Selaat arkistoa kohteelle rukous.

Sieluni janoaa Jumalaa

4.2.2017 Raamatusta

Psalmi 42:1-7

Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala. Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa. Milloin saan tulla temppeliin, astua Jumalan kasvojen eteen? Kyyneleet ovat leipäni päivin ja öin, kun minulta alati kysytään: Missä on Jumalasi? Tuskassani minä muistelen, miten kuljin temppeliin juhlasaatossa ilon ja kiitoksen kaikuessa, juhlakansan suuressa joukossa. Miksi olet masentunut, sieluni, miksi olet niin levoton? Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä, Jumalaani, auttajaani.

Tämä psalmi ponnahti silmilleni, kun joku aamu sitten luin sen. Siinä on valtava jano Jumalan puoleen. Meidän täytyy myös muistaa se fakta, että vanhassa liitossa israelilaiset eivät vaan voineet suoraan rukoilla ja näin lähestyä Jumalaa niin kuin me tänään, koska saamme nauttia uuden liiton eduista: Siitä, että Jeesuksen tähden meillä on oikeus ja mahdollisuus missä ja milloin tahansa lähestyä pyhää Jumalaa! Osaammeko arvostaa sitä oikealla tavalla, vai pidämmekö sitä itsestäänselvyytenä?

Tuolloin kun israelilainen tahtoi päästä kosketuksiin Jumalan kanssa, hän meni temppeliin, joka oli erotettu heidän Jumalalleen. Pappi uhrasi pässin tai vastaavan ihmisen syntien sovitukseksi ja hän koki anteeksiannon sen kautta. Nuo uhrit olivat esikuva Jeesuksen tulevasta täydellisestä uhrista koko maailman edestä. Israelilaiset kokivat jollain tavalla varmasti Jumalan läsnäolon temppelissä käydessään, mutta se oli silti vain varjo ja esikuva tulevasta. Siitä, että Jeesus on meidän ylipappimme, joka rukoilee ja edustaa meitä Isän edessä! Tämän tiedon pitäisi saada meidät – joskus kankeat suomalaisetkin – hyppimään ja tanssimaan siitä riemusta, että olemme saaneet syntimme anteeksi, eikä meitä rangaista ansiomme mukaan, koska Jeesus kantoi jo syntimme, häpeämme ja syyllisyytemme ja antoi meille voiton näistä!

On lohduttavaa huomata, että psalmin kirjoittaja tunnustaa olevansa masentunut. Niin minulle ja sinulle joskus käy kun katselemme elämäämme. Mutta kun kirjoittaja siirtää katseensa itsestään ja olosuhteistaan Jumalaa kohti, hän kokee, että Herra on hänen auttajansa!

Psalmi 63:1-9

Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Pyhäkössä saan nähdä sinut, kokea sinun voimasi ja kirkkautesi. Suurempi kuin elämä on sinun armosi. Minun huuleni ylistävät sinua. Jumalani, minä kiitän sinua niin kauan kuin elän, minä turvaan sinuun, kohotan käteni sinun puoleesi. Sinä ravitset minut kuin parhaissa pidoissa, ja minä ylistän sinua riemuitsevin huulin. Minä ajattelen sinua levätessäni, sinä olet mielessäni yön hetkinä: sinä olet tullut avukseni, ja minä saan riemuita siipiesi suojassa. Koko voimallani minä tarraudun sinuun, ja sinun oikea kätesi tukee minua.

Daavid puhuu tässä koko sydämestään ja siksi on niin timanttia nähdä, kuinka Pyhä Henki on saanut hänet ymmärtämään, kuinka koko hänen elämänsä perustuu Jumalan armon varaan. Ilman sitä ei ole mitään. Jospa mekin ymmärtäisimme sen omalle kohdallemme ja janoaisimme todella läheistä yhteyttä Jumalan kanssa. Vasta armon ymmärtäminen antaa meille uskalluksen tulla Herraa lähelle vailla pelkoa rangaistuksesta. Silloin voimme sanoa:

Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä.

Meille tulee alituinen nälkä päästä hänen läsnäoloonsa ja ymmärtää, että meillä on jo kaikki, kun saamme olla hänen lähellään. Silloin alamme todella heijastamaan Jumalan rakkautta lähimmäisiämme kohtaan ja levitämme Jumalan tuntemisen tuoksua, joka kutsuu pelastukseen ihmisiä. Jumalan armo on jotain sanoinkuvaamattoman ihanaa:

Suurempi kuin elämä on sinun armosi. Minun huuleni ylistävät sinua. Jumalani, minä kiitän sinua niin kauan kuin elän, minä turvaan sinuun, kohotan käteni sinun puoleesi. Sinä ravitset minut kuin parhaissa pidoissa, ja minä ylistän sinua riemuitsevin huulin. Minä ajattelen sinua levätessäni, sinä olet mielessäni yön hetkinä: sinä olet tullut avukseni, ja minä saan riemuita siipiesi suojassa. Koko voimallani minä tarraudun sinuun, ja sinun oikea kätesi tukee minua.

Pyydä koko sydämestäsi, että Pyhä Henki valaisee sinulle totuuden Jumalan armosta, silloin voimme päästä vielä syvemmälle siihen merkitykseen, josta Daavid tässä Psalmissa runoilee. Kun me opimme lepäämään Jumalan armossa, silloin paholaisen valheet haihtuvat elämästämme, emmekä stressaa tai murehdi turhia! Tahtoisitko elää tuosta armosta käsin? Ajattele miten läheinen suhde Jumalaan Daavidilla oli: ”Minä ajattelen sinua levätessäni, sinä olet mielessäni yön hetkinä: sinä olet tullut avukseni, ja minä saan riemuita siipiesi suojassa.” Jos rakastat jotakin henkilöä, ajattelet häntä jatkuvasti. Sellainen suhde voi olla Taivaan Isäänkin! Silloin uskaltaudumme luottamaan koko painollamme häneen, kuten Daavid sanoo jakeessa 9.

Kun alamme käsittämään, että saamme jatkuvasti olla kuin parhaissa pidoissa ja ylistää Jumalaa riemuitsevin huulin, olemuksemme muuttuu. Emme enää kaipaa sellaista pikanautintoa, jota maailma ja paholainen tyrkyttää, vaan käsitämme, että meillä on jo kaikki mitä tarvitsemme Jeesuksessa! Saamme lähestyä Herraa jatkuvasti ja vuodattaa sydämemme hänelle.

Saamme osoittaa koko olemuksellamme, että hän on meidän elämämme Herra, ja tahdomme kasvaa hänen tuntemisessaan ja kertoa muillekin, miten uskollinen ja kärsivällinen hän on ollut! Silloin lähimmäisemmekin heräävät siihen todellisuuteen, että ehkä heillä on ollut väärä käsitys uskosta Jeesukseen. Se ei olekaan jotain rituaalien tiukkaa suorittamista vaan rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä, joka saa heidät vakuuttumaan Jumalan suuresta armosta, joka kantaa halki jokaisen vastoinkäymisen ja ongelman. Moni alkaa silloin myöntämään sen faktan, ettei ole elänyt niin hyvin kuin voisi ja tunnustaa oman syntisyytensä. Silloin Jumalan ihmeellinen armo tulee ja puhdistaa kaikesta synnistä ja muuttaa ihmisen elämän kokonaan: Hän siirtyy kuoleman valtakunnasta Jumalan armon valtakuntaan, jossa hallitsee hyvä Kuningas, joka tahtoo vain ja ainoastaan parastamme. Eikö ole ihanaa olla Jumalan lapsi ja oppia joka päivä siitä identiteetistä, että olemme armahdettuja, ainutlaatuisia Isän silmissä? Jumalan runsasta siunausta elämääsi :D

Kun me rukoilemme…

15.1.2017 Raamatusta

Matteus 6:5-6

Kun rukoilette, älkää olko niin kuin tekopyhät. He asettuvat mielellään rukoilemaan synagogiin ja katujen kulmiin, jotta ihmiset näkisivät heidät. Totisesti minä sanon teille: he ovat jo palkkansa saaneet. Mutta kun sinä rukoilet, mene kammioosi, sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka salassa näkee, palkitsee sinut.

Huomaamme, että näissä kahdessa jakeessa Jeesus opettaa meille erittäin tärkeän periaatteen: Meidän motiivimme rukoilla ei tulisi olla se, että ihmiset kuulevat ja näkevät meidät. Jos rukoilemme tästä motiivista, se kertoo karua kieltä. Sen sijaan meidän tulisi viettää aikaa rukoillen Isää kahdestaan hänen kanssaan, unohtaen muut ihmiset ja keskittyä häneen.

Emme edes ymmärrä, miten radikaalia Jeesuksen aikana oli sanoa Jumalaa Isäksi. Se oli pöyristyttävää, koska edes Jumalan nimeä ei saanut lausua ääneen. Ja nyt Jeesus kutsuu Jumalaa Isäksi ja kehottaa omiaan rukoilemaan häntä! Taas kerran huomaamme, kuinka läheinen suhde Jeesuksella oli Isään ja hän tahtoi, että rukous kumpuaisi rakkaussuhteesta häneen ja kokisimme hänen Isän rakkautensa! Lopuksi Jeesus paljastaa, että kun rukoilemme, Isä palkitsee meidät. Kun rukoilemme hänen tahtonsa mukaisesti, rukouksemme kuullaan ja se muuttaa asioita ja täyttää tarpeemme.

Matteus 6:7-8

Kun rukoilette, älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka luulevat tulevansa kuulluiksi monisanaisuutensa tähden. Älkää siis olko heidän kaltaisiaan. Teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennen kuin häneltä anottekaan.

On erittäin lohduttavaa, että Pyhä Henki asuu jokaisessa Jumalan lapsessa. Meidän ei tarvitse opetella rukoilemaan täydellisiä lauseita, vaan voimme vuodattaa sydämemme Herralle. Pyhä Henki tulee opettamaan meitä, mitä ja miten rukoilla. Hän tahtoo johtaa rukoustamme, jotta Jumalan valtakunta voi kasvaa! Rukous on siis linkki, jonka kautta Herra puhuu meille Henkensä kautta. Hän tahtoo opettaa meitä rukoilemaan lähimmäistemme puolesta vilpittömästi.

Miksi Jeesus opettaa meitä rukoilemaan? Siksi, että rukous muuttaa meitä. Hän tahtoo kasvattaa meitä Jumalan kaltaisiksi, jotta nekin, jotka eivät vielä usko, tulisivat tuntemaan Taivaallisen Isämme. Oma prosessini on ollut pitkä, mutta olen vuosien aikana oppinut olemaan avoin Pyhälle Hengelle. Tarkoitan, että kun siunaan rakkaitani, Pyhä Henki näyttää minulle toisinaan kuvia tai huomaan rukoilevani jotain, mitä en suunnitellut. Kun jaan sanoman tai kuvan ystävälleni, se rohkaisee häntä. Näin Herra saa armossaan käyttää omiaan, kun vain antaudumme rukoukseen ja tahdomme olla avoimia hänelle.

1.Kor. 2:11-12

Kuka muu tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Kukaan ei myöskään tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki. Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, jotta tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut.

Kiitos Jumalalle, että Pyhä Henki tuntee hänet täysin! Ja kun rukoilemme, Isä vuodattaa sydäntään meihin. Kun rukoilemme ja käytämme armolahjoja, Herra toimii armossaan kauttamme ja opettaa, millainen hän on! Pyhä Henki tahtoo opettaa meitä käyttämään armolahjoja Jumalan kunniaksi ja osoittamaan, sen kautta, että meidän Jumalamme on todellinen ja täynnä armoa ja rakkautta.

Rukous on linkki Jeesuksen ja uskovan välillä. Sen kautta Jeesus muuttaa meitä: ajatusmaailmamme, tapamme ja asennoitumisemme pyhittyvät. Siksi se on elintärkeä kanava, jota Jumala tahtoo käyttää! Antaudu siihen, kun näet pieniä tai suurempia haasteita. Kun huomaat toimivasi lihallisesti, esim. kylväen pahoja sanoja, anna Pyhän Hengen näyttää ne sinulle ja antaudu hänen johdettavakseen päivittäin, silloin alat huomaan ihmisten ainutlaatuisuuden ja voit alkaa siunaamaan heitä riippumatta siitä, ansaitsevatko he sitä tai eivät.

Rukouselämän aktivointi saa meidät rakastumaan Jeesukseen ja luonnollisesti myös hänen Sanaansa, koska hän puhuu sen kautta. Rukouksen kautta Sana alkaa elämään meille ihan uudella tavalla. Siksi itse aina ennen kuin tutkin Raamattua, pyydän Pyhää Henkeä avaamaan hengelliset silmäni, jotta näkisin, ymmärtäisin ja soveltaisin sitä elämässäni. Raamatusta tulee silloin todella rakas ja elämämme perusta.

Herra tahtoo kasvattaa omiaan, jotta heijastaisimme häntä tähän kylmään ja rakkaudettomaan maailmaan, jossa on paljon masentuneita ja toivottomia. Kun sinä ja minä vietämme aikaa Jumalan läsnäolossa, hän muuttaa meitä ja alamme loistamaan häntä kirkkaasti. Kun elät arjen keskellä ja olet voimaantunut ”salaisessa piilopaikassa”, ihmiset huomaavat sen. He alkavat kysymään ilosi ja positiivisuutesi syytä. Silloin tehtäväsi on tunnustaa, että se tulee Jumalalta. Ihmiset alkavat kadehtimaan sinua, koska sinulla on selkeästi jotain, mitä heillä ei ole. Voit kulkea heidän rinnallaan ja kertoa, että heilläkin on sama mahdollisuus kuin sinullakin tulla rakastavan Isän lähelle ja antaa elämä hänelle. Meidän ei tarvitse olla superevankelistoja, vaan ihan omia itsejämme ja luottaa, että Herra tekee työtään lähimmäistemme elämässä! Ole siunattu Jeesuksen nimessä :D

Rukous, usko, teot jne

1.9.2016 Uskonelämä

Rukousten kuulemisen esteitä

Sak. 7:13. Niin kuin he eivät kuunnelleet minua, kun minä kutsuin heitä, niin en minäkään kuunnellut, kun he vuorostaan huusivat minua avuksi, sanoo Herra Sebaot.

Job 35:12. He huutavat apua, mutta heidän pahuutensa ja röyhkeytensä tähden hän ei vastaa.

Jes. 59:2. Ei, vaan teidän rikkomuksenne erottavat teidät Jumalastanne. Teidän syntinne ovat saaneet hänet kääntymään pois, niin ettei hän teitä kuule,

Miika 3:4. Kun te huudatte avuksenne Herraa, hän ei vastaa teille. Hän peittää teiltä kasvonsa, koska tekonne ovat pahat.

Jaak. 4:3. Ja vaikka pyydätte, te ette saa, koska pyydätte väärässä tarkoituksessa, kuluttaaksenne kaiken mielihaluissanne.

Room. 1:10. Alati rukoilen, että vihdoin saisin tulla teidän luoksenne, jos se on Jumalan tahto.

1.Joh. 5:14. Me saamme rohkeasti lähestyä Jumalaa uskoen, että hän kuulee meitä, mitä sitten pyydämmekin hänen tahtonsa mukaisesti.

1Piet.3:7. ”Samoin te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niinkuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niinkuin tekin; etteivät teidän rukouksenne estyisi.”

Jes. 1:15. Vaikka te levitätte kätenne rukoukseen, minä peitän silmäni, en tahdo teitä nähdä. Vaikka te rukoilemistanne rukoilisitte, minä en teitä kuuntele, koska kätenne ovat veren tahrimat.

Luuk. 4:27. Samoin Israelissa oli monta spitaalista profeetta Elisan aikana, mutta yhtäkään heistä ei puhdistettu, ainoastaan Naaman, joka oli syyrialainen.

Usko ja teot

Jaak. 2:15. Jos veljenne tai sisarenne ovat vailla vaatteita ja jokapäiväistä ravintoa, 16. niin turha teidän on sanoa: ”Menkää rauhassa, pitäkää itsenne lämpimänä ja syökää hyvin”, jos ette anna heille mitä he elääkseen tarvitsevat. 17. Näin on uskonkin laita. Yksinään, ilman tekoja, se on kuollut.

1.Joh. 3:17. Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä? 18. Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa.

Tahto ja teot

Room. 7:17. Niinpä en enää teekään itse sitä, mitä teen, vaan sen tekee minussa asuva synti. 18. Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. 19. En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. 20. Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti.

HUOM. Roomalaiskirje eikä Raamattu lopu tähän!

Room. 8:2. Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.

Room. 8:9. Te ette kuitenkaan elä oman luontonne vaan Hengen alaisina, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä.

Room. 8:13. Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää.

Joh. 3:30. Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi.

Gal. 2:20. Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa.

Joh. 15:5. ”Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään.”

1. Kor. 4:13. (KR 38) Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.

2. Kor. 3:18. Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki.

Armolahjat

Room. 12:6. Meillä on saamamme armon mukaan erilaisia armolahjoja. Se, jolla on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan kuin hänellä on uskoa. 7. Palvelutehtävän saanut palvelkoon, opetustehtävän saanut opettakoon, 8. rohkaisemisen lahjan saanut rohkaiskoon. Joka antaa omastaan, antakoon pyyteettömästi; joka johtaa, johtakoon tarmokkaasti; joka auttaa köyhiä, auttakoon iloisin mielin.

1.Kor. 12:8. Yhden ja saman Hengen voimasta toinen saa kyvyn jakaa viisautta, toinen kyvyn jakaa tietoa, 9. toiselle sama Henki suo uskon voiman, toiselle parantamisen lahjan, 10. joku saa voiman tehdä ihmeitä, joku profetoimisen lahjan, joku kyvyn erottaa eri henget toisistaan, joku kielillä puhumisen lahjan, joku taas kyvyn tulkita tällaista puhetta.

1.Kor. 12:28. Jumala on seurakunnassaan asettanut ensinnäkin jotkut apostoleiksi, toiseksi jotkut profeetoiksi ja vielä jotkut opettajiksi. Muutamilla on voima tehdä ihmeitä, toisilla parantamisen lahja, toisilla kyky auttaa muita, toimia johtajana tai puhua kielillä. 29. Eivät kai kaikki ole apostoleja? Tai profeettoja? Tai opettajia? Tai ihmeiden tekijöitä? 30. Eihän kaikilla ole parantamisen lahjaa? Eiväthän kaikki puhu kielillä tai tulkitse tällaista puhetta?

Suurin on rakkaus

1.Kor. 13:1. Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. 2. Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. 3. Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.

1.Kor. 14:1 Pyrkikää rakkauteen, mutta tavoitelkaa myös henkilahjoja, ennen kaikkea profetoimisen lahjaa.

Väärät opettajat

Jer. 23:17. Niille, jotka halveksivat minua, he hokevat: ”Herra sanoo: ’Te saatte elää rauhassa.'” Niille, jotka paaduttavat sydämensä, he vakuuttavat: ”Teitä ei kohtaa mikään onnettomuus.”

Jer. 23:22. Jos he olisivat olleet läsnä ja kuulleet, mitä minä päätin tehdä, he julistaisivat kansalleni minun päätökseni ja saisivat sen kääntymään pahoilta teiltään ja pahoista teoistaan.

Hes. 13:22. Koska olette valheella murehduttaneet vanhurskaan sydämen, vaikka minä en tahtonut häntä murehduttaa, ja olette vahvistaneet jumalattoman käsiä, ettei hän kääntyisi pahalta tieltänsä ja saisi elää,

Matt. 23:13 ”Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te suljette taivasten valtakunnan ovet ihmisten edestä. Itse te ette mene sisälle ettekä päästä niitäkään, jotka menisivät.

Älkää juosko perässä!

Luuk. 17:23. Teille sanotaan silloin: ’Hän on tuolla’, ja: ’Hän on täällä’, mutta älkää lähtekö minnekään, älkää juosko perässä.

Matt. 24:26. ”Jos siis teille sanotaan: ’Hän on tuolla autiomaassa’, älkää lähtekö sinne, tai jos sanotaan: ’Hän on sisällä talossa’, älkää uskoko sitä.

Aarre taivaassa

Matt. 6:20. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. 21. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.

Luuk. 12:33. ”Myykää, mitä teillä on, ja antakaa köyhille. Hankkikaa kukkarot, jotka eivät tyhjene, kootkaa taivaisiin aarre, joka ei ehdy. Siellä ei varas pääse siihen käsiksi eikä koi tee tuhojaan. 34. Missä on aarteenne, siellä on myös sydämenne.

Jumalan huolenpito (myös Luuk. 12:22-31)

Matt. 6:25. ”Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? 26. Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! 27. Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa? 28. ”Mitä te vaatetuksesta huolehditte! Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. 29. Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. 30. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset! 31. ”Älkää siis murehtiko: ’Mitä me nyt syömme?’ tai ’Mitä me juomme?’ tai ’Mistä me saamme vaatteet?’ 32. Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. 33. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. 34. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.

Lapset

Miika 2:9. Te karkotatte minun kansani äidit heidän omista kodeistaan. Heidän lapsiltaan te riistätte ainiaaksi minun antamani kalliit lahjat.

Mark. 10:14. mutta sen huomatessaan Jeesus närkästyi ja sanoi heille: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. 15. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse.”

Toivoa on!

Jumala voi muuttaa mielensä!

Jer. 18:7. Minä voin päättää, että revin, tuhoan ja hävitän kansan tai valtakunnan. 8. Mutta jos se kansa luopuu pahuudestaan, minä muutan mieleni enkä anna rangaistukseni kohdata sitä. 9. Minä voin myös päättää, että rakennan ja istutan kansan tai valtakunnan. 10. Mutta jos se kansa tekee pahaa eikä tottele minua, minä muutan mieleni enkä anna sille sitä hyvää, minkä olin luvannut.

Aam. 7:3. Silloin Herra katui ja sanoi: ”Tämä ei tapahdu.”

HUOM!

Ilmestyskirjan 2. ja 3. luvussa on uskoville käskyjä tehdä parannus neljän seurakunnan kohdalla.

Aamuhartaus yle Radio1, 17.10.15 Outi Huczkowski Vapaakirkko, Oulu, virsi 431:1,2

Rukoile näin, jos uskallat, ”Käytä (Jumalani) minua, taitojani, rahojani ja kotiani niin kuin parhaaksi näet.” niin alkaa tapahtua.

Rukouksesta

28.8.2016 Raamatusta

Rakastan kotiseurakuntaani ja sen pastoreita koko sydämestäni. Silti tiedostan, ettemme ole täydellinen seurakunta. Vaikka tahdomme kasvaa Jumalan tahdossa, olemme silti ihmisiä ja teemme paljon virheitä. Mutta asenne ratkaisee. Minulta on joskus tiedusteltu, mitä siellä Seinäjoen Helluntaiseurakunnassa tehdään oikein, kun ihmisiä tulee uskoon? Vastaan vajavaisen kokemukseni mukaan näin.

Rukoillaan paljon. Pastorit, työntekijät ja seurakuntalaiset viettävät aikaa Jumalan edessä, sekä yksin, että yhdessä. Seurakunnassa on rukouskokouksia paljon. Miten se on vaikuttanut minuun? Olen rakastunut rukoilemiseen syvemmin ja tiedän, että seuraavatkin sukupolvet tulevat rakastumaan rukoilemiseen, koska se on osa tämän seurakunnan DNA:ta. Ilman sitä seurakunta ei olisi se, mikä se on tänään.

Seinäjoen Helluntaiseurakunnan näkälausekehan on “Jumalan läsnäolon innoittama, lämminhenkinen ja palveleva seurakuntaperhe”.

Jos katsomme tätä näkylauseketta, voimme kai myöntää, että rukous sisältää kaiken edellä mainitun? Siinä vietetään aikaa Jumalan läsnäolossa ja innostutaan siitä lisää. Kun rukoilemme toisten puolesta, osoitamme lämminhenkisyyttä ja palvelevaa elämänasennetta. Silloin emme toimi itsekkäistä motiiveista, vaan tahdomme heidän parastaan.

1 Tessalonikalaiskirje 5:17

Rukoilkaa lakkaamatta.

”Ei ole mitään hengellistä työtä ilman rukousta” Näin rakas johtava pastorimme, Markku Tuppurainen, on sanonut. ”Ne voitot jotka otamme, on taisteltava ensin läpi Hengessä” hän on myös sanonut. Martti Kallionpää. Emerituspastori oli ja on varmasti edelleen rukouksen mies. Hänellä on ollut suuri vaikutus Jumalan armosta, millainen seurakunta tänään on. Kun seurakunnan johto on sitoutunut etsimään Jumalan tahtoa rukouksessa, myös seurakuntalaiset kasvavat siihen luonnostaan. Oma esimerkki on paras tapa edelleenkin johtaa.

Jeremia 29:11-14a

Sillä minä tunnen ajatukseni, joita minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra. Ne ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia – minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, tulette minun luokseni ja rukoilette minua, ja minä kuulen teitä. Silloin te etsitte minua ja löydätte minut, kun etsitte minua kaikesta sydämestänne. Minä annan teidän löytää itseni, sanoo Herra.

Nämä jakeet ovat pitemmän aikaa olleet minulle erittäin rakkaat. Vaikka ne alunperin on kohdennettu israelilaisille, myös jokainen hengellisen Israelin jäsen saa nämä omistaa. Huomatkaamme, että Jumalamme on varma siitä, mitä tässä ilmoittaa: Hän tuntee ajatuksensa ja todella tarkoittaa näitä: Kun saamme kokea elämässämme Jumalan rakkautta, iloa ja rauhaa, me uskallamme lähestyä häntä! Hän ei ole etäinen, vaan läheinen, kuten Isän tuleekin olla! Vaikka hän on suuri ja mahtava, joka hallitsee maailmankaikkeutta suvereenilla tavalla, hän silti rakastaa sinua ja minua!

Mikä seuraus tällä on suhteeseemme? Se, että uskaltaudumme tulla hänen läsnäoloonsa rohkeasti. Tulemme vuorovaikutussuhteeseen hänen kanssaan ja vuodatamme sydämemme hänelle ja hän meille. Kun vietämme aikaa hänen läsnäolossaan, huomaamme, että hän todellakin tahtoo tietää mitä tarvitsemme ja vastaa pyyntöihimme. Joskus toki huomaamme anovamme sellaista, mikä ei ole sopusoinnussa hänen ilmoitetun tahtonsa, Raamatun sanan, kanssa ja ymmärrämme myöhemmin miksemme saaneet sitä, mitä kuvittelimme parhaaksemme. Silloin kiitämme Isäämme, ettei hän kaikkea haluamaamme anna meille. Hän tuntee meidät, koska on luonut meidät.

Hänen lupauksensa on voimassa. Hän vakuuttaa sinulle, että kun vietät aikaa rukouksessa ja kiitoksessa hänen edessään, tulet näkemään hänen luotettavuutensa. Kun ymmärrät, että hän on sitoutunut Sanaansa, sinussa syttyy pyhä halu olla vuorovaikutuksessa hänen kanssaan entistä useammin. Huomaa, mitä hän sanoo: “Silloin te etsitte minua ja löydätte minut, kun etsitte minua kaikesta sydämestänne. Minä annan teidän löytää itseni, sanoo Herra”. Kyse on jälleen kerran kokonaisvaltaisesta antautumisesta hänen tahtoonsa. Se on yksinkertaisesti parasta meille ja opimme rakastamaan häntä syvemmin sen kautta.

  1. Pietarinkirje 5:6

Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallaan korottaisi teidät.

Rukous on alistumista Jumalan edessä tunnustamaan, että minä olen heikko ja tarvitsen sinua. Toki on mahdollista rukoilla väärälläkin asenteella, mutta jos niin toimimme, Pyhä Henki tulee näyttämään meille miksei homma toimi, kun kysymme sitä Herralta. Rukouksen tarkoitus on saada meidät näkemään Jumalan suuruus ja oma pienuutemme olosuhteita katsoessamme. Silloin alamme käsittämään, kuinka suuri Jumala todella on. Se saa aikaan terveen Jumalan pelon ja halun palvoa häntä.

Mainos

Kun meille toistetaan monta kertaa samaa mainosta tv:ssä, se jää pyörimään mieleemme. Kun menet kauppaan ja törmäät kyseiseen tuotteeseen, mieleesi palautuu mainosammattilaisten esittämä hieno kuva tuotteesta ja hetken mielijohteesta päädyt ostamaan sen. Teet mielestäsi järkevän ja perustellun hankinnan. Näin maailma pyörii.

Rukous

Kun opettelemme viettämään aikaa rukouksessa, mielemme uudistuu. Kun mielemme alkaa täyttymään Pyhän Hengen virvoittavasta vaikutuksesta, alamme muuttumaan Jeesuksen kaltaisiksi. Sen kautta myös Raamattu alkaa avautumaan, kun Pyhä Henki alkaa näyttämään, mitä hän tahtoo sinulle kertoa tällä jakeella, koska hän on inspiroinut Raamatun kirjoittajat. Kun alat elämään rukoillen ja Sanaa tutkien, aistit Pyhän Hengen johdatuksen tarkemmin aikaa myöten. Silloin tahdot elää Jumalan tahdossa ja huomaat, että sinut on tarkoitettu elämään tässä kutsumuksessa. Eli, sen sijaan, että antaisit mainosten viedä sinua mennen tullen, pysähdy ja kysy itseltäsi, voisinko erottaa päivittäin aikaa rukoilemiseen, jolloin voit juurtua syvästi Kristukseen?

Kun olet yhteydessä Jumalaan rukouksessa, alat muuttumaan Pyhän Hengen kautta sellaiseksi kuin Herra tahtoo. Vapaudut itsekkyydestä kun rukoilet toisten puolesta, johon Henki sinua kehottaa. Rakastut Herraan ja lähimmäisiin. Voitat aina, kun lähestyt Jumalaa ja hän lähestyy sinua! Älä usko saatanan valhetta, ettet jaksa tai osaa rukoilla. Sinä hengität ja puhut. Rukous on osa sinua, koska Henki asuu sinussa! Henki tahtoo rukoilla jatkuvasti!

Mitäpä jos pyytäisit taivaalliselta Isältäsi, että hän opettaisi sinua rukoilemaan. Kun vilpittömästä sydämestä pyydät tätä, tulet huomaamaan, kuinka Herra laskee Pyhän Henkensä kautta sydämellesi asioita, tilanteita ja ihmisiä, jossa voit osoittaa Jumalan rakkautta siunaamalla ja rukoilemalla. Jumalan runsasta siunausta alkavaan viikkoosi!

Rukouksesta ja esirukoilijan kutsumuksesta

6.3.2016 Raamatusta

Pohjalle tahdon sanoa, että jo taivaan kotiin siirtyneet ukkini ja mummoni olivat todellisia esirukoilijoita. Opin sen pienenä, että he rukoilivat suvun puolesta, että löytäisimme henkilökohtaisen suhteen Jumalaan. En todellakaan tiedä, olisinko tänään uskossa ilman heidän esirukouksiaan, todennäköisesti en. Jostain syystä jo nuoresta uskovasta lähtien koin rukoilemisen luonnolliseksi, huokailin Jumalan puoleen erilaisissa elämäntilanteissa.

Olen kuullut eräältä pastorilta vanhemmasta seurakuntalaisesta, joka todella vietti aikaa Jumalan edessä. Hän kantoi pastoria, ihmisiä ja seurakuntaa Herran kasvojen eteen. Sitten tämä sisar sai Jumalalta luvan pitää ”lomaa” ja pastori kuvasi tuota aikaa sanoilla, että niin kuin helvetti olisi päässyt irti. Niin tärkeästä kutsumuksesta on kysymys. Missä taistelua sitten käydään? On selvä tosiasia, että se mitä näemme luonnollisilla silmillämme tässä maailmassa, on tulosta siitä, mitä on jo tapahtunut hengellisessä, näkymättömässä todellisuudessa. Jos ihmettelemme, miksi niin paljon (ikävä kyllä) aviopareja eroaa, se johtuu osaltaan siitä, että hengellisessä maailmassa on jatkuva sotatila käynnissä ja jos paholainen pääsee voitolle, eikä uskovat etsi Jumalaa ja pyydä hänen apuaan, seuraa ongelmia. Ajan saatossa ongelmat voivat kärjistyä ja johtaa eroihin.

Johannes 4:23-24 (Raamattu Kansalle)

Mutta tulee aika, ja se on jo nyt, jolloin oikeat rukoilijat palvovat Isää hengessä ja totuudessa. Sellaisia palvojia Isä etsii. Jumala on Henki, ja niiden, jotka häntä palvovat, tulee palvoa hengessä ja totuudessa.

Johannes 4:23-24 (Elävä Uutinen)

Tärkeämpää kuin missä Jumalaa palvotaan ja rukoillaan, on miten se tehdään. Jumala, Isämme, on Henki, ja hän tahtoo, että rukoillessamme annamme Pyhän Hengen ohjata meitä totuuteen.

Rukous kuvastaa suhdettamme Jumalaan. Toisille se on hyvin luontaista, toiset tarvitsevat opettelua, itse asiassa kaikki tarvitsevat sitä. Kun kohtaamme Jumalaa seurakunnan keskellä, rukoilemme ja palvomme Herraamme, se kumpuaa hengestämme, jonka Jumala on muuttanut kokonaan. Näissä jakeissa Jeesus antaa elintärkeitä ohjeita meille. Meidän ei pidä siis rukoilla esitelläksemme omaa hengellisyyttämme korulausein, vaan sen sijaan olla avoimia Pyhälle Hengelle ja janota Herraamme. Rukous ei ole yksinpuhelu vaan vuoropuhelu. Jos luulemme, että rukoilu on sitä, että minä vuodatan ongelmani Jumalalleni ja lähden välittömästi pois tilanteesta kerrottuani asiani, minulta jää jotain todella tärkeää huomaamatta. Kun tapaat ystäväsi, puhutko sinä ainoastaan, vai odotatko, että myös ystäväsi juttelee? Aivan sama asia kuuluisi olla meidän jumalasuhteessamme.

Liian kauan luulin, että rukous on vain yksipuolista puhumista. Kun suhteeni Jumalaan kehittyi vuosia sitten, aloin huomaamaan, että Jumala todellakin tahtoo puhua minulle! Hän puhui minulle Raamatun kautta, mutta myös sydämeeni tuli ajatuksia ja opin, että se on tapa jolla hän puhuu monesti. Jos ohitamme sen osan, että Herra tahtoo vuodattaa sydämeemme asioita, meiltä puuttuu todella iso osa suhteestamme. Olen huomannut, kuinka paljon Herra tahtoo puhua minulle, hän rohkaisee ja tahtoo käyttää minua arjen keskellä. Luottamussuhdehan kehittyy ajan saatossa, siksi on niin tärkeää löytää läheinen kommunikointisuhde Jumalan kanssa.

Palataanpa noihin jakeisiin, joissa Jeesus neuvoo meitä. Meidän tulee opetella rukoilemaan Pyhässä Hengessä ja totuudessa, koska sellaisia rukoilijoita Jumala etsii. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Sitä, että kun lähestyn häntä, hän kaikkitietävänä tuntee meidät täysin. Hän näkee mitä sydämessämme on. Hän odottaa, että vuodatamme sydämemme kokonaan hänelle rehellisesti, mitään peittelemättä. Pyhä Henki tahtoo vapauttaa meitä sellaisista asioista, joita emme luonnostamme tiedosta. Pyhä Henki tahtoo rukoilla kauttasi rukouksia, jotka muuttavat sinua, lähimmäisiä ja maailmaa. Aina kun rukoilemme Pyhässä Hengessä, muutumme. Jos rukoilemme opeteltuja rukouksia, jotka sinänsä ovat hyviä nekin, mutta emme anna Hengen johtaa rukoustamme, emme muutu, niin kuin Isä tahtoisi. En tarkoita, ettei meidän pidä rukoilla esimerkiksi Isä meidän rukousta. Jos rukoilemme Jumalan sanassa olevia rukouksia Pyhä Henki automaattisesti yhtyy niihin! On todella tärkeää rukoilla siis Raamattua elämäämme. Pyhä Henki tahtoo tehdä meissä vielä lisää ja kun avaudumme hänen läsnäolossaan, hän antaa meille rukouksessa asioita, joiden puolesta Herra tahtoo meidän rukoilevan. Itse huomaan jatkuvasti sitä, että Henki ohjaa minua rukoilemaan tietyn ihmisen, tilanteen tai aiheen puolesta, vaikken ollut suunnitellut sitä. Päätetään olla siis avoimia Pyhän Hengen johdatukselle kun lähestymme Majesteettia rukouksessa. Jeesushan sanoi, että tällaisia rukoilijoita Isä etsii! Siksi on niin äärimmäisen tärkeetä olla avoin hänelle jatkuvasti, jotta Jumalan valtakunta tulee todellisuudeksi meidän maailmassamme!

Jae 24 kertoo, että Isä odottaa, että olemme täysin vilpittömiä, avoimia hänen edessään. Hän odottaa, että kun lähestymme häntä avaudumme hänen läsnäololleen, emmekä pelkää hänen läheisyyttään. Hän on rakastava Isä, jolla on hyvät ajatukset jokaista luotuaan kohtaan. Siksi meidän ei tule pelätä häntä väärällä tavalla. Kyllä, meidän tulee kunnioittaa hänen auktoriteettiaan, rukoilla ”tapahtukoon sinun tahtosi” ja alistua hänen tahtoonsa. Jumala on totuudellinen, hänessä ei ole vääryyttä. Siksi hän arvostaa, että rukoilemme vilpittömästi, emme etsi omaa etuamme vaan tahdomme toistenkin parasta. Kun opimme tämän, meidän on helppo siunata, rohkaista lähimmäisiämme ja käyttää armolahjoja toisten rakentumiseksi. Kun opimme tämän Jumalan periaatteen, että rakastamme itseämme samoin kuin lähimmäistämme ja Jumalaa, hän alkaa vuodattaa sydämiimme asioita hänen sydämeltään. Opimme tuntemaan häntä Raamatun ja aktiivisen rukouselämän kautta. Silloin alamme näkemään tilanteet hänen perspektiivistään käsin ja sydämemme havahtuu hänen todellisuuteensa. Voimme vilpittömästi huutaa jonkun ihmisen puolesta, josta Isä on surullinen. Se mikä murtaa hänen sydämensä, murtaa myös meidät. Sitä on aito kommunikaatio hänen läsnäolossaan.

Palataanpa esirukoilijan tehtävään. Jumala etsii niitä, jotka etsivät hänen kasvojaan ja rukoilevat kuten Henki johtaa. Se on hänen tahtonsa jokaista uskovaa kohtaan. On myös erityisiä ihmisiä, jotka ovat saaneet kutsumuksen viettää aikaa enemmän hänen läsnäolossaan ja rukoilla lähimmäisten, sukujen, kansakuntien puolesta. Juuri tällainen tehtävä oli alussa mainitsemallani vanhemmalla seurakuntalaisella, joka kantoi esimerkiksi pastoria. Meidän on hyvä muistaa, että näitä esirukoilijoita siirtyy taivaan kotiin ja Jumala etsii niitä, jotka voivat ja tahtovat astua tähän ”muurinaukkoon”, esirukoilijan tehtävään, jottei paholainen pääse voitolle sen tähden, ettei ole uusia Herran palvelijoita tässä tehtävässä. Muutoinhan Jumalan valtakunta kokisi tappioita, ellei kukaan tahtoisi astua esiin!

Onko tämä tehtävä sitten sellainen, ettei ihminen enää saa nauttia elämästä, vaan pikemminkin erakoituu? Mielestäni ei. Hän voi nauttia elämästä aivan kuten muutkin uskovat, mutta hän tiedostaa oman kutsumustyönsä Jumalan valtakunnassa ja osaa erottaa mikä on Isän tahdon mukaista, ja mikä ei. Hän tahtoo kasvaa jatkuvasti lähemmäksi Jumalaa, koska ei ole mikään superuskova. Hän tulee tietoiseksi siitä, että Jumala kutsuu häntä joskus erottamaan aikaa hänelle ja hän tahtoo alistua siihen. Hän tahtoo näyttää omalla esimerkillään, kuinka voi pitää vuosikymmenten ajan läheisen yhteyden Jumalaan ja kasvaa kutsumuksessaan. Hän toimii armolahjoissa voimallisesti kaikissa ihmissuhteissa, ja monet ihmiset uskoutuvat hänelle, koska näkevät hänen elävän lähellä Herraa.

Efesolaiskirje 1:17

Minä rukoilen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, avaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan…

Tällaisia Pyhän Hengen johtamia rukouksia me tarvitsemme kipeästi tänäänkin. Tämä on Jumalan tahto jokaiselle Jumalan lapselle. Tällaisia rukouksia Isä tahtoo meidän rukoilevan ja esirukoilijan kutsumusta kantava ihminen varmasti rukoilee tätä todeksi itselleen ja niille, joiden puolesta hän kantaa taakkaa. Kun saamme ilmestyksen siitä, keitä olemme Jeesuksessa, tahdomme muuttua hänen kaltaisikseen, eikö vain? Kun Pyhä Henki tuntee kerran Jumalan salaisuudetkin, hän tahtoo jatkuvasti paljastaa meille kuka Jeesus Kristus todella on. Silloin sitoudumme häneen täysillä, jaksamme palvella uskollisesti siinä tehtävässä, joka meillä itse kullakin Jumalan valtakunnassa on.

Mitä jos päättäisimme erottaa aikaa tänä vuonna enemmän Jumalan kohtaamiseen kuin viime vuonna? Mitä jos Herra tahtoisi käyttää sinua arjen keskellä? Oletko valmis siihen? Voisiko olla mahdollista, että juuri sinusta kasvaa voimallinen esirukoilija sukusi, perheesi ja paikkakuntasi keskelle? Lähesty Jumalaa avoimin sydämin ja kysy, mitä Herra sinä tahdot minun tekevän? Sinun ei tarvitse pelätä, että hän pakottaa sinut sellaiseen tehtävään, jota vihaat yli kaiken vaan hän on rakastava Isäsi, joka tahtoo parastasi. Ole siunattu Jeesuksen nimessä! T. Jukka

Rukous = hengittäminen

11.10.2015 Raamatusta

Juha Alatalo, Joona ja Hilda Rantanen, Antti ja Sirpa Haataja, Juha Kaukonen, Marjatta Koskela, Henry ja Anu Seilonen, Jouni ja Tiina Seilonen, Heikki Seilonen, Petri Seilonen, Kari Niemi, Tomi Kivilompolo, Toivo Haataja, Timo Syrjälä, Jukka Myllymäki, Tero Koivuniemi, Hanna ja Marko Aarnio, Sebastian Tynkkynen, Juha ja Susanna Metso, Ilmari Mäkisalo, Arto ja Kaija Pöllänen, Liisa Kähkönen, Martti Kallionpää, VP ja Tuija Isohella, Jacob ja Johanna Huttunen, Ville Pitkänen, Kirsi ja Johannes Pöllänen, Pentti Pihkakoski, Joona Väärämäki, Mirja Autio, Jukka Eskola, Einari ja Hilja Kähkönen, Irja Murtonen, Mikko ja Annika Ojala, Markku Tuppurainen, Janne Maunumäki, Tomi Ritola, Markus ja Sanni Särkkä, Risto Salo, Arttu ja Laura Koskenranta, Pekka ja Neea Perho, Marko Selkomaa, Timo Närhi, kaikki solulaiseni ja jokainen kotiseurakunnassani rukouspalvelussa palveleva ja Seinäjoen illan tiimijohtajat.

Kuhmo, Kärsämäki, Oulainen, Kokkola ja Seinäjoki. Jokainen näistä asuinpaikoista on muuttanut minua, koska siellä ovat suurin osa edellämainituista vaikuttaneet. 

Kun rukoilemme, tartumme Herran käteen ja antaudumme hänen talutettavakseen. Tän määritelmän Herra laski sydämelleni. Se ei ole sitä, että pidämme itsellämme murheemme ja syntimme, vaan luottamuksen osoituksena heitämme ne Herran päälle, sillon hän pitää meistä huolen. 

Elämässäni on ollut Jumalan armosta paljon Jumalan miehiä ja naisia, jotka ovat vaikuttaneet minuun isosti. Näkemässäsi luettelossa on vain pieni osa heistä, jotka ovat vaikuttaneet elämässäni. Kuten huomaamme, listassa välillä on aviopuolisoita, mutta ei aina. Se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että olen manitun henkilön kanssa viettänyt enemmän aikaa rukouksessa kuin toisen, joskus vain vähän hänen, jota ei ole mainittu. 

Tämän listan tarkoitus ei ole arvostaa joitain ihmisiä korkeammalle kuin toisia, vaan nostaa esille muutamia, joilla on ollut merkittävä rooli kasvussani rukouksen mieheksi ja palvelutyöhöni Seinäjoen Helluntaiseurakunnan rukouspalvelijana ja Seinäjoen illan (=nuorisotyö) rukouspalvelun yhdeksi johtajaksi. Olkoon tämä pohjustuksena tälle kirjoitukselle, jonka otsikko liittyy rukouksen voimaan ja merkitykseen elämässäni. 

On lukemattomia hetkiä, joilloin olen rukoillut näiden Jumalan miesten ja naisten kanssa, ja ne ovat minua muuttaneet ja muovanneet. Siksi tahdon aivan ensimmäisenä muistuttaa meitä jokaista Jumalan lasta, että jos tahdomme rakentua terveeseen uskoon, rakastua Jeesukseen ja kasvaa Jumalan valtakunnan hyvinä huoneenhaltijoina, rukous on todella tärkeä asia. Sanon sen koko sydämestäni. Jeesus ei sanonut Isä meidän rukouksessa opetuslapsilleen, että ”jos teitä joskus huvittaa, voitte rukoilla näin” vaan ”kun rukoilette”. Joten ymmärrämme varmaan, miksi se on jokaiselle Jumalan lapselle tärkeää. Rukous muuttaa meitä ja maailmaa. 

irja Murtonen, Einari ja Hilja Kähkönen

He ovat taivaan Isän kodissa tällä hetkellä. He ovat minun rakastamiani isovanhempia, joilla on ollut merkittävä rooli rakastuessani Jumalaan ja rukoukseen elämäntapana. Jo pienenä poikana äitini puolen suku on tullut läheiseksi ja siksi Einari ja Hilja olivat minulle rakkaita. Minulla on kuva kotona ukista ja minusta kotonani Miilurannasta, jossa olen hänen kainalossaan tyytyväisenä. Minulle, joka en ole saanut nauttia biologisen isäni läheisyydestä, voit ehkä jotain ymmärtää, kuinka merkittävää oli saada olla hyväksytty ja rakastettu Einarin ja Hiljan puolesta. Muistan Einarin aina positiviisena, rakastavana ja rukoilevana pappana. Parempaa en voi toivoa. Se tyydytti Isän ikävää pienen, aran pojan sydämessä. Rakas tätini (Liisa Kähkönen) muistutti, että mummu ja ukki rukoilevat suvun puolesta. Se jäi sydämeeni asumaan ja muistutti mikä on tärkeää. Monet kerrat kun ajoimme Kärsämäeltä lomien aikana Kuhmoon ja vietimme päiviä siellä, muistan aina ennen kotiinlähtöä todella tärkeäksi ja turvallisiksi loppurukouksen. Sitten oli mukava lähteä paluu matkalle ja yleensä taisimme ottaa lähtökuvankin ja monesti mummun leveä hymy muistutti rakkaudesta :)

Irja-mummun kanssa tapasimme harvemmin, mutta silloin kun tapasimme, muistan hänet aina positiivisena ja rohkaisevana. Jumala armossaan antoi minulle tällaiset positiiviset ja rakastavat esikuvat, jotka todella rakastivat Jumalaa suurella sydämellä. Kun vuosia sitten olin jo nykyisessä työpaikassani ja työmatkalla pääkaupunkiseudulla, sain mahdollisuuden vierailla hänen luonaan kerrostaloasunnossa. Lukijani, et voi uskoa miten rohkaistuneena lähdin sieltä joka kerta! Varmaan molemmin puolin rohkaisimme toisiammekin, mutta Irja-mummu tuntui olevan Pyhässä Hengessä samalla aaltopituudella kanssani. Sitä ei voi selittää tyhjentävästi sellaiselle, joka ei ole uskossa Jeesukseen, mutta koin sellaista yhteyttä hänen kanssaan, mikä joko vain on tai sitä ei ole. Sitä kutsutaan kristittyjen yhteydeksi, joka voi olla toisten uskovien välillä todella voimakkaampi kuin toisten. Muistan kuin eilisen päivän, kun eräänä kauniina syksyn päivänä menin Irja-mummon luokse ja vastassani oli siunattu ilme rakkaan mummon kasvoilla. Kuinka hän arvosti sitä, että tulin piipahtamaan kiireiltäni häntä. Sen hän osoitti konkreettisesti: Oli jos minkälaista herkkua pöydällä ja piti vähän toppuutella, että nyt ei ennää mahu :) Sitten keskustelimme värikkäästi eri hengellisistä aiheista ja ymmärsimme toisiamme. Puhuimme muistaakseni seurakuntayhteyden merkityksestä ja rakkaussuhteesta Herraan. Silloin mummoni silmät loistivat niin kirkkaasti. Siinä todistus meille, mitä on vaeltaa Jeesuksen kanssa vuosikymmenet ja ymmärtää, että rakkaussuhteesta on todella kysymys. Syvälle sydämeeni painui hänen sanansa: Minun ja sinun yhteys perustuu siihen, että uskomme Jeesukseen ja meillä on paljon yhteistä sen tähden ja koemme sen. Siihen ei voinut sanoa muuta kuin aamen. Tälläkin kertaa rukoilimme yhdessä, ja koimme kuinka Jumalan Pyhä Henki tuli lähelle konkreettisesti. Kun sain siunata Irjaa, koin, kuinka Jumala hoiti minua syvällisellä tavalla samalla. Lähdön hetki koitti ja halasimme. En tiennyt, etten tule enää maan päällä häntä tapaamaan tämän jälkeen. Onneksi on jälleennäkemisen toivo sydämessäni ja tiedän, että Jeesus jota hän lähti seuraamaan kauan sitten, piti hänestä huolta loppuun asti, koska hän on luotettava.

Tahtoisin sanoa Einariin, Hiljaan ja Irjaan liittyen yhden ajatuksen sydämestäni. Ilman tämän pian Herran luokse pääsevän sukupolven esirukouksia ja elämäntapaa rukoilla, tämä kotimaamme olisi jo vajonnut syvälle syntiin. Ilman rukousta presidentin ja eduskunnan puolesta emme ehkä saisi näin vapaasti tunnustaa uskoamme ja todistaa Jeesuksen muuttavasta voimasta. Ilman rukousta ja Jumalan sanan esilläpitämistään itse kunkin perhe ei olisi oppinut tärkeintä: Antamaan koko elämää Jeesukselle ja katumaan aidosti syntejään, elämään pyhää, Jumalalle kokonaisvaltaista elämää. Ilman heidän rohkaisujaan, en itse olisi tänään se joka olen. Heidän elämänsä puhuu vielä nytkin, kun he ovat päässeet perille.

Kun viime talvena sain kutsun Seinäjoen Helluntaiseurakunnan päiväviiriin puhumaan Jumalan sanaa, syvä kiitollisuus nousi sydämeeni. Nämä Jumalan naiset ja miehet ovat olleet perustamassa 80 vuotta täyttänyttä kotiseurakuntaani ja kuinka kiitollinen olemme heille tänään, että Seinäjoella on tänään kasvava, ”Jumalan läsnäolon innoittama, lämminhenkinen seurakuntaperhe (seurakuntamme näkylauseke).” Kun olin puhunut ensimmäisen tessalonikalaiskirjeen toisen luvun jaejaksosta, monet tulivat kiittämään ja rohkaisemaan minua ja olivat aidosti kiinnostuneita mitä nuorten työhön kuuluu. He iloitsivat sydämestään, kuinka Jumala on pitänyt seurakunnan nuorista hyvää huolta. Se rohkaisee minua luottamaan, että Jumalan työ jatkuu niin minun kuin sinunkin elämässäsi. Ihan oma lukunsa vaatisi Pekka ja Neea Perho plus nuorten työn tiimijohtajat, joiden kanssa olen kokenut sanoinkuvaamatonta Jumalan läsnäoloa ja me-henkeä, kun olemme kokoontuneet yhteen ja tehneet päätöksiä ja ymmärtäneet, että meidän tulee etsiä ensin Jumalaa ja sitten käydä työhön :D Kiitos siitä heille :)

Jaakob 5:15-18

Uskon rukous parantaa sairaan, ja Herra nostaa hänet jalkeille, ja jos hän on tehnyt syntiä, se annetaan hänelle anteeksi. Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että parantuisitte. Vanhurskaan voimallinen rukous saa paljon aikaan. Elia oli yhtä vajavainen ihminen kuin mekin. Hän rukoili rukoilemalla, ettei sataisi, eikä maa saanut sadetta kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen. Kun hän rukoili uudelleen, taivas antoi sateen ja maa tuotti hedelmänsä. 

Huomatko, ettei tässä sanota: ”Uskon rukous parantaa joskus sairaan” tai ”…mahdollisesti” vaan parantaa! Mikä valtava Jumalan lupaus sinulle ja minulle, kun ojentaudumme uskossa rukoilemaan. Siksi meidän tulee kunnioittaa Jumalaa, ja rukoilla, eikä voivotella. Ihmeitä ei tapahdu, jos emme rukoile ja julista terveyttä Jeesuksen nimessä. Mutta kun sen teemme, Jeesus toimii meidän vajavaisten opetuslapsiensa kautta, koska hän on päättänyt käyttää meitä. Jos me emme tee omaa osaamme (ojenna kättämme ja rukoile) ei hän tee omaa osuuttaan (paranna sairasta). Hyvin yksinkertainen totuus, eikö vaan? Pastori Ville Pitkänen opetti joskus: Uskoa ei voi puristaa itsestämme vaan se aktivoituu, kun kytkeydymme (rukouksessa) Jeesukseen, joka on voiman lähde. Miksi emme siis voisi palvella lähimmäisiämme, kun tapaamme heitä ja näemme tai kuulemme heidän sairastavan tai kantavan jotakin taakkaa. Jeesus luottaa meihin. Meidän on aika toimia. Ja kun hän parantaa, hänelle kuuluu siitä myös kaikki ylistys ja kunnia, ei meille, jotka välitämme parantumista. 

Herramme kehottaa tunnustamaan syntimme toisillemme ja rukoilemaan, että parantuisimme. Jokainen uskovakin on armahdettu syntinen, ja joskus kaadumme ja teemme syntiä. Silloin on hyvä tunnustaa jolle kulle ystävälle ja tuoda se Herran eteen avoimesti, silloin hänen rakkautensa vuotaa meidän päällemme ja koemme levon ja rauhan, jonka Jumala lupaa. Tarvitsemme toisiamme. Kukaan uskova ei pärjää ilman Jeesusta, ei seurakuntayhteyttä eikä uskonveljiä ja -sisaria. Jumalan lapseksi synnyttään Jumalan perheeseen ja seurakunta, joka on Kristuksen ruumis, on se perhe johon meidät liitetään. Siksi sielunvihollinen yrittää tuhota uskovien välit, koska se vihaa uskovien yhteyttä, joka on suuri todistus tälle maailmalle. Sellaista ei ole maailmassa. 

Sovellus Eliasta on tärkeä. Hän on yksi Vanhan testamentin tärkeimpiä profeettoja ja silti Jumala sanoo sanassaan, että hän ei ollut superihminen, vaan normaali, vajavainen ihminen, niin kuin mekin. Jos rukoilet rukoilemalla, se tarkoittaa paljon rukousta, eikö totta? Elia ymmärsi omakohtaisesti riippuvuussuhteensa Herraan ja rukoili uskollisesti. Tunnetaanko meidät Jumalan lapset siitä, että toteutamme Isän tahtoa ja kasvamme uskossa vahvoiksi, niin että meidät tunnetaan niiksi, jotka rukoilevat toisten puolesta ja Jumala armossaan toimii kauttamme? Oppikaamme tästä se, että me riitämme Jumalalle. Hän tahtoo käyttää meitä jokaista. Ole siunattu Jeesuksen nimessä :)