Selaat arkistoa kohteelle pastorit.

Rakkaat pastorini

28.2.2017 Raamatusta

1 Tessalonikalaiskirje 5:12-13

Pyydämme teitä, veljet, antamaan tunnustuksen niille, jotka näkevät vaivaa teidän keskuudessanne ja ovat teidän johtajianne Herrassa ja neuvovat teitä. Pitäkää heitä erityisen rakkaina heidän työnsä tähden. Eläkää rauhassa keskenänne.

Kokevatko rakkaat pastorini, että arvostan heitä, vai pidänkö heidän työtään itsestään selvänä? Tuntevatko he todella olevansa erityisen rakkaita? Paavalin kuvaus tessalonikalaisten pastoreista ja hengellisistä auktoriteeteista sai sydämeni lähes pysähtymään. En ole tavannut missään seurakunnassa todella laiskaa pastoria. Sen sijaan he näkevät todella paljon vaivaa ja neuvovat rakkaudellisesti. He todella ansaitsevat sekä kahdenkeskisen, että julkisen tunnustuksen siitä työstä, koska sydämestään rakastavat Jumalan seurakuntaa.

Ymmärrämmekö todella, että he joutuvat kokemaan paljon hyökkäyksiä uskovien taholta, mutta myös paholaisen taholta. He ovat aidosti ristitulessa.

He tarvitsevat siunaamista niin kuin jokainen Jumalan lapsi! He eivät ole supermiehiä ja -naisia vaan aivan normaaleja ihmisiä. Heilläkin on heikkoja hetkiä. Heidänkin lapset ovat tässä maailmassa, heidän täytyy selvitä taloudellisesti hankalinakin aikoina. Silti odotukset jotka laitamme heidän päälleen ovat monesti ylimitoitetut. Hekin tarvitsevat lomaa! Heidän täytyy kestää stressiä monelta taholta ja olla valmiita kuuntelemaan, neuvomaan ja rukoilemaan. Ihmiset pettyvät monesti, kun eivät saa heitä kiinni heti. Heidän tekemänsä virheet nostetaan korkeammalle kuin omamme ja syytetään seurakuntaa harhaoppisiksi, kun joskus lipsahtaa jokin sana ohi Raamatun sanan.

Tiedostammeko, että perkele pyrkii tuhoamaan voimakkaasti pastoreittemme perheet, uuvuttaa työn alle ja luovuttamaan? Miksi? Koska Herra on valinnut heidät aseekseen, jotta hänen seurakuntansa kasvaisi terveeseen uskoon ja kaupunkimme ja maamme muuttuisivat! He tekevät kaikkensa, että lampaitten olisi hyvä olla ja juurtua syvälle Kristukseen ja vaeltaa valona siellä, missä he eivät voi olla meidän puolestamme.

Jospa Jumalan lapset päättäisivät siunata ja rohkaista heitä enemmän ja lopettaa tuomioiden julistamisen. Tulisimme oikeasti heidän rinnalleen ja kysyisimme: miten oikeasti voit? Miten voin auttaa sinua? Saanko siunata sinua?

Olen vajaan kuuden vuoden aikana Seinäjoella oppinut jotain pastoreitteni sydämen laadusta. Aivan varmasti heidän motiivejaan on koeteltu ja tullaan koettelemaan, miksi he toimivat paimenina tässä paikallisseurakunnassa. Nähdäkseni he eivät enää valitsisi olla uskollisia sille kutsumukselle, jonka Herra on asettanut, jos he eivät rakastaisi kokosydämisesti Jumalaansa ja antautuisi hänelle päivittäin. He ovat päättäneet kuolla itsekkyydelle ja rakastaa Jumalaa ja hänen lunastamiaan lapsia täysillä. He ovat kuolleet sille, että heidät nähdään. He kasvavat kohti Kristusta ja kuolevat lihalliselle luonnolleen. Koko sinä aikana kun olen saanut kuulua Seinäjoen Helluntaiseurakuntaan, olen nähnyt, kuinka nöyryys määrittää jokaista pastoria ja heidän palvelutyötään.

Nöyryys on yhdistynyt voimakkaaseen Jumalan lasten rohkaisemiseen ja haluun nähdä itsensä ja toiset Jumalan armon kautta ja kasvaa siinä. Jumalan Sanan syvällinen opettaminen ja soveltaminen ovat olleet tärkeitä arvoja, samoin voimakas rukouselämä, joka ei nouse uskonnollisuudesta, vaan elävästä suhteesta Jumalaan! Mikä on seuraus näistä? Voimakas Jumalan läsnäolo, jossa luovuus, armolahjat ja apostolinen vaikutus pääsee kasvamaan!

Kun mietin luovuutta nuorisotyössä, se heijastuu nuorten lahjoissa tehdä asioita uudella tavalla, johon pastorimme Pekka rohkaisee! Apostolisuus näkyy esimerkiksi haluna viedä ilosanomaa Jeesuksesta muihin kaupunkeihin ja vaikuttaa siellä paikallisseurakunnissa.

Galatalaiskirje 6:6

Jakakoon se, jolle sanaa opetetaan, kaikkea hyvää opettajalleen.

Paavalin antama kehotus on selkeä. Jos todella arvostan sitä hyvää opetusta, jota vaivaa säästämättä pastorini ovat valmistaneet seurakunnalle, minun tulee näyttää se konkreettisesti, eikä olettaa, että kyllä hän ymmärtää, että kun uhraan säännöllisesti kymmenykset, se osoittaa arvostusta myös häntä kohtaan. He eivät voi lukea ajatuksiamme, vaan meidän tulee ihan avoimesti ja rehellisesti rohkaista heitä!

Heprealaiskirje 13:7, 17

Muistakaa johtajianne, jotka ovat puhuneet teille Jumalan sanaa. Pankaa merkille, kuinka heidän vaelluksensa on päättynyt, ja seuratkaa heidän uskoaan. Olkaa johtajillenne kuuliaiset, totelkaa heitä, sillä he valvovat teidän sielujanne niin kuin ne, joiden on tehtävä tili. Näin he voivat tehdä työtään iloiten, ei huokaillen, sillä se ei teitä hyödyttäisi.

Pastoreiden ja hengellisten johtajien, kuten vanhimmiston jäsenien elämästä voi ja kannattaa ottaa mallia, koska heidän elämänsä huokuu Kristuksen tuntemisen tuoksua. Jos emme kunnioita heitä, emmekä heidän esimerkkiään, otamme esimerkin jostakin muualta. Herra on asettanut meille tarkoituksella pastoreita esimerkeiksi, jotta rakastuisimme häneen yhä syvemmin ja näkisimme, miten usko voi kasvaa jatkuvasti hamaan kuolemaan asti!

Jae 17 kehottaa aitoon Jumalan pelkoon, syvään kunnioitukseen Herraa kohtaan, joka ilmenee alamaisuutena paimeniamme kohtaan. Huomaa syy, miksi meidän tulee kunnioittaa heidän auktoriteettiaan: He tekevät tiliä Jumalan edessä työstään eräänä päivänä. Jokainen Jumalan lapsi on totta kai itse vastuussa omasta vaelluksestaan, mutta jokaisella lampaalla on kaitsijansa, joka seuraa miten he kasvavat ja auttavat siinä. Ymmärrämme, että paimenten on huomattavasti mukavampi tehdä työtään, jos lampaat tahtovat olla kuuliaisia ja nöyriä, kuin kapinallisia ja allergisia auktoriteeteille. Meidän on syytä muistaa, että aivan kuten Jumala on asettanut lampaille paimenet, Jeesus on paimenten johtaja, koko seurakunnan Herra.

Minä tahdon lopuksi rohkaista juuri sinua joka luet tätä blogia tällä kertaa, valitsemaan kunnioittavan, siunaavan, rohkaisevan ja nöyrän asenteen, kun tapaat jatkossa pastorisi. Mieti, miten paljon sinä ja minä voisimme vaikuttaa heidän työhyvinvointiinsa käytännössä, jos päättäisimme palvella heitä puhtaasta rakkaudesta? Mieti, miten se vaikuttaisi koko seurakunnan ilmapiiriin ja Jumalan valtakunnan leviämiseen paikkakunnallasi ja Suomessa? Nyt on aika nostaa kunnioituksen kulttuuri seurakunnissamme käytännössä! Ole siunattu Jeesuksen nimessä :)

Kunnioitus – avain menestykseen

30.10.2014 Raamatusta

1.Piet 1:14-19

Olkaa niin kuin kuuliaiset lapset älkääkä mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen tietämättömyytenne aikana, elitte. Tulkaa sen sijaan kaikessa vaelluksessanne pyhiksi, niin kuin teidän kutsujannekin on pyhä. Onhan kirjoitettu: ”Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä.” Jos te siis Isänänne huudatte avuksi häntä, joka henkilöön katsomatta tuomitsee jokaisen hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa jumalanpelossa tämä muukalaisuutenne aika. Tiedättehän, että teitä ei ole lunastettu isiltä perimästänne turhasta vaelluksesta katoavilla aarteilla, hopealla tai kullalla, vaan Kristuksen, kuin virheettömän ja tahrattoman Karitsan, kalliilla verellä. 

Vanha testamentti julistaa toistuvasti: näin te tulette tietämään, että minä olen Herra. Uusi testamentti vie kunnioituksen uudelle tasolle, sillä armon kokemisen taustalla on kunnioittava suhde Jumalaan. Jumalan äänen kuulemisen taustalla on suhde häneen ja kunnioittava, antautunut palava rakkaus. Miten sitten Kristus ja seurakunta? Jeesus sanoi: Ilman minua ette voi tehdä/saa aikaan mitään. Minä olen puu, te olette oksat. Riippuvuussuhde Jeesukseen. Ilman häntä emme voi tehdä mitään. 

Nöyrät, antautuneet pastorit esikuvana tänä päivänä kunnioituksen tarpeellisuudesta: elävät läpinäkyvää elämää suhteessa kaikkiin ihmisiin ja Herraan. Eivät tee asioita huolimattomasti, vaan fokus on Jeesuksessa ja siinä esimerkissä jonka hän antoi: siksi me teemme prikulleen samalla tavoin, sitä seuraa aina menestys, ennemmin tai myöhemmin! Jos teet asiat tänään oikein, vuoden, kolmen tai 7 vuoden päästä voit nähdä Jumalan valtavan siunauksen, jota et osannut villeimissä unelmissakaan toivoa! 

sukupolvien keskinäinen kunnioitus seurakunnassa

Se tulee olemaan avain herätykseen niin kotiseurakunnassani kuin muuallakin. Niin vakaasti uskon. Minä rakastan vanhempia Jumalan miehiä ja naisia Seinäjoella ja ympäri Suomea, koska heillä on vähintään yhtä iso liekki, tahtotila ja jano Jumalan kirkkauden ilmestymiseen kuin itselläni. Siksi Jumalan kirkkaus tulee ilmestymään Suutuutes äärellä tapahtumassa (marraskuussa Seinäjoella :) kirkkaasti, koska tiedän, että vanhempi sukupolvi muistaa päivittäin tapahtumaa rukouksin ja ILOITSEE, kun näkee ja kuulee, miten Jumala on pelastanut, vapauttanut, parantanut ja uudistanut monia tapahtumassa! Kaikki voitot ovat yhteisiä! Rakasta, osoita kunnioitusta kaikkia Jumalan lapsia kohtaan, koe yhteyttä ja näe, että ilman vanhemman sukupolven arvokasta työtä, emme olisi työssä tässä kohtaa. 

Pastori Markku ottaa vastaan  tammikuun ekana päivänä vetovastuun pastori Martilta. Heinäkuussa Markun tultua remmiin seurakuntapastoriksi,  olen kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka hän arvostaa Martin pitkää, ansiokasta työrupeamaa ja on varmasti oppinut monta asiaa häneltä tämän siirtymävaiheen aikana. Hiljainen tieto on pikku hiljaa siirtynyt eteenpäin. Itsekin olen kokenut tehtäväkseni siunata Marttia ja hänen perhettään, kuinka mahtavan esimerkin hän on antautuneesta Jumalasuhteesta näyttänyt. Kuinka hän loistaa Kristuksen rakkautta ja rohkaisee, taistelee rukouksessa, kuin myös Markkukin. Se on todella tärkeää. 

Kaiken toiminnan keskellä, meidän täytyy ymmärtää se fakta, että pastoritkin ovat normaaleja ihmisiä, kuten sinä ja minä. He eivät ole yli-ihmisiä, joilla on rajoittamattomat voimavarat, vaan hekin väsyvät työtä tehdessään. Jostain syystä tämä asia unohtuu liian usein seurakunnissa. Saatamme nähdä, että pienimmissä ja suuremmissakin seurakunnissa pastori pahimmillaan joutuu tekemään kokouksen aikana ja sen jälkeen, seuraavia asioita: siivoamaan, johtamaan kokousta, vaihtaa sanoja tykille, miksaamaan, palvelemaan rukouspalvelussa. 

Herra avatkoon silmämme, että pastorin työ ei tarvi olla hoitaa kaikkia näitä asioita, vaan valtuuttaa ”pyhät palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen”. Olkoon meillä sellainen sydän ja toimintamalli tavatessamme pastoreitamme, että ”voinko jotenkin olla avuksi?” 

Kunnioitus on perusta jolle Raamattu on rakennettu. Kun kunnioitamme Herraamme, saa se aikaan sydämen muutoksen. Rakastumme, sitoudumme ja alamme toimimaan siinä paikassa, johon Jumala on meidät asettanut. Kukaan ei voi korvata sinun paikaasi ystäväni. Ei kukaan. Sinä olet tarpeellinen Kristuksen seurakunnalle, kuulut sitten mihin kirkkokuntaan tahansa. Jumala on antanut kaiken mitä tarvitset, jotta voit toteuttaa kutsumustasi seurakunnan keskellä ja rohkaista veljiä ja sisaria, sekä olla Kristuksen tuoksuna tämän pimenevän ajan keskellä. Ole siunattu!