Selaat arkistoa kohteelle Organisaatio.

Ensimmäinen luento

9.11.2015 Yleinen

28.10.2015

Kurssi pyörähti käyntiin keskiviikon ensimmäisellä luennolla. Luennon aluksi kävimme läpi kurssin yleisen kulun. Kurssiin siis sisältyvät massaluennot, oppimispäiväkirjan kirjoittaminen, vertaisarviointi ja lopuksi tentti.

Luennon aikana pohdimme kahta käsitettä: johtaminen ja organisointi. Kurssikirja, Managing and organizations (Stewart Clegg, Martin Kornberger, Tyrone Pitsis), selittää johtamisen tarkoittavan toiminnallista ja relationaalista (eli suhteellista) toimintaa, joka sisältää tuloksien aikaansaamisen. Tehtävänä johtajalla on ottaa omalta taholtaan ja muiden kanssa osaa organisaation toiminnassa saavutusten aikaansaamiseksi. Organisoinniksi taas määritellään systemaattisesti järjestettyä rakennetta, joka vastaa ihmisistä, asioista, tiedosta ja teknologiasta. Tavoitteena on saavuttaa määrätyt päämäärät. Kuten voi huomata, kummankin käsitteen päämäärät ovat pitkän tähtäimen saavutuksia. Niitä kohdin edetään tekemällä pienempiä ratkaisuja ja saavutuksia.

Management suomennetaan siis johtamiseksi, jota tapahtuu hallinnon tasolta. Se on ihmisen opastamista, käskyttämistä ja tukemista. Keskustelimmekin luennon aikana erilaisista johtamistyyleistä, jotka on luentodioissa jaettu kolmeen alueeseen. Auktoritäärisessä tyylissä johtaja käskee ja alaiset tottelevat. Tätä tapahtuu esimerkiksi valtioissa, joissa hallintomuotona on diktatuuri. Demokraattisessa tyylissä johtaja kuuntelee alaisiaan, mutta tekee itse kuitenkin lopullisen päätöksen. Suomen hallintomme on demokraattinen. Minusta on todella tärkeää, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Historiassa monet diktaattorit, kuten Hitler, ovat aiheuttaneet paljon pahaa kansalle ja muille kansoille. Kun taas demokraattisissa valtioissa ei samanlaisia tilanteita ole tapahtunut. Mielestäni diktaattorien päätäntävalta on liian suuri. Nähtiinhän se Hitlerin ja Stalinin aikana. Mutta en halua täysin tyrmätä tätä johtamisen tyyliä, sillä joissakin tilanteissa se on tarpeellinen. Esimerkiksi sodassa sotapääliköllä tulee olla tiedossa toimintamenetelmät, joita sotilaat tottelevat tilanteen etenemiseksi. Viimeisenä tyylinä esitetään free-rein tyyli, minkä voisi suomentaa vapaaksi johtamiseksi. Johtaja antaa täydellisen vapauden alaisilleen. Eli päätöksentekovalta on uskottu heille. Tässä tyylissä johtaja ei käytä valtaa, mutta pitää yhteyttä. Alaisilta vaaditaan enemmän, kuin kahdessa edeltävässä tyylissä. Heidän tulee harjoittaa itsehillintää ja kehittää omaa persoonallisuuttaan. Mielestäni tämä tyyli on jokaiselle osalliselle kasvun kannalta hyvä. Kenenkään ei tarvitse asettua tietynlaiseen muottiin, vaan jokainen saa itse kehittää itseään omalla hyvällä tavalla. Johtamistyyliin vaikuttaa ensisijaisesti se, onko johdettavana asia vai ihmiset. Johtajalta vaaditaankin nykypäivänä tilannetajua ja johtamistyylien soveltamista erilaisissa tilanteissa. Itse kuitenkin arvostan johtajia, joilla sosiaaliset taidot ovat hallussa ja ottavat alaisensa huomioon. Osa ihmisistä omistavat luonnostaan luonteenpiirteitä, jotka helpottavat johtajan asemassa olemista. Johtajuus on kuitenkin opeteltavissa oleva taito, johon tarvitaan vain tilannetajua,tunneälyä, motivaatiota ja vahvaa itseluottamusta. Rationaalisuus yhdistetään johtamiseen ja sitä pidetään todella tärkeänä käsitteenä johtamiseen liittyen. Sillä olemalla rationaalinen toimii systemaattisesti päämäärien saavuttamiseksi.

Yllätyin positiivisesti miten paljon aiemmilla psykologian tiedoilla on hyötyä tässä kurssissa. Yksilöiden johtamisessa psykologian tietämyksestä on apua. Positiivinen psykologia määritellään lyhyesti tunneälyksi. Joka on luentodiojen mukaan kykyä ottaa muiden tunteet huomioon ja tehdä päätöksiä niiden pohjalta. Taitavan johtajan tulisi omistaa tämä tieto, mutta hän ei itse saisi tuoda omaa tunne puoltaan työhön mukaan. Samalla lailla tämä on johtamisen mukaan taito, joka on opeteltavissa. Työntekijät ovat tehokkaimmillaan ollessaan onnellisia ja tyytyväisiä. Tunneälyn osaaminen on siis johtajalle todella tärkeä taito, sillä sen avulla hän saa työntekijöistä irti parhaimmat tulokset, mihin he pystyvät. Minulla ei ole vielä kertynyt suurta määrää kokemusta työelämästä. Kesätöitä olen kuitenkin monena kesänä tehnyt. Viime kesätyöpaikassani huomasi sen, kuinka paljon johtaja vaikuttaa koko työporukan ilmapiiriin. Johtajamme ei ollut sosiaalisesti ollenkaan lahjakas ja tunneälyä ei hänellä suuremmin ollut. Työntekijät olivat usein pettyneitä johtajan päätöksiin, mikä näkyikin monien työn tehossa ja motivaatiossa.