Selaat arkistoa kohteelle repsahdus.

Hiljaiselo päättyy

10.1.2017 Yleinen

Yli puoli vuotta on vierähtänyt, sitten viime kirjoitukseni. Tuossa välissä on tapahtunut totaalinen repsahdus, mutta ei siitä sen enempiä.

Työt aloitin viime tammikuun lopulla, päätin ne syyskuun lopulla. Olin työttömänä pari kuukautta ja minut soitettiin takaisin töihin. Nyt olen kolmen kuukauden pestillä, eli helmikuun loppuun. Parempi tällainen pätkäduuni kuin työttömyys.

Pari matkaa on ollut tässä välissä. Elokuun alussa olin Karpathoksella viikon ja nautin tietenkin kreikkalaisista ruoasta sekä oluesta. Joulukuussa olimme Prahassa pitkän viikonlopun ja nams niitä ruokia ja olutta.

Nyt siis aloitin uudella innolla Cambailun maanantaina 2.1.2017, rinnallani mieheni, joka tutustuu tämän projektin saloihin. Ensimmäinen punnitus meillä on ke 18.1. joten katsotaan… Nyt yli viikon 1 tason jälkeen olo on aika hyvä.

Meneekö jo liian hyvin?

10.1.2016 Yleinen

10. päivä selvänä! Kaks viikkoa jos ei lasketa uudenvuodenaattoa

Olo on mainio! Yöunet hyvät, yöhikoilut loppunut, yöllä jos herää niin ei ahdista tms ja uni tulee nopeesti uudestaan. Eilen illalla väsytti, ihan tavallista väsymystä. Aamulla heräsin ja nousin seiskan aikoihin. Pois on se hermostunut, ahdistunut, itkuinen, väsynyt olo.

Juominen käy välillä vain hetkittäin mielessä. Hienosti käyn kaupassa juomahyllyn ohi. Reensitä pääsen kaupan ohi huoletta, töistä kotiin ajellessa tuskin käy juominen mielessä. Päivittäistä ansaintaluotteloa en ole edes joka päivä muistanut päivittää. Töistä kun olen lähdössä (väsy ja vähä kiree) silloin on ”herkin” tilanne. Mut siitä pääsee äkkiä ohi kun lähtee nopeesti kotiin

Meneekö liian hyvin? Tiedän että kun menee hyvin, olo alkaa oleen hyvä – ne huonot olot alkaa ei ole niin tuoreessa muistissa. Peikko alkaa kuiskutteleen että eihän mulla niin huonosti asiat ollu, kävin töissä ja harrastelinki, jos yks tai pari saunakaljaa, jos vaan nyt ku on niin ressaantunu jos….. niimpä niin. Ei ainuttkaan kun se ei jää siihen, se on nähty. Kohta pari enempi, vähä useemmin – ja sit ollaan taas tilanteessa että joka päivä vähintään 6 annosta. Ja elämä enempi vähempi koko aika juomisen ympärillä. Milloin pääsen aloittamaan, montako voin juoda, huonoa oloa, krapulaa….Ei, sitä en enää halua!!!

 

Miten pysyn ruodussa ? Välitavoitteita ja palkkioita itselle :-)

1.1.2016 Yleinen

Edellisessä mietin miten pääsen yli kun olkapäällä peikko kuiskuttelee että kyllä ny pari voi ottaa, lopetan sitte huomenna, ei mulla oikeesti ongelmaa ole, nyt tarvin rentoutusta/ unohdusta jne

Jossainoli että vartissa suurin himo menee ohi. En uskalla luottaa siihen

Tarttee päättäväisesti tulla suoraan töistä kotiin. Kun lähtee reeneihin, lenkille autolla töiden jälkeen niin jätän kaikki rahat ja kortit kotiin

Kelaan mielessä sekä juomisen tuomat asiat mitä en halua ja mitä asiat mitä juomattomuudella saavutan

Palkitsen itseni: saan jokaisesta selvästä päivästä 10 euroa, joilla sitten ostan itselleni jotain extraa. Vaika uus otsalamppu, corekengät, jumppavaatteet, huppari, hieronta, reeniliivi, reenihousut, corehousut tai -takki tai…
Asetan itselleni välitavoitteita, joista saan hemmotteluextran. Jotain ”turhuutta”mitä haluan. Esim
– ravintolasyöminen
– elokuva/teatteri
– jalkahoito
– kasvohoito
– hemmottelutuote: hoitoaine, meikki (kulmaväri, värivoide), patterikäyttöinen jalkaraspi
– kirja
– hieronta, hermoratahieronta, fyssari, PT

Mitä tapahtuu kehossa kun lopettaa alkoholin käytön http://www.terve.fi/alkoholismi/79143-lopeta-juominen-nain-kehosi-kiittaa

Ensimmäiset etapit on siis:
1) Muutama päivä eli 3 päivää
2) Kaksi viikkoa
3) Kuukausi

Ensimmäinen tavoite
Kolmas päivä on su 3.1 eli palkkion saa joko su iltana tai maanantaina 4.1 ja palkkio on…en ole vielä päättänyt :-)

Lisäksi laitan jääkaapin oveen aanelosen, johon laitan kympin jokapäivä ja summan joka on kasassa. Kun käytän laitan listaan mitä ostin ja vähennän summaa. Teen joka kuukaudelle oman listan ja numeroin rivit. Konkreettinen seuranta :-)

 

 

 

Uusi vuosi – uusi lopetus

1.1.2016 Yleinen

Neljäntenä päivänä repsahti. Just niinku edellisessä kirjoitin, vaikee paikka on työpäivän jälkeen. Oli aikas kiiruinen päivä, töistä meinennu päästä pois kun asakkaita vaan tuli vaikka ovi puoliks kiinni ja valot pois. Kiire kotiin ennen paukutteluja lenkittään koirat. HALT:sta selvästi päällä A (vihainen) ja T(väsy). Kauppaan en (kehdannut) menny, koirat hain – ja jätin lompsan autoon (=tarkoitus poiketa huoltsikalle). Kävin isontien varressa mut sielä oli mettäkone ja joku auto joten eiku takas. Vielä harkitsin josko ajais ohi mut niin vaan auton renkaat käänty ja sen jälkeen en enää miettinyt. Sixpäk isoja oluita ja kaks sidua. Niinku sanotaan että 15min himo menee ohi, olis pitäny sinnitellä vielä pitempään ja pysähtyä kelaan mitä on mielessä

Kotiin päästyä kiskasin ne ja nukuin pari tuntia. Puolelle yötä lojuin sohvalla ja menin nukkuun. Yöllä heräilin, itketti. Aamulla kasilta päästin koirat pihalle, otin buranan. Pää kipee, huono olo, ahdisti, masensi eli krapula. Nousin ylös lähempänä puoltapäivää ja nyt ryystän kahvia ja koitan syödä jotain. Lähden mettään koirien kans kun tästä itteni saan ylös.

Laihdutusprojektikin tässä samalla jotui tauolle, niin kauan kun elimistössä on alkoholia rasva ei pala. Elimistö polttaa ensin alkoholin ja vasta sitten rasvaa, menee pari päivää juomisen jälkeen että aineenvaihdunta normalisoituu

Pitää miettiä mitä alan kelaamaan mielessä kun tulee mieli käydä kaupassa? Krapulaa, morkkista, ahdistusta eli mitä huonoa seuraa kun juon. Vai jaksamista, hyvää fiilistä jne mitä seuraa kun jätän juomatta.

Ja jännä huomata myös että tuli aikas krapula. Kuitenkin join ”vain” 8 isoa kun mun päivittäinen ”normiannos” on ollut 5 annosta. Ja päivittäin olen käynyt töissä, (lähes) ilman krapulaa?  Kuitenkin ehdin olla selvänä vain 3 kokonaista päivää. Silti muistan, että kun syksyllä olin 3 vkoa juomatta ja otin 2 isoa. Niistä tuli krapula

Nyt ei onneksi ole mielihalua lyödä hanskoja tiskiin ja lähteä hakeen jostain uus satsi. Edelleenkin vahva halu lopettaa. Oikeesti en tarvitse alkoholia mihinkään, juomattomuudessa on niin paljon hyviä asioita juomiseen verrattuna että haluan elämääni ne hyvät asiat

Kompurointia mutta periks ei anneta eikä luovuteta. Pkle! Nih!

Päivä 4, olisin voinut repsahtaa

11.9.2015 Yleinen

SuklaapirtelöEilinen olisi ollut päivä, jolloin olisin voinut repsahtaa… Oli iso vastoinkäyminen muussa asiassa. Kuitenkin sisulla mennään!

Ateriat

  • Chocolate Velvet, 153 kcal
  • Spagetti Bolognese, 205 kcal
  • Suklaapirtelö, 142 kcal
  • runsaasti vettä ja vichyä

Suklaapirtelö ei vakuuttanut minua, tulipahan kokeiltua kuitenkin.

Kroppa kuin kepillä hakattu

10.2.2015 Yleinen

Tänään on tiistai. Eilen oli mun suosikki jalkapäivä. Täytyy sanoa, että eilen ihan pikkasen nolotti sielä salilla. Maastaveto, tuo mun uusi lempiliike sai aikaan mussa niin voimakkaan huudon, että kyllä se nolotti vaikka salilla saakin huutaa, ähkiä ja puhista. 10×50 tuntui vaan niin hyvältä ja kaksi viimeistä nostoa vei musta kaiken pois ja mun suusta kajahti ähkäisyt oikein komeasti ilmoille. Eilen olin taas sekasalin ainoa nainen oikeastaan koko ajan. Kyllä siinä yksi nainen kävi tekemässä myös omaa jälkapäiväänsä ja hänen kanssaan vaihdoin muutaman sanankin, mutta muuten edustin yksin meitä naisia.

Kyykyissä nostin jo 60kg ja olin kyllä tosi tyytyväinen itseeni. Jalkojen koukistuksessa taas väännän saman 20kg kanssa… se vaan ei nouse. En tiedä miksi, mutta siinä jäätyy liike 6 toiston jälkeen. Harmillista, mutta yritän päästä siitä yli niin etten ajattele sitä liikaa ja yritän ensi kerralla taas toisella tavalla.

Sunnuntaina pidettiin käsipäivä kun perjantain käsipäivä meni ohi. Lopuksi tehtiin vielä vatsoja jotka oli ihan uusia liikkeitä mulle. Mä sanoin jo päivällä aikaisemmin treenarille, että mieti sitten, että ne on sellasia liikkeitä mitä mä pystyn tekemään. Kun on vararengas vyötäröllä niin sen nostaminen ja sen päälle nouseminen on vähän monimutkaisempaa kuin normivartalolla. Kokeileppa itse tehdä vatsalihasliikkeitä pelastusliivit päällä… pikkasen ottaa vastaan. Käsitreenissä ei mitään erikoisempia nousuja, mutta mukavaltahan ne tuntui. Vatsapenkkiin asettuessani jo tiesin ettei tämä toimi, mutta kun kiltisti pyydettiin niin kiltisti menin. Se oli jotenkin tosi huono penkki. Olis pitänyt olla pidemmät jalat, että siinä olisi saanut kunnon asennon… Nousin ylös, kävelin pukkariin ja vessaan, istuin lattialle itkemään.

No lopussa tehtiin ihan mukavia jalkojen nostoja penkinpäässä maaten. Siinä sai ihan hyvän tuntuman vatsoihin ja kyllä tänään tiistaina on tunne että koko kropassa on lihaksia joita on treenattu.

”Eihän sinne salille ole pakko mennä.”

No juu kyllä mä sen tiedän, mutta vaikka mä itken niin ei se sitä tarkoita etten mä halua sinne mennä. Vaikka mua sattuu tai nolottaa niin ei se tarkoita ettenkö halua sinne mennä. Vaikka mä en osaa, en pysty, en jaksa niin ei se tarkoita ettenkö halua. Halua on vaikka kaikkea muuta puuttuukin. Miksei salilla saa näyttää, että on heikko?

Mä ainakin tarviin rakastavat käsivarret mun ympärille ja suudelman mun otsalle ja kuiskauksen mun korvaan, että kaikki on hyvin ja mä rakastan sua. Jonkunhan on muakin rakastettava kun en itse siihen pysty

Kotiin päästyäni tosin riitelin vaimon kanssa ja tsup aukesi pakastimen ovi ja jäätelöpurkki. Silloin kun tuntuu ettei millään ole mitään väliä niin miksi en söisi jäätelöä. Miksi? Ja taas tänään olisi jatkettava ja unohdettava repsahdukset, mutta sielä se takaraivossa kutisee ja muistuttaa itsestään.

.vintique_20150210_084836