Selaat arkistoa kohteelle Praha.

Jääkiekon Euro Hockey Tour: CZE – FIN Tänään 13.12. televisiosta!

13.12.2017 Yleinen

Eli tänään illalla kello 19:15 alkaa jääkiekko-ottelu telkkarista. Kyseessä on Euro Hockey Tour (Venäjän turnaus) ja vastakkain pelaavat Tshekki ja Suomi.
Peli pelataan Tshekin Prahassa.

Selostus Simo Leinonen. Ruotsinkielinen selostus Christoffer Herberts.

Utuisia tunnelmia Prahasta

13.1.2017 Yleinen

Praha on kultainen kaupunki. Siinä minun mottoni, ja vaikka olen käynyt monessa muussa suurkaupungissa, Praha on tehnyt suurimman vaikutuksen. Sen ohuet ja kolkot kadut ja kujat, siellä täällä kulkevat hevosvaunut, turistit ja kahvilat tuovat tunnelman käsinkosketeltaviksi. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kaarlen silta on verhottu veistoksin, trubaduureihin ja pilapiirtäjiin. Juutalainen hautausmaa saa haukkomaan henkeä, mutta länsimainen hapatus on tullut kaupunkiin.

Olen käynyt kolmesti Prahassa. Kaksi kertaa tosin bussin kyydissä, mutta kuitenkin. Ensimmäinen kaupunkiloma tuli ajankohtaiseksi vuonna 1995, jolloin Tshekki oli jo itsenäinen valtio erillään Slovakiasta. Presidentti Vaclav Havelin puheista ja kirjoituksista koottu kirja on tullut luettua englannin kielellä.

Ja vaikka aikaa on kulunut sitten viimeisen matkani, kaupunki viehättää edelleen, kuin se olisi tapahtunut kuukausi sitten. Teimme Alkio-opiston tiedotusopin linjan kanssa matkan, kun kevät oli alkanut Keski-Euroopassa. Suomessa ja nihkeässä Korpilahdessa lumi oli vasta alkanut sulaa. Prahassa oli päivittäin hyvinkin lämmintä, ja puut kukkivat.

Nyt kun on kulunut kaksikymmentäkaksi vuotta matkasta, palaan ajatuksissa jälleen paikalle kaupunkiin. Kaupunki on muuttunut varmasti viime näkemältä, mutta muistan keskeiset kulttuuripaikat, kuten Vaclavinaukion, vanhan kaupungin ja Kaarlen sillan sekä kuninkaanlinnan, mikä sijaitsee majesteettisen mäen päällä. Paikalta avautuu kaunis näkymä vanhaan kaupunkiin ja sen ahtaille kujille.

Olen kirjoittanut tällä hetkellä ensimmäistä vakavasti otettavaa kirjaa kolmisenkymmentä sivua, ja paikaksi on tullut sattumalta tuo kultainen kaupunki. Varsinainen esikoiseni oli pannukakku kaikilta osin. Sitä syntyi vain 160 sivua, eikä se ollut julkaisukelpoinen. En lähettänyt sitä sen suuremmin enää mihinkään kustantamo0n, vaan ajattelin kirjoittaa joskus toisen  ja paremman. ”Aamiainen hyvässä seurassa” valmistunee vuoden kuluttua.

Seuraava loma Prahaan saattaa olla lähempänä kuin voi kuvitella. Yksi mahdollisuus on matkustaa sinne heinäkuussa, ja viettää paikalla pitkä viikonloppu. Siihen asti voin vain muistella menneitä.

Eve

Jouluisissa tunnelmissa Prahassa

4.12.2014 Yleinen

Jos sitä joulutunnelmaa löytyy Dresdenistä niin ei Prahakaan hullumpi joulukaupunki ole!

1417369412744

IMAG0916

IMAG0919

~Eve

 

 

Eve

Hei, hei mitä kuuluu?

11.11.2014 Yleinen

Kaikenlaistahan tänne kuuluu! Elikkäs pari viikkoo sitten tehtiin pieni reissu jälleen Prahaan – taas! Oikeastaan se oli enemmänkin luokkaretki kun vapaa-ajan reissu. Käytiin museossa, jossa oli video- ja valokuvauksen historiaa ja laitteiden esi-isä malleja. Nimeä en kyllä nyt mitenkään jaksa muistaa, mut google auttaa, jos jotain kiinnostaa siellä piipahtaa. Oli siellä kaikkee muutakin jännää nähtävää mm. autojen, lentsikoiden, pyörien ja junien historiaa. Valitettavasti meillä oli vaan noin puoli tuntia aikaa kiertää ja kerroksia oli ainakin viisi niin muista kokoelmista en osaa kertoo enempää. Ylemmissä kerroksissa olis ainakin kartan mukaan ollut kaikkea avaruudesta ja tekniikasta ja muusta mahdollisesta jännästä.

(c) Eveliina Liias

Strakonice

Sitten tidi-di-dii höm.. Viime viikolla käytiin sitten extemporeen läheisessä kylässä, Strackonicessä. Kuuleman mukaan siellä oli hieno linna, missä kannatti käydä. No fiksuina muksuina lähettiin yhden luokkalaisen kanssa sitten Písekistä toiveikkaana. Huruutettiin koulubussilla, joka oli täynnä nuorisoo, puoli tuntia suuntaan X. Perille päästyä tajuttiin, että ei hemmetti vie täällä oo yhtään mitään! Kierrettiin tunti ja löydettiin viimein se linna. Meidän tuurilla se oli tietty kiinni just sinä päivänä! Ei se mitää. Päivän pelasti kuitenki lampaat, joita päästiin silitteleen siel linnan pihalla <3 Sitten huruutettiinki jo takasi Písekiin. Pelkkä pika visiitti siis tällä kertaa.

(c) Eveliina Liias

Tällasia sulosuuksia sieltä löyty!

Tosiaan meille kävi aikasemminkin näin joskus pari viikkoa sitten, jolloin kohteena oli Tabor. Sinne matka kesti kuitenkin himpan verran enemmän eli abouttia rallaa puol toista tuntia. Päästiin silloinkin kivasti perille ja tajuttiin et joo ihan kivan kokonen kaupunki, mutta eihän täällä oo mitään! Olis siellä oikeestaan ollu katakombeja ja eläintarhaa, mutta kaikki oli just sillon kiinni ja eläintarha ois ollu jossain kauempana niin ei jaksettu vaivautua. Kaiken kruunas ravintola, josta kerrottiin, että kokki oli tauolla ja alkais valmistamaan ruokia vasta puolen tunnin päästä. Niin että näin tällä kertaa!

~Eve

 

Eve

Praha vol. 2 & 3

17.10.2014 Yleinen

Koska Písek on jo nähty useaan otteeseen, vaihdettiin vähän maisemaa sekalaisella sakilla; ensin porukoiden kanssa viikko sitten sunnuntaina ja toisen kerran luokkalaisen kanssa tällä viikolla. Suuntana oli taas jo lähes tuttu Praha! Tässä vähän maistiaisia paikan päältä:

(c) Eveliina Liias

Ekalla reissulla käytiin moikkaamassa tätä komeutta (Pražský hrad) ulkoa käsin. Nyt käytiin yhdessä torneista ihailemassa Praha ja kuuntelemassa keskipäivän kellojen kumua.

 

(c) Eveliina Liias

Linna-alue on maailman vanhin muinaislinna ! Ihan vaan knoppina

 

Keskiviikkona hylättiin urbaani ympäristö ja suunnattiin kohti viidakoita ja savanneja:

 

(c) Eveliina Liias

Prahan eläintarhakin sai ”Suosittelen” -leiman. Ihan hyvin saatiin koko päivä kulumaan kaiken karvaisia otuksia kahtellen.

 

(c) Eveliina Liias

Sisäänpääsymaksu oli 150 korunaa opiskelijalta, aikuiselta 200 korunaa, joten ei turhan kallis paikka.

 

(c) Eveliina Liias

Eläintarhaan pääse simppelisti metrolinjalla C (Nádrazi Holesovice) ja sieltä loppu matka bussilla, joka kulkee ihan tarhan porteille.

 

(c) Eveliina Liias

Pieni knoppi myös eläintarhasta: tarha on kolme kertaa ollut tulvan vallassa (viimeisin vuonna 2013). Krokoja homma ei pahemmin vissiin häiritse.

 

(c) Eveliina Liias

Erityisesti lahjomaton, puolueeton ja pätevä raatimme suosittelee norsuja, pingviinejä, lepakoita, simpansseja, krokotiilejä, kenguruita ja kirahveja. (Osaa puistosta ei ehditty kiertään joten nämä on ainakin must see -listalla)

 

Kuulumiset Písekistä:
Tällä viikolla on käynnissä kansainvälinen opiskelija-elokuvafestivaali. Siitä enemmän seuraavassa postauksessa!

~Eve

Eve

Pikapläjäys Prahaa

6.10.2014 Yleinen

Eilen matkattiin Prahaan. Ja se matka sinne ja takaisin niin ei voi muuta sanoa, kun vau! Maisemat sinänsä eivät olleet tyrmäävät; peltoa silmän kantamattomiin ja muutama maatila. Mutta se palvelu! Voit katsella leffoja (sarjoja, tv:tä,…) englanniksi, lukea päivän lehden sekä juoda kahvia tai kaakaota. Ja kaikki tämä nelisen euroa! Miettikää, kun Suomessakin saisi sellasta palvelua! Kyllä kelpais matkustaa useamminkin julkisilla.

Praha kaupunkina oli kaunis. Jollain tavalla arkkitehtuuri muistutti Helsinkistä, ilman moderneja liikehuoneistoja. Eli toisin sanoen paljon vanhoja koristeellisia rakennuksia, kivoja pikku-kujia, kirkkoja siellä sun täällä ja museoita ja puutarhoja joka kadulla. Kuten aikaisemminkin, annan kuvien puhua puolestaan:

 

(C) Eveliina Liias

Prahassa on kolmen linjan metroverkko. Alimpaan metrolinjaan pitää mennä noin 100m pitkät liukuportaat alas.

 

Käytiin kukkulalla, jossa oli puisto ja pieni ”Eiffel-torni”, josta näki koko kaupungin. Koska oltiin suht aikaseen liikkeellä koko kaupungin peitti valitettavasti sumu. Ehkä toisella kertaa paremmat näkymät…

 

(c) Eveliina Liias

Korkeutta oli… no.. tarpeeksi

 

(c) Eveliina Liias

Muutama kirkkokin mahtui matkan varrelle. Tässä yksi niistä.

 

...ja tässä luultavasti suosituin turistikohde Prahassa. Jonoakin sisälle oli sen mukaisesti.

…ja tässä luultavasti suosituin turistikohde Prahassa. Jonoakin sisälle oli sen mukaisesti.

 

Ehdittiin olemaan Prahassa vaan 5 tuntia, koska täällä pitää varata linja-autoon paikat etukäteen ja oltiin vähän myöhään liikkeellä. Saatiin siis paikat vain tosi aikaisin aamulla lähtevään bussiin ja palattiin jo kolmen maissa.

Loppu iltapäivä vierähti sitten mutustaen paikallista pihviä. Käytiin ihan ravintolassa syömässä. Lautaselle löytyi porsaan niskaa, perunoita ja kaalisalaatilta maistuvaa lisuketta (?). Ei mikään juhlallinen gourmee viiden tähden paikka, mutta hyvää silti. Varsinkin possu.

Lopuksi käytiin vielä kahvilla kera lettujen. Ei hullumpia nekään! Sitten olikin hyvä aika jo pyöriä kotiin täydellä massulla.

~Eve

Eve

Aina on hyvä aika oluelle

4.10.2014 Yleinen

Astuessa sisään pienen hämyisen pubin täyttää katossa leijuva tupakan usva. Puisissa pöydissä istuu keski-ikäisiä ja vähän iäkkäämpiä herrasihmisiä tuopit kourissaan tuijottaen screeneille, jotka loistavat hämärässä tilassa valaisten sitä. Tilan täyttää matala puheensorina ja välillä riemukkaat hurraa huudot, kun Prahan jalkapallojoukkue tekee maalin. Ei vaiteskaa! Toi kuulostaa jo liian kliseiseltä! Todellisuus: Valoisa sporttibaari, jossa on ihmisiä laidasta laitaan noin kymmenkunta. Screeneillä pyörii totta kai jalkapallo, mutta urheilun huumaa ei ole havaittavissa.

Tällä viikolla siis kävin baarissa, tai enemmänkin pubissa, maistelemassa paikallista juomakulttuuria. Pienellä pinta raapaisulla voin suositella, että kyllä sitä tällainen neiti ihminen, joka ei suomessa niinkään mallasjuomista välitä, voi juoda tuopin tai kaksi ihan vain edullisen hinnan takia. Tuopillinen nimittäin maksoi noin euron tai alle eikä makukaan nyt niin huono ollut. Pojot siis tsekeille!

Tällä viikolla alkoi myös koulu. Muutaman tunnin päivät eivät tunnu kunnon koulunkäynniltä. Tähän mennessä kaikki ok. Ei erityistä ylistämistä, mutta ei oikeastaan moitittavaakan. Opettajat ovat kokeneita ja pitävät kiinnostavia tunteja. Esimerkiksi journalismin opettaja on kiertänyt maailmaa toimittajan työssään ja raportoinut useilta kriisialueilta. Jännittäviä tarinoita ja mielipiteitä!

Voisin kirjoittaa vaikka kuinka pitkän postauksen kaikesta täällä näkemästä ja kokemasta, mutta ehkä säästän osan myöhemmäksi. Jos siellä toisella ruudulla, tätä lukiessa tuli mieleen jotain, mistä voisi kirjoittaa tai mikä mietityttää niin heitäppä kommenttia!

~Eve

Ps. Huomenna suuntana Praha !

 

Prahan kevät

12.8.2014 Yleinen

VANTAA. Matkustaisimme Tshekin tasavaltaan ja sen pääkaupunkiin Prahaan. Asia selvisi, kun linjanvetäjä tiedusteli päätösmatkan kohdetta. Valittavina olivat Lontoo, Berliini tai Praha. Koska olin aikaisemmin jääkiekkourallani viettänyt useita viikkoja Tshekeissä, ehdotin Prahaa. Ajatus ei saanut kritiikkiä, vaan päätimme yksi tuumaan matkustaa Prahaan, kokemaan sen koko kauneuden ja koko kevään ensi auringon lämmön.

Olin käynyt Prahassa ennenkin. Olin lentänyt Prahaan, josta kuljetus oli vienyt meidät (jääkiekkojoukkueen) oikeaan kaupunkiin. Koko kaupunki oli silmiähiveleväinen, vanhaa keskiaikaista arkkitehtuuria yhdistettyinä uusien pizzerioiden neonvalomainoksiin. Kävimme tutustumassa – koska olimme tiedotusopin linja – Tshekin Yleisradion toimintaan ja sen tiloihin kaupungin laidalla. Esittelykierroksen piti suomalainen toimittaja, joka työskenteli Prahassa.

Ensimmäiset päivät olivat täynnä ohjelmaa. Tärkein kuitenkin tapahtui omalla ajalla kaupungin sykkeessä. Tanskalainen rockyhtye, Love Gun, esiintyi paikallisessa ravintolassa. Illalla oli Tshekin ja Hollannin jalkapallon EM-kisakarsintaottelu Sparta Prahan stadionilla. Olimme neuvokkaita, kun ostimme kangaskaupasta oranssia kangasta, parit mustat tussit ja menimme kansallisteatterin portaille kirjoittamaan suomalaisen jalkapallolegendan nimen liinaan. Lisäsin viimeiseen kirjaimeen sanan: ”Finland”.

Saavuimme paikalle muita seuraten. Oranssi väri velloi kohti stadionia kuin väistämätön taifuuni. Ostimme liput eräältä jalolta mieheltä stadionin pihalta. Minä sain paikan päädystä, kun muut kolme saivat paikat vieretysten. Tshekki voitti ottelun 3-1. Hollanti oli lyöty, mutta niin olimme mekin tovia myöhemmin kävelykadulla.

Jalkapallohuligaanit osuivat kohdallemme, alkoivat repiä oranssia kangasta pois meiltä, mutta kaksi meistä neljästä piti vain sitkeästi lipusta kiinni. Kuului muutama lätsähdys, kun nyrkki tai jalka mäiskähti päin kasvoja. Huusin toisen kanssa, että jättäkää se lippu, mutta meitä ei kuunneltu. Kun keräsimme tavaroitamme katutasolta, eräs jengiläinen palasi lipun kanssa meidän luoksemme.

Hän kertoi englanniksi, että olisitte heti sanoneet olevanne Suomesta, ettekä Hollannista.

Istuimme norjan eukalyptuspuun alla Na Prikope’en varrella. Aurinko helli kasvojamme. Oli kevään lämpimin päivä. Siinä me istuimme, kuin eroon emostaan joutuneet norsunpoikaset. Keskustelimme, mitä tekisimme. Matka alkoi olla taputeltu, mutta vielä emme suostuneet luovuttamaan.

– Nyt kun olisi se kirjoituskone, niin alkaisi tulla sitä romaania ja vilkkaasti, eräs linjatoveri kertoi ja hörppäsi olutta, tshekkiläistä tummaa olutta.

Nuoret miehet näyttivät leikittelevän naisten kanssa minne silmä vain osui. He kiertelivät ja keikistelivät naisia kuin he olisivat maailman arvostetuinta maustetta. Hän oli oikeassa, mutta sitten mainitsin:

– Parasta olisi saada asunto tuosta ylimmästä kerroksesta ja kirjoittaa siellä.

Olimme yhtä mieltä kaupungin potentiaalista. Praha oli muodissa, kuten Budapest ja Pariisi. Yksikään kaupunki ei vedä vertoja kokemalleni Prahalle. Keskustelumme kääntyi taloudelliseksi: Kenelläkään ei ollut liikaa valuuttaa.

Ensimmäisinä päivinä – ennen kuin olimme tutustuneet kaupungin tarjontaan – jotkut matkustivat junalla Wieniin ja takaisin. Se maksoi markka-aikana noin satasen. Toiset kävivät katsomassa jotakin keskitysleiriä ja sen raunioita.

Jääkiekon MM-kisat olivat meneillään tuolloin. Kokoonnuimme koko tiedotusopinlinja erääseen huoneeseen katsomaan Suomen alkusarjan ottelua Ruotsia vastaan. Suomi pelasi mahtavasti. Seuraavana päivänä selailimme sanomalehtiä, joista ymmärsimme vain valokuvat, jossa suomalainen juhlii maaliaan.

Mutta vaikkapa Praha tuntui kodilta, se tuntui myös todella raa’alta. Hevosvaunujen kolske mukulakivikaduilla, tupakoivat makkaranmyyjät, kauniit näkymät ja eritoten paikallinen olut saivat kaiken tuntumaan epätodelliselta.

Niin päättyi meidän Prahan-matkamme. Myöhemmin sain kuulla, että Budabest oli tullut muotiin. Kaikki halusivat Budabestiin, ja kehuivat sitä paremmaksi kuin Praha. No, en muuta kantaani kyseiseen asiaan: Prahalla on aina paikka sydämessäni.

Mikko Roivas