Selaat arkistoa kohteelle rusina.

Suklaa vs. rusina. Suklaarusina.

18.2.2015 Yleinen

Suklaapatukka: 13 sokeripalaa, rusinapaketti: ainakin sata sokeripalaa.

Törmäsin aamulla facebookissa erääsen ajatuksia herättävään kuvaan, johon oli kerätty joitakin perustuotteita ja niiden viereen ladottu sokeripaloja paketin/ tölkin ilmoittaman määrän verran. Kyseisessä kuvassa ei ollut eroteltu erikseen erilaisia sokereita, vaan se oli vaan suuntaa antava ajatuskuva siitä, ettei kaikki terveellisenä pitämämme olekaan loppujen lopuksi kovin terveellistä. Näin niinkun sokeripitoisuuksiensa kannalta.

Tästäpä sitten innoittuneena (yhtään ei tietenkään sen takia, että saisin itselleni synninpäästön) laittamaan ystävälleni Sali Säpikäiselle viestiä kuvan kera, että katsoppas tätä. Hänen askeettinen ruokavalionsa ei salli herkkuja, mutta se sallii rusinoita, minusta nähden sen verran, että hän muuttunee jossain vaiheessa itsekin rusinaksi. Perustelu, mikä häneltä tuli kuulosti enemmän siltä, että se olisi tullut minun suusta; ”rusinat ei ole karkkia”. Muahahahhahaaaa, anna mun kaikki kestää :D . Hän ei kuulemma ole rusinalakossa, vaan herkkulakossa, mutta herkkunälkään täytyy saada sokeria. Öö..? Ihanaa, hänkin on vain ihminen :D ! Välillä olen epäillyt, että miten nainen pystyy hillitsemään itsensä nuin rautaisesti, jos se on lihaa ja verta. Itsehän en siis tietenkään tälläisiin tekosyihin ole koskaan sortunut. En ikinä. Paitsi ehkä kerran, kun olin namilakossa, mutta onneksi keksihyllyltä löytyi siihen aikaan kismet-keksejä ;). Sittemmin en ole sortunutkaan herkkulakkoon. Ainakaan semmoiseen, joka olisi lyöty lukkoon ”aikuisten oikeasti”..

Miksen siis söisi ennemmin sitä suklaapatukkaa, onhan siinä paljon vähemmän sokereita, kun rusinoissa? Kyllä minä ainakin saan ennemmin tyydytyksen siitä, että syön suklaapatukan, kun kurppasia rusinoita. Mä en vaan tajuu!

Tosin olisiko tässä vaiheessa paljastettava spesiaaliherkkuni: suklaarusinat.. :D Omnomnom!!

Ps. Eilen minua kohtasi ultimaattinen suklaahimo. Pitkään mietin kauppaan lähtöä, mutta onneksi olen sen verran laiskaa tekoa, etten jaksanutkaan. Korvasin sen vaniljajäätelöllä (vain makujäätelöissä on kaloreita, vanilja nyt on niin tavallista, ettei siihen ole osannut edes kaloreita eksyä) ja mansikkasurvoksella (ihan itse tehtyä, ei lisättyä sokeria) ja lakritsi strösselillä. Aika hyvin, eikös? ;) Ai niin, ja kaikkihan sen tietää jo ennestään, että elimistö kuluttaa energiaa lämmittääkseen jäätelön, joten sehän oli siis silkkaa laihdutusta. Makujäätelön kanssa se olis saattanut mennä pari kaloria plussan puolelle.