan viettäviä kasveja. Lumen alta paljastuikin mm. mustikan varpuja, jotka talvehtivat lumen alla. Vastaan tuli myös aina vihreänä säilyviä sammaleita sekä muita enemmän tai vähemmän kuihtuneita kasveja.

image image

Seuraavaksi peitimme tekemämme kuopat ja leikimme sokkoa, jossa pareittain talutettiin toinen jonkun puun luo. Pari tutki puun silmät kiinni tunnustelemalla. Tämän jälkeen hänet tuotiin takaisin lähtöpaikkaan ja sen jälkeen tehtävänä oli löytää oikea puu. Samalla opiskelimme opettajan johdolla lumen päällä talvehtivia kasveja, kuten puita ja talventörröttäjiä.

Kasvien talvehtimiseen tutustumista jatkoimme sisällä palattuamme retkeltä. Aluksi lämmittelimme Pakkanen ja aurinko -leikillä, jossa valittiin pakkanen jäädyttämään leikkijöitä kosketuksellaan. Auringoksi valittu lapsi sai taas halauksellaan lämmittää ja päästää jäätyneet takaisin mukaan leikkiin. Kokeilimme erilaisia liikkumistapoja.

image

Seuraavaksi meitä talveen johdattelivat aiheeseen liittyvät lorut ja runot. Niitä harjoiteltiin tutusti jättinopalla arpoen ja kaikutekniikkaa käyttäen.

”Liisa nukkui, näki unta: yöllä satoi paljon lunta! Kinos kasvoi, kasvoi pilviin asti, Liisa juoksi nopeasti. Palloin pyörein pehmein, rakensi hän lumimuurin. Liisa heräs unestaan, muisti lumilinnojaan, ulos juoksi nopeasti – lunta olikin vain polviin asti!”

”Talven ukko, lumiukko, lunta säkistä heittää. Jäätä suihin, kylmää luihin, tienoot lumella peittää.”

”On maassa lunta ja siilipariskunta jo nukkuu talviunta. Näkee unta kuusta ja hiiren sääriluusta ja omenapuusta ja lämpimästä kesästä sekä somasta käenpesästä.”

”Talitintti hakkaa, jäistä talipakkaa. Kylmä on, ei takkaa, pakkanen ei lakkaa. Veistää talven patsaan, lastut lentää vatsaan.”

”Nauroi vitivalkein hampain. Ratsateli lumilampain, puitten ali, puitten yli. Lunta kukkoroillaan syli.”

”Nirskuen ja narskuen, puhuu herra pakkanen. Luonto nukkuu uneksuu, metsässä on tammikuu.”

Lorujen jälkeen keskustelimme retken tutkimuksista ja ope johdatteli juttelua kasvien talven viettoon. Kertasimme vielä kasvien tapoja talvehtia:’

  • lumen alla suojassa (mustikka)
  • ilmassa (puut)
  • piilossa maan alla (sipulit, mukulat, juuret)
  • lumen päällä (talvetörröttöjät)
  • aina vihreaät (sammalet ja jäkälät)

Mietimme miten kasvit selviävät talvesta ja miksi kasvit ovat tärkeitä eläimille myös tähän vuodenaikaan. Pohdimme yhdessä vielä mitä kasveja eri eläimet käyttävät ravinnokseen talvella. Keskustelujen ja esimerkkien pohjalta pääsimme piirtämään kuvaa kasvien talven vietosta. Apuna käytimme erilaisia luonto-oppaita ja -kirjoja.

image

image image image image

2. Eläinten talvi

Toinen oppitunti talvisesta luonnosta sisälsi tutustumista eläinten talven viettoon. Ope oli valinnut eri eläimiä, joiden kuvan avulla ensin keskustelimme siitä, miten ne viettävät talvea. Leikimme myös eläinten talveen liittyviä leikkejä.

Karhu

Karhu valmistautuu talveen syömällä paljon. Sydäntalven karhu yleensä tunnetusti nukkuu esim. vahvassa muurahaispesässä sijaitsevassa pesässä. Keskustelun ja karhun kuvan tarkastelun jälkeen leikimme yhdessä tutun Karhu nukkuu-leikin.

”Karhu nukkuu, karhu nukkuu talvipesässänsä. Ei ole vaaraa kellään, näin sitä leikitellään. Karhu nukkuu, karhu nukkuu, eipäs nukukaan…”

Jänis ja ilves

Jänis varautuu talveen vaihtamalla talviturkin, mutta on muuten ns. aktiivinen. Ilves taas on jäniksen luonnollinen saalistaja, joka etsii myös talvella jänispaistia. Leikimme saalistuksen selventämiseksi Ilves ja jänis -leikkiä, jossa valitaan yksi ilves ja yksi jänis. Muut leikkijät ovat pareittain käsikädessä pensaita, joihin jänis voi mennä piiloon. Mikäli jänis pääsee turvaan pensaan keskelle, vaihtuu jäniksen selän puoleinen pari jänikseksi. Jos taas ilves saa jäniksen kiinni, osat leikkijöiden osat vaihtuvat – eli jäniksestä tulee ilves ja ilveksestä jänis.

image

Siili ja käärme

Siili viettää talvea talvihorroksessa yleensä lehtikasaan tehdyssä pesäsässä. Käärme etsii talven ajaksi itselleen kiven tai kallion kolon, johon se usein yhdessä lajitovereidensa kanssa vaipuu kylmänhorrokseen. Eläydyimme seuraavaksi käärmeiksi, jotka etsivät luokasta itselleen sopivan sopen tai nurkan (useampi lapsi saattoi olla samassa). Sillä aikaa yksi meistä meni luokan ulkopuolelle ja tuli luvan saatuaan etsimään piilossa olleita käärmeitä.

image

Orava ja kettu

Orava valmistautuu talveen keräämällä talvivarastoja ja vaihtamalla talviturkin. Oravakin talvella ns. aktiivinen ja näin ollen saalistajien ulottuvilla. Oravan luonnollinen vihollinen on kettu. Tätä asemaa havainnollistimme orava ja kettu-leikillä, johon tarvisimme kaksi palloa. Pikkupallo on orava, joka saattoi hypellä heittäen piirissä olevien leikkijöiden kesken miten vain. Kettua merkkasi iso pallo, joka kiersi piirissä järjestyksessä lapselta toiselle. Kannattaa ensin kokeilla vain yhdellä pallolla – ensin vaikka oravan liikkumista, sitten ketun, niin leikki sujuu varmasti paremmin.

image

Lopuksi saimme tehtäväksemme piirtää kuvan eläinten talven vietosta. Käytimme apuna mm. Jäljillä -kirjan kuvia ja tekstejä sekä muitakin luontokirjoja.

image

image image image image image

3. Lumen tutkiminen ja lintujen talvi

Kolmannen kerran teeman tiimoilta kokoontuessamme teimme jälleen pienen retken lähimetsään. Mukaan otimme open johdolla lapioita, keppejä, mittoja, ämpäreitä ja digitaalisia lämpömittareita. Päästyämme metsään päätimme ensin hieman herkistää kuuloaistiamme ja jokainen sai etsiä itselleen hyvän paikan lähimaastosta. Kävimme makaamaan hangelle, laitoimme silmät kiinni ja kuuntelimme metsässä kuuluneita ääniä. Hetken päästä jokainen sai kertoa kuulemistaan äänistä, joista osa oli luonnon ääniä ja osa ei.

Ope jakoi meidät lapset pieniin tutkimusryhmiin ja ensimmäiseksi tehtäväksemme saimme mitata lumen syvyyden muutamasta eri kohdasta mitan ja kepin avulla. Ope kyseli ja näytti ensin, miten tämä tapahtuu ja sitten saimme itse kokeilla.

image image

Toisena tehtävänä oli tutkia lumen eristävää vaikutusta lämpömittareiden avulla. Ensin mittasimme lämpötilan lumen pinnalta ja tämän jälkeen kaivoimme kuopan, jonne upotimme mittarin anturin. Huomasimme, että lumen peittämässä kuopassa oli huomattavasti lämpöisempää kuin lumen pinnalla.

image image

Retken lopuksi otimme vielä luminäytteen ämpäriin sisätiloissa tutkittavaksi.

Luokkatyöskentelyn aloitimme kertauksella. Eläinbingo-pelissä etsimme pareittain tuttujen eläinten nimiä ympäri luokkaa ja kirjoitimme bingo-ruudukkoon oikean eläimen kuvan kohdalle oikean nimen. Kun saimme bingo-ruudukon täyteen, niin ope kyseli kuvissa esiintyneiden eläinten talvesta.

image

Seuraavaksi keskityimme lintujen talven viettoon. Keskustelimme siitä, mikä Suomessa talvella viihtyviä lintujen uhkaa. Kylmyys, ravinnon puute ja petolinnut muodostavat suuria uhkia, joita voimme helpottaa esim. talviruokinnalla ja lintulaudoilla.

Leikimme pikkulintujen talvisiin uhkiin liittyen muutaman leikin. Ensin oli vuorossa tuttu pakkanen ja pikkulinnut -leikki, jossa valitaan pakkanen jäädyttämään lentäviä lintuja. Aurinko taas saattoi halauksella sulattaa jäätyneen linnun. Ensin lensimme kädet siipinä, sitten kokeilimme eri liikkumistapoja, kuten kinkkaaminen ja kyykkykävely.

Toisena leikkinä leikimme Petolintu ja pikkulinnut -peliä, jossa petolintu huuhkaja yritti pyydystää kosketuksellaan pikkulintuja, jotka olivat turvassa kolmen pikkulinnun parvissa eli piirissä aina viiteen laskien. Tässäkin leikissä liikuttiin eri tavoilla, esim. Kyykkykävelyllä…

image

Lintulaudan vakiovieraisiin, punatulkkuun ja talitiaisen tutustuimme lintukirjojen ja Googlen kuvahaun kautta. Jokainen sai mallin mukaan värittää mahdollisimman oikean värityksen kummallekin linnulle.

image

Tunnin lopuksi palasimme vielä veden olomuotoihin sulatetun lumen kautta. Siivilöimme sulatetun lumen ja näimme samalla mitä kaikkea lumessa oikein onkaan… Samalla pohdimme, mitä olomuotoja vedellä on. Sulanut lumi on nestettä, kun nestettä heittää saunan kiukaalle siitä tulee höyryä ja pakkasella vesi on kiinteää eli lunta tai jäätä. Kokeilimme myös tätä vesimolekyyli-leikkiä: http://www.topata.fi/videot-1-2lk/muut/veden-olomuodot

Talven selkä alkaa jo taittua ja kuljemme kohti kevättä. Tässä oli meidän eskareiden seikkailu talvisen luonnon parissa. Nyt on syytä pikkuhiljaa jättää kylmä talvi taakse ja odottaa kevätauringon lämpöä. Niin tekevät varmasti myös metsän eläimet ja kasvit.

Ruusunen, Tuhkimo, Lumikki – R, T, L

9.3.2016 Yleinen

Tutustuimme perinteisten satujen ja prinsessojen kautta uusiin kirjaimiin, nimittäin R-, T- ja L-kirjaimiin, prinsessojen mukaan. Satuihin yhdistelimme leikkejä, draamaa, tehtäviä ja pistetyöskentelyä. Kaikkia meitä lapsia ja aikuisia eivät välttämättä prinsessat kiinnosta, mutta yllättäen kaikki olivat innokkaita osallistumaan lähes koko teemajakson ajan. Sadut ja leikki vain veivät mennessään…

1.Ruusunen

satuaarre

Alkuun luimme Prinsessojen satuaarre -kirjasta Grimmin sadun prinsessa Ruusunen. Kuultuamme sadun kertaalleen open lukemana, kertasimme sen pääkohdat keskustelemalla. Tämän jälkeen työskentelimme pareittain prinsessa Ruusunen -tarinasta koostetun kuvasarjan parissa. Kerroimme vuorotellen toisillemme sadun vielä kerran kuvien avulla.

image

Jatkoimme aiheeseen syventymistä leikkimällä ja laulamalla tutun ”Prinsessa Ruusunen” laululeikin. Valitsimme Ruususen, noidan ja prinssin, muiden leikkijöiden asettuessa prinsessan ympärille piiriin muuriksi. Ehdimme leikkiä ja laulaa ”Prinsessa Ruususen” muutaman kerran.

”Prinsessa Ruusu linnassa, linnassa, linnassa.

On pahan noidan pauloissa…

Ja linnan muurit kohoaa…

Vuos’ sadan nukkuu Ruusunen…

Vaan prinssi uljas avun tuo…

Hän rientää kauniin Ruusun luo…

Heräjä Ruusu kaunoinen…

Nyt tanssikaamme laulellen…”

Laulun jälkeen otimme esiin haltijan tai noidan taikasauvan (eli oman sormen) ja teimme ensin ilmaan 10 isoa R-kirjainta mallin mukaan. Tämän jälkeen ”taikasauva” käytettiin myös pareittain – R-kirjaimia tehtiin kaverin selkään toiset kymmenen kappaletta.

Seuraavaksi oli aika siirtyä R-kirjain harjoitteluun pysäkkitehtävien parissa…

Kirjaimen piirtäminen

Harjoittelimme R-kirjaimen piirtämistä Ipadin avulla sekä Molla ABC -peliä pelaamalla että Finger -paint piirrosohjelmalla, jossa voi piirtää sormella helposti eri kokoisia kirjaimia ja pyyhkiä ne halutessaan myös  pois kätevästi. Lisäksi jokainen piirsi pienille leselautasille 20 R-kirjainta.

image image

Äänteet, tavut ja sanat

Äänne-kirjain vastaavuutta harjoittelimme marmorisilla prinsessa kirjaimilla. Peliä pelattiin pareittain, vastaavasti kuin myrkkysieni-peliä, jossa toinen valitsee myrkkysienen ja toinen tulee niitä keräämään tietämättä, mikä sieni on valittu myrkkysieneksi. Nyt vain sienien tilalla oli kirjaimia, joita keräämään tulleen pelaajan oli aina sanottava keräämänsä kirjainta vastaava äänne.

image

Kirjoittamista ja ”lukemista” harjoittelimme monistetehtävässä, jossa tuli ensin etsiä kaikki R-kirjaimella alkavat sanat ja tämän jälkeen kirjoittaa sekä piirtää kolme sanaa oman valintansa mukaan.

image

Vihkotyöskentely

Vihkoihin piirsimme ensin R-kirjaimen muodon suureen kokoon ja harjoittelimme vielä 10-15 kirjainta lisää hieman pienempänä. Seuraavalle sivulle piirsimme kuvan Ruususen tornihuoneesta, josta löytyi ainakin ruusuköynnös, rukki, rasia ja Ruusunen itse nukkumassa sata vuotista untaan lattialla.

image image

image image

2. Tuhkimo

Seuraavana prinsessana oli vuorossa Tuhkimo lasikenkineen ja kurpitsavaunuineen. Käytimme open johdolla käsikirjana Terhi Martinez-Abarcan ja Riikka Nurmen Loikaten leikkiin – rohkeasti rooliin! -kirjaa, josta löytyy paljon materiaalia 1-7-vuotiaiden draamakasvatukseen.

draama

Alkukoukkuna luimme Grimmin veljesten Tuhkimo -sadusta kohdan, jossa ilkeä äitipuoli ja sisarpuolet kiusaavat ja pilkkavat Lumikkia. Tähän liittyen pelasimme Pääsenkö piiriin -leikkiä, jonka kautta voi käsitellä kiusaamista syvemmin. Leikissä valitaan 2-3 leikkijää, jotka menevät muiden muodostaman piirin ulkopuolelle. Piirissä olevien lasten tehtävänä on estää ulkopuolella olevia pääsemästä piirin sisälle. Leikki vaikeutuu huomattavasti, jos jää yksin piirin ulkopuolelle…

image

Jatkoimme Tuhkimo -sadun parissa kuuntelemalla tarinaa eteenpäin, kuinka Tuhkimo saa kuulla Prinssin järjestämistä tanssiaisista ja kuinka hyvä haltija päättää auttaa Tuhkimoa pääsemään tanssiaisiin. Haltijan taikoihin liittyen teimme mekin kirjaintaikojamme hippaleikin muodossa. Valitsimme yhden joukostamme haltijaksi, jonka taikasauvan kosketuksesta muuttui T-kirjaimeksi ja alkoi toistaa T-äännettä. Pelastaa saattoi halaamalla. Kokeilimme erilaisia liikkumistapoja.

Tuhkimo -satu jatkui taas leikin jälkeen. Tarinassa Tuhkimon lasikenkä jäi linnan portaille ja prinssi lähti sitä sovittamaan. Äitipuoli lukitsi Tuhkimon tornihuoneeseen, kun Hovimarsalkka saapui sovittamaan kenkää Tuhkimon sisarpuolille. Niinpä mekin leikimme Avaimen piilotusta, jossa kuten Tuhkimossakin pienet hiiret lähtevät etsimään ”ilkeän” open piilottamaa avainta. Koko hiirijoukko eli me lapset menimme siis luokan ulkopuolelle hetkeksi, kun ope piilotti avaimen jonnekin luokkaan. Vihjeeksi saimme joko ”torni”, ”vaunut” tai ”lasikenkä”, sen mukaan mille korkeudelle avain oli piilotettu.

Jännitys kohosi sopivasti, kunnes hiiret sadussakin löysivät tornin avaimen ja Tuhkimo pääsi sovittamaan lasikenkäänsä. Mekin riisuimme sisätossumme ja -kenkämme piirin keskelle ja niiden järjestystä sekoitettiin meidän ollessa sokkoina. Sitten meidän piti tunnustelemalla löytää omat tossut. Lopuksi Tuhkimo sai prinssinsä ja keskustelimme vielä hetken siitä, miten Tuhkimoa tarinassa kohdeltiin ja oliko se mielestämme reilua.

image

Seuraavaksi siirryimme Tuhkimo -aihetta ja T-kirjainta käsittelevien tehtäväpysäkkien pariin.

Kirjaimen muoto

Tutusti aloitimme T-kirjaimeen muodon harjoittelun Molla ABC -pelillä, johon teimme Tutkimon kirjaimen eli T-kirjaimen lisäksi myös Ruususen kirjainta eli R-kirjaimen muotoa. Leseet oli tällä kertaa laitettu tarjottimelle, johon piirsimme sormella 20 upeaa T-kirjainta.

image image

Äänteet, tavut ja sanat

Käenmuna -pelissä harjoittelimme tuttuja kirjaimia ja niitä vastaavia äänteitä. Pareittain pelatussa pelissä toinen ajoi Tuhkimon kurpitsavaunut käenmunan eli jonkun kirjaimen päälle. Sillä välin toinen leikkijä sulki silmänsä. Sitten hänen piti päätellä, minkä kirjaimen päällä vaunut oikein olivat ja harjoitella kyseistä kirjainta vastaavaa äännettä 5 kertaa.

image

Kadonneet sanat -leikissä ympäri luokkaa oli levitetty Tuhkimo -satuun liittyviä sanoja, jotka lasten piti käydä etsimässä ja ”lukemassa”. Sanalaput olivat teksti seinään päin ja niitä ei saanut viedä pöydän ääreen, jossa sana tuli kirjoittaa monisteeseen. Näin pääsimme harjoittelemaan muistamista, lukemista ja kirjoittamista. Sanaa sai käydä katsomassa uudestaan niin monta kertaa kuin tarvitsi.

image image

Kuva-sanapelissä etsimme kuva-sanapareja. Tietenkin niiden aiheet olivat paljolti poimittu Tuhkimo -sadusta ja kaikki sanat alkoivat T-kirjaimella.

image

Logico-tehtävissä etsimme oikeita alkukirjaimia ja sanoja. Tehtäviä oli tarjolla kolmea eri vaikeustasoa, joista saimme valita itselle sopivimman.

image

3. Lumikki

Lumikki -teemaa lähestyimme, kuten Tuhkimoakin, leikkien, tarinan ja draaman keinoin. Grimmin veljesten Tuhkimo -sadusta luimme ensin alkua, jossa Luminkin äiti kuolee ja tämä saa uuden ilkeän äitipuolen ja kuningattaren, joka kysyy taikapeliltään: ”Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin?” Kerran kuulleessaan kuvastimelta, että Lumikki on kaunein, kuningatar suuttuu ja päättää tapattaa Lumikin. Metsästäjä ei kuitenkaan henno tappaa Lumikkia, vaan jättää tämän metsään. Niinpä mekin pimensimme luokan ja muutimme sen L-metsäksi. Valitsimme yhden Lumikiksi, joka meni hetkeksi luokan ulkopuolelle. Tällä välin päätimme yhden leikkijän, joka oli jokin muu puu kuin L-puu. Kun sokkona metsään saapunut Lumikki tuli takaisin luokkaan, puut toistivat L-äännettä ja yhtä muuta äännettä. Lumikin piti etsiä kyseinen puu, joka muutaman kerran leikittyämme johdatti meidät ja Lumikin kääpiöiden tuvalle.

Lumikki söi ja joi sekä kävi kääpiön sänkyyn nukkumaan ja lopulta kuningatar sai peilinsä kautta kuulla, että Lumikki onkin elossa. Me leikimme paripeiliä, jonka kautta eläydyimme kuningattaren tunteisiin. Leikissä toinen pareista teki eri tunteisiin liittyviä ilmeitä ja toinen yritti peilin tavoin matkia niitä. Kokeilimme ilmaista iloa, surua ja vihaa, jotka olivat sadussa kuningattarelle ominaisia tunteita.

image

Surua, voi itku ja parku ?

image

Vihaa! ?

Leikimme myös kuvanveistäjä-leikkiä, jossa toimitaan myös pareittain. Toinen pareista on savea ja toinen muovaa patsaan, joka kuvaa kuningattaren tunteita, kuten vihaa, kateutta ja kiukkua.

image

Lumikki -kertomus jatkui… Kääpiöt auttoivat koditonta Lumikkia, mutta ilkeä kuningatar myrkytti omenan ja lähti kääpiöiden mökille eukoksi pukeutuneena. Kuningatar sai Lumikin syömään myrkkyomenan ja tämä vaipui kuolleena maahan. Jännityksen kohottamiseksi päätimme leikkiä Myrkkysieni -leikkiä siten, että valitsimme lattialle piirin keskelle erilaisia esineitä omeniksi. Yksi leikkijä poistui oven ulkopuolelle siksi aikaa, kun muut valitsivat esineiden joukosta myrkkyomenan. Ulkopuolella ollut leikkijä tulee sen jälkeen osoittamalla keräämään ”omenoita”, jotka laitetaan sivuun niin kauan kuin tämä osuu myrkkyomenaksi valitun tavaran kohdalle.

image

Kuuntelimme Lumikin tarinan loppuun – kääpiöt valmistuivat lasiarkun, prinssi rakastui Lumikkiin ja arkunkantajan horjahdus sai omenan palan irtoamaan Lumikin kurkusta. Lumikki virkosi ja kohta vietettiin häitä. Lopuksi teimme vielä yhden harjoituksen – seinät, jossa kuningattaren seinällä oli myrkkyomena, Lumikin seinällä kampa ja Kääpiöiden seinällä työsaapas. Meidän piti liikkua open tarinasta tekemien kysymysten mukaan kohti jonkin henkilön seinää. Tässä esimerkkikysymyksiä:

  • Kuka oli tarinassa ilkeä toiselle?
  • Kuka oli ilkeä?
  • Kuka piti Lumikista?
  • Kuka tarinan henkilö haluaisit itse olla?

Keskustelimme vastauksista ja yritimme myös perustella mielipiteitämme… Seuraavan ”oppitunnin” käytimme erilaisiin leikkihin, jotka liittyivät toisaalta Lumikki -satuun ja toisaalta L-kirjaimeen.

Aloitimme Lumikki ja L-kirjain aiheiset leikit Lumikki-bingolla. Saimme pareittain bingoalustan, jossa oli Lumikki -satuun liittyviä kuvia. Tehtävänä oli etsiä luokkaan piilotetut sanakortit ja kirjoittaa niissä olevat sanat vastaavan kuvan kohdalle bingoruudukkoon. Bingo-peli onnistui hienosti kaikilta pareilta ilman lukutaitoakin – osasimme hyvin päätellä, mitä sanakorteissa oikein luki.

image image

Lumikin myrkkyomena-leikkiä jalostimme siten, että omenoina toimivat kertakäyttölautaset, joihin oli kirjoitettu L-kirjaimeen liittyviä tavuja. Kävimme yhdessä läpi tavut, minkä yksi leikkijöistä meni luokan ulkopuolelle. Valitsimme tavujen joukosta yhden myrkkyomenan. Omenalautaset käännettiin nurinpäin. Sitten hetki sitten ulkopuolelle mennyt leikkijä tuli keräämään omenatavuja. Muut leikkijät lukivat yhteen ääneen kerääjän kääntämiä lautasia, kunnes vastaan tuli myrkkyomenaksi valittu tavu – silloin huudettiin tietenkin ”myrkkyomena!”

image

L-kirjaimeen tutustumista jatkoimme Onko meistä sanaksi -leikillä. Leikkiä leikittiin monille tutun Vettä kengässä -pelin tapaan, mutta tavuilla. Puolet ryhmästä meni sanan lopputavu mukanaan luokan ulkopuolelle ja toinen puoli jäi luokkaan alkutavukortin kanssa. Sitten luokan ulkopuolelta piti tulla vuorotellen kysymään ”Onko meistä sanaksi?” joltakin luokassa olevalta. Tämän jälkeen verrattiin tavukortteja ja mikäli niistä muodostui sana pääsi ”taivaaseen”. Jos taas sanaa ei muodostunut oli ”Vettä kengässä” ja se leikkijä jolta kysyttiin ”Onko meistä sanaksi?” sai päättää liikkumistavan, jolla kysyjä poistui luokasta.

image image

Viimeisenä Lumikkiin ja L-kirjaimeen liittyvänä tehtävä oli vihkotyö. Ensin teimme vihkoihin ison L-kirjaimen muodon, sitten harjoittelimme 15-20 L-kirjainta hieman pienempään kokoon. Seuraavalle sivulle yritimme keksiä vähintään kolme L-kirjaimella sanaa, jotka piirrettiin ja jos osasi myös kirjoitetiin vihkoon. Lumikki aiheinen värityskuva löysi tiensä viimeiselle L-kirjainta käsittelevälle vihkon sivulle.

image image image

Prinsessojen seurassa edennyt jakso sujui mukavissa merkeissä. Tekemistä ja intoa riitti! Satujen, leikkien ja tehtävien myötä tutustuimme paitsi kirjaimiin myös perinteisiin ja tunnetuimpiin Grimmin satuihin toiminnallisesti. Nyt kohti uusia satu- ja kirjainseikkailuja!

Ennen vanhaan

27.2.2016 Yleinen

Kalevalan päivää vietetään sunnuntaina 28.2., jolloin juhlistetaan kansalliseepostamme Kalevalaa ja sen runojen kerääjää Elias Lönnrotia. Kalevalan päivä on myös suomalaisen kulttuurin päivä, joten me eskarilaset olemmekin koko edellisen viikon ajan toimineet kansanperinne- ja Kalevala-teemojen parissa. Ennen vanhaan -jakson aikana tutustuimme mm. hieman siihen, millaista elämä oli Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Perinneleikit ja -laulut kuuluivat tietenkin myös viikon ohjelmaan. Kalevalan tarinoita kuulimme toiminnallisen tarinapajan myötä.

1.päivä: Aikamatka alkaa

”Souvetaanpas Sorolaan, yli pellon Porolaan.

Porolas on musta lehmä, valkea on vasikka.

Akka alla lypsämässä, ukko vieres’ kyykkimässä.

Minkä akka alta sai, ukko ryntty ryyppäs kaik'”

Aikamatkamme aluksi, johdatteluna aiheeseen, lauloimme ja leikimme yllä olevan Souvetaan Sorolaan laululeikin, jossa soudetaan pareittain perussykkeessä ja leikitään sanojen mukaan.

Seuraavaksi harjoittelimme hieman suomalaisia lasten kansanrunoja. Jokainen pääsi vuorollaan heittämään jättinoppaa ja arpomaan kuudesta runosta yhdessä lausuttavan. Runoja harjoittelimme kaikumenetelmällä, jossa ope luki runoa rivin kerrallaan ja lapset toistivat perässä. Runot oli valittu kahdesta suomalaisen lasten runouden kokoelmateoksesta Kaarina Helakisan Pikku Pegasoksesta ja Suomen lasten runotar -kirjasta. Tässä mukana olleet runot, joista yhden lapset saivat kotiläksynä opetella ulkoa:

”Kis kis kippurahäntä, huomenna mennään Lappeenranta. Mitä sinne tekemään? Kissanpoikia pesemään”.

”Menin Saksaan, sain saappaat, tulin Ruotsiin, sain rukkaset, tulin Suomeen sain sukat, pesin, parsin ja paikkasin, panin aidalle kuivumaan, varas vei.”

”Kepo, kepo ketunpoika. Jäpö, jäpö jänönpoika. Opo, opo oravanpoika. Hipo, hipo hirvenpoika. Näpö, näpö näädänpoika. Supo, supo sudenpoika. Sipo, sipo siilinpoika.”

”Pikku piimäenkeli, navetassa lenteli, härkäin kanssa tappeli, vasikoita nakkeli.”

”Apina, kapina kiipeli puuhun. Putosi sieltä poliisin suuhun, poliisi luuli makkaraksi ja puraisi palan pois.”

”Kissa istuu ikkunalla, neuloo pientä sukkaa. Elä itke, lapsi kulta, itkus menee hukkaan.”

pikkupegasos suomen-lasten-runotar

Siirryimme ajassa taaksepäin parisataa vuotta – Koiramäen aikaan. Mauri Kunnaksen Koiramäki -teoksista tutustuimme sen hahmoihin ja Koiramäen pihapiiriin. Isännät, emännät, piiat ja rengit olivat 1800-luvun maaseudulla tuttuja hahmoja, jotka seikkailevat myös Koiramäessä yhdessä Killen, Martan ja Ruoti-ukon kanssa. Keskustelimme 1800-luvun elämästä, jossa sähköä ja muovia ei vielä ollut. Saimme pohtia mm. sitä, mitkä leluistamme olisivat voineet olla olemassa myös 200 vuotta sitten.

WEB-kansi_Koiramaki_316px

Koiramäen innoittamina leikimme ja lauloimme Isäntä teki talon piirileikin, joka löytyy Liisa Laaksosen ja Maija Salon Lystiä leikkiä -kirjasta. Alussa piirin keskelle valitaan isäntä, joka laulun sanojen mukaan ottaa itselleen emännän. Emäntä taas valitsee itselleen lapsen jne.

image

Jatkoimme vielä Koiramäen talossa, jossa tehtiin myös paljon puhdetöitä. Sekä Koiramäki -kirjasta että Ylen elävästä arkistosta löytyy aiheeseen liittyvää materiaalia. Pikku Kakkosessa esitetty Koiramäki animaatiosarja kertoo mukavasti 1800-luvun maalaiselämästä nykypäivän lapsille. Löydät sarjan jaksoja täältä: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/06/10/koiramaki

Pohdimme yhdessä varsinkin langan valmistuksen vaiheita. Lampaanvillan karstaamista ja rukilla kehräämistä, jonka johdosta päätimme ryhtyä kehräämään silkkilankaa… Piirileikissä ensin käännytään ympäri oman nimen kohdalla ja lopuksi käännytään takasin ns. oikeinpäin yhtäaikaa.

Kehrätkäämme silkkilankaa, hienompaa kuin hiuskarva.

Liisasta vähän väärällistä, käärällistä, käännä itses ympäri.

Täss’ on vähän väärin tehty, takapuol’ on eteen kääntty.

Kaikista vähän väärällistä, käärällistä, käännä itses ympäri.

Tämän jälkeen jätimme Koiramäen taaksemme ja siirryimme ajassa hieman eteenpäin – 1900-luvun alkuun. Tämän ajan elämää kuvaa Priitu Rovaniemen markkinoilla -kirja, josta luimme Priitun perheestä.

Priitu.kansi

Kirjassa olevan mustavalkoisen valokuvan myötä tutkimme open tuomia vanhoja valokuvia ja perehdyimme hieman valokuvauksen historiaan. Tähän liittyen teimme lyijykynätyön Priitun perheen valokuvasta. Tavoitteena oli käyttää mahdollisimman paljon eri harmaan sävyjä. Tästä ideasta ja materiaalista kiitos openideat -blogille.

image image image

Lopuksi lapset saivat vielä toisen kotitehtävän, jossa jokaisen oli täytettävä oma sukupuu yhdessä vanhempien kanssa. Näin lapset pääsivät tutkimaan myös omaa historiaansa noin reilut sata vuotta taaksepäin.

image

2. päivä: Koulu ennen vanhaan

Aloitimme silloin ennen -teemamme toisen päivän kertaamalla edellisenä päivänä opittuja lasten runoja. Jokainen sai näin vielä lisäharjoitusta, vaikka kyseiset runot olivat olleet myös kotiläksynä. Lapset osasivat runot hienosti! Priitu Rovaniemen markkinoilla -kirjaa jatkoimme eteenpäin. Ope luki ja kertoi omin sanoin, mitä kirjan tekstissä ja kuvissa tapahtui. Priitun mukana pääsimme keskustelemaan mm. 1900-luvun alun koulusta, markkinoista, kahvin valmistuksesta, sirkuksesta ja elokuvista…

Lopuksi palasimme vielä kirjan kohtaan, jossa oli kuva Priitun koulusta ja luokasta. Ope oli lavastanut myös eskarilaisten luokkaan vanhan ajan koulun helmitaulun, karttakepin, opetustaulujen ja maapallon avulla. Roolileikin kautta lasten oli tarkoitus saada kuva entisajan koulun kovasta kurista, ulkoa opettelun tärkeydestä ja hieman erilaisesta opettajan roolista nykypäivään verrattuna.

image

Koulun leikkiminen aloitettiin perinteiseen tapaan virren veisuulla. Niinpä monille tuttu Ystävä sä lapsien kaikun open johdolla upeasti. Tässä kyseinen virsi Tommi Kaleniuksen esittämänä videon kera:

Virren veisuun jälkeen ope kuulusteli läksyn eli tiedossa oli runonlausuntaa. Oppilaat pääsivät vuorotellen luokan eteen lausumaan valitsemansa runon. Yllättäen ”Kis, kis kippurahäntä” oli ylivoimaisesti suosituin esitys… Todella rohkeasti ja varmasti kaikki oppilaat suoriutuivat läksystään ja luokan edessä esiintymisestään.

Puhtaustarkastus ja rangaistukset kuuluivat myös leikkimielisenä sisältönä kouluumme. Siispä ope tarkasti kaikkien sormet, kynnen alustat ja korvantaustat. Entisaikojen rangaistuksista lapset saivat kokeilla nurkassa seisomista. Ope myös uhkaili karttakepillä sormille näpäyttämistä, mikäli työrauha luokassa ei säilynyt. Entisaikojen koulua jatkettiin äidinkielen tunnilla, jonka aluksi ope luki Astrid Lindgrenin iki-ihanaa Eemeliä. Tällä kertaa saimme kuulla Eemeli ja keittokulho -tarinan.

eemeli ja keittokulho

Tarinan jälkeen keskustelimme entisaikojen leikeistä ja leluista, joilla myös Eemeli ja pikku Iida leikkivät. Eemelin ja Iidan tarinan myötä ope antoi meillä vanhan ajan koulu leikin viimeisen tehtävän, joka oli paperinukkejen leikkaaminen. Lapsilla oli mahdollisuus valita joko Eemeli tai Iida paperinukke.

image

3. ja 4. päivä: Työpajat

Seuran kahden päivän ajan toimimme yhdessä ykkösluokkalaisten kanssa kansanperinne- ja Kalevala-aiheisissa työpajoissa, joissa luvassa oli mm. Kalevalan tarinoita, Suomalaisia laulu- ja piirileikkejä ja vanhojen tavaroiden näyttely.

Kalevala

Kansalliseepokseemme tutustuimme Suomen lasten Kalevalan ja Koirien Kalevalan tekstien myötä kuunnellen, keskustellen, laulaen ja leikkien.

suomen_lasten_kalevala-4248609-frntl

  • Mikä on Kalevala?
  • Kuka on koonnut Kalevalan?
  • Ketkä ovat Kalevalan keskeiset henkilöt?
  • Otteita Kalevalan tekstistä

koirien kalevala

Tarinoimme ja kuuntelimme mm. Väinämöisen synnystä ja Hauen leukaluusta valmistetusta kanteleesta. Lauloimme ja soitimme kanteleella ”Kapo, kapo karhunpoika” -laulua. Keksimme yhdessä eri eläimien poikasia, joista jatkoimme monta säkeistöä. Tämän jälkeen aloitimme Sammon takomisen, johon tarvittiin Ilmarista. Jättiläiskuusen ja tuulenpuuskan avulla lennätimme Ilmarisen yhdessä Pohjolaan.

image

Tämän jälkeen etsimme Sampoon tarvittavat ainekset: joutsenen sulan kärki, ohran jyvän, uuden kesän untuvan, maho lehmän maitosen.

Ihmekone Sammon taontaa varten tarvittiin loimuava liekki, joka saatiin aikaan palkeilla… Teimme siis käsistämme palkeet pohkuimme liekkiin voimaa… Viimein saimme ihmekoneen aikaan suola-, jauho- ja rahamyllyn kera. Sitten kokeilimme miten Sampo toimii.

image

Kalevalassa tuli kiista Sammosta, sillä Väinämöinen ei tohtinut luopua ihmekoneesta. Hän päätti varastaa Sammon ja kiistelyn seurauksena Sampo särkyi ja vajosi mereen. Pohdimme vielä lopuksi tuleeko onni todella ihmekoneesta vai mistä saamme iloa ja sisältöä elämään?

image

Askartelimme myös vaka vanhan Väinämöisen naamat. Hattu maalattiin, kasvot piirrettiin ja partaan leikattiin suikaleita sanomalehdestä.

image image

Vanhojen tavaroiden näyttely

Vanhojen tavaroiden näyttelyssä lasten tutkittavaksi ja ihmeteltäväksi oli koottu neljä erilaista kokonaisuutta. Ope esitteli museon näyttelyt aluksi lyhyesti, minkä jälkeen lähdimme suorittamaan pysäkkien tehtäviä pienryhmissä.

Aamukahvin ääressä

Pysäkillä lapset saivat ensin tutustua vanhoihin kahvipannuihin ja -myllyihin. Jokainen pääsi myös jauhamaan myllyllä kahvia. Viimeisenä tehtävänä oli piirtää pannu tai mylly hiilellä tai grafiikkakynällä mallin mukaan.

image image

Leluja

Lapsia kiinnostavat tietenkin vanhat lelut. Tällä pysäkillä lapset saivat ensin tutkia leluja ja halutessaan hieman leikkiä niillä. Sen jälkeen he valmistivat valitsemistaan leluista esittelykortit.

image image

Koulussa

Tähän näyttelyyn oli koottu tavaroita entisajan koulusta. Lapset tutkivat taas esineitä ja saivat kokeilla kirjoittaa oman nimensä vahan ajan kaunokirjoituksella – ei muuten ollut helppoa hommaa!

image

Eriskummallisia esineitä

Näytteillä oli hieman erikoisia vanhoja esineitä, joita lapset pääsivät kokeilemaan ja tutkimaan. Leikkimielisessä tietokilpailussa lapset pääsivät arvaamaan ja päättelemään, mitkä ihmeen kuusi esinettä ope oli näyttelyyn valinnut.

image

Suomalaiset laululeikit

Laululeikkeihin ja tanhuihin liittyy vahvasti kansallispuku, johon pääsimme myös tutustumaan lähemmin. Jokainen sai myös piirtää kansallispuvun mallin mukaan.

image

Tässä pajassa pääsimme kokeilemaan erilaisia suomalaisia perinneleikkejä. Pääosassa olivat laululeikit, joissa myös liikuimme piiri, rivi ja neliömuodossa. Ohjelmassa oli vanha kansantanssi ”Nuotan repiäinen”, kansanlaulu ”Aleksille taikinaa”, ”Pui, pau papinkello” ja ”Kehrätkäämme silkkilankaa”.

image image

Aleksille taikinaa, Aleksille taikinaa.

Aleksille taikinaa, Juliukselle voita.

Kyllä se Julius tulla saa, kyllä se Julius tulla saa,

kyllä se Julius tulla saa kun on niin nätti poika.

 

Piu, pau papinkello,

apulaisen aisakello,

Kivijärven kirkonkello,

lukkarin lesken lehmänkello,

Markkulan Heikin hevosenkello,

Vallesmannin vellikello,

Turun kirkon tornikello.

Leikeistä kokeilimme Suutarin sohimista, jossa ”ukko” (=merkkikartio) piti saada kaadettua selät vastakkain jalkovälissä seivästä sohien. Tätä leikkiä voi leikkiä myös niin, että toinen on sohija ja toinen varjelija.

image

Harjoittelimme myös pareittain ”Suolan punnitsemista” eli ”Jauhosäkin nostelua”, jossa ollaan parin kanssa selätysten käsikynkkää ja nostellaan vuorotellen toista ilmaan selän päälle.

image

5. päivä: Perinteisiä liikuntaleikkejä

Aikamatkamme kansanperinteen ja Kalevalan parissa päättyi liikuntasalissa perinteisiä liikuntaleikkejä leikkien. Mukana oli muutamia perinteisiä liikunnallisia leikkejä, joita hieman kehittelimme ja tuunasimme uuteen kuosiin.

Hippaleikki

Ennen vanhaan pihoilla leikittiin paljon hippaa. Lämmittelimme nykyäänkin suositulla hippaleikin versiossa, jossa hipaksi valittu otti muita leikkijöitä kiinni. Kiinnijääneen piti mennä kyykkyyn odottamaan. Pelastaa saattoi koskettamalla olkapäähän ja sanomalla kyykyssä olevan lapsen nimi.

image

Juokse, juokse hiiri

”Juokse, juokse hiiri, ettei kissa miiri, sua saavuttaisi, sua saavuttaisi…”

Tätä leikkiä leikimme piirissä, jossa vieritimme palloa (=hiiri) ja yksi leikkijä oli keskellä kissana. Mikäli kissa sai hiiren kiinni, vaihtui ”mokan” tehnyt kissaksi. Palloa eli hiirtä piti liikuttaa mahdollisimman nopeasti, sillä leikin ohjaaja saattoi komentaa keskelle myös mikäli jäi liian pitkäksi aikaa hautomaan palloa.

image

Maa, meri, laiva

Perinteistä Maa, meri, laiva leikkiä leikimme summamuotojen ja eri liikkumistapojen kera. Maa, meri ja laiva muutettiin luvuiksi 5, 6 ja 7 ja tehtävämme oli ohjaajan huutamien summamuotojen mukaan liikkua oikeaan paikkaan, esim. jos ohjaaja huusi 2+5, piti liikkua seiskan kohdalle. Kokeilimme myös eri liikkumistapoja, kuten hyppäämistä, laukkaamista ja kinkkaamista.

image

Polttopallo

Polttopalloa -leikki on monille varmasti vähän liiankin tuttu, joten päädyimme kokeilemaan leikistä hieman erilaista variaatiota. Sisärinkiin asetettiin kolme keilaa, joita keskimäisessä ringissä olevat suojelivat yrittivät puolustaa. Muut leikkijät olivat rinkien ulkopuolella yrittäen ”polttaa” oli kaataa keiloja kolmea palloa heittämällä.

image

Paistin syöminen

Tässä leikissä ollaan piirissä ja valittu paisti menee sen keskelle. Tämän silmät sidotaan ja käteen annetaan pamppu. Muuta yrittävät käydä ”haukkaamassa” paistista palan sormilla näykkäämällä ilman, että paisti osuu häneen pampullaan. Piirissä olevia leikkijöitä ohjeistettiin aina ”haukkaamisen” jälkeen palaamaan omalle paikalleen ennen uutta syöntireissua.

image

Viikko suomalaisen kulttuurin parissa vierähti nopeasti. Pääsimme tutustumaan aiheeseen varsin kattavasti ja monipuolisin menetelmin. Lapsille kokonaisuus oli toivottavasti mieleenpainuva ja jatkossa aiheita on hyvä lähteä syventämään.

Hyvää ystävänpäivää!

12.2.2016 Yleinen

Sunnuntaina vietettävää ystävänpäivää silmällä pitäen eskarilaiset tekivät viikon mittaan erilaisia harjoituksia ja leikkejä ystävä-teeman ympärillä. Ystävä- ja kaveritaidot olivat monissa toiminnallisissa tehtävissä keskeisessä roolissa. Samalla tutustuimme myös hyvin teemaan sopivasti Y-kirjaimeen sekä harjoittelimme erilaisia kädentaitoja ystävyyteen ja kaveruuteen liittyen.

1.päivä: Y niin kuin ystävä

Ensimmäisenä päivänä tutustuimme Y-kirjaimeen ystävä-teeman kautta. Luimme aluksi Maukan ja Väykän ”Pieni kirja ystävyydestä” sisältää ajatuksia ystävyydestä. Timo Parvelan ja Virpi Talvitien luomat kissa- ja koirahahmot pohtivat kaveruutta. Kirja sisältää lyhyitä mietelauseita, joiden avulla keskustelimme lasten kanssa niiden merkityksestä ja sanomasta sekä ystävyydestä yleensä.

maukan-ja-vaykan-pieni-kirja-ystavyydesta

Maukan ja Väykän viisauksien jälkeen loruilimme kaikumenetelmän ja nopanheiton avulla ystävyysloruja.

”Ystävyys on kuin pikkuinen ukko, jolla on kädessä pikkuinen lukko. Sillä se sitoo ystävät yhteen, niin kuin maamies pellolla lyhteen.”

”Nalle karvatassu, vallaton ja hassu, löysi pienen sydämen, punaisen ja lämpöisen. Luokse hyvän ystävän sydämen mä lähetän, päätti pikkunalle ja kömpi peiton alle.”

”Ystävyys on kuin perhosen lento, niin hauras, kaunis, hento. Vaan hoivaapa sitä ja huolta kanna, sen suurempaa lahjaa ei elämä anna.”

”Niin monta pientä lintua kuin pääsi päällä lentää, niin monta sul on ystävää, vaan muista mua sentään.”

”Ystävät ovat kuin tähtiä. Vaikka et aina näe heitä, tiedät heidän olevan tuolla jossakin.”

”En tarvitse mitään niin paljon kuin hunajaa… – sanoi Puh katsoessaan Ristoa ja Nasua – paitsi ystäviä…”

Leikit

Salainen ystävä-leikissä jokainen nosti itselleen ystävän nimen sisältäneen lapun salaisuuspussista. Tehtävänä oli huomioida salaista ystävää mahdollisimman paljon koko viikon ajan kertomatta ystävälle tai kenellekään muulle ystävän nimeä. Leikissä saattoi myös yrittää hämätäolemalla ystävällinen kaikille…

Lapset arvasivat kirjan luettuaan melko pian, että tänään tutustumme Y-kirjaimeen. Niinpä leikimmekin Ystävyys-hippaa, jossa ensin valitaan hippa. Tämän kosketuksesta jää kiinni Y-kirjaimen muotoon ja hokemaan Y-äännettä (lyhyt tai pitkä). Pelastaa saattoi halaamalla.

image

Leikimme myös muutamia erilaisia ystävyyteen liittyviä leikkejä. Noppapelissä tarvittiin kaksi noppaa, jotka heitettiin yhtäaikaa. Toisessa nopassa oli ryhmän lasten nimet ja toisessa kysymyksiä, esim. lempiruoka, mieluisin harrastus, lempilaulu jne. Nopanheiton mukaan vastasimme kysymyksiin.

image

Läpsyssä leikkijät asettuivat piiriin – läpsy keskelle. Piirissä olevat huutavat jonkun leikkijän nimen ja tämän on mahdollisimman nopeasti sanottava jonkun toisen leikissä mukana olevan nimi. Läpsyn tehtävänä on läpsäistä vaahtomuovi- tai sanomalehtitötteröllä huudettua leikkijää polveen. Jos läpsy onnistuu tässä ennen kuin leikkijä keksii toisen mukana olevan nimen, läpsy vaihtuu.

image

Paikanvaihtoleikissä yksi leikkijöistä meni pois huoneesta muiden seisoessa piirissä. Tällä välin kaksi lasta vaihtoi paikkaa ja oven ulkopuolelle mennyt kutsuttiin takaisin. Tämän tehtävänä oli huomata paikkaa vaihtaneet lapset.

Pysäkkitehtävät

Jatkoimme Y-kirjaimeen tutustumista tehtäväpysäkeillä. Lapset saivat kiertää tekemässä tehtäviä haluamassaan järjestyksessä. Seuraavalle pysäkille sai mennä, mikäli vain tilaa oli.

Molla ABC pelillä harjoittelimme taas uuden kirjaimen muotoa ja oikeaa piirtämissuuntaan. Y-kirjaimen lisäksi kertauksena teimme myös M-kirjaimia, molempia viisi kertaa. Y-kirjaimen muotoa teimme myös kolmeen eri kokoon liiduilla voimapaperirullalle. Jokaisen tehtävä oli piirtää viisi isoa Y-kirjainta, viisi keskikokoista Y-kirjainta ja viisi hieman pienempää Y-kirjainta.

Kirjoittamista, äänteitä ja tavuja harjoittelimme erilaisin pelein. Ystävyys-aiheisen lauseen sanoja kirjoittelimme noppapelissä, jossa piti aina kirjoittaa nopanheiton osoittama sana.

image

image

Lautapelissä kertasimme tuttuja äänteitä ja kirjaimia. Pelasimme pareittain, joilloin toinen heitti noppaa ja eteni pelilaudalla sanoen pelinappulansa kohdalle osuneet äänteet. Toinen pelaaja laski etenemistä luvuilla nopan silmäluvun verran. Mikäli ei osannut tai muistanut äännettä, niin piti pysähtyä kyseiseen kohtaan pelilaudalla.

Ystävänpäiväajelulle lähdimme kultaisella Rolls-Roycella. Eteen tulleet äänteet, tavut sanat yritettiin lukea open avustuksella.

image

Logicot-peleissä oli tarjolla kolmea eria tasoista tehtävä, josta sai valita itselleen sopivan.

Vihkotyöskentely

Lopuksi teimme vihkoon Y-kirjainsivun, jossa harjoittelimme Y-kirjaimen muotoa eri kokoon ja teimme ystävyyteen liittyvän kuvan. Halutessaan sai myös kirjoittaa Y-kirjaimella alkavia sanoja. Viimeiselle sivulle liimasimme Maukka ja Väykkä: ”pieni kirja ystävyydestä” teoksen kansikuvan.

image image image image

2. ja 3. päivä: ystävätaitoja

Luimme viikon aikana jatkokertomuksena Timo Parvelan ja Virpi Talvitien toista ystävyysaiheista kirjaa, nimittäin ”Keinulauta” -tarinaa, jossa pieni Pii karhu etsii keinukaveria itselleen. Kirjassa Pii tekee muistikirjaansa muistiinpanoja, jotka ovat oivia havaintoja ystävyydestä. Aika ajoin pysähdyimmekin keskustelemaan Piin merkinnöistä ja ystävyydestä lasten kanssa.

keinulauta

Leikit

Leikimme ja teimme yhdessä useita harjoitteita ystävä-teemaan liittyen. Leikit sisälsivät ripauksen yhteistyötä, hyppysellisen tutustumista ja isomman annoksen ystävä- ja kaveritaitoja. Lämmittelynä toimivat hyvin hieman liikkumista sisätävät leikit, joihin liittyi hieman tutustumista ja yhteistyötä.

Zombi-leikissä seisoimme piirissä ja yksi meistä valittiin Zombiksi piirin keskelle. Zombin piti lähteä kädet edessä kulkemaan jotakuta leikkijää kohti. Tämän taas tuli mahdollisimman nopeasti huutaa jonkun toisen piirissä olevan leikkijän nimi. Mikäli Zombi ehti tätä ennen koskettamaan, vaihdettiin Zombia.

image

Toffee-leikissä olimme piirissä, käsikädessä lattialla makaamassa. Ope yrittii käydä irroittamassa otettamme jaloista vetämällä, mutta tiukasti kaverista kiinnnipitäen onnistuimme pystymään yhdessä.

Kivi-leikissä liikuttiin ensin tilassa eri liikkumistavoilla musiikin soidessa. Kun musiikki lakkasi, piti mennä kiveksi (kerälle) lattialle. Ope kävi tällä välin peittämässä yhden lapsen peitolla ja muiden tehtävä oli huomata tai arvata kuka lymyili viltin alla.

image

Kukahan täällä mahtaa lymyillä??

Leikimme myös tunnustuksia-leikkiä, jossa edelleen liikuttiin musiikin tahdissa erilaisin liikkumistavoin, kunnes musiikki lakkasi. Tällöin etsimme parin (joka kerta eri) ja vastasimme parille open esittämään kysymykseen. Kysymykset liittyivät vahvuuksiin ja ystävyyteen:

  • Mitä harrastat?
  • Missä olet hyvä?
  • Paras puolesi kaverina?
  • Kehu pariasi

Arvaa kuka on ystäväni-leikissä yksi lapsista meni huoneen ulkopuolelle ja muut päättivät joukostaan tällä ystävän. Tämän jälkeen oven taaksen mennyt leikkijä kutsuttiin takaisin ja tämän piti kyllä ja ei-kysymyksin selvittää se, kuka oli hänen ystävänsä.

Oletko ystäväni -leikissä puolet ryhmästä meni oven ulkopuolle ja puolet valitsi tästä joukosta itselleen ystävän. Sitten kävimme kysymässä vuorotelle huoneessa olevilta ”Oletko ystäväni?” Mikäli vastaus oli myönteinen ”Olen ystäväsi”, jäätiin istumaan ystävän luo, mikäli taas kielteinen ”Vettä kengässä”, kinkkasimme takaisin oven taakse. Joku saattaa tuntea tämän leikin myös nimellä ”Vettä kengässä”.

image

Kaverin etsintä -harjoituksessa valitsimme ensin kaksi lasta, jotka menivät hetkeksi käytävään. He saivat ohjeekseen kysyä tai etsiä itselleen ystävän iltapäivän leikkeihin palatessaan takaisin luokkaan. Sillä välin muut ottivat itselleen kaverin tai ystäväporukan ja alkoivat leikkiä. Tehtävänä oli olla huomioimatta kaveripyyntöjä, joita käytävässä olevat lapset heille hetken kuluttua esittäisivät. Muutaman minuutin jälkeen ope pysäytti harjoituksen ja lapset saivat kertoa tuntemuksiaan ja ajatuksiaan ulkopuolelle jättämisestä. Toisessa vaiheessa harjoitus toistettiin siten, että luokassa olevien piti olla mahdollsimman hyviä ystäviä kaverin kyselijöille.

Tehtäviä

Teimme pieniä harjoituksia, jotka hieman myös vaativat ystävätaitoja. Pareittain valmistimme ystävärannekkeet kahdesta villalangasta kierittämällä. Tämä vaati tarkkuutta, yhetistyötaitoja ja vuorovaikutusta. Ihan hienot nauhat saimmekin aikaan…

image

Ystävänpäiväkortit teimme arvotulle kaverille. Nostimme taas nimet salaisuuspussista ja tehtävänä oli siis taiteilla kortti kyseiselle kaverille.

image image

Teimme ystävästä myös muotokuvan. Kaveri istui mallina mahdollisimman paikallaan ja tehtävänä oli piirtää tarkka kasvokuva hänestä. Tässä muutama taideteos:

image image image image image

Eskarin ystävyys-viikko sujui mukavissa merkeissä. Tällä kertaa saimme yhdessä aikaan tällaisen kokonaisuuden… Tästä on hyvä lähteä ystävänpäivän viettoon. Siis OIKEIN HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE!

Maunon maja – M

9.2.2016 Yleinen

Tutustuimme eskareiden kanssa seuraavaksi M-kirjaimeen, johon meidät johdatteli Katri Tapolan ja Kristiina Louhen tarina Maunon maja. Luimme ensin kirjan, jossa Mauno ystävineen ”karkaa” rakentamaan majaa metsään. Valokuvausta harrastava Mauno ottaa tilannekuvia seikkailuistaan metsässä. Maunon hauskan ja jännittävän seikkailun kertasimmekin lyhyesti kirjan kuvien avulla. Lapset saivat kertoa, mitä kullakin sivulla olevissa kuvissa tapahtuikaan.

1064_maunonmaja_2014718153925

Maunon majan innoittamina leikimme leikkiä, jossa piti keksiä mitä Maunon majasta löytyy. Istuimme piirissä ja hernepussi kiersi lapselta lapselle. Jokainen sai yrittää löytää sopivia asioita, jotka löytyisivät Maunon majasta. Ope vastasi esim. ”Maunon majasta löytyy muki.” Aika nopeasti huomasimme, että M-kirjaimella alkavat sanat kelpasivat majaan. Toisena leikkinä hieman kertasimme aiemmin opittuja konsonantteja ja M-äännettä. Ope sanoi sanan ja lasten tuli kuunnella sen alkuäännettä ja tehdä sovittu liike mahdollisimmen nopeasti. (M = kyykky, P = ponnistus ylös, H = x-hyppy, S = peppu maahan).

Tehtäväpysäkeillä keskityimme M-kirjaimen muodon piirtämiseen ja harjoitteluun. Lapset kiersivät omaan tahtiinsa näillä rasteilla:

Ipad-peli Molla ABC:llä harjoiteltiin tällä kertaa tietenkin M-kirjain 5 kertaa ja kertauksena N-kirjainta samaiset viisi kertaa. Ennen Mollaa rastilla harjoiteltiin kymmenen M-kirjainta parin selkään sormella piirtämällä ja kymmenen kertaa omaan kämmeneen.

image

Voimapaperirullalle piirsimme Maunon majasta löytyneitä asioita ja esineitä. Osatessaan ja halutessaan sai myös kirjoittaa majassa olevia asioita. Jokainen piirsi ja kirjoitti vähintään kolme M-kirjaimella alkavaa sanaa.

image

Valkoiselle paperille harjoittelimme suureen kokoon kymmenen parasta M-kirjainta. Mielestään onnistuneimman sai ympyröidä.

Liitutaululle harjoittelimme ensin kymmenen M-kirjainta liidulla piirtämällä. Tämän jälkeen pyyhimme kirjaimet pois maaleten päälle vedellä ja siveltimellä. Näin saimme mahdollisimman paljon toistoja kirjaimen muodosta.

image

Rakentelimme kirjaimia myös M-kirjaimia naruista ja hernepusseista. Valmiin kirjaimen muotoa pitkin sain myös kävellä muutamia kertoja oikeaan suuntaan tietenkin.

image image

Lopuksi jaoimme ryhmän kahteen joukkueeseen, jotka saivat yhteistyönä rakentaa majan. Kaikkea huoneesta löytyvää materiaalia kuten tyynyjä, tuoleja ja peittoja sai käyttää hyväkseen. Majan rakentamisen jälkeen jäi vielä aikaa majaleikkiin.

image

Vihkoon teimme Maunon majan, joka oli M-kirjaimen muotoinen. Majaan sisään piirsimme ja kirjoittelimme M-kirjaimella alkavia tavaroita ja henkilöitä. Seuraavalle sivulle harjoittelimme kymmenen hienointa M-kirjaimen muotoa. Lopuksi liimasimme vihkoihin vielä kuvan majaleikistämme ja kirjoitimme leikkiin osallistuneiden lasten nimiä sekä sanan MAJA.

imageimageimageimage

Huurteinen seikkailu – H

25.1.2016 Yleinen

Paukkupakkasille ja talviselle säälle sopivasti lähdimme parin oppitunnin mittaiselle ”Huurteiselle seikkailulle”. Tarkoituksena oli tutustua H-kirjaimeen leikein, tarinoin ja tehtävin. Parin vuoden takaisesta elokuvasta monille tuttu satu toimi hyvin taustavoimana koko kokonaisuuden ajan.  Huurteiseen Frozen -maailmaan pääsimme mukaan kertomuken avulla. Ensin kuuntelimme Disneyn ”Huurteinen seikkailu” -kirjaa, joka kertoi meille Arendelin prinsessojen Elsan ja Annan tarinan. Kuuntelun jälkeen kertasimme yhdessä keskustellen Frozen-sadussa esiintyneet hahmot.

frozen

Johdatteluna aiheeseen katsoimme myös muutaman kohtauksen itse elokuvasta. Lauluilla on elokuvassa keskeinen rooli, joten päätimme keskittyä tähän puoleen. Tässä musiikkia elokuvasta Frozen:

Huurteinen seikkailumme jatkui yhdessä leikkien. Ensin pelasimme Huurteinen jäätelökone-leikkiä, jossa ryhmä jaettiin ensin kolmeen ryhmään, open toimiessa leikin johtajana ja hippana. Kaikkien ryhmien tehtävänä oli liikkua turvasta turvaan oikeaan aikaan. 1. ryhmän tuli liikkua kuultuaan H:lla alkavan sanan, 2. ryhmän, kun kuuli H:n sanan keskellä ja 3. ryhmä kuullessaan talveen liittyvän sanan. Mikäli hippa sai kiinni, pääsi tämän apuriksi ilman liikkumista. Kokeilimme erilaisia pieneen tilaan sopivia liikkumistapoja.

Toisena pelinä oli Huurteinen tavuviesti-leikki, jossa kolme joukkuetta etsivät ensin omat tavukorttinsa ja muodostivat sitten niistä Huurteinen seikkailu -kirjasta poimittuja sanoja. Lopuksi keksityt sanat kirjoitettiin paperille.

image

Kyseessä oli hieman teeman sopivaksi muokattu versio tästä leikistä:

H-kirjaimen muotoon tutustuimme tekemällä ”taikavoimiemme” avulla huurteisia kirjaimia ensin ilmaan, sitten omaan kämmeneen ja lopuksi kaverin selkään. Sitten olimme valmiita siirtymään Huurteisten H-kirjaimien valmistukseen. Kirjaimen muoto hahmoteltiin ensin valkoisella öljypastelliliidulla akvarellipaperille. Lisäksi halutessaan sai tehdä huurteisen lumihiutaleen. Tämän jälkeen paperi laveerattiin sinisellä vesivärillä, jotta H-kirjain ja lumihiutale saatiin esiin.

image

Maalauksen kuivuessa jatkoimme vihkotyöskentelyn parissa. Harjoittelimme lisää H-kirjaimen muotoa, värittelimme teemaan sopivan kuvan ja lopulta liimasimme Huurteisen H-kirjaimemme vihkon kansikuvaksi.

imageimage

image image

Huurteisen seikkailun jatko-osassa pääsimme seikkailupysäkkien tehtävien pariin. Työskentelimme pareittain ja ratkaisimme visaisimmatkin pulmat Elsan ja Anna johdattamina.

Pelasimme lautapeliä, jossa H-kirjaimella alkavat sanat piti tavuttaa taputtamalla ja laskea tavujen määrä. Mikäli tavutus onnistui pääsi etenemään tavujen lukumäärän verran eteenpäin. Ensin maalin päässyt oli voittaja.

image

Jäätynyt kortti -peli oli muokattu versio myrkkysieni-leikistä. Toinen leikkijöistä valitsi jäätyneen kortin ja toinen keräsi kortteja samalla sanojen kortissa olevaa kirjainta vastaavan äänteen. Huurteinen seikkailu aiheiset kirjainkortit johdattelivat kertaamaan tarinan henkilöitä ja aiemmin opittuja äänteitä.

image

Kuva-sanakortti -pelissä piti yhdistää H-kirjaimella alkava kuva ja sana. Lukutaitoiset harjoittelivat sujuvampaa lukemista, lukemaan opettelevat harjoittelivat päättelytaitoja ja kirjaimia.

image

Riimiparitehtävässä saimme etsiä Elsan ja Annan sanoille oikeat parit. Etevimmät ja lukutaitoiset saattoivat kilpailla nopeudessa, mutta aivan yhtä hyvin sai keskittyä sanahahmon hahmottamiseen ja samankaltaisuuksien etsimiseen.

image

Kirjainmuotoa harjoittelimme isolle Huurteisen valkoiselle paperille sinisellä liidulla 10 kertaa. Jokainen sai ympyröidä mielestään parhaan kirjaimen. Lisäksi harjoittelimme kirjainmuotoa tutusti Ipadin Molla ABC pelin avulla.

image

Olga orava – O

18.1.2016 Yleinen

Aloitimme eskareiden muutaman oppitunnin mittaisen sukelluksen O-kirjaimeen tutustumiseen. Johdatteluna aiheeseen lapset saivat kuulla tarinan Olga oravasta, joka lähti seikkailemaan ja etsimään metsän salaisuutta. Tämä Milla Teräksen ja Karollina Pertamon kirjoittama kirja luettiin ensin open johdolla ja sen jälkeen tiivistimme tekstin sisällön lyhyesti. Kertasimme keiden luona Olga orava oli käynyt ja millaisia metsän salaisuuksia hän oli saanut kuulla.

olga orava

Olga oravan tarinaan perehdyttyämme keksimme yhdessä mahdollisimman monta metsän eläintä ja mietimme niiden alkuäänteitä. Tämän jälkeen tehtävänä muodostaa omalla keholla yksin, ryhmässä tai pareittain open huutaman metsäneläimen alkukirjain. Viimeisenä muodostimme Oravan alkukirjaimen eli O:n ja jatkoimme tekemällä oravan muistikirjaan merkintöjä. Ensin teimme mahdollisimman isoja merkintöjä eli sormella ilmaan O-kirjaimia, sitten pienempiä kaverin selkään ja vielä pikkuisempana omaan kämmeneen. Kirjoitimme muistiin yhteensä 30 O-kirjainta.

image image

Päätimme jatkaa leikkimistä loruttelemalla nopan avulla. Lapset saivat vuorotellen heittää jättinoppaa ja arpoa open valitsemista Orava-aiheisista loruista yhdessä lausuttavan. Runoja harjoiteltiin kaiku-menetelmällä, jossa ope luki tekstiä rivi kerrallaan ja lapset toistivat. Tässä Orava-lorumme:

”Orava istuu oksalla, mietiskellen kuuta. Onkohan siellä käpyjä ja isoa tammipuuta.”

”Oravalla puussa, käpy oli suussa. Askeleita kuuli, Halli-koiraks luuli. Hyppäs männyn oksalta, loukkas pienen jalkansa sekä pitkän häntänsä.”

”Tikka puuta koputtaa. Jänis juosta loputtaa. Orava käpyä nakertaa. Myyrä kolosta kurkistaa. Kuka se tuolla tepsuttaa? En sano, arvatkaa!”

”Oravalla veitikalla hieno häntä on. Oksallansa istuu, joitain nakertaa. Puolet laittaa piiloon, suuren kiven taa.”

”Orava, orava hyppäs alas puusta. Kipitteli, kipitteli, käpy tippui suusta. Nappas kävyn suuhun ja hyppäs takas puuhun!”

”Kas kuusen latvassa oksien alla. On pesä pienoinen oravalla. Sen poikaset siinä ne leikkiä lyö ja pikku hampahin siementä syö.” 

image

Aikamme loruteltuamme siirryimme vihkotyön pariin. Ensin lapset saivat tehtäväkseen valmistaa oman Olga orava ja tälle pesän. Oravan vartalo ja pesä tehtiin pyörittämällä O-kirjaimen muotoa monta kertaa ympäri ruskealla / oranssilla liidulla ja vaalean / tumman ruskealla liidulla. Taiteilimme vielä Olga oravalle hännän ja pään, leikkasimme kaikki ”osat” irti paperista ja liimasimme vihkoon siten, että Olga orava pääsi pesäänsä. Seuraavaksi harjoittelimme vihkoihin kymmenen parasta O-kirjaimen muotoa ja teimme suurikokoisen O-kirjaimen yhdelle vihkon sivulle.

image image image image

Pysäkkitehtäviä

Lisäharjoitusta O-kirjaimeen tutustumiseen saimme tehtäväpysäkeillä. Mukana oli toki myös kertaavia toimintapisteitä, joissa muistelimme jo syksyllä opittuja kirjaimia ja äänteitä.

Kirjaimen piirtäminen

Molla ABC -peliä pelattiin jälleen kerran ahkerasti O-kirjainta piti käydä harjoittelemassa ainakin kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla piirrettiin viisi O-kirjainta.

image

Kertauksena leikittiin pareittain kirjainpeliä, jossa piti tunnustella pussissa olevia kirjaimia ja valita sieltä mieluinen / tuntemansa kirjain. Sitten kyseisen kirjaimen muoto piirrettiin parin selkään, joka piirsi sen taululle. Lopuksi tarkasteltiin, tunnistettiinko ja piirrettiinkö oikea kirjain.

image

Rakentelimme O-kirjaimia myös geolaudoille ja pistelyalustoille.

image

Tavut ja sanat

Tavuhyppyradalla piti käydä keräämässä Olga oravan käpyjä pesään. Matkalla olleet O-kirjaintavut hypittiin ja luettiin. Lyhyen ja pitkän vokaalin lisäksi tavut sisälsivät aiemmin opittujen konsonanttien (P, N, S) ja O:n yhdistelmiä.

image

Toisella pysäkillä lapset lähtivät etsimään metsän salaisuutta, joka oli kirjoitettu lapuille ympäri luokkaa. Tehtävänä oli käydä lukemassa (tai painamassa mieleensä) lapun salasana ja palata pöydän ääreen kirjoittamaan sana paperille. Salasanoina oli tietenkin O-kirjaimella alkavia sanoja.

Logico-tehtäviä teimme myös ahkerasti. Jokainen sai valita itselleen sopivan tehtävän lukutaidon mukaan. Yksi tehtävä vaati lause- ja sanatason lukemista, muissa harjoiteltiin äänteitä ja kirjaimia.