Selaat arkistoa kohteelle rv35.

Pääsiäisen jälkeisissä tunnelmissa

29.3.2016 Yleinen

Niin ne viikot vaan vierii. Ens viikolla alkaisi äitiysloma. Ei kyllä tunnu yhtään siltä. Olo on ihan hyvä. Välillä on liitoskipujen kans helpompaa ja sillon sit touhuilen enemmän ja sit taas sen edestään löytää. Sit pari päivää huilaillaan. Nyt pääsiäisen aikaan huomasin, että en juurikaan ehtinyt lepäilemään, kun oli vieraita ja leivoin ja tein ruokaa niin kappas, jalat turposi. Onneksi kotoa löytyy kompressiosukat jotka on nyt sitten ollu pääsiäisen ajan ahkerassa käytössä ja turvotus on helpottanut todella paljon. Nyt sitten koitan huilailla, kun arki on koittanut. Supisteluja ei oo vieläkään näkyny. Maha painaa jo kyllä sen verran että selkä meinaa kipeytyä jos on pidemmän aikaa jalkojen päällä. Mutta en jaksa siitä mitenkään valittaa. Kuuluu asiaan ja sillä mennään. Itelleni ainakin on tosi tärkeetä ollu, että pääsen vaikka Prismaan kerran viikossa tai käymään välillä ihmisten ilmoilla. Päivät kun menee täällä kotosalla puuhaillessa.

vauvalle alkaa olla kaikki kunnossa. Viimeisiä vaatteita tuossa pesen ja hankinnoista puuttuu enää amme ja itkuhälytin, että vauva vois ihan vaikka kohta jo syntyäkin. En oikein malttaisi odottaa että nään tuon pienen joka tuolla mahassa pitää välillä melkoista showta. Viime yönä näin unta, että vauva oli syntynyt ja makasi vatsani päällä. Tilanne oli kuitenkin se, että toinen tuli vaan moikkaan ja se piti mennä vielä takaisin mahaan. ? Kyllä mua aamulla nauratti, mutta vauva oli vaan niin suloinen. ❤️

Viime viikolla neuvolassa kaikki oli ihan hyvin, mitä nyt vauva heittäytyi hankalaksi. Sydänääniä kuunnellessa tyyppi veti herneet nenään ja veti ittensä varmaan solmulle ja hyvin kauas. Neuvolantäti ja opiskelija kävivät koko mahan läpi etsien sydänääniä. Välillä ne kuului tosi hiljaa. Mulla jo pukkasi hikeä ja selkäänkin alkoi sattumaan, kun sydänääniä etsittiin varmaan 15minuuttia. Mahtaa olla meidän vauva hyvin yhteistyökyvytön tapaus. Mut kyllä mua pikkusen hävetti. Onnex kuitenkin liikkeet on tuntunu ihan hyvin joten ei huolta. Välillä sitä kuitenkin alkaa miettimään, että onko kaikki hyvin kun saattaa mennä parikin päivää että mahassa on melko hiljaista. Mutta sitten taas möykätään pari päivää putkeen oikein urakalla. Täytynee ens viikolla neuvolassa kysästäkin, että missä tilanteessa on oikeesti huolestuttava ja mentävä äitipolille näytille.

Ensi viikolla saamme myös kaksi doulaa meille kylään. Tutustumista puolin ja toisin. Valitsimme siis kaksi doulaa, toinen heistä on meidän ikäisemme ja toinen on sitten vanhempi nainen, jolla on jo omia lastenlapsia. Meille tärkeintä oli siis valita semmoiset doulat joiden kanssa kemiat kohtaa. Vähän jännittää alkaa puhumaan menneistä ja näistä peloista, mutta pakko olla avoin, muuten homma ei voi toimia. Parin viikon päästä on äitipolilla synnytystapa-arvio. En tiedä aikaistavatko sitä, kun vauva on edelleen tulossa pylly edellä. Saa nähdä pääsenkö synnyttämään alakautta vai onko edessä sektio. Vielä en osaa pelätä tai jännittää kumpaakaan, mutta vähän mietityttää kuinka sektiokivun kanssa pärjää kotona. Puolisoni menee kuitenkin töihin ja pitää isyyslomat vasta ensi lukukautena. Mutta eiköhän kaikki järjesty. ☺️ Parin viikon päästä olemme ehkä vähän viisaampia asian suhteen. Sit voi alkaa jännittämään.