Selaat arkistoa kohteelle retket.

Vappuhulinaa!

30.4.2016 Yleinen

Vappua edeltävä viikko on ollut eskarissa täynnä hulinaa ja aika paljon kivaa tekemistä. Vappuun sopivin mausten olemme mm. liikkuneet, leikkineet ja retkeilleet, kun ohjelmaamme on kuulunut vappusirkus, vappuaskartelua, vappukarnevaalit, vappupiknik ja vappurieha. Niin kivaa meillä on ollut, että viikon ainkana eskarilaisten suusta kuultu kommentti: ”Tää on ollu miun paras päivä eskarissa!” ei liene yhtään liiottelua.

Vappusirkus

Aloitimme vappuviikon hulinat leikkimielisellä vappusirkuksella. Tarkoituksena oli leikkiä hauskoja leikkejä, temppuilla ja harjoitella vähän sirkusakrobatiaa. Ensin sirkusväki piti saada lämpimäksi, joten alkuun leikimme Örkki-hippaa. Pelissä valittiin ensin yksi Örkki, joka lähti ottamaan muita kiinni. Kaikkien piti kulkea salin viivoja tai lattialle asetettuja muotopaloja pitkin kävellen. Örkki liikkui käsiään läpsytellen ja mikäli tämä sai jonkun leikkijän kiinni, muuttui myös örkiksi ja lähti ottamaan muita kiinni.

image

Jatkoimme valmistautumista sirkustemppuihin Lennu Lepakon kolot-leikillä, jossa toimittiin pareittain. Toinen teki kehollaan erilaisia tunneleita, joista toinen pareista ryömi läpi.

image image

Toisena pariharjoituksena teimme läpsyjä etunojassa ja kolmantena yritimme kaataa kaverin etunojasta mahalleen käsistä vetämällä. Lopuksi treenasimme vielä kottikärrykävelyä. Kaikissa harjoituksissa tärkeää oli keskivartalon hallinta ja vartalon pitäminen jännittyneenä, jotka ovat tärkeitä akrobatiassa.

image

Seuraavaksi me sirkusakrobaatit astuimme estradille. Selät lämmittelimme keinumalla patjalla ja tekemällä kuperkeikkoja. Tämän jälkeen muodostimme pareittain erilaisia pyramideja.

image image image image

Vappukarnevaalit

Vappukarnevaaleja vietimme erilaisten vappuun sopivien leikkien parissa. Karnevaalien lopuksi tietenkin tanssittiin oikein urakalla, kun järjestimme vappudiscon!

Ilmapallot kuuluvat erottamattomana osana vappuun, joten karnevaalit aloitettiin ilmapallo-leikeillä. Ensin jokainen sai pomputella ilmapalloa ensin käsin, niin ettei se pudonnut maahan. Kokeilimme myös pomputtelua päällä ja jaloilla. Sitten muodostimme kaksi joukkuetta, jotka kisailivat siitä kumpi sai pidettyä pidempään ilmapallon ilmassa. Vaikeutimme kisaa vielä siten, että jokaisen oli pomputettava pallo ilmaan omalla vuorollaan.

image image

Tuolipiiri-leikit sopivat mukavasti lasten juhliin. Leikimme tästä perinteisestä leikistä erilaisia muunnelmia. Ensin tuoleille asettettiin lappuja, joissa oli (vierasperäisiä) kirjaimia. Musiikin aikana liikuimme ympäri piiriä eri tavoin ja kun musiikki lakkasi piti istua nopeasti tuolille ja tunnistaa kortissa oleva kirjain.

image image

Lapsille sopivaa menevää musiikkia löytyy vaikka Risto Räppääjältä…

Toisessa tuolipiiri-leikin versiossa valitaan yksi vapaaehtoinen, joka jää tuolipiirin ulkopuolelle. Muut menevät istumaan tuoleille, joista yksi on vapaana. Ohjaajan merkistä piirissä istuvat yrittivät estää ulkopuolella olevaa pääsemästä vapaalle tuolille vaihtamalla paikkaa.

image

Piirissä leikimme myös seuraavaa leikkiä, kun ope valitsi vapaaehtoisen piirin keskelle sokoksi. Sitten pyörimme piirissä, kunnes ope sanoi: SEIS! Sokko osoitti johonkin suuntaan ja huusi värin. Mikäli tällä henkilöllä oli kyseistä väriä vaatteissaan, pääsi hän sokoksi. Tässä jännittävässä leikissä piti keskittyä ja olla hiiren hiljaa, jottei tullut autetuksi sokkoa…

image

Discossa soivat yllättäen ainakin Robinin hitit!

image

Hyvää lasten kemuihin sopivaa musiikkia löytyy myös ainakin Hevisaurukselta, Miskalta, Tuulilta ja Ipanapa Räp levyltä.

Vappupiknik

Seuraavana päivänä suuntasimme metsäretkellä, jossa oli tarkoitus viettää vappupiknikkiä omia eväitä nautiskellen. Reput oli siis pakattu täyteen ihania eväitä ja lähdimme patikoimaan. Pienen kävelymatkan jälkeen löysimme metsästä sopivan paikan, jossa leikimme ensin muutamia vappuun sopivia leikkejä. Eväspaikallemme joku oli rakentanut hienon vappumajan, jossa eväät maistuivat tosi hyvältä.

image

Simapulloa (vrt. sardiinipurkki) leikimme niin, että me lapset laitoimme silmät kiinni ja ope meni piiloon. Kun ope antoi merkin lähdimme etsimään opea metsästä. Kun joku meistä löysi open, piti mennä hiljaa open viereen ”rusinaksi”. Leikki loppui kun kaikki olivat lopulta samassa piilossa.

image

Ihmistippaleipä (vrt. solmu) leikissä teimme ensin jonon ja olimme käsikädessä. Tämän jälkeen kieritimme piirin reunimmaisena olevan ympärille solmuksi. Solmu yritettiin sitten avata käänteisessä järjestyksessä niin, ettei käsiä saanut irroittaa toisen kädestä.

image

Munkin piilotusta varten tarvittiin merkkikartio, joka toimitti munkkirinkelin virkaa. Valitsimme yhden vapaaehtoisen, joka piilotti ”munkin” metsään, muiden pitäessä silmiään kiinni. Kun piilottaja antoi merkin, saivat nälkäiset etsijät liikkeelle. Tehtävänä oli löytää piilotettu munkki. Ensimmäisenä munkin huomannut oli uusi piilottaja.

image

Serpentiini, munkki, sima (vrt. maa, meri laiva) leikissä asetimme metsään merkkikartioita, jotka osoittivat serpentiinin, munkin ja siman paikat. Sitten ohjaajan huutojen mukaan piti edetä mahdollisimman nopeasti oikealle merkille. Leikkiin voi kokeilla erilaisia liikkumistapoja tai kilpailla niin, että viimeiseksi merkille ehtinyt pääsee huutajaksi tai putoaa leikistä.

image

Vappurieha

Vappuriehan järjestivät koulun oppilaskunta ja opettajat yhdessä. Riehassa saimme kiertää aamupäivän ajan ympäri koulua sijaitsevilla toimintarasteilla, jotka oli valittu oppilaiden toiveiden mukaan. Pukeutua sai teeman mukaan ”kotiröntsyihin” tai vaikka naamiaisasuun… Osa meistä halusi käyttää aiemmin viikolla askartelemiamme vappunaamareita.

image image

Vappuriehan aloitimme kuitenkin buffet-ostoksilla ja herkuttelulla, NAMI!

imageimage

Matikkarataa kiersimme ympäri koulua pareittain. Rasteilta löytyi  eri tasoisia matematiikan tehtäviä, jotka ratkaistiin yhdessä parin kanssa. Eskareille yhteenlaskutehtävätkin olivat aika haastavia…

image

Liikunnallisia taitojaan saimme kokeilla futis- ja koriskisoissa, joissa oli jaossa myös pieniä palkintoja. Lisäksi tarjolla oli mm. hulavanteen pyöritystä, keilausta ja pomppupalloja.

image image image

Singstar-peli pysäkki oli tosi suosittu. Lauloimme ja kuuntelimme toisten lauluja.

image

Ette varmaan arvaa, mitkä biisit olivat suosituimpia? No aika monta kertaa laulettiin ja kuunneltiin Robinin Puuttuva palanen ja Frozen-elokuvasta tuttu Let it go.

Vappuhumun keskellä emme unohtaneet terveellisyyttä, vaan kolmella rastilla saimme kehoon ja mieleen virkeyttä. Hyvinvointia meille järjestivät lähihoitajaopiskelijat. Tunnekorttien avulla luovuus puhkesi kukkaan vapputervehdyksien muodossa.

image image

Lisäksi oli mahdollisuus rentouttavaan hierontaan ja aikuisen avulla täyttää hyvinvointikysely…

imageimage

Rentoutua saatoimme tätä tarkoitusta varten varatussa huoneessa.

image

Vappuriehan jälkeen oli hyvä lähteä viettämään vappua? Viikko oli mennyt tosi nopeaan, kun tekemistä riitti jokaiselle päivälle… ILOISTA VAPPUA!!

Talven taikaa

20.3.2016 Yleinen

Eskarit ovat tutustuneet hieman luontoon ja luonnon ilmiöihin tämän pohjolan kylmimmän vuodenajan, talven, aikana. Tavoitteena oli leikkien, toiminnallisten tehtävien ja tutkimisen kautta saada tietoa kasvien ja eläinten talven vietosta sekä veden olomuodoista. Vinkkejä tehtäviin ja erilaisiin leikkeihin saimme erityisesti Helsingin ympäristökeskuksen Talven taikaa -materiaalista. 

Toisena lähteenä käytimme Lumen ja jään valtakunnassa -opetuspakettia.

Alkusysäyksenä talven luontoon tutustumiselle toimi kuitenkin Järven tarina -elokuva, jonka kävimme elokuvateatterissa katsomassa. Vaikka Järven tarinassa vuodenajat vaihtuivatkin, niin siinä esiintyi paljon talven eläimiä sekä lumen tai jään alla että päällä.

1. Kasvit talvella

Ensimmäisen kokoontumiskerran aloitimme marssimalla läheiseen metsään lapioiden kera. Jakauduimme pieniin tutkimusryhmiin ja kaivoimme kuoppia lumeen. Tarkoituksena oli löytää talveaan viettäviä kasveja. Lumen alta paljastuikin mm. mustikan varpuja, jotka talvehtivat lumen alla. Vastaan tuli myös aina vihreänä säilyviä sammaleita sekä muita enemmän tai vähemmän kuihtuneita kasveja.

image image

Seuraavaksi peitimme tekemämme kuopat ja leikimme sokkoa, jossa pareittain talutettiin toinen jonkun puun luo. Pari tutki puun silmät kiinni tunnustelemalla. Tämän jälkeen hänet tuotiin takaisin lähtöpaikkaan ja sen jälkeen tehtävänä oli löytää oikea puu. Samalla opiskelimme opettajan johdolla lumen päällä talvehtivia kasveja, kuten puita ja talventörröttäjiä.

Kasvien talvehtimiseen tutustumista jatkoimme sisällä palattuamme retkeltä. Aluksi lämmittelimme Pakkanen ja aurinko -leikillä, jossa valittiin pakkanen jäädyttämään leikkijöitä kosketuksellaan. Auringoksi valittu lapsi sai taas halauksellaan lämmittää ja päästää jäätyneet takaisin mukaan leikkiin. Kokeilimme erilaisia liikkumistapoja.

image

Seuraavaksi meitä talveen johdattelivat aiheeseen liittyvät lorut ja runot. Niitä harjoiteltiin tutusti jättinopalla arpoen ja kaikutekniikkaa käyttäen.

”Liisa nukkui, näki unta: yöllä satoi paljon lunta! Kinos kasvoi, kasvoi pilviin asti, Liisa juoksi nopeasti. Palloin pyörein pehmein, rakensi hän lumimuurin. Liisa heräs unestaan, muisti lumilinnojaan, ulos juoksi nopeasti – lunta olikin vain polviin asti!”

”Talven ukko, lumiukko, lunta säkistä heittää. Jäätä suihin, kylmää luihin, tienoot lumella peittää.”

”On maassa lunta ja siilipariskunta jo nukkuu talviunta. Näkee unta kuusta ja hiiren sääriluusta ja omenapuusta ja lämpimästä kesästä sekä somasta käenpesästä.”

”Talitintti hakkaa, jäistä talipakkaa. Kylmä on, ei takkaa, pakkanen ei lakkaa. Veistää talven patsaan, lastut lentää vatsaan.”

”Nauroi vitivalkein hampain. Ratsateli lumilampain, puitten ali, puitten yli. Lunta kukkoroillaan syli.”

”Nirskuen ja narskuen, puhuu herra pakkanen. Luonto nukkuu uneksuu, metsässä on tammikuu.”

Lorujen jälkeen keskustelimme retken tutkimuksista ja ope johdatteli juttelua kasvien talven viettoon. Kertasimme vielä kasvien tapoja talvehtia:’

  • lumen alla suojassa (mustikka)
  • ilmassa (puut)
  • piilossa maan alla (sipulit, mukulat, juuret)
  • lumen päällä (talvetörröttöjät)
  • aina vihreaät (sammalet ja jäkälät)

Mietimme miten kasvit selviävät talvesta ja miksi kasvit ovat tärkeitä eläimille myös tähän vuodenaikaan. Pohdimme yhdessä vielä mitä kasveja eri eläimet käyttävät ravinnokseen talvella. Keskustelujen ja esimerkkien pohjalta pääsimme piirtämään kuvaa kasvien talven vietosta. Apuna käytimme erilaisia luonto-oppaita ja -kirjoja.

image

image image image image

2. Eläinten talvi

Toinen oppitunti talvisesta luonnosta sisälsi tutustumista eläinten talven viettoon. Ope oli valinnut eri eläimiä, joiden kuvan avulla ensin keskustelimme siitä, miten ne viettävät talvea. Leikimme myös eläinten talveen liittyviä leikkejä.

Karhu

Karhu valmistautuu talveen syömällä paljon. Sydäntalven karhu yleensä tunnetusti nukkuu esim. vahvassa muurahaispesässä sijaitsevassa pesässä. Keskustelun ja karhun kuvan tarkastelun jälkeen leikimme yhdessä tutun Karhu nukkuu-leikin.

”Karhu nukkuu, karhu nukkuu talvipesässänsä. Ei ole vaaraa kellään, näin sitä leikitellään. Karhu nukkuu, karhu nukkuu, eipäs nukukaan…”

Jänis ja ilves

Jänis varautuu talveen vaihtamalla talviturkin, mutta on muuten ns. aktiivinen. Ilves taas on jäniksen luonnollinen saalistaja, joka etsii myös talvella jänispaistia. Leikimme saalistuksen selventämiseksi Ilves ja jänis -leikkiä, jossa valitaan yksi ilves ja yksi jänis. Muut leikkijät ovat pareittain käsikädessä pensaita, joihin jänis voi mennä piiloon. Mikäli jänis pääsee turvaan pensaan keskelle, vaihtuu jäniksen selän puoleinen pari jänikseksi. Jos taas ilves saa jäniksen kiinni, osat leikkijöiden osat vaihtuvat – eli jäniksestä tulee ilves ja ilveksestä jänis.

image

Siili ja käärme

Siili viettää talvea talvihorroksessa yleensä lehtikasaan tehdyssä pesäsässä. Käärme etsii talven ajaksi itselleen kiven tai kallion kolon, johon se usein yhdessä lajitovereidensa kanssa vaipuu kylmänhorrokseen. Eläydyimme seuraavaksi käärmeiksi, jotka etsivät luokasta itselleen sopivan sopen tai nurkan (useampi lapsi saattoi olla samassa). Sillä aikaa yksi meistä meni luokan ulkopuolelle ja tuli luvan saatuaan etsimään piilossa olleita käärmeitä.

image

Orava ja kettu

Orava valmistautuu talveen keräämällä talvivarastoja ja vaihtamalla talviturkin. Oravakin talvella ns. aktiivinen ja näin ollen saalistajien ulottuvilla. Oravan luonnollinen vihollinen on kettu. Tätä asemaa havainnollistimme orava ja kettu-leikillä, johon tarvisimme kaksi palloa. Pikkupallo on orava, joka saattoi hypellä heittäen piirissä olevien leikkijöiden kesken miten vain. Kettua merkkasi iso pallo, joka kiersi piirissä järjestyksessä lapselta toiselle. Kannattaa ensin kokeilla vain yhdellä pallolla – ensin vaikka oravan liikkumista, sitten ketun, niin leikki sujuu varmasti paremmin.

image

Lopuksi saimme tehtäväksemme piirtää kuvan eläinten talven vietosta. Käytimme apuna mm. Jäljillä -kirjan kuvia ja tekstejä sekä muitakin luontokirjoja.

image

image image image image image

3. Lumen tutkiminen ja lintujen talvi

Kolmannen kerran teeman tiimoilta kokoontuessamme teimme jälleen pienen retken lähimetsään. Mukaan otimme open johdolla lapioita, keppejä, mittoja, ämpäreitä ja digitaalisia lämpömittareita. Päästyämme metsään päätimme ensin hieman herkistää kuuloaistiamme ja jokainen sai etsiä itselleen hyvän paikan lähimaastosta. Kävimme makaamaan hangelle, laitoimme silmät kiinni ja kuuntelimme metsässä kuuluneita ääniä. Hetken päästä jokainen sai kertoa kuulemistaan äänistä, joista osa oli luonnon ääniä ja osa ei.

Ope jakoi meidät lapset pieniin tutkimusryhmiin ja ensimmäiseksi tehtäväksemme saimme mitata lumen syvyyden muutamasta eri kohdasta mitan ja kepin avulla. Ope kyseli ja näytti ensin, miten tämä tapahtuu ja sitten saimme itse kokeilla.

image image

Toisena tehtävänä oli tutkia lumen eristävää vaikutusta lämpömittareiden avulla. Ensin mittasimme lämpötilan lumen pinnalta ja tämän jälkeen kaivoimme kuopan, jonne upotimme mittarin anturin. Huomasimme, että lumen peittämässä kuopassa oli huomattavasti lämpöisempää kuin lumen pinnalla.

image image

Retken lopuksi otimme vielä luminäytteen ämpäriin sisätiloissa tutkittavaksi.

Luokkatyöskentelyn aloitimme kertauksella. Eläinbingo-pelissä etsimme pareittain tuttujen eläinten nimiä ympäri luokkaa ja kirjoitimme bingo-ruudukkoon oikean eläimen kuvan kohdalle oikean nimen. Kun saimme bingo-ruudukon täyteen, niin ope kyseli kuvissa esiintyneiden eläinten talvesta.

image

Seuraavaksi keskityimme lintujen talven viettoon. Keskustelimme siitä, mikä Suomessa talvella viihtyviä lintujen uhkaa. Kylmyys, ravinnon puute ja petolinnut muodostavat suuria uhkia, joita voimme helpottaa esim. talviruokinnalla ja lintulaudoilla.

Leikimme pikkulintujen talvisiin uhkiin liittyen muutaman leikin. Ensin oli vuorossa tuttu pakkanen ja pikkulinnut -leikki, jossa valitaan pakkanen jäädyttämään lentäviä lintuja. Aurinko taas saattoi halauksella sulattaa jäätyneen linnun. Ensin lensimme kädet siipinä, sitten kokeilimme eri liikkumistapoja, kuten kinkkaaminen ja kyykkykävely.

Toisena leikkinä leikimme Petolintu ja pikkulinnut -peliä, jossa petolintu huuhkaja yritti pyydystää kosketuksellaan pikkulintuja, jotka olivat turvassa kolmen pikkulinnun parvissa eli piirissä aina viiteen laskien. Tässäkin leikissä liikuttiin eri tavoilla, esim. Kyykkykävelyllä…

image

Lintulaudan vakiovieraisiin, punatulkkuun ja talitiaisen tutustuimme lintukirjojen ja Googlen kuvahaun kautta. Jokainen sai mallin mukaan värittää mahdollisimman oikean värityksen kummallekin linnulle.

image

Tunnin lopuksi palasimme vielä veden olomuotoihin sulatetun lumen kautta. Siivilöimme sulatetun lumen ja näimme samalla mitä kaikkea lumessa oikein onkaan… Samalla pohdimme, mitä olomuotoja vedellä on. Sulanut lumi on nestettä, kun nestettä heittää saunan kiukaalle siitä tulee höyryä ja pakkasella vesi on kiinteää eli lunta tai jäätä. Kokeilimme myös tätä vesimolekyyli-leikkiä: http://www.topata.fi/videot-1-2lk/muut/veden-olomuodot

Talven selkä alkaa jo taittua ja kuljemme kohti kevättä. Tässä oli meidän eskareiden seikkailu talvisen luonnon parissa. Nyt on syytä pikkuhiljaa jättää kylmä talvi taakse ja odottaa kevätauringon lämpöä. Niin tekevät varmasti myös metsän eläimet ja kasvit.

Lasten oikeudet – Unelmien eskariviikko

23.11.2015 Yleinen

YK:n Lasten oikeuksien päivää vietettiin 20.11. Tätä juhlistimme lasten itsensä ideoimalla viikolla, unelmien eskariviikolla. Valmistautuminen tulevaan viikkoon aloitettiin puhumalla lasten oikeuksista ja suunnittelulla. Ideoinnin ensimmäisessä vaiheessa muodostimme 3-4 lapsen pienryhmiä, joissa aloimme työskennellä. Ensin oli vuorossa muutaman minuutin porinapiiri, jossa ryhmät saivat keskustella vapaasti viikon toteuttamisajatuksistaan. Keskustelun jälkeen jokainen ryhmä valmisti haavekartat, johon piirtämällä, kirjoittamalla ja valmiiden kuvien avulla ideoitiin mahdollisia viikon aikana toteutettavia haaveita.

image image image image

Kaikista haavekartoista ja ideoista koostettiin yhteenveto, jonka pohjalta rakensimme unelmien eskariviikon. Ehdotuksia ja hyviä ajatuksia syntyi lapsilta niin paljon, etteivät kaikki sopineet toteutettaviksi yhden viikon aikana, joten päätimme laittaa loput ideat hautumaan ja toteuttaa ne kevään aikana. Alla valmistuneita haavekarttoja…

image image image

Tunnelmia kuvin ja sanoin Unelmien eskariviikolta.

Maanantai: temppuilua ja papukaijamerkkejä

Liikuntasalissa temppuilimme temppuradalla, jossa harjoiteltiin samalla monenlaisia liikunnallisia taitoja…

Naruhyppyjä

image

Askeltikkaat

image

Vatsalautailua

image

Käsilläseisontaa

image

Tasapainoilua

20151116_094822_001

Kuperkeikkoja

20151116_094951

Nojapuut

20151116_100053

Kuvispajassa syntyivät upeat papukaijamerkit. Leikkaa, väritä ja koristele… Siitä se papukaija syntyy :)

20151116_10285020151116_10294420151116_103134

Tiistai: leikin talo

Yhdessä ykkösten kanssa luimme tarinan leikin talosta. Lasten oikeus leikkiin tehtiin näkyväksi keskustelemalla tarinan pohjalta ja muistelemalla omia leikkejä. Tämän jälkeen jokainen sai valmistaa yhden ikkunan yhteiseen leikin taloomme. Idea leikin talosta löytyi Lastensuojelun keskusliiton sivuilta…

image

Keskiviikko: eväsretki metsään

Metsäretkelle lähdimme kaakaota ja keksejä repussa. Ohjelmassa oli siis patikointia, evästauko, leikkiä sekä mm. majanrakennusta.

image image image image image

Torstai: luistelua

Seuraaksi jatkoimme retkeilyä, tällä kertaa suuntana oli Kisapuiston harjoitushalli, jossa luvassa oli luistelua. Kisapuistoon voit tutustua tästä: http://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Sisaliikuntatilat/Kisapuiston-jaahallit

20151119_09452520151119_094640

Perjantai: rooleikkejä

Leikkipäivä huipensi kivan eskariviikon. Roolileikkipisteiden lisäksi aikaa jäi vielä omille leikeille.

Kahvila

image20151120_084653

Lääkäri

image

Kampaamo

image

Varaslähtö liikenneviikolle

8.9.2015 Yleinen

Tällä viikolla (7.-9.9.) vietetään liikenneviikkoa, johon Kaukaan eskarilaiset ottivat pienen varaslähdön jo viime ja sitä edellisellä viikolla. Ensin tutustuimme lähiympäristön liikenteeseen kävelevällä bussilla. Tämä tarkoitti sitä, että kävimme pienryhmissä kävelemässä koulun lähellä lyhyen reitin opettajan ohjaamana. Kävelevän bussin ideana oli turvallisesti harjoitella liikenteessä liikkumisen perustaitoja. Kävimme läpi mm. kadunylittämistä, kävelijän paikkaa yhditystetyllä jalka- ja pyörätiellä ja liikennevaloja. Kyselemällä ja näyttämällä kävelevän bussi ”kuljettaja” ohjasi ”matkustajia” myös liikennemerkkien tunnistamisessa. Tärkeinpänä harjoituskohteena oli kadunylitys, joka käytiin ensin läpi yhdessä ja lopuksi lapset saivat itse harjoitella ylittämään kadun suojatietä pitkin. Melko hyvin kaikki muistivat pysähtyä, katsella molempiin suuntiin ja havainnoida liikennettä kuuntelemallakin.

Liikenne-teema jatkettiin pysäkkitehtävien parissa. Lapset toimivat pareittain tai pienryhmissä pisteillä jatkuvan virtauksen periaattella eli siten, että pysäkille saattoi mennä, mikäli siellä oli tilaa. Aikaa liikenneaiheeseen käytettiin nän: kävelevä bussi noin 3×30 minuuttia ja kahdelle pienryhmälle pysäkkitehtävät noin 45 minuuttia per ryhmä. Tässä pysäkkityöskentelyn antia:

1. Liikennemerkkimobile

Tällä pisteellä lasten tehtävänä oli valita mieluinen liikennemerkki, joka ensin väritettiin oikeilla väreillä ja sitten leikattiin irti paperista. Liikenne merkkejä tehtiin kaksi kappaletta, jotta niistä saa liimattua kaksipuoleisen. Tarvittaessa pysäkiltä löytyivät mallit oikeiden väritysten tarkistamista varten. Merkeistä on tarkoitus myöhemmin koota mobile siiman ja puupalojen avulla…

image image

2. Pelejä

Muistipeli

Liikennemerkkimuistipeli toimi hyvin palauttamaan mieliin kävelevästä bussista tuttuja liikennemerkkejä. Muistipelissä piti tietenkin kääntää aina kaksi korttia kerrallaan ja etsiä pari.

image

Kim-leikkiä liikennemerkeillä

Kim-leikkiä pelattiin pareittain liikennemerkein siten, että toinen laittoi silmänsä kiinni ja toinen piilotti jonkin pöydällä olleista merkeistä. Tämän jälkeen toisen piti kertoa kadonneen liikennemerkin nimi. Ennen leikin alkua kävimme yhdessä läpi mitä merkkejä pelissä oli mukana.

image

Logicot

Logico-pelistä löytyi muutama liikennemerkkeihin liittyvä tehtävä. Samalla lapset pääsivät kertaamaan geometrisia muotoja, joita liikennemerkit tottakai myös ovat. Ympyrät, neliöt, suokaiteet, kolmiot ja stop-merkin kahdeksankulmio tulivat tutuiksi myös kävelevässä bussissa.

image

3. Infopiste: Malttia ja Valttia sekä liikennekirjoja

I-padiltä ja läppäriltä lapset saivat katsella Maltin ja Valtin tietoiskuja turvallisuudesta. Maltti ja Valtti ovat pikkukakkosen liikennepuisto-poliiseja, jotka ohjeistavat lapsia omalla hieman hassulla tavallaan. Lisää jaksoja löytyy YLE areenasta ja Pikkukakkosen sivuilta, jossa on myös mahdollisuus pelata Maltin ja Valtin liikennepeliä. Tämä vaatii kuitenkin lukutaitoa tai aikuisen avustusta… Infopätkistä me katsoimme mm. jakson, jossa oli tarjolla heijastintietoa. Pikkukakkosen sivuille pääset tästä: http://yle.fi/pikkukakkonen/#!/

Lapsille oli tarjolla myös tietoa liikennekirjoja, joita selattiin yhdessä parin kanssa tai yksikseen.

imageimage

4. Tehtäviä

Erään lapsen poliisi-iskän tuomat eskarilaisten tehtävävihot pääsivät käyttöön tällä pysäkillä. Ensimmäisten sivujen tehtävissä piti piirtää muistamansa liikennemerkki ja täydentää liikennevaloihin oikeat värit.

image

Born to move!

29.5.2015 Yleinen

Sateenkaaressa koko lukuvuoden johtavana teemana on ollut liikunta. Kevään aikana ehdimmekin päivittäisen ulkoilun ja omaehtoisen liikunnan lisäksi touhuta kaikenlaista urheilun parissa. Ohjelmassa oli paljon liikuntaleikkejä sekä ulkona että liikuntasalissa. Luistelua ja hiihtoa harrastimme Kisapuiston laduilla ja UK-areenan jäällä aivan päiväkodin lähimaastossa. Lisäksi talviliikuntaan liittyen kävimme mäenlaskussa Kaukaan kentällä ja metsässä ”kuopilla”. Liikuntaa oli tarjolla myös Kaukaan koulun järjestämissä tapahtumissa. Välkkäritoiminnan ja pihan suomien mahdollisuuksien lisäksi pääsimme kokeilemaan temppurataa, pieniä kisailuja, futista ja frisbeegolfia mm. kevätriehassa.

helmikuun loppu 010

Elämyksiä koimme harjoittelemalla sirkusakrobatiaa, retkeilemällä eri kohteisiin, osallistumalla pihaseikkailuun, vierailemalla kiipeilykeskuksessa ja ottamalla osaa ohjatulle Born to move -liikuntatunnille.

Kaiken päälle ujutimme liikuntaa myös toiminnalliseen matikkaan ja äikkään. Lukuja harjoittelimme liikkuen paitsi liikuntasalissa, myös pihalla, metsässä ja sisäleikeissäkin. Esimerkkeinä tästä metsämatikka, erilaiset tarkkuusheitot ja pisteiden laskut, mahalautaliukujen mittaaminen ja lukusuorahypyt. Aamu- ja päiväpiireillä hypimme lukumääriä, tavuja ja kirjaimia. Kirjaimiin tutustumisten yhteydessä tutuiksi tulivat ainakin tavuhyppyruudukot.

tammikuun loppupuoli 004tammikuun loppupuoli 005

1. Lukuja liikkuen ja hippaleikkejä

X-hyppyhippa

X-hyppyhipassa valitaan 2-3 hippaa, jotka lähtevät ottamaan muita kiinni. Kiinnijääneen pitää hipan ohjeiden mukaan hyppiä esim. 10 haarahyppyä paikallaan. Tämän jälkeen pääsee taas mukaan leikkiin.

image

Summamuotojumppa

Tämä alkulämmittelyksi hyvin sopiva jumppa kehittää myös matemaattisia taitoja. Sateenkaarelaisen harjoittelivat mm. luvun viisi summamuotoja. Opettaja tai leikin ohjaaja näyttää esim. yhden tasahypyn ja lasten pitää miettiä monta jumppaliikettä pitää vielä tehdä lisää, että päästään viiteen. Näin käydään läpi kaikki ko. luvun summamuodot läpi.

Viisi kyykkyä (5 + 0)

Yksi tasahyppy, neljä yhden jalan hyppyä (1 + 4)

Kaksi X-hyppyä, kolme askelkyykkyä (2 + 3)

Kolme alasvenytystä, kaksi kierrehyppyä (3 + 2)

Jne.

Maa, meri, laiva luvuilla 3, 4 ja 5

Tuttu maa, meri, laiva leikki taipuu myös matikkaharjoitukseksi. Opettaja tai leikin ohjaaja huutaa summamuotoja luvuista 3, 4 tai 5 (esim. 1 + 1). Ennen leikkiä on sovittu, että maa on 3, meri 4 ja laiva on viisi. Lasten tulee miettiä vastaus ja juosta mahdollisimman nopeasti oikean vastauksen kohdalle.

Örkki- tai viivahippa

Viivahipassa leikkijät kulkevat salin viivoja pitkin ja hippa yrittää ottaa heitä kiinni. Mikäli hippa saa leikkijän kiinni, tulee tämän jäädä kyseiseen kohtaan istumaan. Tällöin hän muodostaa reitille esteen vielä mukana oleville pelaajille. Örkkihippa on pieni muunnos viivahipasta. Örkki ja muut leikkijät kulkevat salin viivoja pitkin. Örkin on läpsyteltävä käsiä yhteen vartalonsa edessä. Kaikkien mukana olevien on käveltävä. Mikäli örkki saa leikkijän kiinni, muuttuu hän myös örkiksi. Näin jatketaan, kunnes kaikki ovat muuttuneet örkeiksi.

maaliskuu alkupuoli 122

Puu, silta, kivi

Tässä hippaleikissä hippa päättää muuttuuko kiinnisaatu leikkijä puuksi, kiveksi vai sillaksi. Puun tulee seisoa kädet levällään, jolloin pelastaminen tapahtuu juoksemalla kierros puun ympäri. Kiven pitää mennä mykkyrälle lattialle, joilloin tämän voi pelastaa hyppäämällä yli. Silta muotostaa itsestään kaaren, jonka ali ryömimällä tämän voi pelastaa.

Kipot ja kannet

Tähän leikkiin tavitaan paljon merkkikartioita eli tötsiä, jotka levitellään eripäin ympäri salia. Ryhmä jaetaan kahteen joukkueeseen, jotka yrittävät saada tötsöt joko kipoiksi eli ylösalaisin tai kansiksi eli ns. oikeinpäin. Peliä pelataan tietty aika ja ohjaajan merkistä kaikki nostavat kätensä ylös. Tämän jälkeen lasketaan tulos.

image

2. Pallopelejä ja pelisovelluksia

Alkulämmittelyä ja pelisovelluksia

Ylös-alas hippa

Tähän hippaleikkiin tarvitaan hippojen lisäksi 2-3 pelastaa, joilla on pallo. Aina kun hippa on koskettamalla saanut pelaajan kiinni, hänen täytyy mennä maahan istumaan kädet edessä. Pelastajat voivat pelastaa kiinnijääneen heittämällä tälle pallon. Tällöin osat vaihtuvat ja kiinnijäänyt pääsee peliin mukaan pelastajana.

Vierityshippa

Vierityshipassa kaikilla leikkijöillä paitsi hipoilla on pallo. Mikäli hippa saa kiinni leikkijän, tämän pitää jäädä seisomaan haara-asentoon. Pelastaa voi kukaan muu pelaaja, joka vierittää pallonsa kiinnijääneen jalkojen välistä.

image

Pidä puolesi puhtaava

Jaetaan ryhmä kahteen joukkueeseen ja jaetaan molemmille yhtä monta palloa. Tietyn ajan verran kumpikinm joukkue yrittää pitää puolensa mahdollisimman puhtaina pelivälineistä. Kuitenkin niin, että palloja saa heittää vain yhden kerrallaan ja maata pitkin. Lopuksi lasketaan tulos – kumman puolella on vähemmän välineitä on voittaja.

Keilauspeli

Tarkkuusheittoja voi harjoitella myös keilauspelien avulla. Tässä versioissa merkitään iso alue, jonne jokainen pelaaja saa vapaasti asettu keilansa kanssa. Pelissä on myös esim. 2-3 pallo, joilla yritetään kaataa toisen pelaajan keila. Mikäli oma keila kaatuu, pitää mennä alueen ulkopuolelle ”polttajaksi”. Se pelaaja, jonka keila on viimeisenä pystyssä on voittaja.

image

Futisleikit

Maa, meri, laiva kuljettaen

Maa, meri, laiva -leikki taipuu moneen. Futiksen yhteydessä se sopi hyvin kuljettamis-, reaktio- ja nopeusharjoitukseksi. Leikissä oli maa-, meri- ja laiva-alueet tötsillä rajattuna, mihin lapset mahdollisimman nopeasti jaloilla palloa kuljettaen yrittivät päästä.

maaliskuu alkupuoli 093

Kuka pelkää pelimiestä

Tämä leikki on muunnos monelle tutusta kuka pelkää merimiestä -leikistä. Mukana on vain pallo. Keskellä oleva ns. hippa on puolustaja ja yrittää riistää muilta leikkijöitä eli hyökkääjiltä palloa ennen kuin he pääsevät turva-alueella

Pallonkäsittelyä

Teimme futisharjoittelun yhteydessä aika paljon pallonkäsittelytreeniä – erilaisia temppuja pallon kanssa. Heitto ilmaan ja mahdollisimman nopeasti  sekä taputtaa käsiä yhteen mahdollisimman monta kertaa pallon ollessa ilmassa. Sitten peliväline piti saada vielä kopiksi. Harjoittelimme myös jalkojen alta vieritystä eli ns. kahdeksikkoa, ponnautusta jalalla ja kiinniottoa. Lisäksi leikimme marjasoppa -leikkiä, jossa keksimme erilaisia pallonkäsittely ja kuljetustapoja. Leikkijöiden piti kuljettaa palloa eri tavoin ohjaajan huutojen mukaan: mustikka, mansikka, puolukka ja marjasoppa!

maaliskuu alkupuoli 084

Pienpelit

Futiskertojen loppuun pelasimme pienpelejä joko viiva-, penkki- tai jalkapallomaalehin. Joukkueita tuli yhteensä neljä ja pelejä pelattiin joko 4 vastaan 4 tai 5 vastaan 5.

maaliskuu alkupuoli 098maaliskuu alkupuoli 095

Mailapelejä ja sählyä

Syöttöpallo

Pelaajat saavat liikkua vapaasti kentällä ja syötellä palloa toisilleen. Mitä isompi ryhmä on sitä enemmän tässä leikissä voi olla mukana palloja. Myös pelaajien taitotaso ratkaisee.

Kuka pelkää pallonryöstäjää

Tämä leikki on sovellus kuka pelkää merimiestä -leikistä, johon lisätään vain mailat ja pallot jokaiselle leikkijälle paitsi puolustajalla. Puolustaja on alueen keskellä ja yrittää riistää palloa muilta leikkijöiltä. Mikäli näin käy, pallon menettänyt pelaaja siirtyy puolustajaksi.

Pallorosvot liikkeellä

Pelialueella on neljä maalia ja kaikilla osallistujilla maila ja pallo. Tavoitteena on omaa palloa samalla suojaten riistä pallo muilta leikkijöiltä ja laukoa se maaliin. Takaisin peliin pääsee hakemalla oman pallonsa maalista ja jatkamalla kuljettamista. Pelin voittaja on se rosvo, joka on pelin päätyttä tehnyt eniten maaleja.

Pienpelit

Pelasimme sählyä samaa kaavaa noudatten kuin futistakin. Kenttä jaettiin puoliksi ja molemmi puolikkaille tuli 4 vastaan 4 tai 5 vastaan 5 pienpelit. Maalivahteja ei ollut, vaan maalit kaadettiin nurinpäin, joilloin niistä tuli matalammat.

helmikuun loppu 042helmikuun loppu 043

Korista ja käsipallopelejä

Piiripallo

Piiripallossa palloa heitellään pienryhmissä piirissä. Heittäjän tulee huuta sen pelaajan nimi, jolle pallon heittää. Myös katsekontakti tärkeä heittäjän ja vastaanottajan välillä.

Korishippa

Korishippa -leikkiä pelataan siten, että alueen keskellä on 3-4 koripalloa. Pelaajista valitaan muutama hippa, jotka lähtevät ottamaan muita kiinni. Kiinnijäädessä pitää jäädä seisomaan paikalleen kädet edessä. Kukan tahansa muu pelaaja voi käydä hakemassa pallon alueen sivulta ja pelastaa heittämällä pallon pelastettavalle. Tämän on vietävä pallo takaisin alueen reunaan.

image

Tornipallo

Tähän peliin tarvitaan kenttä ja kaksi joukkuetta, joiden jäsenistä yksi menee penkin päälle torniksi. Pisteen saa aina heittämällä pallon omalle tornilleen.

Heittotreeni

Sateenkaarelaisen korisheittotreenit toteutettiin pienryhmissä, joissa yksi heitti, yksi otti levypallon korin alta ja muut odottivat vuoroaan. Heittäjä meni aika levypallopelaajaksi ja levypallon ottanut antoi tai heitti pallon jonon ensimmäiselle ja meni itse jonon päähän.

image

Korismestari

Korismestarissa koripalloa opeteltiin käsittelemään eri tavoin. Pallo pyöriteltiin eri tavoin, mm. vartalon, nilkkojen tai pään ympäri. Teimme myös heittoja ilmaan ja välissä taputuksia. Lisäksi pallo heitettiin istualtaan ilmaan ja otettiin seisaaltaan kiinni ja päinvastoin. Lopuksi tehtiin erilaisia pomputuksia, joilla totuteltiin pallon liikkeeseen.

image 

Tarkkusheittoa

Tarkkuusheittoa harjoiteltiin erilaisin välinein ja leikein. Mukana oli mm. ”ampumahiihtoviesti”, jossa palloilla tai hernepusseilla piti kaataa neljä keilaa. Mikäli keila jäi pystyy, seurasi sakkorinki juosten ja vasta sen jälkeen pääsi vaihtoon. Mikäli sai kaikki keilat kaadettua, piti vain nostaa keilat pystyyn ja sitten vaan suoraa vaihtoon. Renkaanheittoa ja käpyjen tarkkuusviskelyä harrastettiin Tuosan retkellä. Kevätriehassa testattiin fisbeegolf-tarkkuutta, koripallonheittoa ja laukaisutarkkuutta.

imageimageimageimagehuhtikuun loppu 070

3. Talviurheilua

Talviurheilua lumella ja jäällä – lumileikit, mäenlaskut, hiihtoretket ja luistelut – kuuluivat Sateenkaarelaisten ohjelmaan. Lapsille tulivat talviliikunnan ohella tutuiksi lähiympäristön liikuntapaikat: UK-areena, Kisapuiston jäähalli ja tekojää, Kaukaan kenttä, peikkometsä ja Kisapuiston hiihtoladut.

Tänä talvena oli onneksi kohtuullisen hyvin lunta, joten ideoimamme hiihtoviikko maaliskuun alussa saatiin toteutettua suunnitelmien mukaan. Hiihtoviikolla teimme joka päivä retken Kisapuiston laduille, jossa harjoittelimme hiihdon perustaitoja välineiden laitosta ja huollosta alkaen. Tavoitteena oli saada mahdollisimman perushiihtoharjoittelua kaikille, joten laduilla vierähtikin yleensä 1,5-2 tuntia aikaa. Tasatyöntöä ja vuorohiihtoa harjoiteltiin tasaisilla osuuksilla. Mäenlaskuun piti ottaa ”muna-asento” ja ylämäkeen kiivettiin joko tamppaamalla tai haarakäynnillä.

maaliskuu alkupuoli 001maaliskuu alkupuoli 003maaliskuu alkupuoli 006

Luistelemassa kävimme tosi ahkerasti. Saipan kiekkokoululaisia ryhmästä löytyi useita, kuten myös muuten innokkaita luistelijoita. Luistelukerroista UK-areenalla löytyy yhteenveto näiltä sivuilta eli täältä: http://sateenkaarenpaassa.omablogi.fi/tag/luistelu/. Muutamilla viimeisillä kerroilla keväällä luistelimme musiikin tahdittamina vapaasti. Lisäksi lapsilla oli mahdollisuus pelata ”lätkää”…

tammikuun loppu 031maaliskuu alkupuoli 014maaliskuu alkupuoli 016maaliskuu alkupuoli 030

4. Elämys- ja luontoliikunta

Retkeily

Retkiä teimme kevään aikana aika paljon. Talvella lähes viikottaiset luistelut sisälsivät pienen patikoinnin UK-areenalle. Hiihtoviikolla teimme pieniä laturetkiä päivittäin Kisapuiston maastoihin. Lähiympäristöön tutustuimme tekemällä retkiä Kaukaan kentälle, jossa laskimme mäkeä. Muita lähikohteita olivat Kaukaan koulun piha sekä lähikauppamme Lehmus, jossa kävimme ostoksilla yhdessä lasten kanssa. Tietenkin retkeilimme myös peikkometsään, jossa talvella vierailimme laskiaisena ”Liu, lau laskiaista…” -tyyliin pulkkamäessä. Keväällä keskityimme luontoleikkeihin ja eväsretkeilyyn.

imageimageimage

Kävellen teimme retkeä myös Lauritsalan kirkkoon, pääkirjastoon, liikuntakeskus Lehmukseen ja Kimpisen koulun upealle pihalle sekä Amiksen kentälle pelaamaan jalkapalloa. Alla olemme Kimpisen koulun pihalla, josta löytyy mm. ministadioneita, huiman korkea kiipeilyteline ja keinuja. Nämä välineet ja paikat sopivat erinomaisesti liikuntaan.

huhtikuun alku 058 huhtikuun alku 049

Tuosan (Seurakunnan leirikeskus) retkellä harrastimme myös luontoliikuntaa, mm. roskia ja luonnonmateriaalia keräten.

imageimage

Linnoituksessa kiertelimme eri kohteita jalkapatikalla, ihastelimme maisemia, nautimme eväistä ja tutustuimme kuvataidekoulun kevätnäyttelyyn, jossa oli esillä satuihin ja tarinoihin liittyviä töitä.

imageimageimage

Luonto-, piilo- ja suunnistusleikit

Luonnossa, pihalla ja sisälläkin tutustuimme erilaisiin luonto-, piilo ja suunnistusleikkeihin. Luontoleikkeihin liittyivät luonnonmateriaalit ja metsäympäristön hyödyntäminen. Hippaleikeistä leikimme puuhippaa muutamin eri variaatioin.

huhtikuun loppu 005huhtikuun loppu 010

Lisäksi muutamia liikunnallisia pari- ja ryhmätehtäviä tehtiin kevään metsäretkien yhteydessä. Keräysleikeissä lasten piti kerätä erilaisia materiaaleja lähiympäristöstä mahdollisimman nopeasti. Käpyjen keräyksessä taas piti kävyistä tehdä mahdollisimman pitkä jono kolmen minuutin aikana.

huhtikuun loppu 023huhtikuun loppu 024

Piiloleikkejä leikittiin yhdessä useampia. Sillit purkissa -leikissä yksi piiloutui ja muut yrittivät etsiä. Kun löysi piiloon menneen leikkijän, tuli itsekkin mennä samaan piiloon. Leikki loppui, kun kaikki olivat samassa piilossa. Viheltäjä -leikissä yksi meni piiloon ja muut yrittivät etsiä. Piilossa oleva antoi äänimerkkejä esim. pillillä. Leikki loppui, kun joku etsijöistä löysi piilossa olleen. Potkaise palloa -piiloleikki on taas sovellus kymmenen tikkua laudalla -leikistä, jossa etsijän kerätessä tikkuja muut piiloutuvat. Potkaise palloa -leikissä pallo potkaistaan mahdollisimman kauas – muut menevät piiloon, kun etsijä hakee pallon takaisin. Pelastaminen tapahtuu potkaisemalla pallo jälleen mahdollisimman kauas. Etsijän huutaessa näkemänsä leikkijän nimen, tämä joutuu tietenkin ”vangiksi”. Siis äkkiä piiloon!

huhtikuun loppu 028huhtikuun loppu 034

Suunnitusleikeistä tutustuimme lähinnä valokuvasuunnistukseen, jota leikittiin sekä pihalla että sisällä. Sisällä etsittiin vihjeitä kadonneiden munkkien ja pääsiäismunien löytämiseksi. Ulkona taas etsittiin rasteja, joissa kussakin oli liikuntatehtävä.

huhtikuun alku 045

 

Löytäisitkö sinä nämä paikat päiväkodin pihalta?

huhtikuun alkupuoli 017 huhtikuun alkupuoli 021

Kiipeily

Yksi kevään kohokohtia oli varmasti vierailu BoulderSaimaa kiipeilykeskuksessa. Boulderointi on lapsille turvallinen, sillä siinä ei kiivetä korkeussuunnassa 5 metriä edemmäs. Lisäksi mitään köysiä tai erityisvarusteita ei tarvita, vaan kiipeilytossut ja magnesium riittävät. Kuvat kertonevat enemmän kuin sanat: lapset olivat uskomattoman taitavia ja moni oppi nopeasti lajin salat. Kehitystä tapahtui huimasti jo ensimmäisen kerran aikana. Meidän Sateenkaarelaisten päätä ei huimaa!

imageimageimageimageimage

Pihaseikkailu

Liikunnan keskusjärjestön VALO:n ideoimaan Pihaseikkailuun otimme osaa toukokuussa. Tällä kertaa pihaseikkailurastit olivat päiväkodin pihalla koko viikon lasten ja vanhempien ilona. Lisäksi Sateenkaarelaiset järjestivät perheille ”Kevätjuhlaseikkailun” eli liikunnallisen pihatapahtuman, jossa urheiltiin yhdessä Pihaseikkaulurastien parissa. Kevätjuhlaseikkailun ajan perheitä palveli myös ilmainen kioski…. Pihaseikkailurastit ja -materiaalit 2015 löydät täältä: http://www.sport.fi/varhaiskasvatus/varhaiskasvattaja/pihaseikkailu Alla tunnelmapaloja Sateenkaaren Kevätjuhlaseikkailusta kuvien muodossa:

toukokuun puoliväli 006toukokuun puoliväli 029toukokuun puoliväli 017toukokuun puoliväli 007toukokuun puoliväli 019toukokuun puoliväli 015toukokuun puoliväli 032

Akrobatiaa

Sirkustemput ovat lähellä lasten sydäntä. Akrobatiaa ja kehonhallintaa harjoittelimme lähinnä pienien paritehtävien kautta. Lämmittelyyn käytettiin erilaisia leikiomaisia harjoitteita. Erilaiset keinumiset, kierimiset ja kuperkeikat harjoiteltiin jumppamatolla. Paripeli- ja paripatsastreeneissä harjoitettiin notkeutta, reaktioita ja staattista tasapainoa. Kivi, paperi, sakset -leikin eri variaatioissa testattiin älyä, nopeutta ja voimaa. Pariakrobaattisista liikkeistä harjoiteltiin tupla-astronauttia, jossa ollaan eri suuntiin päällekkäin – toinen etunojassa niin, että alla oleva ottaa jaloista kiinni ollen selällään maton päällä. Toisena liikkenä kokeiltiin konttaa kontan päällä, jossa toinen pareista kiipeää toisen yläpuolelle konttausasentoon. Kolmantena akrobatialiikkeenä tutustuttiin kontan päällä seisontaan, jossa toinen pareista nousee varovasti seisomaan poikittain konttausasennossa olevan parinsa päälle.

imageimageimageimage

Born to move!

Born to move -liikuntatuntia oli myös Sateenkaaressa odotettu pitkään. Satuja, menevää musiikkia, leikkiä ja liikuntaa yhdistävä tunti on todellista hikijumppaa, jossa kuitenkin rauhallinen ja kovatempoinen tekeminen vaihtelevat. Lapset innostuivat kovasti tästä hieman erilaisesta liikunnasta, jossa ei edes välttämättä huomaa urheilevansa kovilla sykkeillä. Kivaa ja leikinomaista liikkumista, vai mitä!

imageimageimage

TÄMÄN MYÖTÄ SATEENKAARELAISET TOIVOTTAVAT KAIKILLE LÄMMINTÄ JA LIIKUNNALLISTA KESÄÄ!