Selaat arkistoa kohteelle Revlimid.

Vajjaus

1.12.2017 Yleinen

Päätä särkee. Pierettää. Hävettää. Ei vaiteskaan. Ei hävetä. Päätä toki särkee ja ilimaa kiertää suolistoissa mutta ei se hävetä. Ja miks moista tunnetta ruokkis. Pöh. No reteoissa laulaa ameriikan ihime. Pomoksiki haukuttu. Levyn kannessä näkkyy vaan herran peräpeili. Ja taskusta roikkuva paskanen lippalakki. Ja se tähtiä vilisevä lippu. Eikä ne tähet meinaa ny mittää euliittovaltiota. Tirektiivihelevettiä. Liitoutumaa joka on vieny tämän maan ittenäisyyven. Joojoo. On meillä se mäki siellä pääkirkolla. Ja siellä parisattaa tolleroa tärkiänä huutamassa toistesa päälle. Tekemäsä päätöksiä jokka on jo valamiiks annettu sieltä suklaamaasta. Rysselistä.

Vaan olokoo moiset polliittiset jorinat. Ukko on ny äänesä. Ja kipiällä päällä. Ku se kupu. Siis se kihitusleikkauksen takia nukkuessa pijettävä. Muuttaa mokoma nukkumisasennon. Johon niska reakoi sähkösesti kipunoimalla. Joka taas aiheuttaa kipua ja särkyä nuppiin. Ja se taas aiheuttaa vääränsuuntasta verenkiertua. Ja aatosten kankeutta. Ei sitä vieraat huomaa eikä välttämättä Akkakaa. Mutta Ukko kyllä. Jotenkin semmonen hittaanpuoleinen tuo kovalevy. Siis aivolevy. Äh. Kyl lä hän te tii jät te. Kun järki ei luista ni ei vaan luista. Onneks ei tartte olla töissä. Paitti että postilla ei ny hirveesti tarvinnu aatella. Heiluttaa vaan käsiä ja liikuttaa tossuja. Simppeliä.

Mutta se on jo perjantai. Ennää nelijä yötä. Sitten on tiistai. Ja Ukko ottaa semmoset löylyt että oksat pois ja männynkävyt. Ei tuo suihkussa käyminen kettää kunnolla puhista. Eikä Ukko tämmöstä elämää iliman saunaa koskaan ennää halua. Ikinä. Nevö. Eijjoo ihimisen arvosta se. Yhtään. Voi ku pääsis lauteille istuun. Ottaan löylykauhan täyteen vettä. Heittää se kaarella kiukaalle. Ja taas. Niin että mittari huutaa hoosianna siinä ainaki seittemänkymmenen kohilla. Että se on hyvä löylylämpö. Ei kinkun kypsyyslämpö. Niihän ? Ei suihku tommosta voita. Siinä jää jotenkin… Ei likaseks vaan silleen vajjaapuhtaaks. Juunou ?

Nonnii- Ny alakaa levy pyöriin niin hittaalla että Ukko tarvii enerkiaa. Iltapallaa. Teetä. Akan seuraa. Että muistakaa ny olla kiltisti ku ne tontut kuulemma jo kurkkii akkunoista. Isot poijat kerto. Ja jos tekkee tuhumuuksia ni ne kuulemma tuo risuja. Tai jottai oksia. Ukko ei ihan kuullu ku istu alla portaitten isojen poikien juttuja vaklaamassa. Ja ihan vähän tyttöjä piilossaki. Mutta sitä ei saa kertua kellekkää. Eihän ? Ni.

 

Toivotonta

30.11.2017 Yleinen

Torstai. Toivoa ja hernerokkaa täynnä. Kumpaakaan ei kyllä juuri nyt näy. Ensimmäinen tuntuu olevan kortilla ku sen pääkirkon sakki on sevonnu lopullisesti. Rahhaa ei nykyselläänkää riitä kaikkien tarpeellisiin juttuihin kuten ruokaan ja lääkkeisiin. Sitten päätetää että yks sakki saa kaiken ku lautasella. Ainua ongelma. Ne on maassa laittomasti. Iliman mittää papereita. Iliman mittää tietua viranomasilla missä ne majjailee. Eli. Laittomasti. Tässä kohtaa Ukko ei mieti mikä on inhimillistä tai ei. Jos viranomaset on päättäny ettei heillä oo luppaa olla maassa ni miksi niille annetaan samat evut ku muilleki. Tai oikiastaan paremmat. Ei Ukkokaa hanttii laittas ilimasista lääkkeistä. Taikka hammaslääkäristä. Ei tietenkään.

Ja toinen juttu. Vinlantiapalakinto. Kaveri kirjottaa kirjan. Se julukastaan ja kehutaan. Sitten se pääsee eholle ison rahan kilipailuun. Ja voittaa. Saa pittää oikeen puhheen. Ja vitsi taikka ei ni haukkuu suomia puhuvat junteiksi. Vau. Sanotaanko että Ukon halut lukia moinen opus hiipu samantien. Ei tulis mieleenkään haukkua lukijoita sen jäläkeen ku on pystin napannu. Ja suuren rahapalakinnon. Joku vois sanua että se kuulusa keltanen neste on kihahtanut sinne hatun alle. Tokihan tämä voi olla nykyaikasta markkinointia. Aatellaan että oikeen provosoijaan ylleisyä lukemaan moinen teos. Mikäs siinä. Lukee ken tahtoo.

Vaan vysiikasta. Ukko voi hyvin vaikkei juuri viime yönä nukkunukkaa. Lääkkeet ei juuri sotke roppaa. Apoteekissa muuten hiukan oli jo lokistisia ropleemia sen suhteen. Ei ollu oikeen tarkkaa tietua millo Ukko saa ens viikon ärrälääkkeet. Ku on se ittepäisyyspäivä keskellä viikkua. Rekat liikkuu hiukka eri aikatauluilla. No. Maanantaina viimestään seleviää. Akka tuossa vysiikallaa aiheuttaa harmaita hiuksia. Joka toki ei haittaa hyvä väri se on. Vaan ku se rakkaan pötsi ja sisukalut on ny jollain eri planneetalla. Ei oikeen ota tolokkua mikä kohta siellä on epäsynkassa. Vaan kunnossa muori eijjoo.

Ja ihan pikkusen ajankohtaan kuuluvia juttuja. Huomenna on joulukuu. Saatte ihan luvalla alakaa valamistautuun jouluun. Ny vasta. Hullun hommaa juhannuksesta asti rakennella kaikemmaaliman tontuille ovia ja kaiteita. Pyh. Eikä niitä elektroonisia kapistuksiakkaa tarvi varaston täyveltä ostaa. Ihan vaan semmonen pikku vinkki. Se laita siellä kaupassa. Kun ootte päättäny sen ostaa ni seis vielä hetkeks. Tarvitteko sen oikiasti ? Ni.

 

Lomakeskiviikko

29.11.2017 Yleinen

Pannaaniraama soimaan ja sormet laulaan. Se on sellanen plokkaajan keskiviikko. Kai se on keskiviikko ? On se. Piti ihan näytön alareunassa olevasta kalenterista tarkistaa. Kaippa se mikkisofta on oikiassa. Taikka se joku satelliitti joka niitä siknaaleita näihin aparaatteihi lähettää. Ei tartte moisiin muuten osotteenmuutoksia. Ei tartte pelätä että posti hukkais ajankin. Kaiken muun ne kyllä onnistuu kavottammaan. Akan paketti on viikon ollu tulossa eikä vaan näy. Eikä kuulu. Aina toki syy on jossain muualla. Lähettäjässä. Ja nykyvään varmaan ruohonleikkureissaki. Vai vartioitihommissa. Taikka ruokapaketeissa. Tekevät kaikkia muuta ku sitä kuulusaa jakohommaasa. Hih.

Keskiviikko. Normisti sitä ois käyny jossain verikokkeissa. Taikka isolla kirkolla piikillä. Mutta kai sitä sairaski tarvii joskus lomaviikon. Ees joka viijes semmonen. Iliman että pittää yhtenä aamuna viikosssa herätä kellonhuutoon ja nousta ennen sijanpieremää. Jo seittemältä. Tai kasilta. Vaan saattaapa toki mennä yheksäänki. Paitti että ku on meno johonki ni roppa tekkee sen normiruttiinin. Joko herättää palijon ennen aikojaan. Taikka jos antaakin nukkua ni ainaki lyö pakin sekas. Ukko ku on aina ollu semmonen mahajännittäjä. Tiijättehän te… Muistoista nousee vaikkapa esimerkiks yläasteen esitelmät. Huh.

Yläasteesta tuli muuten mieleen asia jota just kyseli vanahalta koulukaverilta. Siis vanaha tarkottaa ny kouluaikaa. Ei sitä kaveria. Mutta. Luokkakokkous. Onko kukkaa koskaan käyny ? Ukolla on tainnu olla yks siihen viittaava. Koulukavereitten tappaaminen. Tiijä oliko tuo niinku kokkouksen määritelmät täyttävä. Mutta se on jollain tappaa kans pelottava tapahtuma. Tiijättekö miks ? Ku jos on ollu semmoset parikyt vuotta välissä näkemisestä ni se tekkee jotenki ouvoks ku yrittää pääpiirteissää kertua kuka on ollu ja missä. Ja miksi. Tai miksi ei. Ja kaikki kouluaikaset kolttoset palijastuu. Taas. Että kuinka kaikki oli muka niin hauskaa. Juu. Oli armeijakin aikanaan. Muka hauska.

Hauskuuvesta sillan kautta pari sannaa joulusta. Mitä se on ? Muuta ku amerikkalaismallinen kulutusjuhula mahottoman pakettimäärän kans ? Nii. Pittää olla kaikellaisia koristusjuttuja ja milijuunia erivärisiä valoja. Mitä kirkkaampia sen parempi. Kynttiläkki on jos jonkillaisissa tuoksuissa. Tai sitten neki on letejä. Siis niitä mahottoman pieniä lamppuja joita ei ees voi vaihtaa. Sinipunavihiriäkeltasia. Huh. Tuli muuten mieleen että mitenkä ne muka ristilliset jutut onki niin jenkkimäisiä… Ku itteasiassa esim joulu. Se eijjoo juhula. Se on tunne. Se on tarkotettu siihen monen jo unohtamaan yhessäolloon. Koko perheellä.

Vaan arvaatte varman mihin Ukko ny katuaa. Piharakennukseen. Siellä on semmonen kuumaksi muuttuva huone. Jossa on semmonen metallista valamistettu kotelo. Siitä lähtee katolle putki. Ja siinä on semmonen tonttuovi josta laitetaan puut ja tulet sisälle. Sitten siinä yläosassa olevat kivet lämpiää. Ja kas kun niitten päälle heittää vettä niin tullee höyryä. Ja se lämmittää sen alastomaksi riisutun ropan joka istuu niillä huoneeseen rakennetuilla penkeillä. Tullee semmonen hiukkasen löysä mutta oikeen hyvä olotila. Ja samalla nahkaki puhistuu. On se semmonen hieno systeemi. Ni.

 

 

Ommaa aikaa…

28.11.2017 Yleinen

Diudiu. Ohojelema uusiks. Emmertaali oli just alakamassa ku tuli muita kiireitä. Ja vaikka ette halua sen enempää invormaatiota ni pikkusen pittää valottaa ettette suuremmasti huolestu. Ihan vaan piolookista menua. Vatta. Ja ny oli kysseessä joko ärrän poistuminen ropan systeemeistä taikka sitten kerma. Kiusauksessa käytetty. Siinä se kuulusa kohtuus taas nostaa päätään. Ukko kyllä käyttää maitua kahavissa ja tykkää että ruokaan laitetaan ihan kunnon kermoja. Mutta jos sitä syö ittesä palloksi ni vois kuvitella ettei ruuvansulatuselimistö suuremmasti hurraahuutoja laulele. Sama pättee muuten suklaan kans.

On muuten ollu sitten kohtuuvella mukava päivä. Akka lähti aamusta äitisä kans isolle kirkolle ja jätti Ukon vahtiin pirttiä. Ja kissoja. Molemmat on yhä niinku ennen. Mökki pystyssä ja lämmin. Kissat kuka missäki. Ruokittuna. Keli oli heti aamusta semmonen että ihan suurimmat menohalut hyyty. Meinaa että semmonen melekeen vivaltin nelijä vuojenaikaa. Puut palijaat ku syssyllä. Maa valakonen ku talavella. Ja taivaata tuli vettä ku kevväällä. Ainuastaan kesä ja aurinko jäi kokonaiskuvasta puuttumaan. Oishan se ny ollu melekonen ekokatastroohvi että ois lämpimioä sätteitä suotu ihan maanpintaan asti. Hih.

Vaan ku Akan tojota perävalot katos näkyvistä ni Ukko marssi yläkertaan. Otti älpeelevyn hyllystä. Asetti sen hellästi pyyhkien soittimeen ja laitto virrat päälle. Ja volluumit kaakkoon. Elikkäs isolle. Siinä vaiheessa ei ennää kissoja näkyny. Taitavat olla enempi tuon korkeakulttuurin elikkäs humpan ystäviä. Ukko ei Ne soitot on soitettu aikanaan lapsuuvenkojissa ja saavat muistoina pysyä siellä. Tai missä ovakkaa. Mutta Ukko paukuttaa kaijuttimista ihan van sitä oman nuoruutesa parasta rytmiä. Tännää oli hiukkasen rokimpi viilis ja soipahan semmonen aikaan sopiva orkesteriki ku nasaretti. Siinä poskisolisti teki pitkän urasa varrelta oikeen livesuorituksen. Kaveri heitti päntitouhut pari vuotta sitten. Ja tuolla laulutyylillä ei ihimettele.

Nii. Sitä ommaa aikaa. Toki saattaa olla että ihan jottai pientä tuli yhteiseks hyväkski tehtyä. Mutta laiskahan se töitään luvettellee. Ja siihen menis ihan turhaan kallista joutenoloaikaa. Josta tuli kautta rantain mieleen sekin että ny ku kaikki hösöttää sen juhannuksen vai mikä lieneekään kans ni ei tässä mökissä. Ensinnäki. Koristeet summuut härpäkkeet. Ei. Iso ei. Koska kissat. Ei kuusta. Ei palleroita. Kuusi tuskin ois yötä pystyssä ja palloset ois viety alle puolen tunnin. Ja ku kahestaan asutaan ni eipä oo lahijapakettejakkaa missää nurkissa. Aattona saattaa ohimennen joku nyssäkkä vilahtaa mutta vieraina olevien lasten käsissä joutusasti.

Vaan ny. Ukosta aiheutumattomista syistä kattomatta jääny emmertaali. Jottai purtavaa kenties kaveriks. Vaikka teetä ja. Että oikeen leposaa tiistaista iltaa sinne itte kullekki säävylle. Olokaa ihimisiks elekääkä vielä siitä joulusta ressakko. Ku ei sitä kinkkuakkaa tarvi vielä alakaa paistaa. Ja se lämpötila on sitte yli sata. Alle sen ni on raakaa. Ni.

 

Herra.

24.11.2017 Yleinen

Perijantai. Ja normaalista poiketen oli piikkipäivä. Koska silimäleikkaus. Jokseenkin oli outua istua taksissa jo kaheksan jäläkeen aamuhämärässä. Mutta. Kun kaikki oli oojakoo ja piikkiki annettiin ja myönnettiin jopa lupa ottaa ihanaa kortisoonia… Kun sai kahavin juotua sen jäläkeen ja istu taas pirsissä. Kotipihassa ennen puoltapäivää. Ukko tykkää. Soppii ropan rytmille huomattavasti paremmin ku nuo iltapäiväkeikat. Niissä kun mennee aamupäivä ootellessa kyytiä ja kottiutuminen tapahtuu monesti jo sen oletetun päikkäriajan jäläkeen. Kärsii jopa Nukkumasa. Vaan jospa se ny ois parempituulinen ku Ukko sai pari tuntia jopa päivällä levättyä.

Vaan seuraava asia ei saanu Ukkoa hyvälle eikä paremmalle tuulelle. Korostettaan ensalakuun että Ukko on semmonen… Joku sanos varmaan että pakana. Yläkerran ukkoon ei kovin vahavaa uskua oo olemassa. Mutta se on Ukon kirjoissa joko Jumala. Tai Herra. Piste. Niise huono tuuli. Nuo länsinaapurit. Ja heitin kirkkosa. Sannaa Herra ei saa ennää käyttää. Sukupuolineutraalijuttu. Ukko käyttäs termiä järjenkäyttöneutraali. Hitto. Kummaa sakkia. Ja senhän tietää että kohta se on Suomessa. Meiltä kun löytyy näitä samalla lailla (aattelevia) oletettuja henkilöitä. Ukko ei hirveesti jännitä mikä on seuraava liikku…. Joulupukki ?

Jotenkin tuntuu hullulta että jossain tittelissä tai pitkään käytetyssä termissä ei saa olla sukupuolta tai mittää siihen viittaavaa… Talonmies. Maatalon isäntä ja emäntä. Palomies. Huoh. Ukko esittää nyt puolileikillään teille näin aatteleville seuraavan. Eikö termit sovinisti ja feministi uppoa myös tähän muutettavien katekoriaan ? Niistäkin aika selkeesti palijastuu sukupuoli. Vai ? Ja pittääkö elläintenkin termistöä muuttaa ? Lehmä ja sonni ? Karju ja emakko ? Jos ja kun urakalla ruvetaan muuttamaan niin missä se raja tullee vastaan ? Missä vaiheessa se mielesä pahottaminen toisten puolesta tullee päätökseen ? Vai onko se mahollista ?

Nii. Ukko ei siis oo pahottanu mieltäsä jos niin luulette. Ukko ei jaksa ressata moisista muutoksista. Miksikö ? Ukolle poika on poika. Tyttö tyttö. Ja Herra on Herra. Käytetään miesten vessaa. Ei uniseksiä. Käytetään miesten hajuvesiä jos käytetään. Ei mittää oletettuja. Afrikasta tulleista voi käyttää n-sannaa. On aikanaa sieltäpäin tulleelta työkaverilta tarkistettu. Ei pahottanu mieltään. Ja on viksu tyyppi. Kotimainen vähemmistö taas on m-väkeä. Nyt joku miettii rasismia. Mieti vaan. Oma asias. Ja heidänlaisten takia Ukko ei kirjota yllä olevia sanoja kokonaan. Mutta ei auta. Rivien välistä näitä on tulukittu ennenki. Väärin.

Nii. Teksti. Rivien väli. Tulukinta. Väärin ymmärrys. Pikku vinkki. Ota hihasta ja kysy. Tai soita. Voi laittaa intternettin viestinki. Mutta elä tee ommaa tulukintaa ja levitä sitä etteenpäin ennen kysymistä. Ensinnäkää se eijjoo kovin viksua. Ja toisekseen se tulukinta on hyvin ussein väärä. Mutta jos on hirvee hinku olla huhujen levittäjä ni minkäs Ukko sille voi. Muuta ku sääliä. Joku pikkusen ilikiämpi sanos tähän moiselle tyypille että hanki oma elämä. Ukko pärjää hyvin tälläkin. Syövästä huolimatta. Ni.

Luntaaaa…..

23.11.2017 Yleinen

Lunta tuluvillaan on raikas talavisää… Perskules. Joku kohtuus tuossa valakosessa kullassaki pittäis olla. Eihän täältä mökistä kohta pääse ulos. Saatikka autolla tielle. Tai kylille. Vaan jos kattelee intternetistä kelikameroitten kuvia ni näkkyy sitä lunta olevan ny muuvallakin. Paitti etelässä. Että laitetaanko pakettiin ja kuinka palijon ? Saattaa toki postin kuletus kestää. Jos pääsevät ees liikkeelle. Tai saavat ruohonleikkurisa käyntiin. Hih. Aurauskalusto ainaki taitaa olla jumissa jossain. Plussana on toki se ettei ainakaan tuossa Ukon kartanon nurkilla hurjastella. Kävellen saattas kohta autot ohittaa. Jos viittis hipsiä ulos. Ei viitti.

Juu. Aikataulut hiukan sekasin ja yks syy on nuo silimätipat. Kolome eka päivää leikkauksen jäläkeen pittää kolomen tunnin vällein laittaa. Ei onneks yöllä kuitenkaan. Sillon on vaan mokoma kupu. Ja teippiä koko naamassa. Ainaki jos Akka pääsee teippaamaan. Hih. No. Yks päivä jo takana ni vaan… kolometoista. Eiku. Kupua siis se vajjaa kaks viikkua. Tippoja melekeen jouluun asti. Ihunaa. Ompahan joku syy oottaa mokomaa amerikkalaiseks muuttunutta niissanottua juhulaa. Kulutusjuhula. Krääsää. Kiinalaista käsityötä. Tonttuovia. Joulutorttuja vihireillä kuulilla. Tai pipreita joissa on lakritsaa. Tai jottai tummaa. Ukko EI halua maistaa.

Jännää muuten seurata tuota liikennettä. Ukko meinas just juosta jo tarkistaan ojanpohojaa ku näytti joku onneton autoilija hiukkasen kylykimyyryä ajavan. Vaan niin sai oikastua pirssinsä. Onneks. Ei tarvi rämpiä ojan pohojalle pulssia tarkistaan ja yksykskakkosta puhelimesta hakemaan. Kumma kun kaikki ei vaan älyä löysät’ tuota kaasua. Ku ei kuitenkaan olla kehätiellä eikä sitä etelämpänä. Siellä ku se talavi joka vuos yllättää. Hih. Tai kai se nauru ois aika kaukana jos vauhtia ois kuuskymppiä ja mentäs ojan pohojaa kohti tierumpua. Kylyki eellä. Hui.

Vaan olokoo. Ilta on jo vanaha ja niin on Ukkoki. Näkökyky on kyllä timanttia mutta se ei takkaa parempaa tekstiä. Pahoittelut siitä, Ukko laittaa sivun kii ja keskittyy johonki asiallisempan. Vois vaikka nauttia jonku sortin iltapalan. Tai kahavin. Taikka jottain muuta vastaavaa. Siis viksumpaa. Ulos ei onneks tartte mennä. Saunaankaan ei saa mennä. Mutta kylypekää te. Ukonkin eestä. Ni.

PS. Huomenna on se black friday. Ja äläostamitään-päivä. Miettikää sitä.

Kaihi

22.11.2017 Yleinen

Keskiviikkoilta. Akka saunassa. Yksin. Ukko on karantteenmissa sen suhteen. Koska kaihileikkaus. Kaks viikkua. Nelijätoista iltaa. PItkä aika. Ja ruttiinit häiriintyy. Kaiken lisäks kirjottaminen tapahtuu tästä ettenpäin kahella hyvin näkevällä silimällä. Juu. Leikkaus onnistu. Nou propleemos. Sannoo…. Ukko. Että jos siellä ny joku istuu elektroonisen laitteen ääressä ja lukkee tätä miettien pitäskö mennä moiseen operaatioon… Ukko sannoo että ehottomasti kyllä. Maaliman näkeminen paremmilla silimillä on varmasti sen arvosta. Ja ihan vaan vinkiks… Ukko menis mieluummin uuteen kaihileikkaukseen ku hammaslääkäriin. Eikä Ukko kyllä pelekää sitäkään.

Ettekö usko ? No. Ukkopa kertaa mitä kauheuksia siellä tapahtuu. Toki ensin on pitäny käyvä silimälääkärillä. JA sehän ei satu. Eihän ? No. Sitten mennään leikkausosastolle. Taikka päiväkirurkiaan. Hieno nimi jota ei kannata säikähtää. Ihan normaalin osaston näkönen se on. Hoitaja ottaa vastaan ja kyselee kaikellaisia. Lääkkeistä sun muusta. Mittaa silimänpaineen. Hassu laite joka kutittaa silimäpallua. Ei satu. Sitten laitetaan tippoja. Ja semmonen hauska ryyni luomen päälle. Ei ees kutita. Ja sitten ootellaan. Lääkäriä. Saattaa kestää ku tässä kohti ylleesä iskee se smurffin laki. Eli ruokatuntiaika. Syö ne lääkärikki. Hih.

Sitte mennään. Leikkaushuoneeseen. Juu. Huone. Ei sali. Hiukan isompi ku normaali hammaslääkärin huone. Tuoliki on melekeen samallainen. Paitti että mukavempi istua. Laitetaan lissää tippoja. Puutumisjuttuja. SItten laitetaan semmonen kevyt lakana koko ropan päälle. Paitti sen leikattavn silimän. Luomet teipataan ylös ja alas. Ettei potilas rupia flirttaileen lääkärin kans. Hih. Tiijätte miks. Ja sitte jutellan hoitajien kans mukavia niin kauvan ku tohtori suvaittee saapua toimenpijettä suorittaan. Valamiiseen päytään niissanotusti. Tähän asti siis pääosassa on ollu ihan ja vaan hoitajat.

Sitte se itte leikkaus. Tohtori käskee tuijottaan valoja. Niitä on kolome kappaletta. Hiukan on suttusia mutta sehän johtuu siitä kaihista. Niitä kannattaaki seurata koko operaation ajan ku se on niinku elokuva. Välliin himmeempiä ja välliin kirkkaampia. Näkkyypä siinä valossa jonkin sortin leikkaustyökalun varjoki hetken aikaa. Mutta koko rosessin aikana ei tunnu yhtään mitään. Ei kipua. Ei kutinaa. Ei ees sitä kiristävvää tunnetta mistä lääkäri varottaa. Tai ainakaan Ukko ei moisia huomannu. Kertoo vaihtavansa jonkin kapselin. Ei reaktiota. Ja sitten valosou kirkastuu noin pari minnuuttia ennen lopetusta. Ja sillon tietää että leikkaus on onnistunu.

Ja se tunne kun lakana kiskotaan päältä ja tuoli nousee pystyyn. Kääntää katse ilimotustaululle ja huomaa että näkkee lukia kaiken sen pienenki tekstin. Eri värisiä kirjaimia. Muotoja. Ne värit kirkkauvessaan melekeen haistaa. On muuten sellanen kokemus jota pittää erittäin lämpimästi suositella. Toki silimälasit saattaa olla kauniit ja tyylikkäät. Varsinki rentikkäät. Mutta miettikää ny eloa iliman.Ei tartte miettiä jääkö puseroon kii. Ossuuko johonki nurkkaan. Tai ylipäätään se että pyssyykö ne tallessa. Kalliitkin ovat mokomat. Onko ne sen pelon arvoset ? Ni.

Peleko

21.11.2017 Yleinen

Tiistai. Huomenna silimäleikkaus. Jännittääkö ? Tässä kohtaa Ukko valehtelis jos väittäs ettei. Ja sammaan hengenvettoon sanotaan sitte seki että Ukko ei perimästä huolimatta oo pessimisti. Ukko tunnustaa sen että leikkaus voi mennä pieleen. Sen puolesta puhus vaikka se että Ukon hoitoja on jumalattoman hyvällä rosentilla saatu maaliin onnistuneesti. Eijjoo sisälle katkenneita neuloja eikä ihoreaktioita. Eijjoo ollu käänteishylyjintää. Että kai se jossain vaiheessa joku operaatio saattaa mennää nissanotusti persiilleen. Taikka kulukusilleen. Ihan kuinka vaan. Toki tässä kysseisessä leikkauksessa toivoo sitä satasen onnistumista. Ihan kokonaisen maaliman takia.

Onhan toki onnistumisrosenttii jottain kaheksankymmenen luokkaa mutta… Monneen kertaan puhuttu ja kirijotettu pääkoppa. Sen mysteereitä ei pysty tavallisen ihimisen käsittään. Ja jos se ny vaikka Ukon kohalla päättää että on syytä pikku pelekotillaan ni sitten on. Ja vaikka kuinka itteleen yrittää järkipuhetta ja tolokkua vääntää ni ei vaan auta. Ja kaiken huipuks varmaan vie sitten yöunetki. Paitti että oari yötä on jo ollu ihan semmosta ceeluokan pötköttelyä. Että ollaan jo reenattu. Uneton yö varmaan tulossa. Onni matkassa on toki se ettei tartte itte olla ratissa.

Niin. Peleko. Kammo. Kauhistus. Tunne. Selittämätön olotila. Pimmeys. Hämähäkit. Käärmeet. Julukinen tila. Sulettu tila. Monia on kammoja niinku kammoajiaki. Yksinkertasestihan se on vaan kuvitelma päässä jostain mahollisesti tapahtuvasta. Eikö niin ? Konkreettista tilannetta ei välttämättä ees tarvi ku pelko purasee terävillä hampaillaan. Tunne hiipii puseroon vaikkapa kun tietää että joutuu julukisesti essiintymään. Tai menemään paikkaan jossa on julumetusti sakkia. Taikka jopa hissi. Ylleisimåiä kammoja on vaikkapa korkiat paikat. JA uskokaa tai elekää ni käyminen ylleisessä vessassa.

Nii että jos Ukko ny hiukan kammoaa ja kauhistellee ja ehkä jopa pikkusen pelekää huomista operaatiota ni Ukkoki onki ihan normaali. Nii siis sen pelekäämisen suhteen. Koska se on kuitenkin ja vaan yks tunne muitten jouikossa. JA kuten on monneen kertaan tullu tojettua nii ei sinne pulloon niitä viiliksiä. Eihän ? Ei se tarkota millään muotua niitten väheksymistä vaan mahollisuutta parantaa olotillaa. Puhutaan niistä, Tuuvaan juluki. Vertaistuki on tässäki kohti hyvin tärkiää. Vain se joka pelekää sammaa asiaa ymmärtää sitä toista. Ees suunnilleen.  Siis. Puhu. Kuuntele. Ni.

 

Näkemisen riemu

20.11.2017 Yleinen

Jos ploki ois ku face ni se kyssyis mitä miettii hän ? Ja Ukko vastais seuraavasti. Ukko miettii keskiviikon silimäleikkausta. Mutta ei kauhulla. Vaan sillä kaikella mitä siitä seuraa. Mitä kaikkea Ukko näkkeekää taas hiukkasen paremmin. Kaikki pieniä juttuja. Värien eri sävyjä. Ehkä kenties jottai semmosta mitä ei aikasemmin oo ees huomannu. Tiijättehän te ? Te kun paremmilla silimillä maalimaa kattelette ? Vai katteletko ? Kulujetko kiireellä kaiken kauniin ohi sitä mitenkää huomioimatta ? Laput silimillä kohti seuraavaa pistettä. Päämäärättömästi. Töihin. Kauppaan. Kotio. Kiire. Kiire. Älytön hoppu ???

Miten ois seuraava ehotus. Jos vaikka huomenna lähtisitte vaikkapa sinne suuresti rakastamaanne tuunipaikkaan sanotaanko vaikka varttia normaalia aikasemmin ? Ja unohtasitte juoksemisen. Taikka autolla laskisitte sitä ajonoppeutta hiukkasen ja tutkisitte sitä ympäröivää maastoa hiukan eri lailla. Voi olla että löytyy jottai semmosta mitä ette ennen ookkaa huomanneet. Jottain pientä. Olematonta. Vaatimatonta. Mutta kaunista. Värikästä. Saattaa toki olla mustavalakostaki. Mutta se on elämän kirjo. Eikä sen tarvi olla ees mitenkään merkityksekäs. Se on voi olla puu. Seinä. Kynttilä akkunassa. Taikka iloset kasvot.

Nii. Nykymaalima on menny niin kiireiseksi ettei ehitä ennää nauttimaan ympäröivästä kauneuvesta. Tuntuu että hajetaan vaan vikoja. Asioita joista valittaa. Epäkohtia. Ei Ukko ny kuitenkaan käske hymmyilemmään koko aikaa. Ei. Mutta ees joskus. Voisitte aamusella ottaa naulakosta sen positiivisuustakin matkalle. Laittakaa se negahuppari vaikka pyykkikorriin. Nykäskää korvienne peitoks se iloisen värinen pipo tai hattu vai mikä lie. Se mikä tekkee mielen hväks. Naurattaa. Ottakaa sieltä lipaston laatikosta vaikka eriparilapaset kouraan. Ja kattokaa siellä ratikassa taikka koomisessa länsimetrossa ihimisten ilimeitä. Hih.

Että semmosia Ukko miettii. Keskiviikkona nähhään. Toivottavasti paremmin. Jos siitä jottain nekatiivista hakis ni kortisooni siirtyy sotkeen viikolloppua. Ku normisti piikki olis keskiviikkona vaan ny väistyy perjantaille. Että kortisooni assuu sitten Ukon ropassa pe. Ja la. Elikkäs nukutaan sitten ens viikolla. Nuorenahan se ois ollu ihan ku nappi takaraivoon mutta ny. Pittää varmaan vierailla kirppiksillä. Taikka tuijottaa telekkaria. Taikka olla pirteenä ja tekemättä yhtään mittää. Ku eijjoo pakko. Koska eläke. Ni.

 

Kola

19.11.2017 Yleinen

Juuh. Ponjovi laulaa että nostakaa käjet pystyyn. Tarkottaa varmaan tuossa laulussa että hipat alkaa ja meno paranee. Sitä nuoruuven intua hypätä ja juhulia. Nauttia elämästä niinku huomista ei koskaan tulis. Tavallaa muuten just sitä mitä ihimisen lapsen pittäiski toteuttaa. Miks murehtia semmosta mitä eijjoo vielä käsissä. Ihan sama ku että murehtis menneitä. Kummallekkaa ku ei vaan voi mittää. Ei ennää eikä vielä. Toki se että miten sitä tätä päivää juhulii ni on oma juttusa. Keinotekosten piristeitten käyttö ny on hiukka kysseenalasta. Ukko muistaa toki alakomahoolinhuurusia iltoja mutta myös ikävän jäläkeisiä aamuja. Mutta kukin tavallaa.

Nii. Jos ihan hiukan vyssiikkaa. Unta. Voi poijat että on riittäny. Taas semmonen kaheksan tunnin yö. Sikiunessa. Ny on joko lääkitys kohillaan. Tai sitten taivaanappaleet on oikeissa kulumissa. Mutta ennen ku kukkaa luulee että Ukko moittis moista ni stop. Tykkänään. Ukko nauttii lissääntyneestä levosta. Ku tietää että parin päivön päästä iskee taas kortisooni. Ja keskiviikon silimäleikkaus. Joka taas tietää kieltoa löylytellä. Joka taas tietää sitä ettei oo tarvittavan rento nukkumaanmennessä. Pelekkä suihkku ei roppaa helli samalla tavalla. Alakuunkaan. Juu. Voihan sen hanan kääntää asentoon kuuma mutta sillon pallaa vaan nahka eikä ressi ropasta.

Miten ois kelitietote ? Ukon tiluksilla on kuulkaas lunta. Sanosko jotta riittävästi. Sevverran että Ukkoki sai kunnian ottaa lumikolan kouriinsa ja pukkailla enimpiä pihan perälle. Kyllä. Ukko. Ihan itte. Ja kas kummaa roppa ei laittanu ees hanttiin. Eikä pumppu. Että näin ihan minimaalisella kokemuksella verrattuna viime talaveen ni Ukko vaikuttas olevan paremassa hapessa. Tai sitten lääkitys on paremmalla tolalla. Varmaan jäläkimmäinen. Ukko ku ei suurenmmin harrastanyu kesän aikana reenaamista. Laiska ku on. Patalaiska. Akalta löytys varmaan vielä parempi kuvvaus. Kysykää. Hih.

Vaan siinähän se taas hujahti yks sunnuntai. Ukko on ainaki levähtäny. Ja kohta taas saunonu. Ihan varastoon pittää löylytrellä. Mutta mitä sitä ei silimiesä etteen tekis. Ukko ei malttas oottaa sitä hetkiä keskiviikkona ku lääkäri kyssyy että mitä näkkyy… Värejä. Valoja. Varjoja. Ni.