Selaat arkistoa kohteelle politiikka.

Lukemista se on tämäkin

30.7.2016 Yleinen

Kun minulla nyt on tällainen blogi, niin ajattelin taas, että voisin kertoa jotain itsestäni! Yleensähän kirjoitan vain jostain peleistä yms. mutta nyt aiheina ovat minä ja lukemisharrastukseni.

Yksi rakkaimmista harrastuksistani on jo pitkään ollut kirjat, suunnilleen kuuden vuoden ajan. Niitä on hauska ostaa ja lukea, ja joskus voi käydä niin onnellisesti, että niitä saa ilmaiseksikin. Esim. paikallisessa uimahallissa on kirjojenvaihtohylly, josta vähän aikaa sitten nappasin Esko Valtaojan (joka on muuten jossakin TV-ohjelmassa sanonut olevansa sitä mieltä, että kaikki tavarat ovat jaettavissa kahteen joukkoon: romuihin ja kirjoihin) ja Juha Pihkalan kirjan ”Nurkkaan ajettu Jumala?”, ja kirjastosta löysin samanlaisesta kaapista kolme Stephenie Meyerin kirjaa samalla kerralla.

Kirjastoista olen kirjoja aika paljon myös lainaillut, ja kirpputoreilta ja kirjakaupoista ostellut, mutta tietokoneella tai millään kirjojenlukulaitteilla (jollaista tosin tällä hetkellä harkitsen ostavani) en ole koskaan kirjoja lukenut, koska olen ajatellut, että se on epämukava tapa. Kalliita kirjoja en osta ja yleensä keskityn vain hyvin uusiin kirjoihin.

Mutta mikä on oma tapani lukea kirjoja?

No, minulla on sellainen kaappi, oikeastaan kaksikin, joissa on paljon kirjoja. Aina, kun olen lukenut yhden kirjan loppuun, laitan sen kaappiin ja otan kaapista yhden (jonka mieluiten haluaisin lähiaikoina lukea) ja asetan sen hyllylle. Sitten otan hyllystä kirjan jonka oikeasti haluan lukea heti. Olen myös lukenut joskus niin huonoja kirjoja, joita en halua enää säilyttää itselläni. En ole vielä keksinyt, mitä niille kannattaisi tehdä. Ehkä vien ne johonkin julkiseen kirjanvaihtokaappiin.

Kotonani luen kirjoja sängylläni ja iskällä ollessani sohvalla, lukuasentoni on selällä makaaminen (aina!). Välillä luen myös silmät kiinni, kunnes havahdun, että eihän minulla ole tässä mitään kirjaa! Johtuu varmaan siitä, että luen niin paljon.

Aina kun haluan lopettaa lukemisen, luen vielä aukeaman loppuun. Sitten laitan seuraavan aukeaman väliin monta vuotta käytössä olleen kuluneen pahvilappukirjanmerkkini.

Luen oikeastaan melkein minkälaisia kirjoja vain (pelkkä lukeminen on jo mielestäni kivaa), mutta eniten ehkä tietokirjoja. Olen ajatellut, että ne kehittävät ihmistä paljon enemmän kuin muut kirjat. Tällä hetkellä kiinnostaisi lukea tieteeseen ja politiikkaan liittyviä kirjoja (esim. Erkki Tuomiojan Siinä syntyy vielä rumihia on jonossa). Ei ole monta sellaista kirjaa, jonka lukemisen olen lopettanut kesken.

Jos kiinnostaa tietää, mitä kirjoja olen lukenut, voit vilkaista niitä tältä listalta. Niitä on kertynyt aika paljon, vaikka olen hidas lukija. Olen lukenut tätä kirjoittaessa vain englannin- ja suomenkielisiä kirjoja, mutta lähiaikoina olisi tarkoitus lukea myös ruotsinkielisiä kirjoja ja myöhemmin vielä muunkielisiä.

Esko Valtaoja sanoi hänellä olevan tavoitteena lukea puolessa vuodessa metri kirjoja. Minä en ihan siihen saavutukseen yllä, mutta Eskon entisen parran pituudelta ainakin saan luettua helpostikin. Epämääräisenä haaveenani on lukea kaikki koskaan kirjoitetut ja kirjoitettavat kirjat. Laskisin tosin, että periaatteessa luettavia kirjoja olisi silloin äärettömästi, joten unelma ei taida täyttyä (mikä on tietysti hyvä asia!). Mutta saahan sitä yrittää!

Ikäviä juttuja ovat väsymys ja nukkuminen, kun niiden aikana ei voi lukea tai tehdä jotain muuta mukavaa. Yleensä lopetan lukemisen viimeistään kello 22:30. Niihin aikoihin käyn sitten nukkumaankin, mikä ei ole kivaa, mm. koska uneni ovat usein tosi ahdistavia ja inhottavia, ja niissä nyt vanhempana on alkanut tapahtua enemmän suorastaan pahoja asioita.

Joskus haaveilen, ettei tarvitsisi nukkua – eräs Leonardo da Vincikin sanoi, että nukkuminen on ajanhukkaa! Unista voisin kuitenkin kirjoittaa joskus pidemmänkin artikkelin, jotain käyttöä tulisi niillekin!

Itse en ole koskaan kirjoittanut kirjaa, ei ole kauheasti mielenkiintoa tai mielikuvitusta niin isoon projektiin. Jotain lyhyitä juttuja silti, kuten runoja joskus vuosia sitten tein vihkoon (ja heitin lopulta roskiin). Se oli ihan hauskaa aivojumppaa. Laitoin nettiinkin, mutta enpä juuri saanut palautetta.

15.7.2016 Yleinen

KEKKONEN

Vanhoina hyvinä aikoina ei näin ollut. Vielä sata vuotta sitten Kiinan väkiluku oli vain kolmanneksen nykyisestään, ja kehitys on ollut vastaavaa muissakin eteläisen Aasian maissa. Silkalla lisääntymisellään nämä idän asukit uhkaavat vuosisatojen kuluessa vaivalla rakentamaamme maailmanjärjestystä! Hikisten lasten pikku pajoissaan meille kokoonkursimat kalsarit ovat laiha vastalahja idän käsistämme sysäämälle maailmanvalta-asemalle!

Jotta edellämainittu kauhuskenaario ei koskaan kävisi toteen, meidän on aloitettava valmistelut. Puolustakaamme rakasta kotimaatamme langettaen käsistämme iljettävät muoviesineet, jotka hyökyaallon lailla nousevan auringon maasta vyöryvät meitä kohti! Kääntäkäämme katseemme kotimaiseen tuotantoon ja tukekaamme suomalaisen valuutan voimin maamme nousua globaalin talouden tuhkasta! Ei enää ”zäpäniä”! Sushikin saa väistyä palapaistin tieltä! Ja saatte todistaa ennennäkemättömän kulta-ajan, jota lapsenlapsemmekin tulevat katsomaan ihaillen!

Minä – tahdon rakentaa heille sen kultaisen maan! Tahdotko sinä?

16180_your_chance_770

Suomi kuntoon

1.11.2015 Politiikka ja yhteiskunta

Jos seuraavat neljä asiantuntijoiden esittämää juttua radiossa otettaisiin vakavasti ja tehtäisiin niiden mukaiset korjaukset, niin mikäpä ois eläessä. Tähän astisesta touhustamme päätellen tämä ei tapahdu, vaan useimmille on tärkeämpää oma tai oman ryhmän etu. Nuorten (kuten myös lasten ja vanhusten) hyvinvoinnista ei ole niin väliä. Esimerkiksi tasokurssien poistamisen yhteydessä 1985 todettuihin tarpeeksi pieniin ryhmäkokoihin ei ole vieläkään päästy. Viimevuosina on tilanne vain huonontunut.

Katoaako sivistys kun viihde jyllää?
Yle Radio1 21.7 2015. Professori (uskontotiede) Rene Gothoni Helsingin yliopistosta ja professori Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Kimmo Pietiläinen.
Sivistyshenkilöt nyt hajallaan. Sata vuotta sitten ajateltiin koneiden tuomaa vapaa-aikaa käytettävän itsensä sivistämiseen. Kylän sivistäjä oli opettaja, sitten rakennettiin työväentalot ja nuorisoseurantalot. Kukin harrasti aatteensa mukaista sivistystä. Nykyään talot purettu. Viihde hävittänyt sivistyksen. Mitä viihdyttävämpää, sitä parempaa. Tulikin sivistyneiden sijaan joutilasluokka, kuten pelättiinkin käyvän.Tiede ei enää vastaa kysymykseen; miksi näin on? Jäädään monien selitysten ja mielipiteiden varaan.

Tiede ja poliittinen päätöksenteko, luovuus
Yle Radio1 Tiedeykkönen ti 7.7 2015 (uusinta kesältä 2014)
Rene Gothoni Kalle Michelsen pohtivat luovan prosessin olemusta. Millaisiin kysymyksiin tarvitaan luovuutta juuri tällä hetkellä? Toimittajana Sisko Loikkanen.
Ajatuksia viimeisiltä minuuteilta.
Tiedemiehistä tehdään tiedesankareita ja tieteenteko (luovuus) jää pois.
Tiede nykyisin ainoaa luotettavaa tietoa, sekin pirstaloitunutta ja epäjärjestelmällistä.
Sata vuotta sitten olivat kirkko, uskonnot, ideologiat, joilla oli legitimiteettiä ja joilla voitiin muuttaa arvoja, normistoja. (Yksinkertaisimmillaan legitimiteetti tarkoittaa järjestelmän hyväksymisenarvoisuutta kansalaisten silmissä.) Nyt tällaisia ei ole. Esim. työväenliike menettänyt ideologiansa.
Tapahtunut luovuuskato, ollaan kädettömiä ongelmien ratkaisemisessa.
Olisi koulutusta. Onko tiede ollut alun alkaenkaan se, joka meidät pelastaa? (ollut pelastuksen avain?)
Tieto ja päätöksenteko eivät kohtaa, ovat eriytyneet. Poliitikot eivät käytä riittävästi tiedettä. Poliitikot päättävät ideologiansa perusteella. Ei ole tiedeministeriä. Instanssi, jossa tieteilijät ja poliitikot kohtaisivat, puuttuu.
Demokratia: Tiede on yksi maailman epädemokraatisimmista instituutioista, täysin epätasa-arvoinen. (Maapallo on kuution mallinen, jos enemmistö on sitä mieltä. J. Kurosen lisäys)
Tutkimuksen tuloksia ei synny äänestämällä vaan tekemällä.
Haasteita: Ilmastonmuutos, Monikulttuurisuus valtava haaste, Nuorisotyöttömyys on maailmanloppu, sille ei löydetä mitään ratkaisua

Pakolaisongelma (Eurooppa) 7.10.2015 Yle1
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi
-elintasoerot tasoitettava
-meidän elintasomme ei säily
-demokratian vienti epäonnistunut täysin
-vietävä köyhyyden poistoa, ei demokratiaa
eurooppalaiset kolonalisoineet 350 vuotta muuta maailmaa, jättäen sen tilaansa
keinotekoiset rajat (Ranska ja Englanti): Libanon, Syyria, Irak, (Palestiina ja Israel)
Sopimukset
pakolaisten asema, ihmisoikeudet, EU:n tekniset säännökset
– avustuksessa minimistandardi, ei sama kuin suomalaisilla
– valtion on otettava käsittelyyn turvapaikkahakemus ja myönnettävä pakolaisstatus, jos ”ehdot” täyttyvät
((Saksassa järjestäytynyt rikollisuus (liigoissa eniten jäseniä Romaniasta ja Georgiasta) hallitsee alueita, joille ei edes poliiseilla ole ”asiaa”.))

Suomen talous ja työmarkkinat, Yle1, 7.10.2015 klo 8.10
teollisuustalouden professori Paul Lillrank, Aalto yliopisto?
”Synkin ongelma: Suomessa jäykimmät työmarkkinat maailmassa. (104:s sija eli viimeinen)
SAK määrää lähes yksin. Elinkeinoelämän pahin ongelma on yleissitoisuus. Muualla työläiset turvattu laeilla. (Säästää pitäisi. Sotesta pois 3 miljardia HUS:in ja Pohjois-Karjalan mallilla.)”

J. Kuronen: Seuraus: koulutettu joutuu heikkopalkkaiseen työhön. SAK: ”Koulutus palkalliseksi.” Mistä rahat?? ja mitä se auttaisi enää pitkällä opiskeluissaan olevia tai jo työssä käyviä?  Palkkauksen vääristymät yhä korjaamatta. Aina luvattu: ensi kerralla, mutta ei tällä työmarkkinakierroksella. Korjaus: koulutettujen palkkoja ylös päin muiden alemma. ((Ei kuitenkaan ihan alimmia, koska niillä ei tahdo tulla toimeen nytkään. Olemme siirtyneet liikaa kaikenlaisiin tasamaksuihin ja -veroihin. Huippuna Microsoftin uudet ohjelmat, joita ei saa omaksi, vaan käyttöönsä vain vuodeksi ja sitten on taas maksettava uusi vuosimaksu. Ennen oli meillä köyhillä mahdollisuus tyytyä vanhoihin ohjelmiin ja päästä näin paljon halvemmalla. Välivaiheena käytettin kone- ja henkilökohtaisia ohjelmia.))

Kenen ajatuksia ajattelet?

8.9.2015 Yleinen

Kuinka usein kiinnität huomiota siihen, mistä mielipiteesi ja ajatuksesi kumpuavat? Kun kerrot mielipiteesi johonkin asiaan, oletko varma, että se on sinun oma mielipiteesi?

Muutama vuosi sitten minulle kävi niin, että minulta hävisivät mielipiteet. En ollut oikeen mistään mitään mieltä. Olin huomannut, että kovin moni ajatukseni ja mielipiteeni olikin jonkun toisen. Yksi ajatus tuli äitiltä, toinen telkkarista, kolmas lehdestä, neljäs isältä, viides ystäviltä, kuudes valmentajalta.. Huomasin, että en tiedä mitä mieltä MINÄ oikeasti olen asioista. Meillä monella on tapana imeä mielipiteitä muilta. En tiennyt yhtään mitä mieltä olen poliittista asioista, uskonnosta, elämän arvoistani. Kaikki pohja jotenkin katosi. Se tuntui ahdistavalta. Silloin päätin lopettaa kokonaan median seuraamisen. Tulin siihen tulokseen, että vaikka kuinka tiedostaisin ja ajattelisin itse, niin viestintää tulee liikaa joka puolelta. Elämme maailmassa, jossa on niin paljon informaatiota, että aivot ylikuormittuvat.

En ole katsellut telkkaria tai lukenut lehtiä nyt pariin vuoteen. Välillä tulee katsottua kylässä jotain tyhjänpäiväistä, joskus jopa uutisia. Välillä klikkaan facebookista jonkun uutislinkin auki. Mutta harvoin kiinnostun aiheesta enää ollenkaan. Vaikka en voikaan enää keskustella ajankohtaisista uutisista tai kommentoida tv-sarjoja, elämäni on onnellista ja täyttä. Vieläkään minulla ei ole mielipiteitä asioihin, kuten Suomen pakolaispolitiikkaan tai talouspolitiikkaan. Joku saattaa pitää minua naivina tai typeränä, mutta mieluummin olen naiivi kuin ajattelen jonkun toisen ajatuksia. Voin kuitenkin keskustalla monesta muusta asiasta. Yleensä mennään syvälle. Tai korkealle ;)

Tämä aihe nousi pinnalle, kun muistin, että äiti on useita kertoja sanonut, että miehet näyttävät naurettavilta alasti (en muista sanatarkkaan termejä, joita hän käyttää). Minäkin ajattelin niin vielä pari vuotta sitten. Mitä ihmettä?? Miksi jonkun toisen kokemus asiasta, oli muuttunut minun mielipiteekseni :D Eilen huomasin miettiväni aamubussissa kuinka kaunis minun mieheni on alasti <3 Oma ajatus, omien kokemusten ja tulkintojen perusteella!! JEE!! Vielä tällä perusteella en ota iltapäivälehtien selaamista agendalle, mutta ehkäpä jonain päivänä. Tai sitten en. Kaikesta huolimatta; katselen omilla silmilläni, teen itse tulkintoja maailmasta ja sen tuntuu ihanalle.

 

..Aiheeseen liittyvä kuva jääköön vain minun katseltavakseni..

Tiede, luovuus ja politiikka

30.7.2015 Politiikka ja yhteiskunta

Yle Radio1 Tiedeykkönen ti 7.7 2015 (uusinta kesältä 2014)
Professori (uskontotiede) Rene Gothoni Helsingin yliopistosta ja professori Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta pohtivat luovan prosessin olemusta. He pohtivat myös oman aikamme haasteita. Millaisiin kysymyksiin tarvitaan luovuutta juuri tällä hetkellä? Toimittajana Sisko Loikkanen.
Ajatuksia viimeisiltä minuuteilta.
Tiedemiehistä tehdään tiedesankareita ja tieteenteko (luovuus) jää pois.
Tiede nykyisin ainoaa luotettavaa tietoa, sekin pirstaloitunutta ja epäjärjestelmällistä.
Sata vuotta sitten olivat kirkko, uskonnot, ideologiat, joilla oli legitimiteettiä ja joilla voitiin muuttaa arvoja, normistoja. (Yksinkertaisimmillaan legitimiteetti tarkoittaa järjestelmän hyväksymisenarvoisuutta kansalaisten silmissä.)
Nyt tällaisia ei ole. Esim. työväenliike menettänyt ideologiansa.
Tapahtunut luovuuskato, ollaan kädettömiä ongelmien ratkaisemisessa.
Olisi koulutusta. Onko tiede ollut alun alkaenkaan se, joka meidät pelastaa? (ollut pelastuksen avain?)
Tieto ja päätöksenteko eivät kohtaa, ovat eriytyneet. Poliitikot eivät käytä riittävästi tiedettä. Poliitikot päättävät ideologiansa perusteella. Ei ole tiedeministeriä. Instanssi, jossa tieteilijät ja poliitikot kohtaisivat, puuttuu.
Demokratia:Tiede on yksi maailman epädemokraatisimmista instituutioista, täysin epätasa-arvoinen. (Maapallo on kuution mallinen, jos enemmistö on sitä mieltä. J. Kurosen lisäys)
Tutkimuksen tuloksia ei synny äänestämällä vaan tekemällä.
Haasteita:
Ilmastonmuutos
Monikulttuurisuus valtava haaste
Nuorisotyöttömyys on maailmanloppu. Sille ei löydetä mitään ratkaisua.

Viimeksi lukemani kirjat (osa 2)

10.4.2015 Yleinen

Timo Soini – Maisterisjätkä

Hyvin harvoin olen lukenut kirjoja politiikasta, mutta Timo Soini sai minuakin jonkin verran kiinnostumaan aiheesta kirjansa avulla. Kannattaa lukea, jos politiikka tai Timo Soini kiinnostaa.

Pieni kiva sitaatti kirjasta:
”Monimutkaisessa maailmassa yksinkertaisuus on arvokasta.”

Voit ostaa kirjan sivustolta Adlibris.

Kari Hotakainen – Luonnon laki

Paras Kari Hotakaisen kirjoista on mielestäni Klassikko. Luin sen silloin, kun en vielä paljon kirjoja lukenut. Tämä kirja ei ole ihan niin hyvä, mutta luinpa sen loppuun kuitenkin.

Tämänkin voit ostaa Adlibrisiltä.

Seuraavana kirjajonossa on ”Steve Jobs by Walter Isaacson”. Se on iso kirja.

Tasa-arvoinen avioliitto vai pitäisikö sanoa sukupuolineutraali?

2.12.2014 elämä

Tasa-arvoinen vai sukupuolineutraali avioliittolaki

 

Perjantaina (28.11.2014) eduskunnan äänestyksessä äänin 105–92 läpi mennyt tasa-arvoinen avioliittolaki on herättänyt jo ennen äänestystä suurta huomiota mediassa. Onhan kyse tärkeästä asiasta, ja lain mentyä läpi on myös maailma nähnyt tämän sekä uutisoinut asiasta. Silti tulee mieleen että onko tasa-arvoinen avioliittolaki oikea nimitys kyseiselle lakimuutokselle, joka sallii saman sukupuolen edustajien mennä naimisiin.

Nimitys

Onko nimitys tasa-arvoinen avioliittolaki paras mahdollinen? Koska kun miettii, jos olet lakimuutosta vastaan, niin silloinhan joku voisi kysyä: ”Oletko tasa-arvoa vastaan?” Vaikka oikeasti kyse olisikin siitä että et vaikkapa uskosi takia sitä hyväksy. Nimi on harhaan johtava, jonka takia lain nimeä pitäisi mielestäni muuttaa, esimerkiksi sukupuolineutraaliksi avioliittolaiksi. Silloin nimestäkin kävisi ilmi että avioliitto sallitaan myös saman sukupuolenedustajien välillä, mutta jos joku ei ole sen kannalla ei tulisi mahdollisuutta kysyä että oletko tasa-arvoa vastaan.

Oma mielipiteeni, puolesta tietenkin

Oli ihanaa kuulla että laki hyväksyttiin, sillä ei siitä edes olisi tarvinnut olla äänestystä. Eikö sen pitäisi olla itsestäänselvyys, että kaikkien pitäisi päästä naimisiin rakastamansa ihmisen kanssa? Se olisi ollut itsestään selvää, jos politiikkaa ja uskontoa ei olisi sekoitettu. Mielestäni se on yksi eduskunnan ongelmista, he eivät osaa pitää politiikkaa ja uskontoa erillään niin kuin ne pitäisi. Lisäksi yksi asia mikä sai minut ristiriitaisiin tunteisiin, oli kun kuuntelin poliitikkojen perusteluja, sille miksi lakia ei pitäisi muuttaa. Siis miten uimahallit liittyvät avioliittoon? Tai miten homoavioliitto rikkoo luonnonlakeja? Luonnonlait ovat ihmisten tekemiä ja määrittelemiä, eikä se edes ole vastoin luontoa. Tai sitten jotkut poliitikot sanoivat vain että koska ei voi, missä ovat perustelut rakkaat poliitikkomme?

Miksi jotkut vastustavat?

Useimmiten kyse on uskonnosta tai tietämättömyydestä. Jotkut uskonnot eivät hyväksy homoseksuaaleja, ja mikäli kuuluu kyseiseen uskoon, muiden tulisi ymmärtää se. Silti puhe ei ole ollut missään kohtaa että kirkon täytyisi vihkiä homoparit, joten en ymmärrä miksi se haittaa kristittyjä. Toiset on kasvatettu eri tavalla kuin toiset. Mutta vaikkei itse sitä hyväksy, niin silti tarvitseeko sitä muilta riistää? Usein ihmiset vastustavat ja hyökkäävät jotain vastaan jos eivät tiedä asiasta paljoa, usein tietämättömyys aiheuttaa pelkoa jonka takia asiaa vastaan täytyy puolustautua.

Hyvät ja huonot puolet, nyt kun laki on menossa läpi

Suomi on menossa oikeaan suuntaan. Jo se yksin on ihana asia, sillä kaikkialla maailmalla sanotaan Suomen olevan tasa-arvoinen maa, missä asiat on hyvin. No aivan näinhän ei ole, mutta olemme menossa oikeaan suuntaan tämän lain myötä. Hyviä puoliahan tästä löytyy vaikka kuinka paljon, ja suurin osa kansasta on iloinen sekä juhli perjantaina. Mutta silti on tämä osa, jotka eivät ole iloisia. Silti älkää huoliko koska vaikka laki menee läpi, kaikki heterot eivät muutu homoiksi ja lesboiksi, eikä mikään päällepäin muutu elämässäsi jos et mene naimisiin saman sukupuolen edustajan kanssa. Joten onko se paha jos toinen tulee iloiseksi, kun sinun elämäsi ei muutu mitenkään?

 

Mitä jos ei kuitenkaan?

Pyydän rakkaat poliitikot, nyt koko maailma on jo tiedottanut että Suomessa avioliittolakia muutetaan, joten älkää enää menkö perumaan tätä muutosta. Suuren valiokunnan käsittely sekä toinen äänestys on toki vielä jäljellä, mutta nyt muutos on jo ollut niin monessa lehdessä ulkomaillakin että muutoksen peruminen näyttäisi vain tyhmälle. Toivotaan että tämä menee nyt kerralla läpi kokonaan eikä jää roikkumaan, koska nyt on enää ajan kysymys milloin se menee läpi.

 

 

 

Itse olen toivonut tätä lakimuutosta jo pitkään, ja nyt olen iloinen tästä. Sillä rekisteröityparisuhde ei ole kuitenkaan sama kuin avioliitto, joten olen iloinen siitä että Suomesta on tullut näin suvaitseva, että kaikille annetaan oikeus avioliittoon henkilön kanssa jota rakastaa.

 

Suomi pois EU:sta

20.9.2014 Vakavasti otettava, Yleinen

Suomi pois EU:sta. Suomen historian ylivoimaisesti suurin virhe oli liittyä EU:hun.

Euro poistettava. Vaikea on varmaan saada markkaa ja sen uskottavuutta enää takaisin, mut vittuakos menitte poliitikot tyrimään.

Kekkonen herätettävä henkiin. Suomesta pitää tehdä jälleen itsenäinen valtio eikä mikään vasalli.

Armeijan selkäranka kuntoon. Jokainen mies käy asepalveluksen!

QQQQQQQQQQQQQQ

Nyt kun joku tulee kysymään ”pitäisikö Suomen mennä taaksepäin?” vastaan ”pitäisi”, nimittäin ajallisesti. Olisi pitänyt mennä jo aikoja sitten. Kun Suomesta joskus tulee taas itsenäisesti toimiva ja ajatteleva itsenäinen valtio, nousee täällä monet köyryt selät suoraksi ja jo kohta lentää suopaakkuja Jukolan Jussin kuokasta.

Luvassa politiikkaa, kannanottoja ja omia kokemuksia

6.5.2014 Yleinen

Tässä ja nyt päätin alkaa kokoamaan omia ajatuksiani yhteen muidenkin iloksi tai kauhuksi riippuen siitä, millaisen reaktion ne lukijassa herättävät. Tulen kommentoimaan yhteiskunnallisia asioita, kritisoimaan, kyseenalaistamaan, kiittämään ja kertomaan omista kokemuksistani. Kun saan hyvää palvelua, minulla on tämä kanava, jossa annan palautetta kokemastani ilosta ja tyytyväisyydestä. Tuon myös rohkeasti esiin ihmisten kokemia suoranaisia vääryyksiä, jotka perustuvat tosiasioihin. Huhupuheille ei blogissani ole tilaa. Blogini on myös poliittinen, vaikka en tunne kuuluvani minkään aatteen riveihin. Katsotaan, mitä tuleman pitää. Tervetuloa blogini lukijaksi.