Selaat arkistoa kohteelle rapputreeni.

Vannomatta paras

21.8.2015 Yleinen

Olen aina inhonnut hölkkäämistä. Päätöntä harhailua ilman päämäärää tämäkin, sama ku lenkkeily. Mutta tadaa! Koska olen nyt näköjään saanut jonkun pahanlaatuisen kolauksen päähän, kävin kotikonnuillani HÖLKKÄÄMÄSSÄ teinivuosieni hevospoluilla.

Mulle on aina teettänyt ongelmia hölkätä, koska se on oikeasti aivan uskomattoman tylsää. En minä saa ainakaan mieltäni tyhjennettyä siinä, vaan koko ajan on mielessä, et ei hitto, miten pitkä matka vielä, tää on todellakin tylsää. Tästä tosin taisin jo aiemminkin mainita, ettei kyseinen laji ole mua varten. Mutta kappas vaan, kun löytää sopivan polun, niin jaksaahan sitä vaikka mitenkä pitkälle. Jalat lähtee itekseen viemään eteenpäin. Tosin välillä vähän liiankin lujaa juurakkoiseen maastoon, joten näytin ehkä enemmänkin holtittomalta aropupulta, kun sulavaliikkeiseltä urheilijalta :D . Mutta koska ei ollut silminnäkijöitä, ni voitte kuvitella kiitos sellaisen linjakkaan gasellin, sellainen minä olin :D . Tärkeintä ei ole myöskään tietää, missä on, kunhan vaan on pieni haju, niin aina löytää jotain kautta perille! Niin, ja tämä ihme tapahtui ihan kahtena päivänä! Tosin säären etuosaan sattui, liekö sieltäkin luu poikki tai jotain.. :D

Tänään sitten saavuin takaisin omaan kotiini äitin ja isän jääkaapilta ja hilpasin portaisiin. Purkkarilla yritin hieman hölkkäillä, mutta tämän urheiluhulluuden (minun tapauksessani voidaan jo hulluudesta puhua) myötä on tullut kyllä niin ihmeellisiä vaivoja, että voi pyhä pyllyreikä sentään.. Jokaisella askeleella persposket paino sen verran, että meinas jalat lähtee vuorotellen alta :D . Tai ei ne kaiketi ehkä ihan niin painavat ollu, jotenkin vaan jokaisella hytkäyksellä tuikkas hieman samalla tavalla, kuin ois issias tumauttanu jalan alta. Jalat kyllä pysy alla, ei siinä mitään ongelmaa ollut, tunne vaan oli hyvin erikoinen. Olisikohan tässä taas pieni muistutus lihashuollon tarpeesta? Kenties venyttelyn tärkeydestä? Eeeeeeeeeiiiiiiii…………………….. :D

Lopuksi vielä salille. Ihan silleen ujosti varovasti kokeilin lisätä toisenkinlaisen habaliikkeen, ok, kolmannenlainen ei sitten enää ollutkaan ok. Mutta ei se mitään, kahdella tapaa on jo huomattavasti enemmän, kun yhdellä tapaa (tai nolla tapaa) :) . Kunhan vielä muistaa tintata linskut (kyllä, en minä mitään ice poweria käytä, vaan ihan tujua hevoslinimenttiä) kyynärpäähän, ni toivottavasti hyvä tulee.

Viikon päähän onkin sitten varattu hieroja koko kropalle! Täytynee muistaa venytellä hyvin, ettei tule taas tupen rapinat hierojalta..

Enhän minä muuten, mutta kun se oli pinkkiä..

10.8.2015 Yleinen

puijo

Tavis on nyt saanut uuden kipinän lenkkeilyyn! Tai ei siis varsinaisesti lenkkeilyyn, mutta rappureeniin. Jostain syystä nyt vetää mieli jatkuvaan portaisiin, vaikka pohkeet on ku kivet.. Tosin joka kerta se on vaan helpompaa ja helpompaa päästä ne raput ylös, edelleen kahta askelmaa kerrallaan kävellen, juosta jaksan vaan puoliväliin :D .

Mutta on se muuten kumma, miten sitä tulee puhtia, ku pieneen pitäjään siinä vaiheessa, kun saat jotain uutta! Ensin investoin kompressio sukat. En tosin tiedä, onko niistä juurikaan hyötyä ollut minulle, kun sain pohkeet jo aiemmin jumiin, mutta on ne kyllä ainakin hienot :) . Seuraava ostos olikin sitten uudet lenkkarit. Leikkasin yksi päivä tässä varpaankynteni ja huomasin, että toisesta pottuvarpaasta on kynsi lähtenyt hieman halkeemaan pystysuunnassa ja reunoilla oli havaittavissa hienoista irtoamista. Tästähän minä sain ihan kauhean slaakin ja hyvä, ettei pitänyt varvasta teipata kunnolla pakettiin, että kynsi pysyy paikallaan (ei se siis todellakaan ollut mitenkään irtoomassa). No siis tämähän riitti syyksi siihen, että tarvitsen uudet lenkkarit. Kenkien vika, ei mahda mitään (eihän mulle siis tosin muutenkaan paha mieli tullut, et jouduin uudet popot ostamaan..). Edelliset tosin olikin tuntunut aina hieman naftille, mutta ei mitenkään varsinaisesti pienille. Mutta ehkäpä se on ihan oikeasti oltava hyvät kengät, teki sitten mitä tahaan, nämä minunkaan koivet kun ei nyt muutenkaan ihan kunnossa ole.

Yllättäin jouduin taas pulittamaan pitkän pennin lenkkareistani, mutta kylläpä sen vaan huomaa eron, miten erilaisia lenkkareita on ja miten tuet vaikuttaa. Heti tunsin, että nyt on ”tutun oloset” kengät jalassa, kun näitä sovitin. Värillähän ei ollut osuutta asiaan mitenkään. En minä sentään mikään välineurheilija ole.. ;) Siis toki eihän sillä mitään väliä ole, mitä päällään on urheillessa, kunhan nyt jotain sentään on, mutta onhan se välillä saada pientä piristystä :) Ja, että se on pinkkiä.

Portaista suoraan sitten vielä salille ja uskokaa tai älkää, pystyin taas tekemään haboja! Tämähän alkaa vaikuttaa suorastaan loistavalle! Ei se kyynärpää toki kunnossa ole, mutta kestää jo jonkin verran nökkääntymättä. Varovasti olen yrittänyt nyt pienemmillä painoilla, mutta lisäämällä toistoja, tuntuu aika mukavasti tämäkin, siis ihan siellä missä pitääkin.

Mutta oletteko muuten koskaan huomanneet, miten hankala joistakin urheilurintsikoista on päästä ulos? Sopivasti kun hikoilet, ni pitää tosiaan olla akrobaatti saadakseen ne pois päältä.. Lähden nyt nauttimaan ulos aurinkoon olostani, sikäli jos pääsen eroon reenivaatteistani ja pääsen käymään suihkussa.. Moro! :)

 

Sehän toimii ehkä sittenkin!

27.7.2015 Yleinen

Kyynärpääni siis. EHKÄ. Reiluun kahteen kk:n eka kerta, tai ok, toinen kerta, ku ees kokeilin mitään hauiskääntöjä ja tällä kertaa kyynärpää jopa anto tehdä niitä!! Wuhuu! Johan tässä vähän aikaa sit niitä kokeillessa meinas itku tulla salilla, kun alko turhauttaa se, että koko ajan pistää. Pienemmillä painoilla ja kerrankin ajattelin ottaa varman päälle ja tehdä vaan yhden sarjan habaa, katsotaan minkä äjäyksen se antaa huomiselle, vai onko kyynärpääni ihan oikeasti jo parantumassa?

Tavis on nyt reenannut enemmän jalkoja ja viime viikolla innostuin portaista sen verran, että kävin kaupunkini hyppyrimäen portaissa kiipeilemässä useampana päivänä. No tämähän sitten kostautu sillä, että vasemmalle jalalle siirtäessä painon lonkkaa alko polttaa. Ei sitä näköjään ihminen tervettä päivää näe.. No, mutta eipähän tuo nyt sentään vielä oo koipi tippunut matkasta, ni porskutetaan eteenpäin ja yritetään muistaa venytellä.

Venyttelystäpä puheenollen naureskelin tänään Säpikäiselle salilla, kun JOS mahdollista, että töiden puoleen pääsee syksyllä alottaa jonkin harrastuksen, niin taekwondo kiinnostaisi. Yhtenä päivänä kattelin niitä videoita ja ristus siunoomain ku yritin ihan extempore, että kuinka ylös saan nostettua jalkani (siis niissä videoissa ne nosti toisen jalan melkein suoraan ylöspäin), ni kyllä meinas pissa tulla housuun, ku peilistä kattelin, mille se näytti, kun minä jalkaani yritin ylös saada :D :D . Joo, sitä täytyis ehkä ensin hieman yrittää harjotella kotona, en mä sentään mikään balleriina ole :D

Laihduttamisesta en sitten pukahdakaan mitään.. Ne saakelin pussipirtelöt on ihan huijausta. Niin.